Mistä pyörissä maksetaan?

Anonyymi-ap

Etsin tavallista yleispyörää, ehkä gravelia tai hybridiä.

Ihan älytön hintahaarukka.

Kona, Scott, Trek, Specialized jne. maksaa 1000 - 2500 euroa.

Madison, White, Nishiki tai Tunturi maksaa 300 - 500 euroa.

Runko, vanteet ja renkaat näyttää 100 % samalta halvoissa ja kalliissa malleissa. Jarrut, vaihteet ja satula ovat tietenkin erilaisia, mutta niiden tuoma hintaero on korkeintaan 100 - 200 euroa.

Kuka huijaa ja ketä vaiko kukaan ei ketään? Maallikko ottaa halvan, kun erot ovat silmämäärin tosi pieniä. Kokemuksesta tiedän, että halvoissa pyörissä on enemmän nopeasti ruostuvia osia. Alumiinirunko ei kuitenkaan ruostu.

Pieni paino olisi ainoa asia, josta olisin itse valmis maksamaan paljon ekstraa.

353

2041

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jos tuota mieltä niin miksi ostaisit sen kalliin?
      Osta vain halpa.

      • Anonyymi

        Pientä painoa ei saa halvalla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pientä painoa ei saa halvalla.

        Eikä hyvää teknistä toimintaa yms. mutta aloittajan tekstistä voisi päätellä ettei hän ole kyseisiä asioita edes hakemassa.
        Kun ei aloittaja edes tiedä olisiko haluamassa hybriden vaiko gravelin kertoo jo paljon.


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        Eikä hyvää teknistä toimintaa yms. mutta aloittajan tekstistä voisi päätellä ettei hän ole kyseisiä asioita edes hakemassa.
        Kun ei aloittaja edes tiedä olisiko haluamassa hybriden vaiko gravelin kertoo jo paljon.

        En tiedä mistä se kertoo. Voi kertoa siitä, että ei tiedä mitä edes pitäisi hakea. Eikä se aina ole hinnasta kiinni, vaan siitä, että ei todellakaan tiedä mitä tarvitsee tai mistä olisi hyötyä. Tavallaan näen tuossa itseni 10 vuoden takaa...ehkä.
        Itse olen ahkera vapaa-ajan pyöräilijä, siis useita tuhansia kilometrejä vuodessa kuitenkin. Mutta "maantiepyöräilin" teräsrunkoisella, mielestäni nopealla hybridi-pyörällä 15 vuotta. Eihän se sitä kestänyt. Takarattaat ja ketjut vaihdettiin 10 kertaa, eturattaat 3 takakiekko 2 kertaa ja etukiekko kerran, samoin keskiö ja kammet. Ajoin kuin Forrest Gump, kun aloitin niin loppua ei näkynyt...
        No sitten kun pyörä lopullisesti petti, meinasin ensin ostaa "samanlaisen" mutta vähän paremman ehkä...700€. Mutta sitten näin pyöräliikkeen tarjousrivissä hiilikuiturunkoisen 105 osasarjalla olevan maantiepyörän...tosin 105 ei sanonut mitään, hiilikuitu vähän. Ja sellaisen kanssa lähdin liikkeestä...nyt on kolmas maantiepyörä meneillään ja alan hiljalleen ymmärtämään mistä kannattaa maksaa ja mistä ei. Vauhtia on tullut iän mukana aina vain lisää, no ehkä kohta käyrä alkaa väkisinkin taittua.


    • Anonyymi

      Ihan järkevä hinhaarukka tuossa on erilaatuisille pyörille. Maallikko ei vaan ymmärrä.
      Jos se pyörä pysyy siellä kellarissa niin osta mahdollisimman halpa. Jos taas aiot ajaa sillä enemmänkin, niin osta budjetin yläpäästä. Toki voi aina myös kikkailla oman pään mukaan.

    • Anonyymi

      Pieni pyörän paino? Laihduta!

      • Anonyymi

        Miten laihduttaminen muka vaikuttaa pyörän painoon? Se vaikuttaa pyöräilijän painoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten laihduttaminen muka vaikuttaa pyörän painoon? Se vaikuttaa pyöräilijän painoon.

        Kokonaistyöhän ylämäki


    • Anonyymi

      Kirjoitat:"Pieni paino olisi ainoa asia, josta olisin itse valmis maksamaan paljon ekstraa."

      Ohennetut runkoputket keventävät ja maksavat. Siinä yksi hintaa lisäävä tekijä, jota asiaa tuntematon ei huomaa.

    • Anonyymi

      Hyviä vastauksia, kiitos.

      Yhteen otan aluksi erityisesti kantaa eli esitettyyn laihdutukseen: eikös pyöräily ole hyvä keino laihduttaa tai ainakin olla lihomatta? Joka foorumilla löytyy aina joku tekohauska, täälläkin näköjään.

      Jouduin myös selvittämään gravelin ja hybridin eron eikä sellaista eroa varsinaisesti ole. Molemmat ovat yhdistelmäpyöriä, ja graveliin saa myös suoran tangon. Kun molemmissa on suora tanko, pyörissä ei ole mitään eroa, vaan ne sopivat hyvin seka-ajoon varsinkin kun valitsee renkaat oikein.

      Toinen vastaus oli erinomainen: ota halvin, jonka ohjeen mukaan olen myös etenemässä. Tätä vastausta myös toivoin ja sain - hienoa! Maallikkona ja siis asiasta sen enempää ymmärtämättä pyöräilen vain alle 3000 km vuodessa. Siihen kelpaa halpa pyörä eli valitsen siis 300 - 500 euron hintaluokasta kevyimmän hybridipyörän tai suoratankoisen gravelin. On ihan turhaa maksaa enempää.

      Jos rahaa jää yli, vaihdan tarvittaessa hyvin sopivan ja vähän kalliimman satulan, netin mukaan maksaa 30 - 60 euroa.

      Yksi kysymys vielä, kannattaako etsiä mieluummin tuossa hintaluokassa 10 kilon vaiko 15 kilon painoisia pyöriä?

      • Anonyymi

        Jos tosiaan ajat alle 3000 km vuodessa, niin suosittelen ehdottomasti vähintään 15 kiloa painavaa pyörää. Siinä se lihaskuntokin paranee sitten samalla.


      • Anonyymi

        SQLAbin satula maksaa 80 - 160€, Pro sekä Selle 40 - 110€ ja Bontrager 30 - 50€.

        Brooksin nahkasatula maksaa 100 - 250€.

        Satula voi siis maksaa halvan pyörän verran.


      • Pyöräluokituksen mukaan Gravel pyörä on käyräsarvinen pyörä
        https://www.tubeless.cc/stories/mita-on-gravel-pyoraily
        https://www.xxl.fi/vinkit-ja-neuvot/gc/inspiraatio/pyoraily/xxl-gravelpyörä
        joten jos ostaa gravel pyörän ja vaihtaa siihen suoran tangon, onko se gravel pyörä enään ollenkaan... (vs. suoratankoinen maantiepyörä).

        Mutta jos olet menossa pyörää ostamaan "hinta edellä", niin halvimmillaankin asialliset gravel pyörät lähtevät sieltä 800-900€:sta ylöspäin. Ja nyt sitten pitää myös huomioida että jos suunnittelet käyrän tangon vaihtoa suoraan tankoon, niin se ei ole ihan niin yksinkertainen toimenpide kuin sen esität.
        käyrätankoisen ja suoran tangon jarru sekä vaihdinvivut eivät ole vaihdettavissa keskenään, vaan joudut minimissään nuo hankkimaan (ja jos itse ei osaa niin myös asennuttamaan ne) ja tuosta operaatiosta tulee helposti kustannuksia teetettynä minimissään se 200€ (riippuen onko rungos sisäpuoliset vedot yms.) ja siitä ylöspäin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tosiaan ajat alle 3000 km vuodessa, niin suosittelen ehdottomasti vähintään 15 kiloa painavaa pyörää. Siinä se lihaskuntokin paranee sitten samalla.

        Onko siis jotenkin miellyttävämpää ajaa painavalla pyörällä? Suosittelen sinulle käyntiä psykiatrin luona - kas kun et suosittele vaseliinia jarruihin ja polkemaan sitten jarru päällä.

        Ongelma on löytää edullinen kevyt pyörä.


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        Pyöräluokituksen mukaan Gravel pyörä on käyräsarvinen pyörä
        https://www.tubeless.cc/stories/mita-on-gravel-pyoraily
        https://www.xxl.fi/vinkit-ja-neuvot/gc/inspiraatio/pyoraily/xxl-gravelpyörä
        joten jos ostaa gravel pyörän ja vaihtaa siihen suoran tangon, onko se gravel pyörä enään ollenkaan... (vs. suoratankoinen maantiepyörä).

        Mutta jos olet menossa pyörää ostamaan "hinta edellä", niin halvimmillaankin asialliset gravel pyörät lähtevät sieltä 800-900€:sta ylöspäin. Ja nyt sitten pitää myös huomioida että jos suunnittelet käyrän tangon vaihtoa suoraan tankoon, niin se ei ole ihan niin yksinkertainen toimenpide kuin sen esität.
        käyrätankoisen ja suoran tangon jarru sekä vaihdinvivut eivät ole vaihdettavissa keskenään, vaan joudut minimissään nuo hankkimaan (ja jos itse ei osaa niin myös asennuttamaan ne) ja tuosta operaatiosta tulee helposti kustannuksia teetettynä minimissään se 200€ (riippuen onko rungos sisäpuoliset vedot yms.) ja siitä ylöspäin.

        Kannattaa siis valita halpa hybridi niin ei tarvitse temppuilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        SQLAbin satula maksaa 80 - 160€, Pro sekä Selle 40 - 110€ ja Bontrager 30 - 50€.

        Brooksin nahkasatula maksaa 100 - 250€.

        Satula voi siis maksaa halvan pyörän verran.

        Pyörän mukana tuleva perussatula käy tavikselle. Jos aikoo vaihtaa satulan, pitää tietää millaista etsii. Satulan etsiminen on yritystä ja erehdystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko siis jotenkin miellyttävämpää ajaa painavalla pyörällä? Suosittelen sinulle käyntiä psykiatrin luona - kas kun et suosittele vaseliinia jarruihin ja polkemaan sitten jarru päällä.

        Ongelma on löytää edullinen kevyt pyörä.

        12 kilon hybridi on mahdollinen mutta perushybridi painaa aina 15 kiloa tai enemmän.

        Alle 10 kilon hybridi- tai gravelpyörät (city and leisure) ovat harvinaisia ja aina kalliita 1500 - 3000 egeä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa siis valita halpa hybridi niin ei tarvitse temppuilla.

        Niin, se toisaan vaikuttaa paljon mitä haluaa. Gravel pyörää ei kannata ostaa jos on kuitenkin haluamassa suoratankoista pyörää, koska se modifikaatio ei ole ihan vain tankoa vaihtamalla tehtävissä...
        Mutta jos tuo on tavoitteena (suoratankoinen Gravel pyörä), niin itse lähtisin lähestymään tuota pyörää jonku täysjäykän maastopyörän kautta.

        Tuossa ihan hyvä ketju aiheesta "Flatbar Gravel", ketjussa paljon pyöriä jotka voisivat olla ehkä lähellä sitä mitä aloittaja on hakemassa tosin, iso osa itse rakenneltuja, taikka ihan toisesta hintaluokasta mitä aloittaja etsii, mutta silti uskoisin että ketjua lukemalla voisi aloittajalla tulla oikeasti mielipidettä mitä haluaa

        https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?61500-Flatbar-Gravel


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        12 kilon hybridi on mahdollinen mutta perushybridi painaa aina 15 kiloa tai enemmän.

        Alle 10 kilon hybridi- tai gravelpyörät (city and leisure) ovat harvinaisia ja aina kalliita 1500 - 3000 egeä.

        Esimerkkejä.

        https://bobbinbikes.com/en-eu/products/kingfisher

        12 kg hybridi Briteistä, 520 euroa.

        https://whytebikes.com/products/rheo-1-my24?variant=47585929527571

        12 kg hybridi Briteistä, yli tuhat euroa.

        https://www.canyon.com/fi-fi/hybridipyorat/kaupunkipyorat/roadlite/roadlite-al-cf/roadlite-7/3282.html?dwvar_3282_pv_rahmenfarbe=BK

        10 kg hybridi, 1200 euroa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkkejä.

        https://bobbinbikes.com/en-eu/products/kingfisher

        12 kg hybridi Briteistä, 520 euroa.

        https://whytebikes.com/products/rheo-1-my24?variant=47585929527571

        12 kg hybridi Briteistä, yli tuhat euroa.

        https://www.canyon.com/fi-fi/hybridipyorat/kaupunkipyorat/roadlite/roadlite-al-cf/roadlite-7/3282.html?dwvar_3282_pv_rahmenfarbe=BK

        10 kg hybridi, 1200 euroa.

        Ei tuo Kingfisher ole mikään hybridi... (siitä kun ei tuota maastopyöräpuolta löydy sitten oikeastaan nimeksikään...)
        Ihan valmistajankin mukaan on "commuter bike"...

        Sitten tuo Whyte että Canyon ovat hyvinkin päteviä pyöriä omassa luokassaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        12 kilon hybridi on mahdollinen mutta perushybridi painaa aina 15 kiloa tai enemmän.

        Alle 10 kilon hybridi- tai gravelpyörät (city and leisure) ovat harvinaisia ja aina kalliita 1500 - 3000 egeä.

        "Hybridipyörät ovat yleensä painavampia (16–19 kg) ja maastopyörät hieman keveämpiä (11–16 kg)." Joskus voi näyttää siltä että halvalla saa kevyen, mutta totuus selviää vaa-alla tai muuten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko siis jotenkin miellyttävämpää ajaa painavalla pyörällä? Suosittelen sinulle käyntiä psykiatrin luona - kas kun et suosittele vaseliinia jarruihin ja polkemaan sitten jarru päällä.

        Ongelma on löytää edullinen kevyt pyörä.

        "Ongelma on löytää edullinen kevyt pyörä."
        Ongelmissa kannattaa ottaa yhteyttä siiheen mainitsemaasi henkilöön. Yhdessä asioita pohtien löydätte varmasti riittävän hyvän ratkaisun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ongelma on löytää edullinen kevyt pyörä."
        Ongelmissa kannattaa ottaa yhteyttä siiheen mainitsemaasi henkilöön. Yhdessä asioita pohtien löydätte varmasti riittävän hyvän ratkaisun.

        Voit varmaan suositella omaasi, kun sinulla on ehdotustesi pohjalta pakko olla jo pitkä kokemus asiasta.


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        Niin, se toisaan vaikuttaa paljon mitä haluaa. Gravel pyörää ei kannata ostaa jos on kuitenkin haluamassa suoratankoista pyörää, koska se modifikaatio ei ole ihan vain tankoa vaihtamalla tehtävissä...
        Mutta jos tuo on tavoitteena (suoratankoinen Gravel pyörä), niin itse lähtisin lähestymään tuota pyörää jonku täysjäykän maastopyörän kautta.

        Tuossa ihan hyvä ketju aiheesta "Flatbar Gravel", ketjussa paljon pyöriä jotka voisivat olla ehkä lähellä sitä mitä aloittaja on hakemassa tosin, iso osa itse rakenneltuja, taikka ihan toisesta hintaluokasta mitä aloittaja etsii, mutta silti uskoisin että ketjua lukemalla voisi aloittajalla tulla oikeasti mielipidettä mitä haluaa

        https://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?61500-Flatbar-Gravel

        ACTIVE WANTED GRAVEL MAX 9 FLATBAR 28"

        - suoratankoinen gravel-pyörä

        On siis olemassa suoratankoisia gravel-pyöriä suoraan hyllystä.


