"Tutkija: ”Käännytyslaki” voi tuoda tullessaan sen, mitä Kremlissä halutaankin nähdä
”Käännytyslain” tilanne on Suomessa poliittisesti poikkeuksellinen ja sillä tulee olemaan pitkiä seurauksia, sanoo tutkija Johanna Vuorelma."
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010562102.html
"Perjantaina eduskunnassa meni läpi niin kutsuttu käännytyslaki. Lailla voidaan keskeyttää väliaikaisesti turvapaikanhaku Suomen rajalla ja käännyttää tulijoita ilman valitusoikeutta.
Monet oikeusoppineet olivat ennen äänestystä sitä mieltä, että lain säätäminen olisi mahdotonta edes poikkeuslakina. Perustuslakivaliokunta kuitenkin päätti, että niin voidaan tehdä.
Jopa oikeusvaltio on käännytyslain tapauksessa ollut alisteinen turvallisuuskysymyksille, toteaa valtio-opin dosentti ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Tässä poliittisessa ilmapiirissä turvallisuus ajaa muiden poliittisten näkökulmien yli, hän sanoo.
”Suomessa on totuttu ajattelemaan, että oikeusvaltio on asia, joka asettuu periaatteena politiikan yläpuolelle. Meillä on tietyt oikeudelliset raamit, joiden sisällä voidaan tehdä politiikkaa. Tässä tapauksessa ne raamit rikottiin.”
Päättäjät ovat perustelleet lain merkityksellisyyttä kansallisella turvallisuudella. Osa päätöksen taustalla olevasta tiedosta on luottamuksellista tiedustelutietoa, joka ei ole kansalaisten ulottuvilla, Vuorelma toteaa.
Turvallisuuden käyttäminen perusteena laille ei silti hänen mukaansa ole täysin yksiselitteistä.
”Poliittisesti on jäänyt osoittamatta, onko tämä turvallisuuden kannalta tehokas keino. Päätökset rajalla voivat synnyttää kaaosta ja Kremlissä halutaankin nähdä EU- ja Nato-maissa mahdollisimman paljon sekasortoa”, Vuorelma sanoo.
”Turvallisuuden näkökulmasta laki ei ole yksiselitteinen, vaan se voi jopa heikentää turvallisuutta.”
Käännytyslain ympärillä oleva tilanne on suomalaisessa politiikassa Vuorelman mukaan hyvin poikkeuksellinen.
Päätös hyväksyä laki voi hänen mukaansa heikentää Suomen ulkopoliittista uskottavuutta ja toimia ennakkotapauksena ihmisoikeuksien polkemiselle. Suomen kansainvälinen asemoituminen käännytyslain hyväksymisen jälkeen on myös jatkossa epäselvä.
”Huolimatta siitä, sovelletaanko lakia ikinä, sillä voidaan nähdä pitkiä seurauksia suomalaisessa politiikassa”, Vuorelma sanoo.
”Suomi on aiemmin totuttu tuntemaan ihmisoikeuksia hyvin käsittelevänä valtiona, mutta nyt Suomi on saanut monia kriittisiä ulostuloja.”
Vuorelma sanoo, että jos Suomi esimerkiksi jatkossa vaatii muilta sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän noudattamista, saattavat muut valtiot todeta, että Suomi ei itse ole noudattanut järjestelmää.
Vuorelma nimeää käännytyslain ympärillä olleita tekijöitä, jotka näyttäytyvät konkreettisina muutoksina suomalaisessa politiikassa. Näitä ovat muun muassa asiantuntijalausuntojen ”täydellinen ohittaminen” sekä perussuomalaisten suuri rooli päätöksenteossa.
”Perussuomalaisten pitkäaikainen pyrkimys on ollut nolla turvapaikanhakijaa. Käännytyslakikysymys on ollut perussuomalaisille mahdollisuuksien ikkuna, koska samanaikaisesti on voitu edistää sekä maahanmuutto- että EU-vastaista politiikkaa”, hän toteaa.
Myös keskusteluilmapiiri liittyen käännytyslakiin on Vuorelman mukaan ollut politiikan huipulla erityisen aggressiivista ja poikkeuksellista.
”Koko prosessi lakiehdotuksen ympärillä, ja keskustelu, jota on käyty, on demokratian kannalta näyttänyt aika huolestuttavalta.”
