Yhtenä keskikesän päivänä, kun tajusin, että tämänkin kesän vietän ilman sinua, niin tiedätkö mitä. Mietin entisiä kesäpäiviä, kun ei ollut ketään, mietin, miten erityisesti kesä muistuttaa ikävästä. Tänä kesänä ja monena edeltävänä sinusta. Jokainen puu, joki, järvi, kukka, mehiläinen, polku, lintu ja linnunlaulu. Itkin kun ajattelin sinua, ja menetettyä onnea sinussa. Itkin, koska tiedän, miten ihana olet, miten tuotat iloa pelkällä olemassaololla, kun ajattelen sinua, vaikka näen sinua liian harvoin, enkä pääse edes juttelemaan. Se kaikki on niin surullista.
Pitääkö kertoa kuinka ikävä minulla on sinua nainen
Anonyymi-ap
18675
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Voi kun tietäisin, että mies tuntee minua kohtaan näin…
Rakas
Tiedät kyllä ja uskalla...Olen jo Sinun
Tämä on kolmas kesä sen tiedon kanssa, etten häntä enää kohtaa. Pääsääntöisesti elämä on hyvää, teen itselleni mieluisia asioita itselleni tärkeiden ihmisten kanssa, mutta hetkittäin ikävä äityy melkein kivuksi. Olisi niin ihana jakaa kaikki hänen kanssaan. Kesä on vaikein, kyllä. En omi, mutta miehelle sivusta.
Kunpa voisit jotenkin ilmaista tuon hänelle oikeassa elämässä...
Voi resukka❤️toivottavasti tilanne helpottuu puhuit niin kauniisti. Menettää paljon jos ette pääse puhumaan.
Ihana🩷
Olen täysin valmis Hänelle
Minulla on jo ajatukset ja tulevaisuus .. .Mutta en tietenkään voi niitä itse päättää Sinun kanssa ne hoidetaan Rakas
Kerro hänelle nuo asiat. Älä jätä kertomatta noin kauniita tunteita. ❤️
Voi, kunpa pääsisin joskus keskusteluasteelle. Silloin voisi avautua tilausuus.... kahden kesken rauhassa.
Tuota itsekin toivonut, turhaan. Hän on näkymättömissä...kai sitten aina.
Kauniita tunteita jotain naista kohtaan. Millainen tilanne voi olla, jos näitä ei pääse sanomaan kohteelleen?
Viime keväänä lumet olivat sulaneet. Oli viileähkö kevätilta ja aurinko kaartoi metsän taakse. Auringonsäteet häikäisivät ja pyöräilin. Pysähdyin hetkeksi tien sivuun. Matkan päässä kohisi moottoritie. Kuumat kyyneleet valuivat pitkin poskipäitäni. Onneksi oli paperinenäliinoja taskussa. Tuli kaikki kuvina mieleen ja ikävä kaikkia, jotka olivat poissa ja Sinua.
Ja minäkin alkukesästä oletin että kohdataan ja jutellaan...ja erilainen, upea kesä...mutta kuten joka muukin vuosi käy....tämä nainen kai jo älyää luovuttaa. Ketään muuta en haluaisi rinnelleni, tämä olisi pitänyt katsoa. Sitten mennä eteenpäin jollei ole molemmat tyytyväisiä.
So sorry 🦋💜
Pitää! Yllätyt reaktiostani. Halaan, pitkään, sanattomana.
Kaunis alotus, joka kertoo välittämisestä, sillä kyllähän niitä muita ihmisiä on monesti ympärillä, mutta jos joku herättää tuommoisia tuntemuksia, niin hän on sinulle ap erityinen.