    • Anonyymi

      Kysymys on tietenkin tottumuksesta. Aikoinaan aloittelin niin sanottua vakavampaa polkupyöräilyä Helkamalla joka maksoi noin 600 euroa. Painoa oli pyörällä 15 kiloa. Kohtalaisen tyytyväisenä painelin sillä jopa 250 kilometrin päivälenkkejä. Vuodessa noin 5000 kilometriä. Sittemmin hankin noin 3000 euron cyclocrossin jonka vuosituotto kilometreinä parhaimmillaan ollut yli kaksinkertainen Helkamaan verrattuna. Nyt kun olen tuolla kevyellä polkenut 25000 kilometriä yhteensä niin kokeilin kerran tuota vanhaa Helkamaa. Aidosti ihmettelin miten olen viitsinytkin polkea mokomalla edes lyhyitä lenkkejä, saatikka sannikka niinkin pitkiä kuin sillä aikoinaan sotkin.

      • Anonyymi

        Mistä se ero syntyy että kannattaa maksaa tuollaisia summia?

        3000 km vuodessa ei ole paljon. Jos haluaa vain kuntoilla, kannattaa valita aina vastatuuli, ylämäki ja raskas pyörä. Työmatka-ajossa tai kauppamatkoilla eli hyötyajossa voi valita myös sähköpyörän tai työsuhdesähköpyörän. Sähköpyörä on kallis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä se ero syntyy että kannattaa maksaa tuollaisia summia?

        3000 km vuodessa ei ole paljon. Jos haluaa vain kuntoilla, kannattaa valita aina vastatuuli, ylämäki ja raskas pyörä. Työmatka-ajossa tai kauppamatkoilla eli hyötyajossa voi valita myös sähköpyörän tai työsuhdesähköpyörän. Sähköpyörä on kallis.

        Miellyttävillä välineillä tulee harrastettua enemmän. Pätee myös pyöräilyyn.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miellyttävillä välineillä tulee harrastettua enemmän. Pätee myös pyöräilyyn.

        Itse pyöräilen joka päivä Helkama-tyyppisellä pyörällä. Ei voi enempää jos jo valmiiksi joka päivä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse pyöräilen joka päivä Helkama-tyyppisellä pyörällä. Ei voi enempää jos jo valmiiksi joka päivä.

        Aina voi enemmän saavuttaa. Kilometrejä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina voi enemmän saavuttaa. Kilometrejä.

        En tarvitse kilometrejä, se ei voi olla itsetarkoitus, ellei ole pakkomiellettä
        .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse pyöräilen joka päivä Helkama-tyyppisellä pyörällä. Ei voi enempää jos jo valmiiksi joka päivä.

        Mikä on ”Helkamatyyppinen pyörä”?
        Helkama kun on merkki/valmistaja jonka alta löytyy monenlaista mallia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on ”Helkamatyyppinen pyörä”?
        Helkama kun on merkki/valmistaja jonka alta löytyy monenlaista mallia.

        Halpa romu


    • Anonyymi

      Voi harrastaa pyöriä tai voi harrastaa pyöräilyä. Nämä ovat kaksi eri asiaa jotka eivät toki sulje toisiaan pois.

      • Anonyymi

        Totta, ilman pyörää ei voi pyöräillä mutta kääntäen kyllä.


    • Anonyymi

      "Pientä painoa ei saa halvalla."

      Kiitos jälleen vastaajille.

      Täytyy ottaa harkintaan tuo linkin mukainen Canyon Roadlite 7, vaikka se onkin todella kallis. Se on ihan älyttömän kevyt (10kg), ja ainoa asia josta voisin olla valmis maksamaan on keveys ja satula. Hinta kyllä tuplaatuisi eli ei ole pikkuasia.

      Tuo Canyon on kevein pyörä mistä olen koskaan kuullut, maantiekilpurit tietenkin pois lukien.

      • Anonyymi

        Etpä sitten ole paljoa kuullut


      • Anonyymi

        Paino on kymmenen kiloa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etpä sitten ole paljoa kuullut

        Kaikki eivät ole kaltaisiasi. Onneksi.


      • Anonyymi

        Tuo näyttää mielenkiintoiselta ja hinta on alle tonnin. Suomalaista työtä mukana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo näyttää mielenkiintoiselta ja hinta on alle tonnin. Suomalaista työtä mukana.

        Poistettu viesti:

        ACTIVE WANTED GRAVEL MAX 9 FLATBAR 28"

        - suoratankoinen gravel-pyörä
        - paino 10 kiloa
        - hinta siis alle 1000€


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo näyttää mielenkiintoiselta ja hinta on alle tonnin. Suomalaista työtä mukana.

        Mitä suomalaista työtä tuossa muka on? Muutoin varsin laadukas polkupyörä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä suomalaista työtä tuossa muka on? Muutoin varsin laadukas polkupyörä.

        Hyvä kysymys.

        Valmistaja kertoo itse, että kaikki mallimme ovat Helsingin tiimimme suunnittelemia ja käsintehtyjä ja suunniteltu pohjoismaisille markkinoille. Ylpeänä käsin rakennettu Helsingissä. Arvatenkin puhutaan kokoonpanosta, sillä Suomen Helsingin keskustassa tuskin sahataan, hiotaan, hitsataan tai muutoin liitetään ja maalataan pyörän runkoja tai muita isoja osia.

        Edellisestä huolimatta yhtiön nimi on Bikeimport Finland Oy, jossa pääpaino sanalla IMPORT.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Trekin fx sport mallit voisivat olla tutustumisen arvoisia. Kevein malli alle 10kg.

        https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/pyörät/hybridipyörät/fitness-pyörät/fx/fx-sport/c/B421-1/

        Muuten itselle kyllä mutta hinnat alkaen noin 2000 euroa. Trek lienee tunnetusti kallis ja hyvä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muuten itselle kyllä mutta hinnat alkaen noin 2000 euroa. Trek lienee tunnetusti kallis ja hyvä.

        No ehkä sitten trekin fx tai dual sport?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Poistettu viesti:

        ACTIVE WANTED GRAVEL MAX 9 FLATBAR 28"

        - suoratankoinen gravel-pyörä
        - paino 10 kiloa
        - hinta siis alle 1000€

        Tuttavalla on pienirunkoinen Active, jossa kengän kärki osuu eturenkaaseen käännöksessä. Hienosti suunniteltu!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuttavalla on pienirunkoinen Active, jossa kengän kärki osuu eturenkaaseen käännöksessä. Hienosti suunniteltu!

        Pienirunkoisten ja isojalkaisten ongelmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pienirunkoisten ja isojalkaisten ongelmia.

        Kyseisellä henkilöllä jalkaterän pituus vastaa raajojen ja vartalon mitoitusta. Eli sanoisin suunnitteluvirheeksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyseisellä henkilöllä jalkaterän pituus vastaa raajojen ja vartalon mitoitusta. Eli sanoisin suunnitteluvirheeksi.

        Pyörän suunnittelu on aina kompromissi. Etenkin lyhyelle tai vastaavasti kovin pitkälle. Ei pyörää voi pidentäkään jota etupyörä olisi kauempana keskiöstä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pyörän suunnittelu on aina kompromissi. Etenkin lyhyelle tai vastaavasti kovin pitkälle. Ei pyörää voi pidentäkään jota etupyörä olisi kauempana keskiöstä.

        Kysymys on kallistuskulmista. Polkijan kengänkärjet jos ottaa eturenkaaseen on kysymys suunnitteluvirheestä, ei suinkaan polkijan vääristä mittasuhteista. Samoin jos alaviistoputki on takaa levitetty ennen aikojaan liian leveälle on sekin suunnitteluvirhe. Semmoinen kun tarkoittaa että kantapäät kolisee putkea vasten poljettaessa.


      • Anonyymi

        Sehäm on vielä tarjouksessaki, karvan verran yli tonttu.
        Canyoniin on todella vaikea pettyä.


    • Anonyymi

      Ostakaa köyhät paremmat pyörät

      • Anonyymi

        Köyhän ei kannatakaan ostaa halpaa. Kestävyys on tärkeää, ettei rahaa kulu korjauksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Köyhän ei kannatakaan ostaa halpaa. Kestävyys on tärkeää, ettei rahaa kulu korjauksiin.

        Kestävyys on vain yksi pyörän (taikka minkä muun tahansa tuotteen) ominaisuuksista.
        Kestävyys on toissijainen asia jos pyörä ei muuten ole tarpeiden mukainen.

        Itse valitsen varmasti ennemmin pyörän jonka ominaisuudet ovat mieleiset, vaikka se tarkoittaisi tiheämpää huoltoväliä, osien uusimisia yms.


    • Anonyymi

      Pyörissä maksetaan pitkälti mielikuvista, ja tämän päivän tarjonnan myötä samaistumisen mahdollisuus haluaansa "leiriin" on tullut erittäin helpoksi.

    • Anonyymi

      >>> Pyörissä maksetaan pitkälti mielikuvista, ja tämän päivän tarjonnan myötä samaistumisen mahdollisuus haluaansa "leiriin" on tullut erittäin helpoksi.

      Samaa mieltä. Osa typerämmistä seuraa muita kuin hai laivaa, maksaa mitä maksaa. Asia koskee varsinkin nuoria, joilla ei ole kokemusta mistään. Jos tunnettu henkilö mainostaa jotakin, asian on oltava hyvä ja sen perusteella tehdään sitten samalla tavalla.

      >>> Ostakaa köyhät paremmat pyörät.

      Tässäkin avauksessa useammilla kirjoittajilla olisi ollut mahdollisuuksia perustella asiansa, mutta juttu on jäänyt muutaman sanan örinäksi tai kettuiluksi. Perustelut "paremmuudelle" ja "köyhyydelle" ovat jääneet ilmaan roikkumaan tai ovat kuin veteen piirrettyjä viivoja, ja mukaan on haluttu tuoda suomalainen mentaliteetti eli "minä kyllä tiedän asiasta mutta miksi ihmeessä kertoisin sen muille".

      Mikä on oikeasti parempi itse kullekin - jos rahaa ei ole sitä vain ei ole! Mutta jos sitä pankista saa, kannattaako lainaa ottaa pyörää varten?

      Miksi siis köyhän pitäisi maksaa pyörästä vaikkapa aloittajan kuvaama 2500 € jos 500 €:lla saa aivan pätevän pyörän ja 95 %:sesti erinomaisen? Miksi maksaa puuttuvasta 5 %:sta 2000 € ja mitä köyhä saa siis lisää? 2000 €:lla saa kuitenkin aika paljon muutakin kuin metallia tai nahkaa ja kumia, eli vaikkapa kuukauden vuokran, television, kännykän, läppärin, ravintolaillallisen ja siihen vielä kaupan päälle kuukauden ruuat!

      Mikä on siis syy ja mikä on seuraus? Eräs kirjoittaja sanoi mukavasti ja 100 % uskottavasti mutta todella epämääräisesti, että kalliimmalla saa enemmän miellyttäviä kilometrejä, kun vertailukohtana on Helkama. Toinen kirjoittaja taas sanoi aivan äärilaidasta, että kun valitsee painavan pyörän, lihaskunto paranee. Kannattaa siis pitää painava Helkama, vaikka toinen kannustaa valitsemaan ihan muuta. Ostaja päättää.

      Jälkimmäisistä pitää siis valita: jotta köyhä pyöräilijä saisi lihaskuntoa, hänelle riittää painava ja halpa pyörä eli vähäisemmät kilometrit; mutta jotta RIKASKIN pyöräilijä saisi lihaskuntoa ja miellyttäviä kilometrejä, hänen on valittava kevyt ja kallis pyörä, sillä hänen on poljettava merkittävästi enemmän kilometrejä. Työmatkapyöräilijä valinnee sähköpyörän tai jonkin kompromissin ihan riippuen työmatkan pituudesta. Kilpailija haluaa voittaa hinnalla millä hyvänsä, harrastaja haluaa liikkua ja hikoilla jonkin verran ja työmatkapyöräilijä halunnee hikoilla kenties jonkin verran, mutta päästä ykkösvaihtoehtona töihin ajoissa (tai kauppaan tahi muille asioille).

      Käyttötarkoituksen lisäksi VAIN KAKSI asiaa on noussut köyhällekin ylitse muiden eli pyörän paino sekä satulan mukavuus. Mitään muuta laadusta ei ole tullut esille, mutta lienee selvää että jos komponentin valmistaja ja SRAM tai Shimano, tuote ei voi olla ihan sekundaa. Ketjut, rattaat, kumit ja jarruosat ovat kuitenkin kulutustavaraa.

      Aloituksessa on noussut kaksi esille kaksi pyörää, jotka ovat kevyitä ja joilla KÖYHÄKIN voisi saavuttaa miellyttäviä kilometrejä, vaikka hintaluokka ylittyy:

      (1) Active Wanted Gravel Max 9 Flatbar 28" eli suoratankoinen gravel-pyörä;
      sekä
      (2) Canyon Roadlite 7 eli suoratankoinen fitness- tai hybridipyörä.

      Molemmat painavat noin 10 kiloa ja hintaa on noin tuhat euroa.

      Edellisten rinnalle alle tuhannen euron hintaluokassa voi nostaa kaksi pyörää eli

      (3) Specialized Sirrus X 3.0, joka painaa noin 11 kiloa ja maksaa 950€;
      sekä
      (4) Specialized Sirrus X 2.0, joka painaa noin 12 kiloa ja maksaa 750€.

      Kukaan ei voi valita toisen puolesta, mutta tässä oma kannanottoni kaikille uutta pyörää harkitseville. Hyviä kilometrejä syksylle niin Köyhille kuin Rikkaille säätyyn katsomatta.

      • Anonyymi

        Turvallisuuden kannalta tärkeä yksittäinen osa on etuhaarukka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Turvallisuuden kannalta tärkeä yksittäinen osa on etuhaarukka.

        Hiilikuituisella ajelusta on seurannut halvaantumisia kun on rätsähtänyt rikki. On kevyt mutta hauras. Välttäisin hiilikuituosia jos terveys on etusijalla.


      • Anonyymi

        Ei se pari kiloa painavampi pyörä välttämättä tarkoita vähempää kilometrejä. En ymmärrä, mistä moinen idea kumpuaa.
        Jos keveys olisi pitkien matkojen (päivä- ja kokonaismatkat) ajamisen edellytys, niin maailman ympäri kiertäneitä retkipyöräilijöitä ei ilmeisesti olisi olemassa.
        Olisi niinnostava tietää, että paljonkohan kahden-kolmen kilon painon lisäys pyörässä tekee huono- tai normaalikuntoisen pyöräilijän etenemiseen ajallisesti, jos matka on esim. 20 km? En usko, että mitenkään merkittävästi.
        Itse kannustaisin harkitsemaan käytetyn, vaikka sen hieman painavammankin, pyörän ostamista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hiilikuituisella ajelusta on seurannut halvaantumisia kun on rätsähtänyt rikki. On kevyt mutta hauras. Välttäisin hiilikuituosia jos terveys on etusijalla.

        Montako ”halvaantumista” tiedät ja olet todennut? Itse en tiedä yhtäkään joka johtuisi hiilikuidun ”äkillisestä räsähtämisestä.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Montako ”halvaantumista” tiedät ja olet todennut? Itse en tiedä yhtäkään joka johtuisi hiilikuidun ”äkillisestä räsähtämisestä.”

