"Olemme Jenny ja Antti Wihurin rahaston Kaivopuistossa sijaitsevan Salus-talon neuvotteluhuoneessa.
Saez tekee ensin huolellisesti muistiinpanoja siitä, mitä haastattelija haluaa kysyä, ja vastaa sitten johdonmukaisesti.
Olemuksesta henkii viisaan professorin laupeus ilman kopeuden häivää.
Länsimaissa eriarvoisuuden kasvu on ollut historiallisen suurta jo 44 vuotta, Saez kertoo.
”Sitä ennen länsimaiset valtiot ja niiden talousjärjestelmä jakoi varallisuuden kasvun varsin siististi. Luulimme, että olemme ratkaisseet [eriarvoisuuden] ongelman. Valitettavasti tuo aika ei jatkunut.”
Ronald Reaganin ja Britannian pääministeri Margaret Thatcherin henkilökohtaista merkitystä ei tule aliarvioida.
”Heille on annettava ansio siitä, että he todella muuttivat ajattelua markkinamyönteiseksi. Sellaiseksi uskoksi, että jos rikkaat hyötyvät, niin kaikki voittavat.”
Reaganin kaudella Yhdysvalloissa käynnistettiin suuri verouudistus, joka käynnisti valtavan verokilpailun kaikkialla maailmassa.
Kun ennen yritysverot olivat 50 prosentin tuntumassa, ne laskivat jopa 15–25 prosentin tuntumaan, veroparatiiseista puhumattakaan.
Ja kun todella rikkaat saavat suurimmat tulonsa suuryritysten voitoista, lisääntyneet voitot päätyivät paljolti heidän taskuihinsa, Saez arvioi.
Thatcher oli puolestaan keskeinen vaikuttaja siinä neoliberalistisessa poliittisessa ajattelussa, jossa hyvinvointivaltion kokoa ja verotuksen roolia haluttiin aktiivisesti vähentää. Aate kasvoi kansainväliseksi liikkeeksi.
”Eniten muutos näkyi englanninkielisissä maissa, mutta myös Pohjoismaat muuttuivat paljon.”
Teknologiamiljardöörit ovat Saezin mukaan ääriesimerkki tämän muutoksen voimasta.
Sääntelyn vapautuessa he pystyivät valtaamaan markkinoita ilman valvontaa. ”Ja kun progressiivista verotusta ei ollut, mikään ei jarruttanut varallisuuden kasvua.”
Eriarvoisuuden kasvun toivottiin lisäävän talouskasvua niin, että rikkaiden vauraus valuisi lopulta myös köyhien iloksi.
Niin ei käynyt.
Monet talousteoriat ovat pitkälti tarinoita ja myyttejä, Saez muistuttaa.
Yhdysvalloissa köyhimmän puolikkaan hintojen noususta eli inflaatiosta putsatut reaalitulot ovat pysyneet 1980-luvulta lähtien yli 40 vuotta käytännöllisesti katsoen lähes samoina, Saez kertoo.
”Samaan aikaan huipputuloisten reaalitulot kaksinkertaistuivat.”
Samantyyppinen ilmiö näkyy Yhdysvalloista parhaiten ansaitsevan prosentin ja ”pohjalla olevan” 50 prosentin väestön välisen tulonjaon muutoksessa 1980-luvulta vuoteen 2020.
”Huipulla olevan prosentin osuus tuloista on kasvanut kymmenestä prosentista 20:een, ja pienituloisimman väestönpuolikkaan osuus on vastaavasti pienentynyt 20:stä kymmeneen.”
Saez muistuttaa, että omaisuuden voimakas keskittyminen johtaa aina myös näiden omistajien poliittisen voiman kasvuun.
”Omistajat haluavat estää muita pääsemästä samalle alalle hyötymään. He toimivat kuin diktaattorit. Siksi heidän taloudellista valtaa pitäisi rajoittaa.”
Saez on pyrkinyt kehittämään esimerkiksi omia varallisuusveromallejaan sellaisiksi, että ne huomioisivat mahdollisimman hyvin henkilöiden kaiken todellisen varallisuuden, ilman erilaisia arvostuskikkailuja.
Hänet tunnetaan myös korkeiden marginaaliverojen ja progressiivisen verotuksen puolestapuhujana.
