Huomenta, nainen, entiseni..

Puran hieman tähän asioita, jotka painavat mieltäni, kun en tiedä, minne muuallekaan näitä purkaisin. Ajatuksenani on, jos joskus sattuisit lukemaan näitä.

En oikeastaan tiedä, mistä aloittaa, kun on niin monta asiaa, joista olisin halunnut puhua kanssasi. Viesteilläkään en halua häiritä, joten tämä lienee se ainoa vaihtoehto avata edes vähän näitä.

Ehkä mun on hyvä aloittaa ensin kertomalla, että se ikävä sua kohtaan.. se on yhäkin. Sitä en pyydä anteeksi, se on mun oma tunteeni. Sen sijaan pyydän anteeksi, jos olen tahtomattani/tietämättäni loukannut sinua. Tällä tarkoitan lähinnä kirjoituksiani täällä, mutta myös aikaa ennenkuin lähdit. Haluan kuitenkin tuoda esille tässä nyt mm. sen, etten ole muualle halunnut purkaa enkä jakaa näitä asioita kuin vain tuntemattomille ihmisille ja ilman nimiä. Tarkoituksenani ei ole ollut dissata eikä väheksyä eikä edelleenkään ole. En ole katkera.

Eräs asia, mikä jäi painamaan pahastikin mieltäni, liittyy erääseen tukiasiaan, joka selvisi minulle vasta eromme jälkeen. Tämän olisin tahtonut oikaista sinulle, ettei sinulle olisi jäänyt käsitystä, että olisin joku rotta ja pyytää anteeksi ymmärtämättömyyttäni tuolloin, kun ihmettelin sanojasi keittiössä tuon asian tiimoilta. Tämä asia tuli tietooni vasta uudessa asunnossa. Paikassa, jossa en tunne olevani kotonani.. kuten en kai missään ilman sinua. Tiedäthän.. "seinät ois seiniä vain"..

Se, että olen täällä purkanut mieltäni, on ollut se ainoa paikka, minne LUULIN voivani purkaa. No, nyt tiedän, ettei luulo ole todellakaan tiedon väärti.

Nämä sanat kuitenkin haluan jättää tänne, jos sittenkin osuisi joku päivä niihin oikeisiin silmiin.

Osa teksteistä on annettu ymmärtää olevan kuin minun kirjoittamia olisivat ja tämähän ei pidä paikkaansa. Kerron nyt tämänkin, koska tähän taitaa tulla jossain vaiheessa palaaminen vielä.

On myös monia muitakin asioita, joista niin mielelläni olisin puhunut kanssasi, jos sille olisi ikinä suotu mahdollisuutta. Ikäväkseni jouduin ja joudun käymään näitä läpi.. yksin.. ainakin osan.

Mutta se, että nämä ilkeät kommentit, heitot, ei yksikään ole minulta. En pystyisi sanomaan ikinä mitään tuollaista.

Tänne en pysty avaamaan oikeastaan tämän enempää, tiedät siihen syynkin. Turhauttaa.

Ikävä.

Ihan hirmuinen ikävä.