Tässä voi sikäli olla vapaasti, että ajattelin antaa ajatuksen lentää. Joku kirjoitti täällä joskus, että ihminen, joka tuntee omat heikkoutensa, on valmiimpi sietämään myös toisten heikkouksia. Puhutaan heikkouksista. Mitäs heikkouksia teillä on?
No niin. Mukavaa iltaa nyt sitten.
Anonyymi-ap
37532
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Tiedät mun heikkoudet
Tiedän sun
Onko se hyvä asia?
En paljasta heikkouksiani, koska jotkut voivat käyttää sitä hyväkseen.
Sekin on hyvä strategia. Vahvuuskin voi olla heikkous. Et päästä ketään lähelle.
Heikkous on puolustautua koko ajan. Liika selittäminen ja syvästi tunteminen. Siinä joitain.
Meillä voi olla samoja heikkouksia.
En osaa luottaa ihmisiin tarpeeksi. Ujous on myös kryptoniittini. Välillä puhun muista pahaa heidän selän takanaan mutta vain siksi koska kaikkien kanssa ei voi puhua suoraan asioita halki, kun heti loukkaannutaan. Minun täytyy saada frustraationi silti ulos systeemistäni jollain tavalla. En tunne ihmisiä juurikaan ja piirini ovat pienet. Aiheuttamani vahingot jäävät toivottavasti siis suuruudeltaan kohtalaiseksi. Eli olisi hyvä jos osaisin keskittyä enemmän myönteisiin asioihin.
Ei mitään kovin vakavaa heikkoutta. Paitsi jos se kenelle puhut on kieltänyt puhumasta. Se on toisen rajojen rikkomista. Oletko tehnyt niin?
Tunnustan omalta osaltani seuraavaa:
- mustavalkoinen ajattelu
- voittamisen/ pätemisen tarve eli ei muuta vikaa kuin että vikaa ei ole
- lyhyt pinna, joskin lepyn nopeasti, paitsi jos todella suutun
- kaikin puolin vittumainen luonne, mutta yleensä luotettava siinäkin suhteessa
- mustasukkaisuus
Onhan noita.. Mutta tämmönen trio nyt tähän iltaan; ajatusmaailmaltani epätyypillinen nainen, vaivun ihan liikaa omiin ajatuksiin, omaan olemattomat hermot.
Olen liian rehellinen varsinkin tunteissani, kun nykypäivänä tuntuu että on kaikenlaisia pelailuja ja vinkeitä. Tuntuu että rehellinen ja avoin keskustelu on nykyään maailmassa heikkoutta ja monen mielestä yliarvostettua. Ajattelen liian useasti liian positiivisesti ja sitten huomaa tulleensa päin seinää. Myönnän todellakin sen että jotkut eivät ole samanlaisia kuin itse, valmiita avoimuuteen ja olemalla sellainen kun on vaikka uhkana olisikin kasvojen menetys. Olen alkanut ajattelemaan tältä kannalta muidenkin persoonia., jotka voivat olla toisella tavalla erilaisia, on myös paljon herkempiäkin ihmisiä joille kaikki ei ole niin selvää kuin itselle joissain asioissa. Tunteet ovat minulle rikkaus ja kokemus, mutta tuntuu että se on myös taakka.
Pelkkiä hyviä puolia siis. Good for you.
Ei ne ole hyviä puolia, jos voisin niin olisin ihan muunlainen ihminen mutta on tyydyttävä siihen mikä on, sietää sitä ja löydettävä se oikea ja mukavampi tie kulkea elämässä.
Millainen pitäisi olla? En näe tuossa mitään kovin pahaa. Tietysti jos tuo on sinulle hankalaa...
Fazerina suklaa.
Olen aika ujo.
En tiedä onko heikkous, mutta menee hermo joskus helpommin jos tietää itse että asiat voisi tehdä paremmin, mutta ei tehdä.
On varmasti muitakin heikkouksia. Jätän ne "hänen" selvitettäväksi.
Eli ei mitään heikkouksia.
Pidän ujoutta luonteenpiirteenä, jossa on enimmäkseen loppujen lopuksi hyviä puolia. Mutta jos se estää esimerkiksi kertomasta tunteista niiden kohteelle, niin sopii se tähän kysymykseen.
Pitääkö ne aina tunnustaa ensin? Mutta kyllä, näen tuossa ongelmaa.
Olen arka ja varovainen. Minun on mahdoton puhua asioista ja ongelmista. Olen ihme kyllä selvinnyt elämästä tähän asti jotenkin. Haluaisin joskus kertoa yhdelle naiselle mitä tunnen. Joskus olisi kiva puhua. Mieheltä.
En huomannut tuossa mitään muuta kuin introverttiä inhimillisyyttä. Itsesi takia olisi tietysti parempi, jos pikkasen rohkaistuisit. Mutta kelpaat kyllä tuollaisenakin oikealle ihmiselle. Ja sehän se on tärkeintä.
Olen äärettömän mustasukkainen, en halua jakaa omaa kaivattuni oikein kenenkään kanssa.
No Peeveli, sitten meitä on vähintään kaksi.
🤭Kauhean Kaunista se on.
Tunnen omat heikkouteni 🙈 Menee nautintoaineiden ja nautintoa tuottavien asioiden puolelle.
No sepä. Muista kuka olit ennen niitä. Ja mihin olet menossa.
En polta tupakkaa tai juon tosi vähän alkoholia, koska tiedän heikkouteni.
Entäpä muut nautintoaineet? Kahvikose kaduttaa?
Kieltämättä sitä menee.
Oon löytäny somen avulla kaltaisiani, kun esim. introverttius, adhd, paniikkihäiriöt yms tuodaan enemmän esiin, pidän niitä luonteenpiirteinä. Aiemmin ajattelin, että minun pitää pystyä kaikkeen mihin muutkin kovassa liike-elämässä, selvisin palavereistä ok, kuulin että isotkin pomot käytti esim. beetasalpaajia, mutta uskallan avata nyt suuni jos on asiaa. Itsensä esittelyä inhoan. Mutta ei ole pakko selittää kaikkea kaikille, vaikeneminen on kultaa, puhuminen hopeaa. Heikkoudet tunteiden ilmaisu, ainakin julkisesti anonyymeille😉, onhan niitä, mutta usein tilanteista riippuvaisia.
Ei tuossa mitään niin hurjaa ole. Normaalia ihmiseloa vain. Tietysti voi olla itsellä vaikeaa jännityksen takia. Jännittäminen on ihan inhimillistä.
Heikkoudet ovat niitä ominaisuuksia, joista pidämme kiinni siinä vilpittömässä harhaluulossa, että ne ovat välttämättömiä selviytymisemme kannalta tai että niistä on ihan oikeasti hyötyä, iloa tms. Se on väärinymmärrys, joka liiallisuuksiin mennessään maksaa meille mielenrauhan, elämänilon ja hyvän terveyden.
Hyvin sanottu. Kaikki heikkoudet eivät ole valinnaisia. Ne vain ovat syystä tai toisesta, eikä niille voi mitään. Miten selität ne?
Heikkouksia ja vahvuuksia ja eväitä voidaan katsoa vasta, kun kaikilla on saman painoinen reppu.
Sulla on heikkoksena se, että olet olemassa. Älä pyöreä asioita, niinkauan, kun laitat lapset ja nuoret asiallesi. Minne naurava mies joutui. Löytyy varmaan Kamerasta hänkin.
Ja minne hän on kadonnut?
Liikaa pettymyksiä jotenkin. Self-defence.
Kenelle luulet puhuvasi😅