”Tiesitkö, että progressiivinen vero keksittiin Yhdysvalloissa, ensimmäisen maailmansodan aiheuttamien kulujen rahoittamiseksi?” hän kysyy.
Kriisien aikaan Yhdysvalloilla on siis ollut kykyä panna varakkaimmatkin kansalaiset maksumiehiksi."
"Saez on itse hyvinvointivaltion vankka kannattaja. ”Niin humanistina kuin taloustieteilijänä”, hän tarkentaa.
Yhdysvalloissa moni hyvinvointivaltion peruspilari on jo heikoissa kantimissa. Koulutuksen hinta on ampaissut pilviin. Eriarvoisuus opinnoissa kasvaa, opintolainat painavat valmistuneita.
Yhteiskunnille koulutettu väestö on keskeinen talouden raaka-aine ja voimavara, Saez sanoo. Siksi valtion kannattaisi panostaa siihen.
Ihmisten kyky valita lastensa koulutus tai eläkkeidensä säästökohteet ovat nekin heikohkoja, joten monenlaista hyvinvointivaltion turvaa ja tulonsiirtoja tarvitaan tehokkaan, vanhuksista ja lapsista huolehtivan yhteiskunnan kannatteluun.
Saez näkee yhtenä huolena sen, että rikkaat eivät ehkä kohta enää halua osallistua yhteiskunnan rahoittamiseen, jos he eivät enää itse käytä hyvinvointivaltion palveluja.
Saez sanoo toivovansa, että politiikassa keskusteltaisiin selvästi nykyistä enemmän siitä, miten taloudessa syntyvä vauraus tulee jakaa eri osapuolten kesken.
Kyseessä on perustavanlaatuinen keskustelu siitä, kuinka paljon veroja voidaan kansantalouksissa kerätä yhteiseksi hyväksi."
”Olen huolissani varallisuuden keskittymisestä. Se voi vahingoittaa meitä pitkällä tähtäimellä. Vielä hyvinvointivaltion asema ei horju, mutta se voi tapahtua seuraavina vuosikymmeninä.”
https://www.hs.fi/talous/art-2000010481048.html
Pallopaitulin ökyteoria siis debunkattu! Ai niin ja mainitaan vielä Keskusta, koska sen perään kuitenkin tullaan kyselemään.
Saez tekee ensin huolellisesti muistiinpanoja siitä, mitä haastattelija haluaa kysyä, ja vastaa sitten johdonmukaisesti.
Olemuksesta henkii viisaan professorin laupeus ilman kopeuden häivää.
Länsimaissa eriarvoisuuden kasvu on ollut historiallisen suurta jo 44 vuotta, Saez kertoo.
”Sitä ennen länsimaiset valtiot ja niiden talousjärjestelmä jakoi varallisuuden kasvun varsin siististi. Luulimme, että olemme ratkaisseet [eriarvoisuuden] ongelman. Valitettavasti tuo aika ei jatkunut.”
Ronald Reaganin ja Britannian pääministeri Margaret Thatcherin henkilökohtaista merkitystä ei tule aliarvioida.
”Heille on annettava ansio siitä, että he todella muuttivat ajattelua markkinamyönteiseksi. Sellaiseksi uskoksi, että jos rikkaat hyötyvät, niin kaikki voittavat.”
Reaganin kaudella Yhdysvalloissa käynnistettiin suuri verouudistus, joka käynnisti valtavan verokilpailun kaikkialla maailmassa.
Kun ennen yritysverot olivat 50 prosentin tuntumassa, ne laskivat jopa 15–25 prosentin tuntumaan, veroparatiiseista puhumattakaan.
Ja kun todella rikkaat saavat suurimmat tulonsa suuryritysten voitoista, lisääntyneet voitot päätyivät paljolti heidän taskuihinsa, Saez arvioi.
Thatcher oli puolestaan keskeinen vaikuttaja siinä neoliberalistisessa poliittisessa ajattelussa, jossa hyvinvointivaltion kokoa ja verotuksen roolia haluttiin aktiivisesti vähentää. Aate kasvoi kansainväliseksi liikkeeksi.
