Jos on kokeillut huumetta vai ilmoittaako ne heti asiasta poliisille?
Uskaltaako psykiatrille kertoa huumeidenkäytöstä
Anonyymi-ap
26545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Käytännöllisesti katsoen kaikki riippuvuussairaat ovat myös mielenterveyskuntoutujia.
Eli ei mitään sellaista mitä eivät jo olisi entuudestaan nähneet. Eivätkä juurikaan jaksa ilmoitella poliiseille.
ei saa ilmoittaa koska on vaitiolovelvollisuus.
On oma asia, haluaako psykiatrille sanoa huumeiden käytöstä/kokeilusta.
Itse kyllä sanoisin. Saattavat ne verikokeilla huumeseulatkin ottaa, jos epäilevät käyttöä.
Poliisille ei lääkärit kokeiluista kerro, ei poliisit voi mitään tehdä enää siinä vaiheessa jälkeenpäin.
Psykiatrille ei kannata edes mennä ihan sama mitä sanot niin pilleriä se myy.
Diaknooseja löytyy kaikille kerrot miten menee niin sieltä varmasti löytyy sopiva tarvittaessa
Kannattaa kysyä enemmän kun kertoa huomaat mikä homman nimi. Parantunut potilas on menetetty asiakas
Eiköhän siellä niitä ikiliikkujan lailla itseään "lääkitseviä" skitsofreenikkoja riitä siihen malliin, että ei taida ensimmäisenä lääkäreiltä hommat loppua.
Mutta ihan mikä vaan harha saa sut nukkumaan tänäyönä...
Mistä tiedät. Oletko siellä mukana skizotreeni
ikiliikkumassa. Mikä sun itselääkintä auttaako mihin oireeseen.
Harhoilla harvoin nukutaan sulla pahasti harhainen käsitys että asia olisi näin
Loppuu ne hommat kaikakilta tavalla tai toisella.
Ei maha lääkäreiltä sillä loppua hommat, että joku psykoosisairas unohtaa lääkkeet ottamatta.
Psykoosilääkkeillä hoidettujen huomattavimmat oireet vähenivät nopeammin. Silti molempien ryhmien potilaat toipuivat ja kotiutettiin keskimäärin kuudessa viikossa. Tässä vaiheessa kaksi ryhmää jakaantuivat. Molemmista ryhmistä puolta potilaista lääkittiin nyt ”uusiutumisen estämiseksi”. Rappaport seurasi potilaita kolme vuotta. Potilaista, jotka olivat päässeet ryhmään mitä ei lääkitty lainkaan, 8 % joutui sairaalaan tilan uusiutumisen takia. Koko ajan tehokkaasti lääkityistä potilaista päätyi seuranta-aikana sairaalaan tilan uusiutumisen vuoksi 73 prosenttia!
Itse olin lääkkeitä käyttäessäni vähän väliä sairaalassa/osastoilla. Se oli sellainen kierre.
Lääkkeet olleet poissa käytöstä jo vuosia, ei sairaala- eikä osastohoitoja yhtään.
Ja tämä ratkaisee lääkäripulan miten?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010098340.html
Itselle kävi osittain lääkkeiden takia niin että aloin käyttäytyä agressiivisesti ja melkein poliisit haki. Rauhoituin kuitenkin ja päädyin sairasauton viemänä tk. Siellä mulle ehdotettiin osastohoitoa missä oltais kokeiltu erilaisia lääkkeitä. Sain kuitenkin kieltäydyttyä tuosta. Parasta olisi ehkä kun yrittäisin itse luopua lääkkeiden käytöstä ettei tämä enää toistu.
Minulla johti kaikki siihen, että poliisit hakivat aggressiivisen teon takia.
Tosin siitä seurasi vain hyvää, sain itseni kuntoon, vaikka aikaa se veikin.
Ihmismielen hoitaminen on epäsuosittu sarka lääketieteessä. Psykiatreista on pulaa lähes kaikkialla maailmassa. Taitaa olla huomattu tehtävä mahdoton ja valehtelu hoidon tehokkuudesta tiensä päässä.