Vuorelma muistuttaa myös perustuslakivaliokunnan roolista perustuslain toteutumisen valvojana. Hän toteaa, että valiokunnan tehtävä on käännytyslain kohdalla ilmeisen politisoitunut.
”Todella poikkeuksellinen tilanne Suomen valtiosääntötulkinnan perinteessä.”
Uusi rajalaki on myös EU-oikeuden näkökulmasta käytännössä lainvastainen, Vuorelma sanoo. Rajalla käännytyslain soveltaminen olisi siis hankalaa, sillä oikeutta määrittäisivät yhtä aikaa keskenään ristiriitaiset EU-oikeus sekä kansallinen käännytyslaki.
”Rajavartijat eivät silloin käytännössä voisi olla rikkomatta toista näistä”, Vuorelma sanoo.
Vuorelma on tehnyt myös havainnon, että käännytyslakikeskustelussa politiikan kieli on irtautunut politiikan todellisuudesta.
”Esimerkiksi ulkoministeri [Elina Valtonen] on puolustanut käännytyslakia toteamalla, että Suomi haluaa olla luotettava oikeusvaltio. Se prosessi, jolla laki vietiin läpi, pikemminkin heikentää suomalaista oikeusvaltiota.”
Vuorelma kommentoi myös ryhmäkurin roolia päätöksenteossa. Esimerkiksi sosialidemokraattien puolueessa oli erimielisyyksiä käännytyslain suhteen. Kuusi Sdp:n kansanedustajaa äänestikin lopulta lakia vastaan puolueen yleisen linjan vastaisesti.
Ryhmäkuria Vuorelma ei demokratian vastaisena pidä, mutta näkee sen haasteet käännytyslakikysymyksessä.
”Puolueissa, joissa ihmisoikeuksien puolustaminen on ollut politiikan tekemisen ytimessä, tämä on pakottanut tasapainottelemaan omien periaatteiden ja turvallisuustilanteiden välillä.”
Jatkuu.........
”Käännytyslain” tilanne on Suomessa poliittisesti poikkeuksellinen ja sillä tulee olemaan pitkiä seurauksia, sanoo tutkija Johanna Vuorelma."
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010562102.html
"Perjantaina eduskunnassa meni läpi niin kutsuttu käännytyslaki. Lailla voidaan keskeyttää väliaikaisesti turvapaikanhaku Suomen rajalla ja käännyttää tulijoita ilman valitusoikeutta.
Monet oikeusoppineet olivat ennen äänestystä sitä mieltä, että lain säätäminen olisi mahdotonta edes poikkeuslakina. Perustuslakivaliokunta kuitenkin päätti, että niin voidaan tehdä.
Jopa oikeusvaltio on käännytyslain tapauksessa ollut alisteinen turvallisuuskysymyksille, toteaa valtio-opin dosentti ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Tässä poliittisessa ilmapiirissä turvallisuus ajaa muiden poliittisten näkökulmien yli, hän sanoo.
”Suomessa on totuttu ajattelemaan, että oikeusvaltio on asia, joka asettuu periaatteena politiikan yläpuolelle. Meillä on tietyt oikeudelliset raamit, joiden sisällä voidaan tehdä politiikkaa. Tässä tapauksessa ne raamit rikottiin.”
Päättäjät ovat perustelleet lain merkityksellisyyttä kansallisella turvallisuudella. Osa päätöksen taustalla olevasta tiedosta on luottamuksellista tiedustelutietoa, joka ei ole kansalaisten ulottuvilla, Vuorelma toteaa.
Turvallisuuden käyttäminen perusteena laille ei silti hänen mukaansa ole täysin yksiselitteistä.
”Poliittisesti on jäänyt osoittamatta, onko tämä turvallisuuden kannalta tehokas keino. Päätökset rajalla voivat synnyttää kaaosta ja Kremlissä halutaankin nähdä EU- ja Nato-maissa mahdollisimman paljon sekasortoa”, Vuorelma sanoo.
”Turvallisuuden näkökulmasta laki ei ole yksiselitteinen, vaan se voi jopa heikentää turvallisuutta.”
Käännytyslain ympärillä oleva tilanne on suomalaisessa politiikassa Vuorelman mukaan hyvin poikkeuksellinen.
Päätös hyväksyä laki voi hänen mukaansa heikentää Suomen ulkopoliittista uskottavuutta ja toimia ennakkotapauksena ihmisoikeuksien polkemiselle. Suomen kansainvälinen asemoituminen käännytyslain hyväksymisen jälkeen on myös jatkossa epäselvä.