”Eniten muutos näkyi englanninkielisissä maissa, mutta myös Pohjoismaat muuttuivat paljon.”
Teknologiamiljardöörit ovat Saezin mukaan ääriesimerkki tämän muutoksen voimasta.
Sääntelyn vapautuessa he pystyivät valtaamaan markkinoita ilman valvontaa. ”Ja kun progressiivista verotusta ei ollut, mikään ei jarruttanut varallisuuden kasvua.”
Eriarvoisuuden kasvun toivottiin lisäävän talouskasvua niin, että rikkaiden vauraus valuisi lopulta myös köyhien iloksi.
Niin ei käynyt.
Monet talousteoriat ovat pitkälti tarinoita ja myyttejä, Saez muistuttaa.
Yhdysvalloissa köyhimmän puolikkaan hintojen noususta eli inflaatiosta putsatut reaalitulot ovat pysyneet 1980-luvulta lähtien yli 40 vuotta käytännöllisesti katsoen lähes samoina, Saez kertoo.
”Samaan aikaan huipputuloisten reaalitulot kaksinkertaistuivat.”
Samantyyppinen ilmiö näkyy Yhdysvalloista parhaiten ansaitsevan prosentin ja ”pohjalla olevan” 50 prosentin väestön välisen tulonjaon muutoksessa 1980-luvulta vuoteen 2020.
”Huipulla olevan prosentin osuus tuloista on kasvanut kymmenestä prosentista 20:een, ja pienituloisimman väestönpuolikkaan osuus on vastaavasti pienentynyt 20:stä kymmeneen.”
Saez muistuttaa, että omaisuuden voimakas keskittyminen johtaa aina myös näiden omistajien poliittisen voiman kasvuun.
”Omistajat haluavat estää muita pääsemästä samalle alalle hyötymään. He toimivat kuin diktaattorit. Siksi heidän taloudellista valtaa pitäisi rajoittaa.”
Saez on pyrkinyt kehittämään esimerkiksi omia varallisuusveromallejaan sellaisiksi, että ne huomioisivat mahdollisimman hyvin henkilöiden kaiken todellisen varallisuuden, ilman erilaisia arvostuskikkailuja.
Hänet tunnetaan myös korkeiden marginaaliverojen ja progressiivisen verotuksen puolestapuhujana.
”Tiesitkö, että progressiivinen vero keksittiin Yhdysvalloissa, ensimmäisen maailmansodan aiheuttamien kulujen rahoittamiseksi?” hän kysyy.
Kriisien aikaan Yhdysvalloilla on siis ollut kykyä panna varakkaimmatkin kansalaiset maksumiehiksi."
"Saez on itse hyvinvointivaltion vankka kannattaja. ”Niin humanistina kuin taloustieteilijänä”, hän tarkentaa.
Yhdysvalloissa moni hyvinvointivaltion peruspilari on jo heikoissa kantimissa. Koulutuksen hinta on ampaissut pilviin. Eriarvoisuus opinnoissa kasvaa, opintolainat painavat valmistuneita.
Yhteiskunnille koulutettu väestö on keskeinen talouden raaka-aine ja voimavara, Saez sanoo. Siksi valtion kannattaisi panostaa siihen.
Ihmisten kyky valita lastensa koulutus tai eläkkeidensä säästökohteet ovat nekin heikohkoja, joten monenlaista hyvinvointivaltion turvaa ja tulonsiirtoja tarvitaan tehokkaan, vanhuksista ja lapsista huolehtivan yhteiskunnan kannatteluun.
Saez näkee yhtenä huolena sen, että rikkaat eivät ehkä kohta enää halua osallistua yhteiskunnan rahoittamiseen, jos he eivät enää itse käytä hyvinvointivaltion palveluja.
Saez sanoo toivovansa, että politiikassa keskusteltaisiin selvästi nykyistä enemmän siitä, miten taloudessa syntyvä vauraus tulee jakaa eri osapuolten kesken.
Kyseessä on perustavanlaatuinen keskustelu siitä, kuinka paljon veroja voidaan kansantalouksissa kerätä yhteiseksi hyväksi."
