Olen miettinyt elämää ja sen loppumista viime aikoina. Sen myötä yhä enemmän, että elämä on tässä ja nyt.
Kuoleman pelko
Anonyymi-ap
23399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Se voi olla vain ajan kysymys
Toisille se on tälläkin hetkellä todella vakava kysymys.
Aggressiivisena uusiva aivokasvain ja mitään ei voida tehdä.
Aggressiivinen mikä tahansa.
Toivottavasti et lukenut sitä yhtä viestiä yöllä. Tappaisin itseni jos saisin tietää että luit.
Odota hetki, käyn nyt lukemassa.
Nyt en oikeasti enää käy täällä ikinä. Jotenkin sorruin kuukausien tauon jälkeen. Mitään muuta kuin negatiivisuutta se ei luonut.
”Kiitos” kaikille. Kunpa maailma olisi parempi paikka.
Moi.
Elämä tässä ja nyt? Mulla ei ole. Kuolema näissä olosuhteissa (en ole olemassa ihmisenä) vaan hyväksyy
Niin ihminen toimii
Ottaa sen tehtävän alle mikä tulee(vaikka kuolema
Ei olla olemassa ihmisenä? Äärimmäisen sairasta ja vahingollista
Se on mielenkiintoinen kokemus. Ottaa kuolema työn alle. Kun se tulee kehossa eteen. Ihminen joka kokenut tietää
Sen vaan hyväksyy, kun kehossa loppuu elämä. Jännä juttu
Siksi en luota aloitukseen lainkaan. Kuoleman pelko ja elämän halu aiheena
Minua pelottaa kuolema jostain turhasta syystä. Haluan kuolemallanikin palvella Jeesusta.
Kaikilla ja kaikella on yhteys mitä tapahtuu.
Sotauutiskuvasto vaikuttaa alitajunnassa, että ihminen alkaa pelkäämään ja sehän on kaikista pahinta. Täytyy tehdä kivoja juttuja. Kävin tänään pyöräilemässä 35 km. (Toisen vanhempani kuollessa pelkäsin itse nukkumista ja kuolemista, mutta enää en.)
Ette te kuolemistanne tajua hölmöt! Ellet sitten tipu tai kidu jossain kolarissa. Nyt vähä jäitä hattuun taas. Te vaan nukutte pois ja olkaa onnellisia jos saatte mennä tk vuodeosastolla. Siellä saa lääkettä. Ketään ei kiduteta. Te vaan nukahdatte
Elämä on tässä ja nyt. Onnellinen on se, joka ei matkansa mittaa vielä tiedä.
Juuri näin. 😊😇
Minä en pelkää kuolemaa. Suurin kuolemaani liittyvä pelko on se, että kuolen esim kotiin, josta lapseni sitten löytäisivät minut kun en ole bastannut puhelimeen. Se olisi karmeinta mitä tiedän. Siksi haluaisin mieluummin kuolla johon kin nopeasti etenevään sairauteen siististi sänkyyn hoitajien valvonnassa.
Itse kuolemaan suhtaudun lähinnä uteliaisuudella. Minua kiinnostaa suuresti se, mihin matka tästä jatkuu ja tulenko tapaamaan jo poismenneitä ihmisiäni. Uskon kyllä vakaasti tähän.
Saan herätä vielä huonenna öitä.
Minä en enää pelkää kuolemaa yhtään. Kun se tulee niin se tulee. Hyvällä tuurilla elän satavuotiaaksi mutta en pelkää sitä aiemminkaan.
Mä en uhoa. Kuolema on sellainen asia, jonka kanssa ei voi neuvotella. En ajattele asiaa päivittäin. Olen nähnyt, mitä sen odotus merkitsee ja miten vaikeaa elämästä on luopua.
Kuoleman pelkoa on ollut monen vuoden ajan, koska rankat kokemukset ovat saaneet voimaan todella huonosti. Kauan kestänyt stressi ei saa mitään hyvää aikaan.! Sen luulisi kaikkein ymmärtävän!
Liian monta sellaista vuotta jotka ovat vaurioittaneet monella tapaa liian paljon!
Eläppä sit ihmisiksi, jätä toisten kiusaaminen ja satuttaminen!