Minua jännitti siis aivan

Better luck next time

Ihmettelen tuota en keksi mitään puhuttavaa - se ei liene ollut ikinä ongelma, eikä tule olemaan.

Uskon, että moni joka käy visiitillä täällä ikävissään pystyypi samaistumaan tunteisiisi mitä käyt läpi nyt.. Toiset ovat rohkeampia, kun toiset. Sitten, jos tykkää vielä enemmän kun ajattelee sen toisen tykkäävän niin se voipi jarruttaa omaa toimimista entisestään. Sitä kun pelkää saavansa siipeensä yms…siispä tsemppiä sinne. Itsekin toivon, että saisin jotakin sanottua eräälle, jos/ kun hänet seuraavan kerran jossakin kohtaan.. Ihan oikiasti olen valmis pysäyttämään auton tai mitä ikinä se vaatii. Ei voi vaan kerta toisensa jälkeen mennä pokerina ohi kun sydän sanoo aivan muuta..

Opettelen käsittämään päähänpinttymien eroja yhtäläisyyksien sisällä. Olen sähköä ja kisu. Leipä on henkeä ja lihaa. Emmekä me kaksi syö toisiamme elävältä kuolemaan kerran ilman erikseen annettua lupaa. Ei juoda verta kuin viiniä, humalluta pelkästä auringonlaskun värjäämästä vedestä. Emme takerru toisiimme ja syty puun alla kun salama lyö ja sika poikii. Lumi suli tiikerin päältä, se höyrysi ja alkoi muistuttaa pilveä. Tulet huomaamaan miksi sinulla on kaksi kättä, elämäsi aukeaa. Hetken on pysäkkitie, kelirikko. Vihellä jos olet lähellä. Sade nuolee ikkunaa, tuuli kääntyy koiliseen. Edelleenkin on aihetta juhlaan rumputuleen, riittävästi syitä hiusten sekoittua. Sulla kirkas, silmiinpistävä luonne, muista nyt. Olet tähti suudelman kera mutta jollekkin toiselle.
Toisinaan täällä on ystävällinen maaperä kuitenkin pulut kylpevät aina korkealla. Oudot päivänkakkarat hämmentävät mutta ole jatkuvasti kosketuksissa pohjaveteen. Iltapäivän kosteus putoilee niskaan. Ensimmäinen valo, lasinkirkas liverrys tulee aikanaan. Raaputa mysteeri auki ja viekö se piknikille tähtien alle. Maiseman alla on maata ja ei enää pilvi - iglua. Yritän sanoa että elämä yllättää välillä jopa itsenikin.