”Olen huolissani varallisuuden keskittymisestä. Se voi vahingoittaa meitä pitkällä tähtäimellä. Vielä hyvinvointivaltion asema ei horju, mutta se voi tapahtua seuraavina vuosikymmeninä.”
https://www.hs.fi/talous/art-2000010481048.html
Pallopaitulin ökyteoria siis debunkattu! Ai niin ja mainitaan vielä Keskusta, koska sen perään kuitenkin tullaan kyselemään.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Emmanuel Saezilla on paljon samansuuntaisia ajatuksia kuin häntä tunnetummalla ranskalaisella ekonomistilla Thomas Pikettylla.
Piketty on ennustanut, että kapitalismi ajautuu romahdukseen, mutta sitä ei näyttäisi aiheuttavan vallankumouksellinen vasemmisto vaan maahanmuuttovastainen populistinen laitaoikeisto. Tämä suuntahan näkyy jo erityisen selvästi Trumpin globalisaatio-vihamielisessä politiikassa. Trump vastustaa globalisteja, liberaaleja, maahanmuuttoa, eliittiä ja vasemmistolaisia. Sama kehitys on nähtävissä myös Euroopassa ja meillä Suomessa persuilussa.
Piketty: ”Jos emme onnistu muuttamaan nykyistä talousjärjestelmää perusteellisesti oikeudenmukaisemmaksi, kestävämmäksi ja tasa-arvoisemmaksi – –, muukalaisvihamielinen populismi ja sen mahdollinen vaalimenestys voi nopeastikin johtaa vuosien 1990–2020 hyperkapitalistisen, digitalisoituneen globalisaatiokehityksen rajuun romahdukseen”.
Muistatko keskustalaisen Juho Pahajoen kirjoituksen viime vuodelta? Hänen kirjoituksensa alkaa saamaan "lihaa luiden päälle"?
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhopahajoki/riikka-purran-fasistinen-rasistinen-ja-taivaanrantoja-maalaileva-puhe-tyhjaa-taynna/
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18568097/oliko-keskustalainen-juho-pahajoki-kaukaa-viisas-vuosi-sitten-tiesiko-purra-project-2025sta
Ei Purra ole mikään ruudinkeksijä. Persut ovat kopioineet ideologiansa toisinaan ihan sanasta sanaa amerikkalaisen alt-right liikkeen ideologiasta. Liikkeen tunnettuja ideologeja ovat olleet Richard Spencer ja Steve Bannon. Esim. persujen epäselvä slogan "Suomi takaisin" on perua MAGA-liikkeen tunnuslauseesta "Make America Great Again". Kyse on siis paluusta johonkin epämääräiseen menneisyyteen, jolloin asiat olivat vielä hyvin.
USAn republikaanien sisällä on tapahtunut lyhyessä ajassa ehkä osin tiedostomaton muutos kohden alt-right vaihtoehtokonservatismia. Trump on dynamo, joka on osannut markkinoida tämän muutoksen. Bushin republikaaninen hallinto on vielä erittäin globaali korostaen maailmanlaajuista vapaakauppaa ja USAn maailmanpoliisiroolia. Näissä kahdessa asiassa valtaan noussut vaihtpehtoinen oikeisto on kääntämässä kurssia 180 astetta. Tämä on tie kohden valtioiden eristäytymispolitiikkaa. Tämä paine on sen verran kova, että eiköhän perustkin taas kohta kaiva naftaliinista esiin vaatimuksensa erota EUsta. Venäjän hyökkäyssota hämmensi nyt joksikin aikaa persujen tavoitteita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alt-right
Suomessa persujen ideologian ytimenä oli maahanmuuttovastaisuus. Amerikkainen Spencer oli nimenomaan etnonationalisti ja liikkeen alkuvaiheessa tämä korostui. Bannon toi sitten enemmän lihaa luiden ympärille, mikä muodosti kulttuurisotaan valmiin kansalliskonservatismistesen äärioikeistolaisen liikkeen. Persut ovat tätä myöten omaksuneet ideologiaa vähän kerrallaan niin, että maahanmuuttovastaisuus on vain osa ideologiaa, joskin persuille edelleen se tärkein osa.
Markkinatalouden päämäärä ei ole oikeudenmukaisuus vaan se toteuttaa sitä kyvykköiden ja ahkerien menestymisenä.