”Huolimatta siitä, sovelletaanko lakia ikinä, sillä voidaan nähdä pitkiä seurauksia suomalaisessa politiikassa”, Vuorelma sanoo.
”Suomi on aiemmin totuttu tuntemaan ihmisoikeuksia hyvin käsittelevänä valtiona, mutta nyt Suomi on saanut monia kriittisiä ulostuloja.”
Vuorelma sanoo, että jos Suomi esimerkiksi jatkossa vaatii muilta sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän noudattamista, saattavat muut valtiot todeta, että Suomi ei itse ole noudattanut järjestelmää.
Vuorelma nimeää käännytyslain ympärillä olleita tekijöitä, jotka näyttäytyvät konkreettisina muutoksina suomalaisessa politiikassa. Näitä ovat muun muassa asiantuntijalausuntojen ”täydellinen ohittaminen” sekä perussuomalaisten suuri rooli päätöksenteossa.
”Perussuomalaisten pitkäaikainen pyrkimys on ollut nolla turvapaikanhakijaa. Käännytyslakikysymys on ollut perussuomalaisille mahdollisuuksien ikkuna, koska samanaikaisesti on voitu edistää sekä maahanmuutto- että EU-vastaista politiikkaa”, hän toteaa.
Myös keskusteluilmapiiri liittyen käännytyslakiin on Vuorelman mukaan ollut politiikan huipulla erityisen aggressiivista ja poikkeuksellista.
”Koko prosessi lakiehdotuksen ympärillä, ja keskustelu, jota on käyty, on demokratian kannalta näyttänyt aika huolestuttavalta.”
Vuorelma muistuttaa myös perustuslakivaliokunnan roolista perustuslain toteutumisen valvojana. Hän toteaa, että valiokunnan tehtävä on käännytyslain kohdalla ilmeisen politisoitunut.
”Todella poikkeuksellinen tilanne Suomen valtiosääntötulkinnan perinteessä.”
Uusi rajalaki on myös EU-oikeuden näkökulmasta käytännössä lainvastainen, Vuorelma sanoo. Rajalla käännytyslain soveltaminen olisi siis hankalaa, sillä oikeutta määrittäisivät yhtä aikaa keskenään ristiriitaiset EU-oikeus sekä kansallinen käännytyslaki.
”Rajavartijat eivät silloin käytännössä voisi olla rikkomatta toista näistä”, Vuorelma sanoo.
Vuorelma on tehnyt myös havainnon, että käännytyslakikeskustelussa politiikan kieli on irtautunut politiikan todellisuudesta.
”Esimerkiksi ulkoministeri [Elina Valtonen] on puolustanut käännytyslakia toteamalla, että Suomi haluaa olla luotettava oikeusvaltio. Se prosessi, jolla laki vietiin läpi, pikemminkin heikentää suomalaista oikeusvaltiota.”
Vuorelma kommentoi myös ryhmäkurin roolia päätöksenteossa. Esimerkiksi sosialidemokraattien puolueessa oli erimielisyyksiä käännytyslain suhteen. Kuusi Sdp:n kansanedustajaa äänestikin lopulta lakia vastaan puolueen yleisen linjan vastaisesti.
Ryhmäkuria Vuorelma ei demokratian vastaisena pidä, mutta näkee sen haasteet käännytyslakikysymyksessä.
”Puolueissa, joissa ihmisoikeuksien puolustaminen on ollut politiikan tekemisen ytimessä, tämä on pakottanut tasapainottelemaan omien periaatteiden ja turvallisuustilanteiden välillä.”
Jatkuu.........
Vastaukset 19
Vanhimmat
.......jatkoa.
"Lain säätämisessä otettiin Vuorelman mukaan riski siinä, miten Suomi asemoituu jatkossa kansainvälisesti.
”Se ei ole enää suomalaisten poliitikkojen käsissä.”"
Kun persut eivät ole onnistuneet saamaan huijattua kansaa EU-eron kannalle, niin taktiikka on vaihtunut ja Suomi viedään Unkarin kaltaiseksi hylkiövaltioksi EU:n sisällä, jotta venäjämielinen päämäärä olisi helpommin toteutettavissa? Kokoomushan tuki vain hallituksen koossa pitääkseen ja demarit eivät halunneet suututtaa kokoomuslaisia sinipunahallituksen elämänlangan säilyttääkseen?