        Laita vaikka seuraavat sanat kuukkeliin, niin opit uutta:

        carbon fiber bike crash death


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laita vaikka seuraavat sanat kuukkeliin, niin opit uutta:

        carbon fiber bike crash death

        Opin sen minkä tiesin ennenkin. Kolarointi, kaatuilu ja hiilikuidun kolhiminen voi aiheuttaa murtuman ennen pitkää. Joskus äärimmäisen harvoin valmistusvika, joka koskee kaikkia materiaaleja. Koskaan en hankkisi käytettyä hiilikuiturunkoista tai käytettyä hiilietuhaarukkaa. Vähintään tulee tietää tarkasti historia että voisi edes harkita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Opin sen minkä tiesin ennenkin. Kolarointi, kaatuilu ja hiilikuidun kolhiminen voi aiheuttaa murtuman ennen pitkää. Joskus äärimmäisen harvoin valmistusvika, joka koskee kaikkia materiaaleja. Koskaan en hankkisi käytettyä hiilikuiturunkoista tai käytettyä hiilietuhaarukkaa. Vähintään tulee tietää tarkasti historia että voisi edes harkita.

        Vaikeaapa on hiilarikuituisen hankinta. Uuteenkaan ei voi luottaa:
        https://www.dailymail.co.uk/news/article-12795245/NHS-doctor-paralysed-bike-sheared-sues-firm.html


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noita Planet-x:n Tempest malleja löytyy paljon suomestakin. Kannattaa jättää varmuuden vuoksi ajamatta ettei tule vahinkoa.

        Miksi valehtelet? Kysymyksessä on titaanista valmistettu polkupyörä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi valehtelet? Kysymyksessä on titaanista valmistettu polkupyörä.

        Jossa hiilikuitukeula joka voi pettää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jossa hiilikuitukeula joka voi pettää.

        Etuhaarukka joka ei ollut kokonaan hiilikuitua vaan sekoitetta jossa käytetty myös lasikuitua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Etuhaarukka joka ei ollut kokonaan hiilikuitua vaan sekoitetta jossa käytetty myös lasikuitua.

        Ostajan tulisi luottaa liikkeen myymiin pyöriin etteivät ole hengenvaarallisia. Ei ostaja ole asiantuntija joka huomaa hengenvaarallisen etuhaarukan. Monellakohan suomessa tuollainen löytyy?
        Parempi vaan jättää kauppaan jos näyttää hiilikuidulta.
        Teräsrungosta voi sentään varmistua magneetilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ostajan tulisi luottaa liikkeen myymiin pyöriin etteivät ole hengenvaarallisia. Ei ostaja ole asiantuntija joka huomaa hengenvaarallisen etuhaarukan. Monellakohan suomessa tuollainen löytyy?
        Parempi vaan jättää kauppaan jos näyttää hiilikuidulta.
        Teräsrungosta voi sentään varmistua magneetilla.

        Nykyään kun pyörään tulee osia useilta valmistajilta tulisi pyörän logon haltijan tutkia jokainen valmistettu polkupyörä erikseen ovatko sitä mitä on sovittu. Käytännössä lienee mahdotonta. Joku kiinalainen sopimusvalmistaja saattaa muuttaa laatuaan ennalta mitään ilmoittamatta ja siin sitä sitten ollaan. Taiwanilaisetkin ovat luotettavampia. Ei sen pualeen, osataan sitä teräsrunkoisissakin ja vielä Helkaman pyörissä. Joskus 1990 luvulla hankin Helkama Kulkurin jonka vanteet oli sekundaa. Belgialainen kiekonvalmistaja toimitti Helkamalle sopimuksenvastaisia ohutväinämöisiä alumiinivanteita. Niinpä takavanne oli jatkuvasti solmussa. Takuuuhuollossa olivat äimän käkenä eivätkä ymmärtäneet syytä. Lopulta vaihdoin pois koko Helkaman. Vasta paljon myöhemmin sain tietää syyn ja syyllisen noihin ihmeellisiin tapahtumiin.


    • Anonyymi

      Jos kilpailee, niin pyörän painolla on iso merkitys, mutta jos kuntoilee tai muuten liikkuu paljon pyörällä, niin painolla ei ole juurikaan merkitystä. Vaihteiden ja jarrujen toiminta ja hyvä satula yhdistettynä sopivaan ergonomiaan ja ajoasentoon on iso ja tärkeä paljon ajavalle.

      • Anonyymi

        Jos pyörän tilaa netistä, satulasta ja ajoasennosta ei voi tietää kerrassaan mitään. Voi vain toivoa parasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos pyörän tilaa netistä, satulasta ja ajoasennosta ei voi tietää kerrassaan mitään. Voi vain toivoa parasta.

        Jos pyörän ostaa kivijalkakaupasta, satulasta ja ajoasennosta ei voi tietää kerrassaan mitään. Voi vain toivoa parasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos pyörän ostaa kivijalkakaupasta, satulasta ja ajoasennosta ei voi tietää kerrassaan mitään. Voi vain toivoa parasta.

        Tuo lienee erään aktiivisen kirjoittajan puujalkahuumoria.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo lienee erään aktiivisen kirjoittajan puujalkahuumoria.

        Ei, vaan kannattaa ihan itse selvittää mitä on ostamassa. En luottaisi myyjän niin sanottuun "asiantuntemukseen" sokeasti.
        Olen itse ostanut pyöriä ns. sokeasti (ja osan kasannut itse alusta pitäen), eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Olen tietysti selvittänyt rungon mitat, geometrian yms. seikat.


    • Anonyymi

      Jos tavoitteena on pudottaa rasvaprosenttia ja vahvistaa jalkavoimia, vaihteeton teräsrunkoinen on paras.

      Näin Mika Myllyläkin nousi arvokisavoittajaksi.

      • Anonyymi

        Ja tietenkin pitää olla vannejarru jalkajarrun lisäksi.

        Helkaman ja vastaavan vaihteettoman painavan pyörän saa lihava ja köyhäkin ostettua.


      • Anonyymi

        Vaihteellisen ja vaihteettoman ajaminen kuluttaa saman määrän energiaa. Tämä vaan tiedoksi.


    • Anonyymi

      Täällä kerrotun pohjalta rikkaankin kannattaa jättää ostamatta pyörä, jossa on hiilikuituinen etuhaarukka.

      Rikas ottaa rungon ja etuhaarukan titaanista. Varakkaalle kelpaa alumiinirunko ja teräksinen tai komposiittietuhaarukka. Köyhälle on kelvattava kaikki mutta hiilikuituun ei ole kuitenkaan varaa, onneksi.

      Vannejarruja on turha kytkeä tähän keskusteluun.

      • Anonyymi

        "Vannejarruja on turha kytkeä tähän keskusteluun"

        Mites vaseliini?


    • Anonyymi

      Hei!

      Sain 40 vuotta sitten lahjaksi Helkama Kaunotar- pyörän (5 vaihdetta). Pyörä oli silloin hinnakkaimpia mitä liikkeistä löytyi. Pyörä oli kotimainen, parhaimpia tekniikaltaan. Itse vaihdan renkaat, vaihdevaijerit. Pyörä on ollut pomminvarma sijoitus. Sillä on ajettu muutama kymmenen tuhatta kilometriä. Nykyisellä Scott Atacama 21 vaihteisella 90- luvun pyörällä olen ajanut 30 000 km. Ei ole siinäkään ollut vikoja.

    • Anonyymi

      Pyörässä maksetaan koko tuotteesta, kuten maksetaan ihan kaikissa muissakin ajoneuvoissa, kun niitä hankitaan. Miksi Dacia maksaa vähemmän, kuin Mersu, voidaan sitten ihan samalla tavalla miettiä.

      Jos joku haluaa pyöräillä halvalla pyörällä, niin pyöräilkööt. Jos joku haluaa pyöräillä kalliilla pyörällä, niin pyöräilkööt. Jos joku haluaa pyöräillä museopyörällä, niin pyöräilkööt ja jos joku haluaa pyöräillä tuliterällä pyöräillä, niin pyöräilkööt. Jokainen pyöräilköön sellaisella pyörällä, jolla haluaa. Miksi jotkut ottavat muiden tekemisistä itsellensä ongelmia?!

    • Anonyymi

      Pandemia nosti pyörien hintoja eivätkä ne ole laskeneet, vaikka kysyntäpiikki katosi.

      • Anonyymi

        Yrityksen tehtävä on maksimoida voitot omistajatahoille.


    • Anonyymi

      "Pyörässä maksetaan koko tuotteesta, kuten maksetaan ihan kaikissa muissakin ajoneuvoissa, kun niitä hankitaan."

      Et sitten ollut ymmärtänyt avauksen tarkoitusta. Kyse ei ollut halusta vaan paremminkin siitä, mista kannattaa maksaa ja mistä pyöräilijät oikeasti maksavat. Ihan selvää asiat eivät ole, sillä vääntö on ollut tiukkaa.

      Jos rahalla ei ole mitään väliä, rikas ostaa kalleinta mitä rahalla saa, sillä silloin todennäköisesti saa parasta. Köyhä joutuu tekemään kompromisseja ja miettimään tarkasti mistä kannattaa maksaa.

      MISTÄ KIRJOITTAJAT MAKSAVAT? Seuraavat seikat ovat tulleet esille, joista köyhä tai rikas on valmis maksamaan tai ei ole valmis maksamaan:

      - paino eli kevyellä pyörällä on mukavampi ajella mutta painava pyörä nostaa lihaskuntoa
      - jos on lihava ja haluaa laihtua, pyörän hinnalla ja painolla ei ole väliä
      - satula eli itselle mukavalla satulalla on mukavampi pyöräillä
      - etuhaarukukan pitää olla turvallista mallia
      - osien kestävyys on tärkeää tai ei ole sillä vaihto- ja kulutusosia on mahdollista vaihtaa
      - vaihteet voi olla tai voi olla olemattakin
      - pyörän voi ostaa käytettynä, jos siinä ei ole hiilikuituosia
      - ajoasennon pitää olla itselle sopiva ja mukava, se tarkoittaa myös oikeaa rungon kokoa.

      Annettujen ohjeiden pohjalta ostaisin itse 10 - 12 -kiloisen 750 - 1000 euron gravel-, fitness- tai hybridipyörän, koska melko kevyttä pyörää ei saa halvemmalla. Kevyemmät hiilikuituiset maksavat vielä enemmän mutta eivät ehkä ole edes turvallisia. Pyörässä on vaihteet. Runko on alumiinia ja etuhaarukka kestää ja on parhaiten terästä tai komposiittia. Satulan voi vaihtaa, jos originaali on sopimaton.

      Käyttöönotossa on TÄRKEÄÄ käyttää mittanauhaa, jotta satulan ja tangon korkeudet maasta ja etäisyydet toisistaan saa itselleen sopiviksi.

      Alle 750 eurolla köyhä ei saa kevyttä pyörää, mutta jos tarkoitus on vain kuntoilu, lihakset tai laihdutus, ei siis mukavat kilometrit, 300 eurolla saa toimivan uuden pyörän. Niiden paino on 15 - 18 kiloa. Suhteessa halvin v. kevyin pyörä on 750 euroa ja alle 12 kiloa (Specialized).

      Köyhä joutuu tekemään kompromisseja hankinnoissaan.

      • Anonyymi

        "Käyttöönotossa on TÄRKEÄÄ käyttää mittanauhaa, jotta satulan ja tangon korkeudet maasta ja etäisyydet toisistaan saa itselleen sopiviksi."

        Renkaan koko vaikuttaisi tuloksiin. Satulankorkeus mitataan keskiöstä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Käyttöönotossa on TÄRKEÄÄ käyttää mittanauhaa, jotta satulan ja tangon korkeudet maasta ja etäisyydet toisistaan saa itselleen sopiviksi."

        Renkaan koko vaikuttaisi tuloksiin. Satulankorkeus mitataan keskiöstä.

        > Helkaman ja vastaavan vaihteettoman painavan pyörän saa lihava ja köyhäkin ostettua.

        Helkama sopi armeijassa kaikille, eikä siellä eroteltu lihavia ja laihoja tai köyhiä ja rikkaita. Ainoa asia, johon pysytyi itse vaikuttamaan oli rengaspaine. Satulan ja tangon korkeuden muuttamisiin piti olla komppanian päällikön tai vähintään polkupyörä-au:n lupa sekä tietenkin sopivat avaimet. Käytännössä ajettiin aina yksillä ja samoilla säädöillä, olitpa pitkä tai lyhyt.

        Vain reisilihaksilla oli lopulta väliä. Sama koski suksia, joiden pohjat olivat karkeat kuin perunapelto + hiekkapaperi.


    • Anonyymi

      Peruspyörän saa todella halvalla. Oletus on se, että kaikki rungot ovat sellaisia, etteivät ne mene kuopassa poikki tai murru. Melkein kaikissa nykypyörissä halvat peruskomponentit voi vaihtaa parempiin, jos haluaa.

      Mistä pyörässä kannattaa maksaa ylimääräistä, jos on rahaa?

      Pienestä painosta
      Rullaavuudesta (renkaat + laakerit)
      Mukavasta istuma- ja ajoasennosta (sopivat rungon mitat + satula)
      Lujasta etuhaarukasta
      Täsmällisestä ja äänettömästä vaihteistosta
      Tehokkaista jarruista
      Voi ajaa myös sateella ja pimeällä (eli lokasuoja + valomahdollisuus tarvittaessa)
      Voi asentaa kiinteän lukon ellei irtolukko riitä.
      Voi kuljettaa tavaraa (tarvittaessa), selkäreppu on tosin hyvin kätevä.

      Pyörän osto on vähän kuin kenkien osto - ostaisitko itse kengät nettikaupasta?

      Parhaassa ja lähes ikuisessa pyörässä on titaanirunko ja titaaninen tai Reynoldsin etuhaarukka. Silloin ei puhuta halvasta markettipyörästä.

      • Anonyymi

        Mistä tunnistaa hyvän etuhaarukan? Tiedossa on, että alumiininen on jäykkä ja iskee käsille. Voiko tuota jäykkyyttä ja iskevyyttä kompensoida vähemmällä eturenkaan paineella?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tunnistaa hyvän etuhaarukan? Tiedossa on, että alumiininen on jäykkä ja iskee käsille. Voiko tuota jäykkyyttä ja iskevyyttä kompensoida vähemmällä eturenkaan paineella?

        Ensimmäinen asia on valita oikea pyörätyyppi omaan käyttöön. Seuraavaksi valitaan sopiva rengas. Ajomukavuutta voi hieman säätää renkaan leveydellä ja rengaspaineella. Jäykistä keulista ainakin tällä palstalla mukavimpana pidetään terästä mutta alumiini ja hiilikuitu toimii oikein suunniteltuna ja toteutettuna aivan hyvin kunhan pyörätyyppi on valittu oikein. Jos ajaa paljon epätasaisella alustalla niin silloin pitää harkita joustokeulaa. Niissä on vain se vika että halvimmat on umpisusia ja lähinnä vain lisäävät pyörän painoa. Joku xc maastopyörä voisi olla hyvä vaihtoehto. Siihen sitten päivittää omaan ajoon sopivat renkaat jotka sopivat parhaiten omaan käyttöön.


