Hesarissa on 29.7 erinomainen mielipidekirjoitus (s.45), jonka on kirjoittanut emeritus professori Raimo Sepponen otsikolla "Nykymenolla voimme sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle".
Kirjoituksessa tuodaan esiin kaksi mielenkiintoista tilastofaktaa. Toinen vaihtosuhde, joka mittaa vientihintojen suhdetta tuontihintoihin. Se on laskenut 40 % vuosituhannen alusta. Toisin sanoen Suomeen tuodaan paljon kalliita tuotteita, mutta itse kykenemme viemään suurelta osin vain halvempihintaista bulkkia. Tämä taas liittyy ennen kaikkea Nokian ja it-sektorin romahdukseen. Innovaatiotaso on Suomessa umpisurkea.
Toinen mittari on resurssitehokkuus. Se taas kuvaa sitä, kuinka paljon käytämme tuotannossa luonnonvaroja. Sen mukaan Suomessa käytetään elintason ylläpitämiseen 44 tonnia luonnonvaroja henkeä kohden, kun vastaava määrä EUssa on keskimäärin 15 tonnia. Tässä olemme yhtä huonoja kuin Kroatia ja Kreikka. Myös tämä vahvistaa käsitystä Suomen poikkeuksellisen heikosta innovaatiotasosta. Tätä tasoa voitaisiin nostaa koulutuksen avulla, mutta kehitys on kulkenut koko ajan huonompaan suuntaan. Sepponen päättelee, että tällä menolla ei voida ylläpitää hyvinvointivaltiota.
Nykymenolla ja oikeistohallituksen säästökuurilla eikä työelämän uudistamisella saada parannusta aikaan. Hallituksella on talouskasvun edistämiseksi aivan väärät keinot käytössä. Suomen ongelma on heikko innovaatiotaso ja tuotekehityksen huono strateginen johtaminen, kirjoittaa Sepponen.
Kirjoituksessa tuodaan esiin kaksi mielenkiintoista tilastofaktaa. Toinen vaihtosuhde, joka mittaa vientihintojen suhdetta tuontihintoihin. Se on laskenut 40 % vuosituhannen alusta. Toisin sanoen Suomeen tuodaan paljon kalliita tuotteita, mutta itse kykenemme viemään suurelta osin vain halvempihintaista bulkkia. Tämä taas liittyy ennen kaikkea Nokian ja it-sektorin romahdukseen. Innovaatiotaso on Suomessa umpisurkea.
Toinen mittari on resurssitehokkuus. Se taas kuvaa sitä, kuinka paljon käytämme tuotannossa luonnonvaroja. Sen mukaan Suomessa käytetään elintason ylläpitämiseen 44 tonnia luonnonvaroja henkeä kohden, kun vastaava määrä EUssa on keskimäärin 15 tonnia. Tässä olemme yhtä huonoja kuin Kroatia ja Kreikka. Myös tämä vahvistaa käsitystä Suomen poikkeuksellisen heikosta innovaatiotasosta. Tätä tasoa voitaisiin nostaa koulutuksen avulla, mutta kehitys on kulkenut koko ajan huonompaan suuntaan. Sepponen päättelee, että tällä menolla ei voida ylläpitää hyvinvointivaltiota.
Nykymenolla ja oikeistohallituksen säästökuurilla eikä työelämän uudistamisella saada parannusta aikaan. Hallituksella on talouskasvun edistämiseksi aivan väärät keinot käytössä. Suomen ongelma on heikko innovaatiotaso ja tuotekehityksen huono strateginen johtaminen, kirjoittaa Sepponen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olematon kasvu on Suomen talouden vakavimpia haasteita.
Suomi nousisi työllä, mutta hallituksen työmarkkina"uudistukset"
heikentävät palkansaajan asemaa ja kertovat hallituksen ja EK:n mitätöivästä asenteesta työntekijän ihmisarvoa kohtaan.
Palkansaajan kohtelu kepitettävänä karja- tai orjalaumana ei lisää työhaluja.
Hallituksen pitäisi päinvastoin innostaa ihmisiä töihin !
Pitäisi myös tulla vähintään ne Orpon lupaamat 100000 uutta työpaikkaa.
Työttömänä on noin 270000 ihmistä, mutta avoimia työpaikkoja on
vain noin 60000.
Töitä kyllä tehtäisiin, jos niitä vain olisi. Eipä taida enää olla kansantaloutta vahvistavia töitä tarjolla. Eikä enää ikinä tule tähän maahan. Orjatyöhön verrattavia palvelualan töitä on, koska vaihtuvuus on alalla niin suurta. Surkeat palkat, vähäiset työtunnit ja karseat työolot. Tähän vielä lisätään kansan koulutustason surkeus, jonka kokoomus ja kepu ovat saaneet aikaan
Petteripurra nollasi kasvun vuosiksi.
"Innovaatiotaso on Suomessa umpisurkea."
Näin on. Hallitus aikoo tuplata t & k tuet yrityksille uusien innovaatioitten
kehittämiseksi.
T & k tuista päättää pääasiassa kok ja kepu. Tähän asti enin tuki on mennyt
vanhoille firmoille, joilla ei ole ollut uusia innovaatioita, joista kehittyisi mitään
tuottavutta kasvattavaa. Uudemmat innovatiivisemmat yritykset ovat
enimmäkseen jääneet ilman tukia.
Innovaatio olisi jo se, että tukien jako uudistettaisiin.
Hallitus on esittänyt yrityksien eli T&K tukien tuplaamista eli nostamista
4 %:iin budjetista.
Eikö tukien määrä silloin olisi jo sama tai enemmän kuin puolustusvoimien
määrärahat valtion budjetista ?
Yritykset saavat muutenkin tukea veronmaksajilta joka vuosi lähes
10 miljardia.
Yritystuet valuvat monesti vielä kuin vesi hanhen selästä, suurille yrityksille joilla ei ole mitään tarvetta niihin ja päätyvät osinkoina omistajille, raviurheiluun, laivayhtiöitten juottoloille ja yrityksille jotka kiertävät veroja.
Puolustusvoimien määrärahat voidaan verrata yritystukiin, koska siitä rahasta menee iso osa erilaisiin hankintoihin ulkomailta ja kotimaasta
Petteri Lama sössi taas .