Putin on ylläpitänyt pelotetta siirtolaistulvan mahdollisuudeesta ja persut ovat olleet tämän sanoman vahvistin. Putinin tavoite on saavutettu, kansa kahtia persujen toimiessa hänen hyödyllisinä idiootteinaan.
Persujen tavoite pilata koko suomi
Tajuamatta ETTEIVÄT ITSE HYÖDY SIITÄ MITÄÄN.
Vai oliko tämä reaktio huonosti menneestä EU vaalista?
Keksittiin rajalaki ja käännytys laki. Tällä tarkoitettiin maahanmuuttoa, joka aina on ollut Persujen turvallinen tapa kerätä (tyhmimpien) ääniä.
Tässä keskiössä oni vain tämä laki josta väännettiin kättä. Tosiasiassa isompi asia josta ei juurikaan puhuttu, oli se, että raja avataan!
Koko lakihan jää torsiksi ellei rajaa avata.
Annettiin ymmärtää, että tämän lain vastustaminen olisi Putinin tukemista tai jopa "venäjä mielisyyttä".
Tosiasiassa ne jotka eivät halua koko rajaa auki, ovat eniten isänmaallisia. Miksi avata raja sotaa käyvän maan kanssa?
Tällä tavalla meitä huijataan. Kauhea meteli tästä kyseenalaisesta laista, joka jää sen varaan aukeaako raja?
Rantanen: ehkä syksyllä raja avataan?
Minusta raja on melkein pakko avata siksi, että Suomi hiukan munaa itsensä jos ei käytä tätä lakia vaikka vaarantaa oikeusvaltio periaatteen sen säätäessään.
Laki ei lisää turvallisuutta. Se kun avaa rajan. Paras turva on raja kiinni.
Persut halusivat toivottaa venäläiset FSB-agentit tervetulleiksi Suomeen? Kun raja on kiinni, tällaiseen ei ole mahdollisuutta. Nyt kuitenkin persut puliveivaavat rajan auki. Halvalla pensalla kalliit seuraukset?
Persut halusivat toivottaa venäläiset FSB-agentit tervetulleiksi Suomeen? Kun raja on kiinni, tällaiseen ei ole mahdollisuutta. Nyt kuitenkin persut puliveivaavat rajan auki. Halvalla pensalla kalliit seuraukset?
Mitä kommunisti vingut? SDP,vihreät limat ja vasemmisto oksennus on fsb kansaa ja sinä limaperse !
Räyh räyh....
Et sinä persutonokki pääse tuosta yli etkä ympäri valehtelemalla, koska totuus on että Putin on kansalliskonservatiivinen aateveljesi! Ruokoton tekstisi jo kertoo, että omaat samanlaiset tavat ja kielenkäytön ryssän kanssa!
Mihin noita asiantuntijoita tarvitaan, kun "Esson baarissa" kenttäpersutkin tuntuu olevan niitä viisaampia? Ainakin omasta mielestään.
Kjäähkjäähkjääh
Persua tyhmempi on vain toinen persu.
Orpon hallitus tunaroi urakalla.
kaikki lähtee EU:sta vittuun , jos toiset määrää tekemisesi
Persu tuntee olonsa kotoisammaksi Putinin Venäjän seurassa?
Ketkä toiset? Kaikki lainsäädäntö EU:ssa rakentuu jäsenmaiden yhteiseen päätöksentekoon. Kysymys kuuluukin, että onko persuille lakien noudattaminen ylivoimainen asia?
Ai jaa. Milloin? Persutkin luopui erohaahuilustaan kirjaten sen oikein puolueohjelmaansa.
Persu tuntee olonsa kotoisammaksi Putinin Venäjän seurassa?
Vain sinä ja kommunistit meidän viides kolonna!
Mutta kun Putler ei ole kommunisti vaan oma aateveljesi ja SKP sai vuosi sitten vaaleissa koko maassa vain n. 3000 ääntä. Miksi valehtelet? Yhteisesti Putlerin kanssa jakamasi paska-aate velvoittaa?
Persut antoi loistosyötön suoraan Putinin lapaan. Putin kiittää.
Persut ovat Putinin vahvistin ja kaiutin itärajan tällä puolella.
EU:n mielipiede ei merkitse persuille, mitään tärkeintä on saada itäraja auki ja venäläisille mahdollisuus tulla.