      • Anonyymi

        Kengät voi ostaa nettikaupasta. Pyörän voi ostaa nettikaupasta. Netistä ostaminen on ok, kun tietää mitä on ostamassa.
        Kivijalkakaupan myyjän niin sanottuun "asiantuntemukseen" en puolestaan kaikissa tapauksissa luottaisi - usein myyvät sitä mitä on, kun varasto pitää saada tyhjäksi.
        Olen itse ostanut pyöriä netistä (ja osan kasannut itse alusta pitäen). Kun rungon mitat, geometrian yms. seikat ovat selvillä, niin eipä tuossa voi juurikaan harhaan mennä.
        Hinta toki on usein huomattavasti edullisempi kuin kivijalkamyymälässä, ja valinnan varaakin on enemmän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kengät voi ostaa nettikaupasta. Pyörän voi ostaa nettikaupasta. Netistä ostaminen on ok, kun tietää mitä on ostamassa.
        Kivijalkakaupan myyjän niin sanottuun "asiantuntemukseen" en puolestaan kaikissa tapauksissa luottaisi - usein myyvät sitä mitä on, kun varasto pitää saada tyhjäksi.
        Olen itse ostanut pyöriä netistä (ja osan kasannut itse alusta pitäen). Kun rungon mitat, geometrian yms. seikat ovat selvillä, niin eipä tuossa voi juurikaan harhaan mennä.
        Hinta toki on usein huomattavasti edullisempi kuin kivijalkamyymälässä, ja valinnan varaakin on enemmän.

        "Pyörän osto on vähän kuin kenkien osto - ostaisitko itse kengät nettikaupasta?"

        Kuka ostaa ja kuka ei.

        On totta, että kivijalassa voi olla varasto syystalvisin vähissä, joten joutuu ottamaan ja pääsee testaamaan niitä pyöriä, mitä on enää jäljelle. Ja edustussopimus painaa päälle! Paras hetki olisi siinä suhteessa alkukevät, mutta silloin hintakin on sen mukainen.

        Kivijaloissa tarjoukset voi olla välillä todella hyviä nekin.


    • Anonyymi

      Polkeminen välillä saa uusia ulottuvuuksia. Ihminen vaan polkee ilman välineitäkin.

      • Anonyymi

        Toiset jopa paikallaan!


    • Anonyymi

      Santtu: "Jos tuota mieltä niin miksi ostaisit sen kalliin?... Osta vain halpa."

      Tuossa asia oli hyvin sanottu. Taviksen kannattaa aina ostaa halpa pyörä, sillä tavis ei huomaa eikä tarvitse edes huomata eroa.

      Polkupyörien erot näkyvät vasta kasvavan nopeuden myötä tai pitkien aikojen ja pitkien matkojen kuluessa sekä ääriolosuhteissa. Jos runko vain kestää, kulutus- ja varaosat saa pikkurahalla. Nykyisin rungot ovat lujia, lujempia kuin ennen, koska materiaalit ovat kehittyneet.

    • Anonyymi

      Vähän niinku rannekelloista Rolex Jacob CO jalokivikellot kallista ja hienoja

      • Anonyymi

        Ihan turhaa mutta kivaa ja hienoa. Vain rikkailla on varaa.


      • Anonyymi

        Ihan elvistelyä.


    • Anonyymi

      Soliferin, Tunturin, Whiten, Nishikin, Whyten Shoreditch, Konan, Trekin ja Specializeden 28" alumiinirunko-perushybridit hyvillä Shimanon osilla painavat kaikki 11 - 15 kiloa, ja ovat mitoiltaan lähes identtiset.

      Osasarjat voi vaihtaa, jolloin halvasta mallista saa kalliin mallin.

      Kaikki nämä pyörät maksavat uusina nyt syystarjouksessa 300 - 700 euroa.

      Fitness/Gravel/Hybridipyörästä vain elvistelijä maksaisi maltaita.

      • Anonyymi

        Voihan ostaa pelkän rungon ja ostaa osat erikseen jotka sitten asentaa runkoon. Kumma vaan että lopullinen hinta on korkeampi kuin ostaisi täysin saman tekeleen valmiiksi koottuna. Samoin on asiain laita jos ostaa polkupyörän halvoilla osilla ja tuunaa siitä myöhemmin paremman hyvillä osasasarjoilla. Lopullinen hinta on korkeampi siihen verrattuna jos olisi heti ostanut samanlaisen uutena.


      • Anonyymi

        Runko vaan on pyörän tärkein komponentti mitä ei voi vaihtaa. Rungon tulee aina olla lähtökosta mistä aloitetaan.
        Halvasta rungosta ei saa kalliin veroista pyörää vaikka siihen ripustaisi mitä osia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voihan ostaa pelkän rungon ja ostaa osat erikseen jotka sitten asentaa runkoon. Kumma vaan että lopullinen hinta on korkeampi kuin ostaisi täysin saman tekeleen valmiiksi koottuna. Samoin on asiain laita jos ostaa polkupyörän halvoilla osilla ja tuunaa siitä myöhemmin paremman hyvillä osasasarjoilla. Lopullinen hinta on korkeampi siihen verrattuna jos olisi heti ostanut samanlaisen uutena.

        Keskustelussa on ilmennyt, että erillisistä osista vain mukavasta satulasta ja turvallisesta etuhaarukasta kannattaisi maksaa ekstraa. Turvallisuuden takia jarrujen pitää tietenkin toimia.

        Runko on lähes kaikissa pyörissä identtinen. Toki kilpapyörät ja maastopyörät sitten ihan erikseen.

        Jos vaihteet menevät päälle eli ovat kohtuudella täsmälliset, vaihteista ei kannata maksaa juurikaan ekstraa. Kalleimmat SRAM:in ryhmät maksaa 2000 - 3000 euroa ja Shimanon 1500 euroa eli tavikselle ei kerrassaan mitään järkeä. Tuollaiset vaihteet eivät voi mitenkään olla tavikselle perusteltavissa.

        Erikoispyörä on erikoispyörä ja hifistely on hifistelyä. Tavikset ja hifistelijät näkevät asiat täysin eri tavoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Keskustelussa on ilmennyt, että erillisistä osista vain mukavasta satulasta ja turvallisesta etuhaarukasta kannattaisi maksaa ekstraa. Turvallisuuden takia jarrujen pitää tietenkin toimia.

        Runko on lähes kaikissa pyörissä identtinen. Toki kilpapyörät ja maastopyörät sitten ihan erikseen.

        Jos vaihteet menevät päälle eli ovat kohtuudella täsmälliset, vaihteista ei kannata maksaa juurikaan ekstraa. Kalleimmat SRAM:in ryhmät maksaa 2000 - 3000 euroa ja Shimanon 1500 euroa eli tavikselle ei kerrassaan mitään järkeä. Tuollaiset vaihteet eivät voi mitenkään olla tavikselle perusteltavissa.

        Erikoispyörä on erikoispyörä ja hifistely on hifistelyä. Tavikset ja hifistelijät näkevät asiat täysin eri tavoin.

        Ei se runko ole kaikissa polkupyörissä identtinen. Edes halvemman hinnan polkupyörissä. Niissä on erilaisia kokoja. Vaikka jättäisi näsäviisastelun sikseen niin rungon muotoilulla on varsin paljon merkitystä. Muotoilu myös määrittelee minkälaisia vaihteisto/poljinkeskiö/jarrujärjestelmiä siihen runkoon on mahdollista kiinnittää.


    • Anonyymi

      Onpa outo ketju. Mikä pyörissä maksaa vai ollaanko etsimässä itselle pyörää. Toivottavasti aloittaja tietää mitä on tekemässä sillä ainakin itse olen pudonnut kärryiltä.

      • Anonyymi

        Olipa tuossa typerä kommentti.


      • Anonyymi

        Et sitten ollut lukenut avausta tai ymmärätänyt. Aloittaja kertoo etsivänsä tavallista yleispyörää, ehkä gravelia tai hybridiä.

        Jostakin syystä gravelia tai hybridiä kutsutaan joskus myös fitness-pyöräksi. Välillä puhutaan myös city-pyöristä. Mitähän nämä kaikki olisivat suomeksi ja miksi niitä nimiä ei ole käännetty? Kaupunkipyörä ei tosin ole kuvaava nimi sekään.

        500 eurolla saa vastausten perusteella erittäin hyvän yleispyörän ja 1000 eurolla jo ihan erinomaisen yleispyörän. Vain paino vaihtelee 3 - 5 kilon verran, mutta runko on varmuudella vankka ja kestävä mutta tekniikka vaihtelee jonkin verran. Erityisesti satula, vaihteet ja jarrut on kuitenkin mahdollisuus vaihtaa. Renkaat, ketjut, rattaat ja jarruosat ovat joka tapauksessa kulutusosia.

        Suuri osa kalliista pyöristä kuuluu kovan luokan harrastajille tai hifistelijöille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et sitten ollut lukenut avausta tai ymmärätänyt. Aloittaja kertoo etsivänsä tavallista yleispyörää, ehkä gravelia tai hybridiä.

        Jostakin syystä gravelia tai hybridiä kutsutaan joskus myös fitness-pyöräksi. Välillä puhutaan myös city-pyöristä. Mitähän nämä kaikki olisivat suomeksi ja miksi niitä nimiä ei ole käännetty? Kaupunkipyörä ei tosin ole kuvaava nimi sekään.

        500 eurolla saa vastausten perusteella erittäin hyvän yleispyörän ja 1000 eurolla jo ihan erinomaisen yleispyörän. Vain paino vaihtelee 3 - 5 kilon verran, mutta runko on varmuudella vankka ja kestävä mutta tekniikka vaihtelee jonkin verran. Erityisesti satula, vaihteet ja jarrut on kuitenkin mahdollisuus vaihtaa. Renkaat, ketjut, rattaat ja jarruosat ovat joka tapauksessa kulutusosia.

        Suuri osa kalliista pyöristä kuuluu kovan luokan harrastajille tai hifistelijöille.

        Ei se noin yksinkertaista ole lainkaan. Sen polkupyörän jonka on hankkinut sen orja myös on. Tarkoittaa sopeutumista niihin kilkkeisiin joita siihen on asennettu. Runkorakenne estää usein enemmät tuunailut ja joka tapauksessa osasarjojen vaihtaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se noin yksinkertaista ole lainkaan. Sen polkupyörän jonka on hankkinut sen orja myös on. Tarkoittaa sopeutumista niihin kilkkeisiin joita siihen on asennettu. Runkorakenne estää usein enemmät tuunailut ja joka tapauksessa osasarjojen vaihtaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi.

        Se on tasan niin yksinkertaista.

        Kaiken saa vaihdettua tarvittaessa jos runko on hyvä itselle. Rungon jälkeen kakkosena tulee satula ja etuhaarukka, sitten jarrut. Todella huonoja vaihteita on lähes mahdotonta edes ostaa.

        Parhaat, kalleimmat ja ikuiset rungot tehdään titaanista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on tasan niin yksinkertaista.

        Kaiken saa vaihdettua tarvittaessa jos runko on hyvä itselle. Rungon jälkeen kakkosena tulee satula ja etuhaarukka, sitten jarrut. Todella huonoja vaihteita on lähes mahdotonta edes ostaa.

        Parhaat, kalleimmat ja ikuiset rungot tehdään titaanista.

        Kerroppa nyt sitten selkosuomella miten tehdään esimerkiksi 24- vaihteistosta 11- vaihteinen tai päinvastoin, tai miten muutetaan nestetoimiset levyjarrut vannejarruiksi, tai päinvastoin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on tasan niin yksinkertaista.

        Kaiken saa vaihdettua tarvittaessa jos runko on hyvä itselle. Rungon jälkeen kakkosena tulee satula ja etuhaarukka, sitten jarrut. Todella huonoja vaihteita on lähes mahdotonta edes ostaa.

        Parhaat, kalleimmat ja ikuiset rungot tehdään titaanista.

        Vaihdoin itse vaihteet, kun vanhat meni huonoksi vuosien saatossa. Hintaa kaikille ketjuineen ja rattaineen tuli reilut sata euroa. Halvempaa kuin uusi pyörä, ja paljon.

        Uudet ulkokumit maksaa 20€/kpl ja jarrupalat 10€/srj.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerroppa nyt sitten selkosuomella miten tehdään esimerkiksi 24- vaihteistosta 11- vaihteinen tai päinvastoin, tai miten muutetaan nestetoimiset levyjarrut vannejarruiksi, tai päinvastoin.

        Nykyisin suuntaus tuntuu olevan 9-11 vaihteinen, siis yhdellä eturattaalla.

        Itse ottaisin Rohloffin ellei hinta olisi este. Vannejarrut ovat mennyttä aikaa, paitsi maantiekilpapyörissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerroppa nyt sitten selkosuomella miten tehdään esimerkiksi 24- vaihteistosta 11- vaihteinen tai päinvastoin, tai miten muutetaan nestetoimiset levyjarrut vannejarruiksi, tai päinvastoin.

        Miksi käyttö-harraste-pyörässä pitäisi vaihtaa 24- v. 11-vaihteiseksi tai päin vastoin? Vain maastopyörässä tosi suuresta vaihdemäärästä on iso etu. Ei tarvitse vaihtaa.

        Miksi pitäisi vaihtaa jarrutyyppiä toiseksi? 99 % kaikista ulkovaihteisista pyöristä nykyisin tulee kaupasta hydraulisilla jarruilla koska ne ovat tehokkaammat kuin vannejarrut.

        Nyt on vuosi 2024, ei 1974.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi käyttö-harraste-pyörässä pitäisi vaihtaa 24- v. 11-vaihteiseksi tai päin vastoin? Vain maastopyörässä tosi suuresta vaihdemäärästä on iso etu. Ei tarvitse vaihtaa.

        Miksi pitäisi vaihtaa jarrutyyppiä toiseksi? 99 % kaikista ulkovaihteisista pyöristä nykyisin tulee kaupasta hydraulisilla jarruilla koska ne ovat tehokkaammat kuin vannejarrut.

        Nyt on vuosi 2024, ei 1974.

        Samaa mieltä, mutta odotan edelleen vastausta toteamuksen katteeksi joka oli kirjoitettu näin; ”Kaiken saa vaihdettua tarvittaessa jos runko on hyvä itselle.”

        Onko todellakin näin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi käyttö-harraste-pyörässä pitäisi vaihtaa 24- v. 11-vaihteiseksi tai päin vastoin? Vain maastopyörässä tosi suuresta vaihdemäärästä on iso etu. Ei tarvitse vaihtaa.

        Miksi pitäisi vaihtaa jarrutyyppiä toiseksi? 99 % kaikista ulkovaihteisista pyöristä nykyisin tulee kaupasta hydraulisilla jarruilla koska ne ovat tehokkaammat kuin vannejarrut.

        Nyt on vuosi 2024, ei 1974.

        Vannejarruissa on riittävä teho polkupyörään. Levyjarruissa on liikaa tehoa, lennättävät pyöräilijän helposti sarvien yli hätätilanteessa.

        (Hydraulisten) Levyjarrujen hyöty on se että eivät vaadi käyttäjän ylläpitoa että antavat parhaan tehon vaan sama jarrutusteho saadaan aina.
        Mekaanisia levy jarruja tarvii käyttäjän säätää ja vannejarruja vielä enempi että hyvä teho saadaan ulos. Tästä seuraa se että joillakin käyttäjillä on hyvät vannejarrut ja joillakin on huonot vaikka jarru olisi sama molemmilla. Vikä on käyttäjän taidoissa tai laiskuudessa. Hydraulinen levyjarru poistaa tämän ongelman. Jarrut ovat kaikilla yhtä hyvät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vannejarruissa on riittävä teho polkupyörään. Levyjarruissa on liikaa tehoa, lennättävät pyöräilijän helposti sarvien yli hätätilanteessa.