Ainoa hyväksyttävä tasa-arvon muoto on mahdollisuuksien tasa-arvo.
Kun rikas käyttää rahaa ja ostaa palveluita tämä tuottaa työpaikkoja alempiin sosiaaliluokkiin.
Joten olkaa kiitollisia rikkaille koska he maksavat ruokanne ja vuokranne.
"Persut ovat kopioineet ideologiansa toisinaan ihan sanasta sanaa amerikkalaisen alt-right liikkeen ideologiasta.
Miksi pyörä pitäisi keksiä uudelleen, miksi ei voi käyttää hyväksi havaittua kaavaa? Olisivatpa edellisessäkin hallituksessa edes jotain kopioineet, niin maamme tilanne ei olisi näin umpisurkea, kuin se nyt on heidänjäljiltään.
"Suomessa persujen ideologian ytimenä oli maahanmuuttovastaisuus."
Muistathan, mitä eroa on maahanmuutolla ja työperäisellä maahanmuutolla, nämä kun menevät TEILLÄ äärivihervasudemuilta AINA sekaisin. Suomessa on työvoimareserviä tällä hetkellä ihan omasta takaa, joillakin aloilla on pulaa HALVOISTA duunareista, siksi äärivihervasurit heitä haluaa maahan tuoda 40 000 vuosittain. Eiväthän he Suomalaisista ja/tai suomalaisten työllistymisestä ja laskevista palkoista puolia pidä.
Juuri näin, eli terve yksilö vastaa omasta elämästään, eikä Kelan luukku !?
Hyvinvointivaltio nimenomaan ei onnistu tehtävässään olla heikkojen ja sairaiden auttaja.
Sen sijaan se jakaa rahaa niille jotka kykenisivät itse itseään auttamaan.
Susanna Kosken kaltaiset rohkeat ajattelijat leimataan.
"Villi länsi,
Ronald ja Nancy"
Anteeksi juice
Kommunismi voittaa. .. !
Äärivihervasudemut Rulettaa EU parlamentin venajamielisissä ryhmissä, saavat nyt siellä lyödä viisaat päänsä yhteen....
Eikä sanaakaan palstan aiheesta.
Heitä Pietarin trolli voltti palstan aiheesi kanssa!
"Kyllä jenkeissä valta vaihtuu, kun Nancy joskus kuolla kupsahtaa". Yö-yhtye.
Totta, viime vuosikymmeninä tuloerot ova kasvaneet ja meilläkin hyvinvointivaltio natisee liitoksissaan.
Koivisto-Katainen akseli ja silmänkääntö.
Breshnew- Molykote ja tuuheat ripset.
Mielenkiintoista pohdiskella mihin tällä vuodatuksella oikein pyritään ??
Tämä on epäilemättä viestimistä sellaisille ihmisille jotka eivät tiedä oikeastaan mitään eri maiden kansantalouksista !? Puhumattakaan että tietäisivät Yhdysvalloista !?
Eli, sellaiset ihmiset tykkäävät tällaisista uutisista, jotka haluavat, että valtio, kunta, kaupunki takaavat heille kaiken !?
Kerrottakoon kuitenkin muutamia faktoja !
Suomi on velkaa ulkomaille noin 80-90% !
Yhdysvallat on velkaa itselleen noin 75% !
Suomen julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat 55% !
Yhdysvaltojen julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat 38% !
Suomen kultavaranto on 49 tonnia !
Yhdysvaltojen kultavaranto on 8100 tonnia !
Suomen kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on 180000 USD
Yhdysvaltojen kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on 550000 USD
Lisäksi Yhdysvallat on johtava valtio, tieteissä, teknologioissa, sotilasteknologioissa, taloudessa ym...!
Puoli maailmaa on riippuvainen Yhdysvalloista mukaanluettuna kaikki Pohjoismaat !!
Että, sellaista....!!!!
Mielenkiintoinen aloitus ja jatkoakin sille asiallisesti pohdiskellen.
Ylellä olisi siinä tärkeää sanottavaa, vaikkapa erityisohjelmana "viisasten kerhon" tapaan!
A-studiokin voisi aloittaa aiheesta, se vaatii kuitenkin enemmän aikaa.
Hyödyllistä tietoa kansalaisille!