Onko hallitus tietoisesti liioitellut rajatilanteella? Mitä Suomelle käy, jos käännytyslaki kaatuu?

"Kansallista uhkaa ei konkretisoitu oikeusoppineen mukaan riittävästi. Käännytyslakia ei edes sovellettaisi, jos rajan yli pyrkisi aseistettuja ihmisiä."

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0d383244-f685-48d1-852a-647528661539

-Suomessa on jo olemassa olevaa lainsäädäntöä, jota voidaan soveltaa itärajalle tuleviin ihmisiin ilman käännytyslakia.
-Jos Suomen rajan yli pyrkisi aseistettuja ihmisiä, käännytyslakia ei edes sovellettaisi eurooppaoikeuden professori Juha Raition mukaan.
-”Normin tulkinta ei taida olla niinkään se ongelma, vaan ongelma taitaa olla nyt, mitä kukin tietää näistä faktoista, jotka liittyvät tähän uhkaan”, Raitio pohtii.

Suomi ei jäisi tyhjän päälle, vaikkei käännytyslaki menisi läpi. Lisäksi meillä on jo olemassa olevaa lainsäädäntöä, jota voidaan soveltaa itärajalla. Esimerkiksi monet EU-direktiivit ohjaavat turvapaikkakäytännöissä.

Näin sanoo eurooppaoikeuden professori Juha Raitio, jonka mukaan rajanylityspaikkojen sulkemiset ovat olleet järkevää politiikkaa, vaikka ne koettelevatkin ihmisoikeuskysymyksiä Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten perheenyhdistämisen tilanteissa.

– Mutta kokonaisuutena arvioiden tilanne itärajalla on rauhoittunut, mikä on ollut tavoitekin, Raitio sanoo.

Myös itärajan esteaitahanke on ollut tutkijan mukaan hyvä asia.

– Selkeästi nyt tahtotila on ymmärtääkseni se, että raja-aitaa syntyy lisää ja se on järkevää. Se on täysin laillinen ja hyväksyttävä keino.

Raitio oli yksi asiantuntijoista, jota kuultiin käännytyslain valmistelussa.

Rajasululle ei määräaikaa:

Itärajan suljettuna pitäminen määräämättömän ajan on Raition mukaan ongelmallista, mutta toisaalta ei voida tarkkaan määritellä, kuinka pitkään koko itäraja voi olla suljettu.

– Tässä suhteessa näen, että Suomella on harkintavalta tilanteen mukaan nyt, kun hybridivaikuttaminen ja välineellistetty maahantulo ovat se syy, minkä vuoksi itärajan rajan ylityspisteet on suljettu.

– Käännytyslaissa tilanne on se, että ajatellaan, että maahanmuuttajat ovat jostakin raja-alueen kohdasta päässeet Suomen rajan sisäpuolelle, siis Suomen valtion alueelle.

Nyt erona rajasulkuun puhutaan siitä, mitä Suomen valtion alueelle tulleille ihmisille voidaan tehdä.

– Kun maahantulija on päässyt Suomen valtion alueelle jostakin rajan yli tulemalla, niin silloin Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet, EU-oikeus ja perustuslaki, Raitio luettelee.

EU-oikeus ylittää perustuslain:

Perustuslakivaliokunta kuuli yhteensä 18:aa tutkijaa, jotka olivat lähes yksimielisiä siitä, ettei käännytyslakia voida sellaisenaan ottaa käyttöön.

Tätä mieltä oli myös Raitio, joka muistuttaa, että että EU- ja kansainväliset velvoitteet sitovat Suomea. EU-oikeuden osalta puhutaan ensisijaisuusperiaatteesta.

– Se tarkoittaa sitä, että silloin kun kansallinen laki, vaikkapa perustuslaki, on EU-oikeuden kanssa ristiriidassa, niin tällöin kansallista lakia ja myös perustuslakia tulee jättää soveltamatta.

Turvapaikanhakijan palautuskielto on asiantuntijoiden mukaan ehdoton, jota Suomen ei tule rikkoa. Myös riittävät oikeussuojakeinot tulee taata.

– Normin tulkinta ei taida olla niinkään se ongelma, vaan ongelma taitaa olla nyt, mitä kukin tietää näistä faktoista, jotka liittyvät tähän uhkaan, Raitio pohtii.

Jos Suomen rajan yli pyrkisi aseistettuja ihmisiä, käännytyslakia ei edes Raition mukaan sovellettaisi tässä tilanteessa. Kyseeseen tulisi poikkeuslainsäädäntö mahdollisen aseellisen hyökkäyksen takia.

Kehuttaisiinko Suomea ihmisoikeuksien puolustajana vai nähtäisiinkö se pehmeänä valtiona esimerkiksi Baltian maiden silmissä, jos käännytyslaki ei menisi läpi?

– Hämmästelen hieman tuota kysymyksen asettelua. Pitää huomioida, että meillä on tällä hetkellä itäraja käytännössä kiinni, että ei se kovin pehmeä toimenpide ole, Raitio toteaa.

Hän myös korostaa, että Suomi ei ole tilanteessa yksin, eikä EU:n jäsenvaltiona ainoa maa, johon kohdistuu Venäjän hybridiuhkaa.

– Nimenomaan itärajan tilannetta on EU:ssa jouduttu pohtimaan Venäjän uhan vuoksi. Korostaisin sitä, että tässä olisi syytä huomioida myös EU-tason neuvottelu.

Kesäkuussa EU:ssa astui voimaan asetus, joka koskee turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita hybridivaikuttamistilanteessa.

– Sitä tosin sovelletaan vasta 1. heinäkuuta 2026 alkaen. Mutta tämä on konkreettinen osoitus siitä, että tämä on EU-tason kysymys.

Konkreettinen uhka?

Hallituksen esityksessä käännytyslaista kansallista uhkaa ei Raition mukaan konkretisoitu ”kovinkaan hyvin”.

– Mutta tulkitsin sitä uhkaa niin, että siinä nimenomaan tarkoitetaan tilannetta, jossa lumien sulettua nyt kesäaikaan jostain päin Suomen itärajaa pääsee läpi joukoittain maahanmuuttajia. Uhan konkreettisuus jää vähän pohdituttamaan.

– En millään tavalla vähättele Venäjän aiheuttamaa uhkaa. Me olemme havainneet sen, mitä se oli viime vuoden puolella. Ja sehän on peruste sille, että itäraja on kiinni."

Jatkuu.........