        (Hydraulisten) Levyjarrujen hyöty on se että eivät vaadi käyttäjän ylläpitoa että antavat parhaan tehon vaan sama jarrutusteho saadaan aina.
        Mekaanisia levy jarruja tarvii käyttäjän säätää ja vannejarruja vielä enempi että hyvä teho saadaan ulos. Tästä seuraa se että joillakin käyttäjillä on hyvät vannejarrut ja joillakin on huonot vaikka jarru olisi sama molemmilla. Vikä on käyttäjän taidoissa tai laiskuudessa. Hydraulinen levyjarru poistaa tämän ongelman. Jarrut ovat kaikilla yhtä hyvät.

        ”Hydraulisten) Levyjarrujen hyöty on se että eivät vaadi käyttäjän ylläpitoa että antavat parhaan tehon vaan sama jarrutusteho saadaan aina.”
        Väittämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Hydraulisen (nestejarru) ylläpito on aivan yhtä tarpeellista kuin minkä tahansa jarrujärjestelmän kohdalla, jalkajarrua kenties lukuunottamatta. Järjestelmä on ilmattava tarvittaessa ja jarrupaloja vaihdettava. Toisinaan on herkisteltävä jarrumäntiäkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyisin suuntaus tuntuu olevan 9-11 vaihteinen, siis yhdellä eturattaalla.

        Itse ottaisin Rohloffin ellei hinta olisi este. Vannejarrut ovat mennyttä aikaa, paitsi maantiekilpapyörissä.

        ”Itse ottaisin Rohloffin ellei hinta olisi este. Vannejarrut ovat mennyttä aikaa, paitsi maantiekilpapyörissä.”
        Väite ei tietenkään pidä paikkaansa. Maantiekilpapyörissä käytetään nykyään hiilikuitukiekkoja joten jarrut ovat hydrauliset levyjarrut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi käyttö-harraste-pyörässä pitäisi vaihtaa 24- v. 11-vaihteiseksi tai päin vastoin? Vain maastopyörässä tosi suuresta vaihdemäärästä on iso etu. Ei tarvitse vaihtaa.

        Miksi pitäisi vaihtaa jarrutyyppiä toiseksi? 99 % kaikista ulkovaihteisista pyöristä nykyisin tulee kaupasta hydraulisilla jarruilla koska ne ovat tehokkaammat kuin vannejarrut.

        Nyt on vuosi 2024, ei 1974.

        ”Vain maastopyörässä tosi suuresta vaihdemäärästä on iso etu.”
        Väittämä on tietenkin väärä. Suuri vaihdemäärä ei tuo etua koskaan eikä missään. Sen sijaan lisää turhaa painoa. Maastopolkupyörät ovat nykyään enimmäkseen 1x12 vaihteistolla varustettuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mieltä, mutta odotan edelleen vastausta toteamuksen katteeksi joka oli kirjoitettu näin; ”Kaiken saa vaihdettua tarvittaessa jos runko on hyvä itselle.”

        Onko todellakin näin?

        Kaikki väitteesi ovat vääriä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Hydraulisten) Levyjarrujen hyöty on se että eivät vaadi käyttäjän ylläpitoa että antavat parhaan tehon vaan sama jarrutusteho saadaan aina.”
        Väittämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Hydraulisen (nestejarru) ylläpito on aivan yhtä tarpeellista kuin minkä tahansa jarrujärjestelmän kohdalla, jalkajarrua kenties lukuunottamatta. Järjestelmä on ilmattava tarvittaessa ja jarrupaloja vaihdettava. Toisinaan on herkisteltävä jarrumäntiäkin.

        Jep, etenkin levarit ovat paljon hankalammat säädettävät kuin vannejarrut (ilmauksen ja palojen vaihdon lisäksi listaan voi lisätä vääntyneet levyt). Lisäksi levarit ovat vannejarruja tunnottomammat. Tehokkaammat ne kyllä ovat, mutta mihin sitä ylimitoitettua tehoa tarvitaan reaalitodellisuudessa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Vain maastopyörässä tosi suuresta vaihdemäärästä on iso etu.”
        Väittämä on tietenkin väärä. Suuri vaihdemäärä ei tuo etua koskaan eikä missään. Sen sijaan lisää turhaa painoa. Maastopolkupyörät ovat nykyään enimmäkseen 1x12 vaihteistolla varustettuja.

        Ja noissahan on tosi kestävät ketjut...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja noissahan on tosi kestävät ketjut...

        Siis yli kymmenlehtisissä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mieltä, mutta odotan edelleen vastausta toteamuksen katteeksi joka oli kirjoitettu näin; ”Kaiken saa vaihdettua tarvittaessa jos runko on hyvä itselle.”

        Onko todellakin näin?

        On.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerroppa nyt sitten selkosuomella miten tehdään esimerkiksi 24- vaihteistosta 11- vaihteinen tai päinvastoin, tai miten muutetaan nestetoimiset levyjarrut vannejarruiksi, tai päinvastoin.

        24 vaihteisen muuttaisin mieluummin kympiksi kuin 11-vaihteiseksi. Helpompi homma ja yksi lehti takana ei vaikuta mitään, jos oma välitysalue on tiedossa. Toki, itselläni on teräsrunko 135 mm takaharukalla, joten helppo tuo 11-v modauskin olisi.
        Levarien asennus onnistuisi korvakkeiden asennuksella. En tosin vaihtaisi, sillä vannejarrut ovat paremmat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et sitten ollut lukenut avausta tai ymmärätänyt. Aloittaja kertoo etsivänsä tavallista yleispyörää, ehkä gravelia tai hybridiä.

        Jostakin syystä gravelia tai hybridiä kutsutaan joskus myös fitness-pyöräksi. Välillä puhutaan myös city-pyöristä. Mitähän nämä kaikki olisivat suomeksi ja miksi niitä nimiä ei ole käännetty? Kaupunkipyörä ei tosin ole kuvaava nimi sekään.

        500 eurolla saa vastausten perusteella erittäin hyvän yleispyörän ja 1000 eurolla jo ihan erinomaisen yleispyörän. Vain paino vaihtelee 3 - 5 kilon verran, mutta runko on varmuudella vankka ja kestävä mutta tekniikka vaihtelee jonkin verran. Erityisesti satula, vaihteet ja jarrut on kuitenkin mahdollisuus vaihtaa. Renkaat, ketjut, rattaat ja jarruosat ovat joka tapauksessa kulutusosia.

        Suuri osa kalliista pyöristä kuuluu kovan luokan harrastajille tai hifistelijöille.

        Kyllä minä lukemani ymmärrän. En kritisoinut aloitusta vaikka sekin pitää sisällään virheellisiä väitteitä ja epäloogisuutta. Tärkein kriteeri eli käyttötarkoitus jää myös hieman avoimeksi. Kommentit ketjussa ovat pääosin huomattavasti alle palstan keskitason ja eivät vastaa aloittajan kysymykseen. Enemmänkin puskista huutelua. Lisäksi väitetään asioita jotka eivät pidä paikkansa. Muutama hyvä pyöräsuositus on ollut. Pyörien luokittelu eri alaluokkiin on vaikeaa koska ne menevät osin limittäin. Arkipyöräksi riittää halvempikin pyörä jos ei ole mitään erityisiä vaatimuksia mutta jos haluaa nauttia ajamisesta ja ajaa pidempiä lenkkejä niin nykyhinnoilla puhutaan tonnin tai vähän yli hintaluokasta. Siinä hinta ja laatu yleensä kohtaavat optimaalisesti. Siitä ylös päin vain taivas on kattona ja pitää priorisoida mistä asioista on valmis maksamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        24 vaihteisen muuttaisin mieluummin kympiksi kuin 11-vaihteiseksi. Helpompi homma ja yksi lehti takana ei vaikuta mitään, jos oma välitysalue on tiedossa. Toki, itselläni on teräsrunko 135 mm takaharukalla, joten helppo tuo 11-v modauskin olisi.
        Levarien asennus onnistuisi korvakkeiden asennuksella. En tosin vaihtaisi, sillä vannejarrut ovat paremmat.

        135 millinen takahaarukka on auttamattomasti aivan liian kapea eikä siihen saa millään sopimaan vapaaratasta johon yksitoista ratasta menisi. Lisäksi vaatisi erilaista/erikokoista/erilaisella kiinnityksellä olevaa poljinkeskiötä kuin sinulta löytyy. Levyjarrujen asennusta varten tarvitset hitsatut kiinnikkeet. Levyjarrut tosin ovat paljon paremmat kuin vannejarrut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jep, etenkin levarit ovat paljon hankalammat säädettävät kuin vannejarrut (ilmauksen ja palojen vaihdon lisäksi listaan voi lisätä vääntyneet levyt). Lisäksi levarit ovat vannejarruja tunnottomammat. Tehokkaammat ne kyllä ovat, mutta mihin sitä ylimitoitettua tehoa tarvitaan reaalitodellisuudessa?

        ”Jep, etenkin levarit ovat paljon hankalammat säädettävät kuin vannejarrut (ilmauksen ja palojen vaihdon lisäksi listaan voi lisätä vääntyneet levyt). Lisäksi levarit ovat vannejarruja tunnottomammat. Tehokkaammat ne kyllä ovat, mutta mihin sitä ylimitoitettua tehoa tarvitaan reaalitodellisuudessa?”

        Koko kommentti on väärin ja vikapuhetta. Levyjarrujen levyt vääntyvät aniharvoin ja jarruttamalla vääntymistä ei saa millään aikaiseksi. Lisäksi hyvät nestejarrut ovat säätämisestä vapaat. Myös ovat levyjarrut erittäin tunnokkaat ja aistikkaat ja niillä oppii nopeasti jarruttamaan juuri oikealla teholla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        135 millinen takahaarukka on auttamattomasti aivan liian kapea eikä siihen saa millään sopimaan vapaaratasta johon yksitoista ratasta menisi. Lisäksi vaatisi erilaista/erikokoista/erilaisella kiinnityksellä olevaa poljinkeskiötä kuin sinulta löytyy. Levyjarrujen asennusta varten tarvitset hitsatut kiinnikkeet. Levyjarrut tosin ovat paljon paremmat kuin vannejarrut.

        Ootko kuullu, että teräshaarukan voi levittää? 12 x 142 mm ei myöskään ole mahdoton:
        https://m.youtube.com/watch?v=XaYpqnrESgU
        Lisäksi keskiö on vaihdettavissa oleva osa. Sen vaihtaminen verran helppo homma, että en viitsi edes selittää tarkemmin.
        Tuossa ohjeet levyjarrrujen asennukseen sen hitsaamalla (juottamalla onnistunee samalla tavalla):
        https://medium.com/@DanielPinzas/reviving-an-old-road-bike-steel-frame-b71891ea2cbc
        Myös irrallisia adaptereja on saatavissa, jos ei halua askarrella:
        https://www.sjscycles.co.uk/brakes/a2z-adaptor-retrofits-tabless-bike-with-current-disc-brake-system-dmuni/?geoc=FI
        Et vissiin ymmärrä pyöristä mitään?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        135 millinen takahaarukka on auttamattomasti aivan liian kapea eikä siihen saa millään sopimaan vapaaratasta johon yksitoista ratasta menisi. Lisäksi vaatisi erilaista/erikokoista/erilaisella kiinnityksellä olevaa poljinkeskiötä kuin sinulta löytyy. Levyjarrujen asennusta varten tarvitset hitsatut kiinnikkeet. Levyjarrut tosin ovat paljon paremmat kuin vannejarrut.

        Miksi 135mm olisi liian kapea? Miksi Miksi 11-v vaatisi erilaisen keskiön? Eikä olenneaista ole eturattaat eikä keskiö?
        Itsellä 135mm takanapa ja 11 vaihdetta teräsrungosssa niin siksi ihmettelen.
        Levyjarrut ovat huonommat jos haluaa kevyemmän pyörän ja mukavampikyytisen teräsrungon. Levyjarrulle teräsrunko täytyy suunnitella vahvemmaksi mikä vaikuttaa epäedullisesti kyytiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi 135mm olisi liian kapea? Miksi Miksi 11-v vaatisi erilaisen keskiön? Eikä olenneaista ole eturattaat eikä keskiö?
        Itsellä 135mm takanapa ja 11 vaihdetta teräsrungosssa niin siksi ihmettelen.
        Levyjarrut ovat huonommat jos haluaa kevyemmän pyörän ja mukavampikyytisen teräsrungon. Levyjarrulle teräsrunko täytyy suunnitella vahvemmaksi mikä vaikuttaa epäedullisesti kyytiin.

        Juu, 12 menee heittämälke, mutta 12 onnistuu modaamalla.
        Ja levarit on huonommat kuin vannejarrut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ootko kuullu, että teräshaarukan voi levittää? 12 x 142 mm ei myöskään ole mahdoton:
        https://m.youtube.com/watch?v=XaYpqnrESgU
        Lisäksi keskiö on vaihdettavissa oleva osa. Sen vaihtaminen verran helppo homma, että en viitsi edes selittää tarkemmin.
        Tuossa ohjeet levyjarrrujen asennukseen sen hitsaamalla (juottamalla onnistunee samalla tavalla):
        https://medium.com/@DanielPinzas/reviving-an-old-road-bike-steel-frame-b71891ea2cbc
        Myös irrallisia adaptereja on saatavissa, jos ei halua askarrella:
        https://www.sjscycles.co.uk/brakes/a2z-adaptor-retrofits-tabless-bike-with-current-disc-brake-system-dmuni/?geoc=FI
        Et vissiin ymmärrä pyöristä mitään?

        Taidat olla joko epätoivoinen tai sitten muuten vaan huumorimiehiä. 142 millisen navan kaventaminen onnistuu, mutta olikin kysymys haarukan levittämisestä. Ei onnistu. Muuten siitä vaan. Itse kukin saa hankkia aivan väärän rungon käyttötarkoitukseen, ja pätkiä hitsata juottaa potkia ja pätkiä niin paljon kuin sielu sietää. Tehkää hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi 135mm olisi liian kapea? Miksi Miksi 11-v vaatisi erilaisen keskiön? Eikä olenneaista ole eturattaat eikä keskiö?
        Itsellä 135mm takanapa ja 11 vaihdetta teräsrungosssa niin siksi ihmettelen.
        Levyjarrut ovat huonommat jos haluaa kevyemmän pyörän ja mukavampikyytisen teräsrungon. Levyjarrulle teräsrunko täytyy suunnitella vahvemmaksi mikä vaikuttaa epäedullisesti kyytiin.

        Kyselyikäinen kyselee, mutta meidän iskä on joka tapauksessa vahvempi kuin teidän iskä. Kun meidän iskä heittää kiven se lentää ainaskin aurinkoon asti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyselyikäinen kyselee, mutta meidän iskä on joka tapauksessa vahvempi kuin teidän iskä. Kun meidän iskä heittää kiven se lentää ainaskin aurinkoon asti.

        On hyvä ottaa asioista selvää ennenkuin tekee itsensä naurunalaiseksi osaavimpien silmissä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jep, etenkin levarit ovat paljon hankalammat säädettävät kuin vannejarrut (ilmauksen ja palojen vaihdon lisäksi listaan voi lisätä vääntyneet levyt). Lisäksi levarit ovat vannejarruja tunnottomammat. Tehokkaammat ne kyllä ovat, mutta mihin sitä ylimitoitettua tehoa tarvitaan reaalitodellisuudessa?

