kun ensimmäisen kerran sinut kohtasin. En tunne sinua, ja silti tuntuu, että tunnen sinut läpikotaisin. Olet alusta asti ollut peilikuva, puuttuva puolikas minua, eikä veto tunnu katoavan, vaikka vuodet etenevät. Kuljet mukanani kaikkialle.
Voin hyvin, olen elinvoimainen, nautinkin arjesta ja elämästäni, mutta ilman sinua en ole sittenkään ikinä kokonainen.
Loppuisiko tämä etsikkoaika, ja seuraavan viiden vuoden aikana löytäisimme toistemme luo? Sen jälkeen kun kohtasimme en ole nähnyt ketään muuta.
Olen malttamaton. Sinä olet aina ollut meistä se harkitsevaisempi.
Miehelle
Voin hyvin, olen elinvoimainen, nautinkin arjesta ja elämästäni, mutta ilman sinua en ole sittenkään ikinä kokonainen.
Loppuisiko tämä etsikkoaika, ja seuraavan viiden vuoden aikana löytäisimme toistemme luo? Sen jälkeen kun kohtasimme en ole nähnyt ketään muuta.
Olen malttamaton. Sinä olet aina ollut meistä se harkitsevaisempi.
Miehelle
Vastaukset 54
Vanhimmat
4 vuotta osuisi yhteen ihanaan naiseen. Voisitko olla hän?
Neljä täyttä vuotta, mutta pian täyttyy viides.
Sitten ei osu
Kerrotko lisää? /sivusta
No, hmm, tiedän hänen olevan verbaalisesti hyvin taitava. Huumorintajumme, monesti juuri verbaalisuuteen perustuva, oli hyvin samanlainen. Meitä naurattivat samanlaiset asiat.
Tavattiin ekan kerran Vantaalla. Muistan vieläkin sen hetken, kun avasit oven. Ihastuin heti. 😍
Vantaa ei kyllä alkuperäiseen tarinalinjaan liity, mutta ehkä se poikii jollekin jotakin.
Yhden oveen liittyvän jutun muistan kyllä. Se oli hämmentävä.
Ei liitykään. Se oli vastaus tuolle ihanalle naiselle ”sivusta”, kun hän pyysi kertomaan lisää. Hän kyllä tunnistaa tästä jos haluaa.
Hyvä tunniste!
Oletko vielä täällä? Osuiko tunnisteet?
Kaupan ovi...
Käveli ovesta läpi?
Ukosta on kysymys puupää...
Öö. Kuka se tässä on puupää. Lueppa vajakki uudestaan koko ketju. Tai et selvästikkään ymmärrä lukemaasi heikkolahjainen, joten parempi, että lähdet hel* ettiin koko palstalta.
Eli kaupan kassa nauroi kuittivitsille väkinäisesti
Oletkohan mahdolllisesti varattu?
Olin silloin kun kohtasimme, mutta nykyisin en.
Varmaankin viisi vuotta siitä on.
Seitsemen vuotta tulee.
Nyt muistat kyllä väärin, siitähän on jo yli 10 v.😁
Niin taitaa olla.
Niin on. Viitisen vuotta.
Yli ei pääse sen kanssa on vaan elettävä voi vi..u,näin se vaan on.
Ei pääse ei. On tämä melkosta.
Muistan silloin, kun sain isoisältäni ensimmäisen kerran, werther's original, kermakaramellin.
Aloittaja, missä oli tuo ensi tapaaminen?
Rakennuksessa, jossa on sellaiset jännää punertavaa sävyä olevat seinät.
Kaksi sävyä vaalean keltainen ja punainen
Ei ole keltaista kyseisen rakennuksen seinissä.
Mulla on MIES.
Tiedän sen.
😂😅😁🙂🙃🫠🥰
Näissä pitkissä ikävöinneissä on itellä ainakin niin, että ikävöi sitä ihmistä, joka se oli juuri silloin, sillä tietyllä hetkellä.
Kun tietää, ettei se enää ole sama ihminen.
Kesällä 16 alkoi kirjoitus.
Välillä rämmittiin sanojen suossa
Paljon sanoja.
Sitte muutti naapuriin.Jees!
Todella harhaista. Kuvittelet uuden naapurisi olevan joku täällä ennen sitä ollut. Vedit kyllä nyt pohjat.
Ei se sun järjenjuoksukaan vakuuta mitä seuraa tätä umpimähkäistä huitomista trollaavan miehen yksinpuheluun keskellä yötä
Nyt taisi mennä päin seiniä. Punertavaa?
No niin määrittelisin värin.
Punertavaa? - Pitää käydä katsomassa...
Onko katto korkealla.
Ei täsmää lainkaan.
Kesäkahvila talvella
Minun laskuni mukaan kuusi vuotta. 🤔
Aikainen lintu madon nappaa, toinen hiiri saa juuston. 😉
olisikohan ollut punaista tiiltä seinät?
Kiveä.
Onko tämä rakennus jomman kumman työpaikka?
On.
Onko yhteisiä tuttuja vai miten tutustuimme?
On meillä yhteisiä tuttuja, mutta emme heidän kauttaan tutustuneet.
Tämä on siis jomman työpaikka, kun ei minun. Vieläkö se on sinun työpaikka?
Pidätkö trollaava mies ja aloittaja tietoisesti tätä karjaa pilkkanasi?
On.
Voi juku mies näitä sinun haaveilija, että joku nainen keksisi sinua vuosien päästä yötä päivää. Nämä sinun onnettomat tuherruksesi on pelkkää itsesi hypettämistä ja harkitseva taitaa tarkoittaa impulsiivista ja äkkiväärää😉