Aikuispsykiatriaan erikoistuneita lääkäreitä valmistuu Suomessa 31 vuodessa. Jotta psykiatreja olisi tarpeeksi, heitä pitäisi valmistua lähes kaksinkertainen määrä. Samaan aikaan esimerkiksi anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuu tuplasti niin paljon lääkäreitä kuin alalle tarvitaan.
Kritiikki psykiatriaa kohtaan kovaa ettei moni fiksumpi halua olla vihatussa ammatissa.
Et kai nyt aidosti väitä, että meillä ei ole suomessa riittävästi rahanahteinta "natsi sikoja" jotka haluaa kiduttaa terveitä ihmisiä?
Jos psykiatri on sellainen kaljupäinen bodattu persu niin tieto huumeiden käytöstäsi on varmuudella siirtynyt jo syyttäjän syyteharkintaan.
Tiedon lisäksi tarvitaan todisteita.
Huumeiden käytöstä tulee heti merkintä. Joten jos ei ole niin pahaa riippuvuutta ettei siitä selviä ilman lääkäriä niin ei siitä kannata kertoa.
Kaikki kirjoitetaan sairauskertomukseen ja sen jälkeen olet terveydenhuollon silmissä aina narkkari, vaikka olisit ollut kuivilla vuosikymmeniä. Eli älä kerro, ellei ole pakko.
Sama se on, jos on psykiatrian piirissä, tai on ollut, olet somaattisen terveydenhuollon silmissä aina mieleltäsi sairas, vaikka olisit jo toipunut tai parantunut.
Psykiatrit ovat syvällä pään kemiallisessa säätämisessä, että tuostahan hän saa vaan osviittaa minkälaisen pillericocktailin sulle kasaa kokeiluun.
Psykiatria ei perustu saman arvoisiin tai yhtä painaviin tieteellisiin todisteisiin kuten vaikka diabeteksen hoito tai kirurgia. Kukaan ei tiedä psykiatristen sairauksien tarkkaa syytä, on vain teorioita joita ei ole varmuudella pystytty todistamaan todeksi tieteen keinojen avulla. Tämän voi havaita esim. siitä että parkinsonintautia sairastavilta voidaan mitata dopamiinitasot, mutta skitsofreniaa sairastavilta tämmöistä ei edes harkita.
Jos ne tasot pystytään mittaamaan, niin pitäisihän ne mitata psykiatriankin puolella.
Julkisen puolen psyko osaston meno mystistä kerrot mitä tahansa voivat kysellä ootko raiskannut ruumista entä potkinut nummoja jne
Vaikka sun ongelma ois pelkkä unettomuus.
Rahalla voi päästä paremmin jutuille ja puhutaan siitä ongelmasta eikä mitää sekopäistä täysin asiaan liittymätöntä kuulustelua.
Uskomatonta mutta totta
Kyllä sinun on kerrottava. Ei muuten sinua pysty auttamaan.
Jos kertoo huumeiden käytöstä (varsinkin jos on kyse satunnaisesta käytöstä tai parista kokeilusta) niin pitää aina muistaa että huumemerkintä tarkoittaa käytännössä sitä että esim. bentsoja ei tule saamaan kovinkaan "helposti". Myöskin voi käydä niin että ei saa asianmukaista kipulääkitystä. Suosittelen punnitsemaan hyötyjä/haittoja ja harkitsemaan kahdesti.
On myös ihmisiä, jotka eivät hamua niitä bentsoja, ei helpolla eikä vaikeammalla.
Mihin käyttöön ne bentsot tulevat, jos niitä on pakko saada, ja kun ei helpolla saa, niin on " elämä pilalla " ?
Kipulääkkeistä taas sen verran, että tausta ei aina ratkaise sitä, saako niitä vai ei. Lääkärit osaavat aika hyvin nähdä, kenelle ne olisivat tarpeeseen, kenelle ei.
On myös ihmisiä, joilla päihteet on jääneet taakse päin elämässä, ja saattavat tarvita vahvempia kipulääkkeitä. Se on sitten lääkärin harkinnassa, kirjoittaako hän sellaisia vai ei.
Kun toimii rehellisesti, puhuu totta, ei yritä valehdella, mikään ei ole täysin mahdotonta.