        Levyjarrutko tunnottomat? Aika outo väite, itse aktiivinen maastokuski ja maastoajossa tuo jarrujen tunnokkuus (tuntee kuinka lähellä jarrujen lukkiutumista ollaan) on ensisijaisen tärkeä asia ja omasta mielestäni levyjarrut ovat juurikin sitä.
        Yksi hyvä esimerkki siitä on että maastopyöräpuoli siirtyi levyjarruihin todella nopeassa tahdissa kun alkoivat tulemaan markkinoille. Sillä siellä niiden edut ovat aivan kiistattomat.
        Kun levyjarruissa jarrutuspinta (jarrulevy) on maasta katsottuna ”ylhäällä” ja todella paljon paremmin suojassa ravalta ja vedeltä mitä nousee renkaan kulkiessa maatavasten ja jolloin nuo vannejarrujen jarrupunnat likaantuvat erittäin paljon ja vaikuttavat dramaattisesti vannejarrujen jarrupitoon.
        Vannejarrujen kovakumiseosta olevat jarrupalat ovat myös paljon herkempiä ajoympäristön lämpötilan vaihteluihin. Esimerkiksi kovemmalla pakkasella vannejarrujen jarrupito saattaa olla hyvinkin heikko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jep, etenkin levarit ovat paljon hankalammat säädettävät kuin vannejarrut (ilmauksen ja palojen vaihdon lisäksi listaan voi lisätä vääntyneet levyt). Lisäksi levarit ovat vannejarruja tunnottomammat. Tehokkaammat ne kyllä ovat, mutta mihin sitä ylimitoitettua tehoa tarvitaan reaalitodellisuudessa?

        Auton levyjarrut ovat sitten yhtä tunnottomat. Perustuvat samaan tekniikkaan ja logiikkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taidat olla joko epätoivoinen tai sitten muuten vaan huumorimiehiä. 142 millisen navan kaventaminen onnistuu, mutta olikin kysymys haarukan levittämisestä. Ei onnistu. Muuten siitä vaan. Itse kukin saa hankkia aivan väärän rungon käyttötarkoitukseen, ja pätkiä hitsata juottaa potkia ja pätkiä niin paljon kuin sielu sietää. Tehkää hyvin.

        Olen itse levittänyt useamman Reynolds 531 ST ja Tange Mangalloy rungon, sekä yhden Columbus aelle ja SPX rungon. Viimeinen oli haastavin, kun oli cromoa. Suurin levitys on ollut 10 mm, 120 mm -> 130 mm. Hyvin onnistui. Tällaiset asiat vaan vaativat tietoa ja taitoa, jotka sinulla tuntuvat olevan hakusessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auton levyjarrut ovat sitten yhtä tunnottomat. Perustuvat samaan tekniikkaan ja logiikkaan.

        Auton ja polkupyörän tunnokkuushan on muutenkin kaikilla tasoilla yhtenevä ja vertailukelpoinen. No, en ihmettele sähköpyörien suosiota, jos näin koetaan (tai kuvitellaan).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen itse levittänyt useamman Reynolds 531 ST ja Tange Mangalloy rungon, sekä yhden Columbus aelle ja SPX rungon. Viimeinen oli haastavin, kun oli cromoa. Suurin levitys on ollut 10 mm, 120 mm -> 130 mm. Hyvin onnistui. Tällaiset asiat vaan vaativat tietoa ja taitoa, jotka sinulla tuntuvat olevan hakusessa.

        Mielikuvituksessaan voi levitellä ihan mitä vaan, vaikkapa mielikuvitusnaisen häpyä. Sitä paitsi et ole tosissasi hakenut internetin ihmeellisestä maailmasta kaikkia runkoja joita voisit mielihuvissasi levitellä. Niitä on satoja erimerkkisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen itse levittänyt useamman Reynolds 531 ST ja Tange Mangalloy rungon, sekä yhden Columbus aelle ja SPX rungon. Viimeinen oli haastavin, kun oli cromoa. Suurin levitys on ollut 10 mm, 120 mm -> 130 mm. Hyvin onnistui. Tällaiset asiat vaan vaativat tietoa ja taitoa, jotka sinulla tuntuvat olevan hakusessa.

        Ai niin, unohtui tuosta... Laita kokeeksi kuukkeliin hakusanat: bike cold setting
        Saatat jälleen oppia uutta polkupyöriin liittyvää asiasisältöä heiveröisen tietopohjasi tueksi. Kivaa eikös vaan=)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai niin, unohtui tuosta... Laita kokeeksi kuukkeliin hakusanat: bike cold setting
        Saatat jälleen oppia uutta polkupyöriin liittyvää asiasisältöä heiveröisen tietopohjasi tueksi. Kivaa eikös vaan=)

        Ha, hyvä keino hajottaa hyvä haarukka polkupyörästä. Aivan järjetöntä. Kehoitan sinua hankkimaan, jos sinulla olisi rahhaa, hyvän titaani, hiilikuitu tai alumiinirungon. Levittele sitten huviksesi ja katso! Se on entinen hyvä polkupyöränrunko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ha, hyvä keino hajottaa hyvä haarukka polkupyörästä. Aivan järjetöntä. Kehoitan sinua hankkimaan, jos sinulla olisi rahhaa, hyvän titaani, hiilikuitu tai alumiinirungon. Levittele sitten huviksesi ja katso! Se on entinen hyvä polkupyöränrunko.

        Alun perin kysymys lähti tästä:

        "Samaa mieltä, mutta odotan edelleen vastausta toteamuksen katteeksi joka oli kirjoitettu näin; ”Kaiken saa vaihdettua tarvittaessa jos runko on hyvä itselle.”

        Onko todellakin näin?"

        On todellakin näin. Siksi ajan teräsrungoulla, ne ovat kestäviä ja niitä voi modata. Rahhaa löytyy kyllä;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alun perin kysymys lähti tästä:

        "Samaa mieltä, mutta odotan edelleen vastausta toteamuksen katteeksi joka oli kirjoitettu näin; ”Kaiken saa vaihdettua tarvittaessa jos runko on hyvä itselle.”

        Onko todellakin näin?"

        On todellakin näin. Siksi ajan teräsrungoulla, ne ovat kestäviä ja niitä voi modata. Rahhaa löytyy kyllä;)

        Eli hiilikuitu, titaani ja alumiini ovat terästä rajoittuneempia polkupyörän rungon materiaaleina. Hiilikuidusta saa kyllä kevlarin kanssa laminoituna hyviä kajakkeja ja meloja.
        Alumiinista saa hyviä kaljatölkkejä.
        Jos vaihtoehto teräsrungolle olisi pakko valita, niin sitten titaani, eivät ole nykyään edes kovin kalliita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alun perin kysymys lähti tästä:

        "Samaa mieltä, mutta odotan edelleen vastausta toteamuksen katteeksi joka oli kirjoitettu näin; ”Kaiken saa vaihdettua tarvittaessa jos runko on hyvä itselle.”

        Onko todellakin näin?"

        On todellakin näin. Siksi ajan teräsrungoulla, ne ovat kestäviä ja niitä voi modata. Rahhaa löytyy kyllä;)

        Selvä. Tuolla metodilla voi saada muutaman millin lisäleveyttä takahaarukkaan, mutta rikkoutumisvaara on suuri ja riski tarpeeton teräsrungollakin. Olen varma että, jos oikeasti omistat terästungon, koskaan ole sen kanssa moiseen hulluuteen lähtenyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ha, hyvä keino hajottaa hyvä haarukka polkupyörästä. Aivan järjetöntä. Kehoitan sinua hankkimaan, jos sinulla olisi rahhaa, hyvän titaani, hiilikuitu tai alumiinirungon. Levittele sitten huviksesi ja katso! Se on entinen hyvä polkupyöränrunko.

        Hiilikuitu on kovin hauras ja suorastaan hengenvaarallinen materiaali polkupyörässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Selvä. Tuolla metodilla voi saada muutaman millin lisäleveyttä takahaarukkaan, mutta rikkoutumisvaara on suuri ja riski tarpeeton teräsrungollakin. Olen varma että, jos oikeasti omistat terästungon, koskaan ole sen kanssa moiseen hulluuteen lähtenyt.

        Itsellä takahaarukka 132,5mm teräsrungossa. Voi käyttää 130mm ja 135m levyisiä takanapoja ongelmitta.
        Teräs tekee kyllä pyöräilijän elämästä helppoa, turvallista ja joustavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Selvä. Tuolla metodilla voi saada muutaman millin lisäleveyttä takahaarukkaan, mutta rikkoutumisvaara on suuri ja riski tarpeeton teräsrungollakin. Olen varma että, jos oikeasti omistat terästungon, koskaan ole sen kanssa moiseen hulluuteen lähtenyt.

        Sheldon Brownin legendaarisella sivustollakin on ko. metodia suositeltu:

        https://www.sheldonbrown.com/frame-spacing.html

        Paras tapa tähän on kuitenkin käyttää kierretankoa ja siihen sopivia prikkoja/muttereita, joilla levittäminen onnistuu hallitusti.
        Tähän on myös kaupallisia välineitä saavilla, kuten rungon oikaisuun yleensäkin. Myös monissa pyöräliikkeissä osataan tämän operaation tekeminen, mutta ei ihan joka paikassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsellä takahaarukka 132,5mm teräsrungossa. Voi käyttää 130mm ja 135m levyisiä takanapoja ongelmitta.
        Teräs tekee kyllä pyöräilijän elämästä helppoa, turvallista ja joustavaa.

        Jep, eikö vaan! Itsellä on yhdessä pyörässä tehdasoletuksena 128 mm, eli on mahdollista halutessaan vaihtaa 126 mm ja 130 mm levyisen takanavan välillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jep, eikö vaan! Itsellä on yhdessä pyörässä tehdasoletuksena 128 mm, eli on mahdollista halutessaan vaihtaa 126 mm ja 130 mm levyisen takanavan välillä.

        Ihanaa! Minulla on 142 millimetriä levittäytyvä takahaarukka. Käytän aina siihen sopivaa leveyttä olevaa vapaaratasta. Jos haluaisin kapeamman haarukan hankkisin kapeamman haarukan omaavan polkupyörän rungon. Mahtavan yksinkertaista, eikö vaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihanaa! Minulla on 142 millimetriä levittäytyvä takahaarukka. Käytän aina siihen sopivaa leveyttä olevaa vapaaratasta. Jos haluaisin kapeamman haarukan hankkisin kapeamman haarukan omaavan polkupyörän rungon. Mahtavan yksinkertaista, eikö vaan?

        Entä jos vaihdat kapeamman haarukan omaavan pyörän leveämmän haarukan omaavaan pyörään ja sinulla on vanhasta pyörästä jääneet hyvät kiekot. Nyt tuleekin harmitus kun jäävät hyvät kiekot pölyyntymään kelvottomina.
        Teräsmies taas ajelee tyytyväisenä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entä jos vaihdat kapeamman haarukan omaavan pyörän leveämmän haarukan omaavaan pyörään ja sinulla on vanhasta pyörästä jääneet hyvät kiekot. Nyt tuleekin harmitus kun jäävät hyvät kiekot pölyyntymään kelvottomina.
        Teräsmies taas ajelee tyytyväisenä.

        Aikuisten oikeesti. Jos omistaisit teräsrunkoisen et takuulla vääntelisi takahaarukkaa eestaas muutaman millimetrin tähden. Varsinkin kun noin mitättömällä leveyserolla olevia vapaarattaita ole edes olemassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikuisten oikeesti. Jos omistaisit teräsrunkoisen et takuulla vääntelisi takahaarukkaa eestaas muutaman millimetrin tähden. Varsinkin kun noin mitättömällä leveyserolla olevia vapaarattaita ole edes olemassa.

        Oot ilmeisesti tosissas?!?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikuisten oikeesti. Jos omistaisit teräsrunkoisen et takuulla vääntelisi takahaarukkaa eestaas muutaman millimetrin tähden. Varsinkin kun noin mitättömällä leveyserolla olevia vapaarattaita ole edes olemassa.

        Ei tarvi väännellä kuin vähän kun laittaa 135 millisen sisään ja vapaarattaiden leveyseroilla ei ole vaikutusta navan leveyen kanssa, eri asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tarvi väännellä kuin vähän kun laittaa 135 millisen sisään ja vapaarattaiden leveyseroilla ei ole vaikutusta navan leveyen kanssa, eri asioita.

        Ai jaa. Kuitenkin vapaarattaalla on erilaisia pituuksia riippuen siitä kuinka monta ratasta siihen on ängettävissä. Joten se osaltaan lisää haarukan leveystarvetta. Yksin akselin pituus mitään määrää. Tietysti on olemassa kierrepakkoja mutta silloinkin kierrepakan leveys määrittelee tilan tarpeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai jaa. Kuitenkin vapaarattaalla on erilaisia pituuksia riippuen siitä kuinka monta ratasta siihen on ängettävissä. Joten se osaltaan lisää haarukan leveystarvetta. Yksin akselin pituus mitään määrää. Tietysti on olemassa kierrepakkoja mutta silloinkin kierrepakan leveys määrittelee tilan tarpeen.

        7-11 vapaarattaat menevät samalle vapaarattaan rungolle. Tälläinen on siis itsellä navoissa joiden leveys voi olla 130mm tai 135mm. Jotkin kasetit tarvitsevat speicereitä sovitukseen vapaarattaalle mutta navat ovat vakiolevyisiä 130 ja 135mm jotka vanhempaa standardia ja uudemmat näitä korvaavat 142 ja 148mm.
        Yli 11 vaihteisten vapaarattaista minulla ei ole tietoa kun en sillä mitään tee.

        Minulla on teräsrungolle nopeaan ajoon maantiekiekot 130mm navalla ja kahdet 135mm kiekot joissa toisilla yleiskäyttöön rengas ja vielä toisille nappularengas metsäteille. Yleisrenkaiden tilelle vaihdan talveksi nastakumit ja voin tällöin vaihtaa nappularenkaan ja nastarenkaiden välillä. Tämä on hyödyllistä lopputalvesta kun välillä sulaa ja kun taas takatalvi yllättää. Myös alkutalvella on tarvetta kun lumi välillä sulaa pois.

        On se teräsmiehen elämä vaan vaivatonta ja joustavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        7-11 vapaarattaat menevät samalle vapaarattaan rungolle. Tälläinen on siis itsellä navoissa joiden leveys voi olla 130mm tai 135mm. Jotkin kasetit tarvitsevat speicereitä sovitukseen vapaarattaalle mutta navat ovat vakiolevyisiä 130 ja 135mm jotka vanhempaa standardia ja uudemmat näitä korvaavat 142 ja 148mm.
        Yli 11 vaihteisten vapaarattaista minulla ei ole tietoa kun en sillä mitään tee.

        Minulla on teräsrungolle nopeaan ajoon maantiekiekot 130mm navalla ja kahdet 135mm kiekot joissa toisilla yleiskäyttöön rengas ja vielä toisille nappularengas metsäteille. Yleisrenkaiden tilelle vaihdan talveksi nastakumit ja voin tällöin vaihtaa nappularenkaan ja nastarenkaiden välillä. Tämä on hyödyllistä lopputalvesta kun välillä sulaa ja kun taas takatalvi yllättää. Myös alkutalvella on tarvetta kun lumi välillä sulaa pois.

        On se teräsmiehen elämä vaan vaivatonta ja joustavaa.

        Oletpas kova valehtelemaan. 1x11 vaihteistojärjestelmä vaatii aina vähintään 142 millimetriä leveän takahaarukan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletpas kova valehtelemaan. 1x11 vaihteistojärjestelmä vaatii aina vähintään 142 millimetriä leveän takahaarukan.

        Höpö höpö...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö...

        Höpö höpö itsellesi. Narsku ei koskaan myönnä olevansa väärässä. Häpeä sinulle, vaikka et osaakaan hävetä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö itsellesi. Narsku ei koskaan myönnä olevansa väärässä. Häpeä sinulle, vaikka et osaakaan hävetä.

        Myönnät siis olevasi narsku. Selvä homma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myönnät siis olevasi narsku. Selvä homma.

        Toinen narskun elonmerkki. Käännetään kaikki päinvastoin ja nurinniskoin. Todellakin selvä tapaus.


    • Anonyymi

      Niitä itäpyöriä on tulossa vielä huutokauppaan, putiininpyöriä

      • Anonyymi

        Laatu on huono.


      • Anonyymi

        20.8 Lentiiran koululla on Tullin huutokauppa. Noin 100 hyväkuntoista pyörää tulossa myyntiin. Hinnat noin 100 eur. Ehkä allekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        20.8 Lentiiran koululla on Tullin huutokauppa. Noin 100 hyväkuntoista pyörää tulossa myyntiin. Hinnat noin 100 eur. Ehkä allekin.

        Eiköhän kutsuta lisää idänihmeitä kylään kun saadaan myötäjäisinä noinkin ihania polkupyöränromuja ihmeteltäväksi.


    • Anonyymi

      "Mistä pyörissä maksetaan?"

      Kuten keskustelu on osoittanut, taviksen pyörissä maksetaan joko kaikesta tarpeellisesta tai pelkästä hifistelystä. Taviksen ei kannata maksaa mistää turhasta hifistelystä, ellei tietoisesti halua.

      Maasto- ja maantiepyörät ovat asia erikseen, niillä harrastetaan jotakin erikoista joko paljon ajassa tai paljon kilometreissä. Hybridi-, gravel- tai fitness-pyörät ovat aina kompromisseja, joilla pitäisi pärjätä erilaisissa olosuhteissa kohtuullisesti

      --

      Ella ajaakin sähköpyörällä!

      Juontaja Ella Kanninen hankki saksalaisen valmistajan sähkömaastopyörän viime kesänä ja vei sen Italiaan, koska siellä hänellä on paljon enemmän aikaa pyöräilyyn kuin Suomessa.

      https://www.is.fi/viihde/art-2000010602261.html

      Sähköpyörä onkin eri pyörä.

    • Anonyymi

      Laadusta. Maalipinnan alla ei ole mitään samaa eri hintaisissa pyörissä. Puhumattakaan osien laadusta. Yleispyöräksi saat ihan käyvän pelin 1500 € hintaluokasta hyvällä tuurilla.

      • Anonyymi

        Alle tonnilla erinomaisen ja alle 500 egellä ihan hyvän.


    • Anonyymi

      Tietämättömät maksavat sen mitä pyydetään käytetyt raaka-aineet ei hintaeroa selitä, koska mitään ns. arvometalleja pyöriin ei käytetä.

    • Anonyymi

      Jos ostat umpisurkean pyörän niin pian olet voivottelemassa täällä ja kysymässä huolto tai korjausohjeita.

      • Anonyymi

        UUtta muotipyörää et edes voisi korjata vaan joudut alistumaan pyörähuoltojen apinoihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        UUtta muotipyörää et edes voisi korjata vaan joudut alistumaan pyörähuoltojen apinoihin.

        Mikä on muotipyörä? Samankaltaista tekniikkaa kuin muutkin paremman luokan polkupyörät. Kyllä sen itse korjaa ja huoltaa.


    • Anonyymi

      "Tietämättömät maksavat sen mitä pyydetään käytetyt raaka-aineet ei hintaeroa selitä, koska mitään ns. arvometalleja pyöriin ei käytetä."

      Varmasti ihan oikein sanottu. Lienee olemassa harvoja asiaan paneutuneita, jotka tietävät yksittäisten komponenttien hinnat. Jos pyörän hinta on kokonaisuuksiensa summa ja niistä haluaa maksaa, asia on ok. Jos tyhmää tavista yritetään huijata, se luultavasti onnistuu.

      "Jos ostat umpisurkean pyörän niin pian olet voivottelemassa täällä ja kysymässä huolto tai korjausohjeita."

      Avauksessa ja sen vastauksissa on esitetty erilaisia hintaluokkia ja erilaisia pyörämalleja. Hinnasta riippumatta pyörät kaipaavat huoltoa, osa jopa korjausta. Ketjut, rattaat ja jarruosat kestävät hyvinä 2000 - 6000 km samoin ulkokumit - ihan tien pinnasta ja sade-, lika ja pölymääristä riippuen. Täysin tavallinen runko, ohjaustanko, satula ja etuhaarukka kestävät kymmeniä vuosia ja halvimmatkin vaihteet, jarrut, kammet ja polkimet kestävät vuosikausia.

      Kukaan ei ole vielä osannut selittää, millainen tavis-pyörä olisi erinomainen-loistava tai mikä ihme voisi olla umpisurkea. Taviksen ei kannata maksaa mistään ekstraa, ellei ymmärrä, mistä maksaa. Oleellistahan on rungon koko ja rungon mitat, jotta säädöt voi tehdä omalle kropalle sopivaksi: TÄMÄ EI OLE HINTAKYSYMYS.

      Väitän, että umpisurkeaa pyörää Suomessa ei ole edes kaupan.

      Helpointa olisi, kun pystyisi vertaamaan erilaisia pyöriä ja niiden sopivuuksia itselle, mutta se ei useinkaan ole mahdollista. Jos ensimmäinen gravel-, hybridi- tai fitness-pyörä on olemassa, seuraavan ostaminen on helpompaa.

      "Arkipyöräksi riittää halvempikin pyörä jos ei ole mitään erityisiä vaatimuksia mutta jos haluaa nauttia ajamisesta ja ajaa pidempiä lenkkejä niin nykyhinnoilla puhutaan tonnin tai vähän yli hintaluokasta."

      Tämä on 100 % täysin puhdas mielipide, ja jos väite olisi totta, köyhä ei voisi koskaan TODELLA nauttia pyöräilystä. Jos pyörä rullaa hyvin - mikä estäisi rullaamisen? -, satula on itselle sopiva, runkokoko on oikea ja säädöt kunnossa. polkeminen voi olla harrastajalle ihan nautinnollista myös halvalla pyörällä. Väärät ilmanpaineet, epämukava satula ja väärät tangon ja satulan korkeudet sekä varmuudella kova vastatuuli estävät kaiken pyöräilystä nauttimisen.

      Tuhannella tai kolmella tuhannella saa varmasti erinomaisen pyörän, mutta edelleenkään kukaan ei ole esittänyt faktaa siitä, miksi 300 - 500 eurolla ei voisi saada erinomaista pyörää. Eikö köyhä oikeasti voi nauttia pyöräilystä samalla tavalla kuin rikas?

      --

      Olympialaisissa 270 kilometrin maantieajo voitettiin eilen Specializedin S-Worksin pyörällä, joiden hinnat ovat kertaluokkaa 15 000 euroa. Tällaiset pyörät eivät ole tavikselle.

      • Anonyymi

        "Olympialaisissa 270 kilometrin maantieajo voitettiin eilen Specializedin S-Worksin pyörällä, joiden hinnat ovat kertaluokkaa 15 000 euroa. Tällaiset pyörät eivät ole tavikselle."

        Eivät, kun eivät kestäisi normaalia arkikäyttöä kovin pitkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Olympialaisissa 270 kilometrin maantieajo voitettiin eilen Specializedin S-Worksin pyörällä, joiden hinnat ovat kertaluokkaa 15 000 euroa. Tällaiset pyörät eivät ole tavikselle."

        Eivät, kun eivät kestäisi normaalia arkikäyttöä kovin pitkään.

        Kumit ei kestä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Olympialaisissa 270 kilometrin maantieajo voitettiin eilen Specializedin S-Worksin pyörällä, joiden hinnat ovat kertaluokkaa 15 000 euroa. Tällaiset pyörät eivät ole tavikselle."

        Eivät, kun eivät kestäisi normaalia arkikäyttöä kovin pitkään.

        Ai kaljakassien roikottamista stongasta? Juu, ei


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Olympialaisissa 270 kilometrin maantieajo voitettiin eilen Specializedin S-Worksin pyörällä, joiden hinnat ovat kertaluokkaa 15 000 euroa. Tällaiset pyörät eivät ole tavikselle."

        Eivät, kun eivät kestäisi normaalia arkikäyttöä kovin pitkään.

        Meinaatko että tuollainen huipputason maantiepyörä olisi millään tavalla edes tarkoitettu ”arkikäyttöön”?
        Se on tarkoitettu maantie harraste/kilpa-ajoon.
        Ei sitä mihinkään kauppareissuihin ole tehty…


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        Meinaatko että tuollainen huipputason maantiepyörä olisi millään tavalla edes tarkoitettu ”arkikäyttöön”?
        Se on tarkoitettu maantie harraste/kilpa-ajoon.
        Ei sitä mihinkään kauppareissuihin ole tehty…

        Ei kai kukaan niin ole väittänyt?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kai kukaan niin ole väittänyt?

        Kyllä joku on niin väittänyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä joku on niin väittänyt.

        Missä näin väitettiin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä näin väitettiin?

        "Olympialaisissa 270 kilometrin maantieajo voitettiin eilen Specializedin S-Worksin pyörällä, joiden hinnat ovat kertaluokkaa 15 000 euroa. Tällaiset pyörät eivät ole tavikselle."

        ”Eivät, kun eivät kestäisi normaalia arkikäyttöä kovin pitkään.”

        Tuossa noin väitettiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Olympialaisissa 270 kilometrin maantieajo voitettiin eilen Specializedin S-Worksin pyörällä, joiden hinnat ovat kertaluokkaa 15 000 euroa. Tällaiset pyörät eivät ole tavikselle."

        ”Eivät, kun eivät kestäisi normaalia arkikäyttöä kovin pitkään.”

        Tuossa noin väitettiin.

        Väitettiin siis kahteen eri kertaan että eivät ole taviksille. Suomi ei liene äidinkielesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väitettiin siis kahteen eri kertaan että eivät ole taviksille. Suomi ei liene äidinkielesi.

        ”Eivät, kun eivät kestäisi normaalia arkikäyttöä kovin pitkään.”
        Normaali arkikäyttö on mielestäsi taviksille. Voi sen niinkin tulkita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Eivät, kun eivät kestäisi normaalia arkikäyttöä kovin pitkään.”
        Normaali arkikäyttö on mielestäsi taviksille. Voi sen niinkin tulkita.

        Eli suomi ei ole äidinkielesi, mutta ei se mitään, ihan hyvin sitä kirjoitat. Ymmärtäminen vain on eri asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli suomi ei ole äidinkielesi, mutta ei se mitään, ihan hyvin sitä kirjoitat. Ymmärtäminen vain on eri asia.

        Oletko kenties mielenvikainen?


    • Anonyymi

      >>> Jos ostat umpisurkean pyörän niin pian olet voivottelemassa täällä ja kysymässä huolto tai korjausohjeita.

      Kerro lisää nykyaikaisesta umpisurkeasta pyörästä.

      Neuvostoliitosta tuotiin Suomeen umpisurkeita pyöriä 1970-luvun alussa. Ne oli tarkoitettu aatteen kannattajille.

      Umpsurkea pyörä sisälsi silloin

      - valmiiksi kierot vanteet
      - kovakumiset renkaat, joissa ei saanut pysymään painetta
      - uusinta uutta olevan huopaisen satulan
      - toimimattomat vaihteet
      - toiselta puolelta jarruttavan vannejarrun
      - ruskean maalauksen USSR- ja tähtimerkinnällä
      - valmiiksi ruosteisen rungon
      - varmuudella murtuvan rungon
      - jumittavat laakerit, kaikki
      - vain avustettuna pyörivät polkimet

      Hinta oli 25 - 35 % tavallisesta suomalaisesta tai länsimaista maahantuodusta pyörästä. Pyöriä oli myynnissä yhden kesän ajan.

      • Anonyymi

        Nykyisin pyörät ovat todella hyviä, eikä umpisurkeaa löydy edes etsimällä.

        Valmistaja vastaa esim. CE-merkinnällä että tuote on tarkoitukseensa sopiva ja turvallinen. Kuluttajansuojalaki on todella vahva ja kauppojen takuut paljon huonoa paremmat.

        Runko-, tanko- ja etuhaarukkamateriaalit ovat tänä päivänä pitkälle kehittyneitä, alumiini ei ruostu eikä se normikäytössä tietenkään ruostu. Titaani ja teräs kalliimpina ovat vielä kestävämpiä. Jarruilla, vaihteilla, rattailla, ketjuilla ja satuloilla on muutamia tunnettuja valmistajia, eikä mainehaitan vuoksi oikein huonoa edes tuoda markkinoille.

        Kuten fiksuimmat täällä ovat sanoneet, taviksen kannattaa ottaa halvin tai ainakin toiseksi halvin. Sen jälkeen kun ymmärtää, mistä maksaa ja haluaa maksaa lisää, kannattaa rimaa kohottaa ihan lompakon paksuuden mukaisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyisin pyörät ovat todella hyviä, eikä umpisurkeaa löydy edes etsimällä.

        Valmistaja vastaa esim. CE-merkinnällä että tuote on tarkoitukseensa sopiva ja turvallinen. Kuluttajansuojalaki on todella vahva ja kauppojen takuut paljon huonoa paremmat.

        Runko-, tanko- ja etuhaarukkamateriaalit ovat tänä päivänä pitkälle kehittyneitä, alumiini ei ruostu eikä se normikäytössä tietenkään ruostu. Titaani ja teräs kalliimpina ovat vielä kestävämpiä. Jarruilla, vaihteilla, rattailla, ketjuilla ja satuloilla on muutamia tunnettuja valmistajia, eikä mainehaitan vuoksi oikein huonoa edes tuoda markkinoille.

        Kuten fiksuimmat täällä ovat sanoneet, taviksen kannattaa ottaa halvin tai ainakin toiseksi halvin. Sen jälkeen kun ymmärtää, mistä maksaa ja haluaa maksaa lisää, kannattaa rimaa kohottaa ihan lompakon paksuuden mukaisesti.

        > eikä se normikäytössä tietenkään ruostu.

        Murru. Se ei normikäytössä tietenkään murru. EIkä ruostukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyisin pyörät ovat todella hyviä, eikä umpisurkeaa löydy edes etsimällä.

        Valmistaja vastaa esim. CE-merkinnällä että tuote on tarkoitukseensa sopiva ja turvallinen. Kuluttajansuojalaki on todella vahva ja kauppojen takuut paljon huonoa paremmat.

        Runko-, tanko- ja etuhaarukkamateriaalit ovat tänä päivänä pitkälle kehittyneitä, alumiini ei ruostu eikä se normikäytössä tietenkään ruostu. Titaani ja teräs kalliimpina ovat vielä kestävämpiä. Jarruilla, vaihteilla, rattailla, ketjuilla ja satuloilla on muutamia tunnettuja valmistajia, eikä mainehaitan vuoksi oikein huonoa edes tuoda markkinoille.

        Kuten fiksuimmat täällä ovat sanoneet, taviksen kannattaa ottaa halvin tai ainakin toiseksi halvin. Sen jälkeen kun ymmärtää, mistä maksaa ja haluaa maksaa lisää, kannattaa rimaa kohottaa ihan lompakon paksuuden mukaisesti.

        CE merkintä kertoo vain, että valmistajan mielestä pyörä noudattaa eurooppalaisia määräyksiä. Myynnissä on kaikenlaista roskaa. Erityisen hankala tilanne on lastenpyörien osalta. Pääosa kaupasta Suomessa saatavissa olevista pyöristä on täysin ala-arvoisia.


      • Anonyymi

        Ympisurkean määritelmä luonnollisesti muuttuu ajan kuluessa ja tekniikan kehittyessä. Itse määrittelisin umpisurkean niin että pyörä on kaikilta osa-alueiltaan huomattavasti huonompi kuin pyörät keskimäärin perus kuluttajan tai harrastajan hintahaarukassa. Toki kalliskin voi olla täysi susi. Seuraava pyörä saattaa olla varsin mainio pienessä arkikäytössä mutta muuten sanoisin että on aika umpisusrkea:

        https://hobbyhall.fi/fi/urheilu-ja-vapaa-aika/pyorat-potkulaudat-rullaluistimet-ja-skeittilaudat/polkupyorat/polkupyora-romet-orkan-m-lite-28-2023?id=7431487

        Vastaavia löytyy paljon. Eettisesti ja muutenkin voi kysyä mihin hinta perustuu.


    • Anonyymi

      Minulla on halvin mahdollinen alumiinirunkoinen fitness- tai hybridipyörä, alennuksella ostettu uutena hintaan alle 300€.

      Hyvin on kestänyt jo muutamia vuosia, mutta seuraavia osia on syysta ja toisesta vaihdettu.

      Takavaihtaja on Shimanon Acera hintaan 12 €.
      Takapakka on Shimanon hintaan 18 €.
      Eturatas on Shimanon hintaan 6 €.
      Ketjut ovat Shimanon hintaan 9 €.
      Rullapuolat ovat Shimanon hintaan 5 €.
      HydraulinenTektron jarrusarja kahvoineen hintaan 40€.
      Molemmat renkaat Schawalben pistosuojatut hinta 12 + 12 €.

      Kaikki muut osat ovat alkuperäisiä.

      Halvalla menee hyvin, kun satulan ja tangon korkeus on säädetty mittojen kanssa.

      • Anonyymi

        Noin halvalla ei ole mennyt aikoihin. Osat lienee käytettyjä tai isoisän varastoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin halvalla ei ole mennyt aikoihin. Osat lienee käytettyjä tai isoisän varastoa.

        Sinä et seuraa itse aikaasi, joten taidat olla se isoisä.

        Jos tarvitset apua, voit aina kysyä neuvoa muilta. Esimerkkejä, hinnat elävät ja saatavuus vaihtelee, se lienee sinulle uutta sekin.

        https://www.bikester.fi/fi/articles/2.2897.4022/shimano-takavaihtaja-acera-7-8-vaihteinen-musta

        https://www.bikeshop.fi/Schwalbe-Road-Cruiser-Pistosuo/ekauppa/p11101256V/

        https://www.vapaakauppa.net/shimano-mf-tz21-takapakka-7-vaihteinen.html

        Kysy, jos tarvitset lisää apua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin halvalla ei ole mennyt aikoihin. Osat lienee käytettyjä tai isoisän varastoa.

        Tuossa yllä on annettu hintaviitteitä, mutta ne poistuvat kohta, koska täällä ei saa mainostaa.

        Hinnat ovat täyttä totta, vaikka isoisä ei usko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa yllä on annettu hintaviitteitä, mutta ne poistuvat kohta, koska täällä ei saa mainostaa.

        Hinnat ovat täyttä totta, vaikka isoisä ei usko.

        Näytti ulkokumit olevan 14,50, ja jos noin monesta verkkokaupasta haalii osia tulee maksettavaksi myös melkoiset postituskulut, joten se nyt niin halpaa ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näytti ulkokumit olevan 14,50, ja jos noin monesta verkkokaupasta haalii osia tulee maksettavaksi myös melkoiset postituskulut, joten se nyt niin halpaa ole.

        Oletko besserwisser vai menikö kivijalkakappiaalla noin pahasti ihon alle?


      • Anonyymi

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minkähän lainen on 13 € ulkorengas ajaa. Mietin vain.

        Mieti ihan rauhassa. Mieti samalla sitä, millainen on ajaa 15,05, 17,00, 19,45 tai 24,70€ hintainen ulkorengas. Siinä aikasi kuluu mukavasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mieti ihan rauhassa. Mieti samalla sitä, millainen on ajaa 15,05, 17,00, 19,45 tai 24,70€ hintainen ulkorengas. Siinä aikasi kuluu mukavasti.

        Minä en alle 35 € hintaista ulkorengasta kelpuuta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en alle 35 € hintaista ulkorengasta kelpuuta.

        Se on oma ongelmasi jos haluat maksaa liikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en alle 35 € hintaista ulkorengasta kelpuuta.

        En minäkään 85e ovh rengas oli alennuksessa 34e hintaan. En ostanut koska oli liian halpa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En minäkään 85e ovh rengas oli alennuksessa 34e hintaan. En ostanut koska oli liian halpa.

        Aina kannattaa maksaa täysi hinta; alennuksesta ostavat vain köyhät.

        Kun maksaa täyden hinnan, saa täyttä laatua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina kannattaa maksaa täysi hinta; alennuksesta ostavat vain köyhät.

        Kun maksaa täyden hinnan, saa täyttä laatua.

        Jos tuote on alennusmyynnissä sitä on alunperinkin myyty liian arvokkaana. Itsekin ostin polkupyörän 2790 eurolla, nykyään samaa mallia myydään 790 euroa halvemmalla. Tiedän jopa miksi, siinä on yksi osio joka on heikkoa suunnittelua ja usein vaihtokunnossa, vaikka muuten laadukas kokonaisuus onkin. Nykyään hankin siihen aina samanlaiset piällysrenkaat, suhteellisen arvokkaat, jotka eivät koskaan ole alennusmyynnissä laadukkuutensa ansiosta. Todellakin hintansa väärti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tuote on alennusmyynnissä sitä on alunperinkin myyty liian arvokkaana. Itsekin ostin polkupyörän 2790 eurolla, nykyään samaa mallia myydään 790 euroa halvemmalla. Tiedän jopa miksi, siinä on yksi osio joka on heikkoa suunnittelua ja usein vaihtokunnossa, vaikka muuten laadukas kokonaisuus onkin. Nykyään hankin siihen aina samanlaiset piällysrenkaat, suhteellisen arvokkaat, jotka eivät koskaan ole alennusmyynnissä laadukkuutensa ansiosta. Todellakin hintansa väärti.

        Tuossa oli ilmiselvä ja suuri valhe.

        Yksi osio vaihtokunnossa.... Sen vuoksi pyörä ei ole 75 % alennuksessa, satu on keksitty. Osan pitäisi olla runko, eikä sitä vaihdeta.

        Alle 20€:lla saa todella hyvät renkaat, 34€ rajahinta oli keksittyä sekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa oli ilmiselvä ja suuri valhe.

        Yksi osio vaihtokunnossa.... Sen vuoksi pyörä ei ole 75 % alennuksessa, satu on keksitty. Osan pitäisi olla runko, eikä sitä vaihdeta.

        Alle 20€:lla saa todella hyvät renkaat, 34€ rajahinta oli keksittyä sekin.

        Tuossa ei ole mitään valhetta. Sitä paitsi alle kahdenkympin ei saa hyviä piällyskumeja, sisäkumin saa hyvinkin. Hyvä piällyskumi maksaa vähintään neljäkymppiä kappale.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa ei ole mitään valhetta. Sitä paitsi alle kahdenkympin ei saa hyviä piällyskumeja, sisäkumin saa hyvinkin. Hyvä piällyskumi maksaa vähintään neljäkymppiä kappale.

        Olet pelkkä satusetä, et mikään piällysmies.


      • Anonyymi

        Itsellä on deoren osilla varusteltu hybridi eikä ole tarvinnut vaihtaa kuin ketjut ja renkaat 6 vuoden aikana pari kertaa. Kun olen hyvin huoltanut niin kaikki on toiminut ja toimii myös tulevaisuudessa. Oletko vaihtanut osia huviksesi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsellä on deoren osilla varusteltu hybridi eikä ole tarvinnut vaihtaa kuin ketjut ja renkaat 6 vuoden aikana pari kertaa. Kun olen hyvin huoltanut niin kaikki on toiminut ja toimii myös tulevaisuudessa. Oletko vaihtanut osia huviksesi?

        Nyt kun kerron että olen polkenut cyclocrossilla kolmessa ja puolessa vuodessa 25000 kilometriä, tiedän jo nyt mitä väität seuraavaksi. Mitä kaikkea noilla kilometreillä on vaihdettu? Piällyskumit kolme kertaa, takakasetti kaksi kertaa, poljinkeskiölaakerit neljä kertaa. Kuluvan vuoden jälkeen eturattaan vaihdan myös uuteen. Ketjut on vaihdettu kuusi kertaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt kun kerron että olen polkenut cyclocrossilla kolmessa ja puolessa vuodessa 25000 kilometriä, tiedän jo nyt mitä väität seuraavaksi. Mitä kaikkea noilla kilometreillä on vaihdettu? Piällyskumit kolme kertaa, takakasetti kaksi kertaa, poljinkeskiölaakerit neljä kertaa. Kuluvan vuoden jälkeen eturattaan vaihdan myös uuteen. Ketjut on vaihdettu kuusi kertaa.

        Luuletko olevasi hauskakin piällysmies? Savolaiset - Suomen kieroin kansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsellä on deoren osilla varusteltu hybridi eikä ole tarvinnut vaihtaa kuin ketjut ja renkaat 6 vuoden aikana pari kertaa. Kun olen hyvin huoltanut niin kaikki on toiminut ja toimii myös tulevaisuudessa. Oletko vaihtanut osia huviksesi?

        Deoresta ja Acerasta kokemukset ihan samanlaiset, niissä ei ole juurikaan käytännön eroa.

        Miksi olet vaihtanut ketjut, mutta et eturattaita tai takapakkaa? Kuulostaa kummalliselta.

        Kun kaatuu pyörällä, saattaa osa osista ja kahvoista saada kipeää. Renkaista ei kankaat saa paistaa läpi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Deoresta ja Acerasta kokemukset ihan samanlaiset, niissä ei ole juurikaan käytännön eroa.

        Miksi olet vaihtanut ketjut, mutta et eturattaita tai takapakkaa? Kuulostaa kummalliselta.

        Kun kaatuu pyörällä, saattaa osa osista ja kahvoista saada kipeää. Renkaista ei kankaat saa paistaa läpi.

        Jos ketjut vaihtaa ajoissa niin etu ja takarattaat kestävät useamman ketjun verran.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt kun kerron että olen polkenut cyclocrossilla kolmessa ja puolessa vuodessa 25000 kilometriä, tiedän jo nyt mitä väität seuraavaksi. Mitä kaikkea noilla kilometreillä on vaihdettu? Piällyskumit kolme kertaa, takakasetti kaksi kertaa, poljinkeskiölaakerit neljä kertaa. Kuluvan vuoden jälkeen eturattaan vaihdan myös uuteen. Ketjut on vaihdettu kuusi kertaa.

        Kunnioitettava kilometrimäärä. Siinä jo joutuu jotain kulutusosia vaihtamaan. Ehkä kannatta panostaa parempaan keskiölaakeriin. Olet ilmeisesti aivan eri henkilö jonka osien vaihtoa kommentoin. Jos pyörä on koottu käyttöön nähden riittävän hyvistä osista niin pyörä on varsin pitkäikäinen eikä renkaita, ketjuja ja rattaita lukuun ottamatta juuri muuta tarvitse vaihtaa kovinkaan usein. Ei ole tarvetta väittää mitään. Se nyt on vaan fakta että laadukkaat osat ovat pitkäikäisempiä kuin huonommat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kunnioitettava kilometrimäärä. Siinä jo joutuu jotain kulutusosia vaihtamaan. Ehkä kannatta panostaa parempaan keskiölaakeriin. Olet ilmeisesti aivan eri henkilö jonka osien vaihtoa kommentoin. Jos pyörä on koottu käyttöön nähden riittävän hyvistä osista niin pyörä on varsin pitkäikäinen eikä renkaita, ketjuja ja rattaita lukuun ottamatta juuri muuta tarvitse vaihtaa kovinkaan usein. Ei ole tarvetta väittää mitään. Se nyt on vaan fakta että laadukkaat osat ovat pitkäikäisempiä kuin huonommat.

        Kyllä, mutta, eräissä laadukkaissa polkupyörissä saattaa olla muuutamia erikoisuuksia jonka vuoksi osavalikoima on tietyltä osin rajoittunutta. Vaikka polkupyörässsäni on sangen laadukkaat osasarjat, Sram Rival1 kautta rantain, niin polkupyörän poljinkeskiöratkaisu on järjetön. Ymmärrän asian niin, että keskiö on tarkoitettu kilpakäyttöön mutaisissa olosuhteissa. Ei niin että se sitä kestäisi, vaan niin, että tarkoitus on vaihtaa keskiölaakerit joka kisan jälkeen. Hommahan sujuu sutjakkaasti oikealla työkalulla, mutta ongelma onkin siinä että sisäkiereteillä olevat keskiölaakerit ovat mitoiltaan juuri uniikit. Tällöin on ikään kuin naimisissa polkupyörän valmistuttajan kanssa. Laakerit kuppeineen on tilattava ulkomailta aina samalta toimittajalta. Niin sanotussa normaaliajossakaan ne eivät kestä kovinkaan pitkään avonaisen luonteensa ansiosta. Mömmösuojaus on olematonta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, mutta, eräissä laadukkaissa polkupyörissä saattaa olla muuutamia erikoisuuksia jonka vuoksi osavalikoima on tietyltä osin rajoittunutta. Vaikka polkupyörässsäni on sangen laadukkaat osasarjat, Sram Rival1 kautta rantain, niin polkupyörän poljinkeskiöratkaisu on järjetön. Ymmärrän asian niin, että keskiö on tarkoitettu kilpakäyttöön mutaisissa olosuhteissa. Ei niin että se sitä kestäisi, vaan niin, että tarkoitus on vaihtaa keskiölaakerit joka kisan jälkeen. Hommahan sujuu sutjakkaasti oikealla työkalulla, mutta ongelma onkin siinä että sisäkiereteillä olevat keskiölaakerit ovat mitoiltaan juuri uniikit. Tällöin on ikään kuin naimisissa polkupyörän valmistuttajan kanssa. Laakerit kuppeineen on tilattava ulkomailta aina samalta toimittajalta. Niin sanotussa normaaliajossakaan ne eivät kestä kovinkaan pitkään avonaisen luonteensa ansiosta. Mömmösuojaus on olematonta.

        Saako tiedustella mikä pyörä ja mikä on tuo mystinen laakeri joka ei kestä? Jos nyt ostaisit pyörän niin vaikuttaisiko ostopäätökseen keskiölaakeri?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, mutta, eräissä laadukkaissa polkupyörissä saattaa olla muuutamia erikoisuuksia jonka vuoksi osavalikoima on tietyltä osin rajoittunutta. Vaikka polkupyörässsäni on sangen laadukkaat osasarjat, Sram Rival1 kautta rantain, niin polkupyörän poljinkeskiöratkaisu on järjetön. Ymmärrän asian niin, että keskiö on tarkoitettu kilpakäyttöön mutaisissa olosuhteissa. Ei niin että se sitä kestäisi, vaan niin, että tarkoitus on vaihtaa keskiölaakerit joka kisan jälkeen. Hommahan sujuu sutjakkaasti oikealla työkalulla, mutta ongelma onkin siinä että sisäkiereteillä olevat keskiölaakerit ovat mitoiltaan juuri uniikit. Tällöin on ikään kuin naimisissa polkupyörän valmistuttajan kanssa. Laakerit kuppeineen on tilattava ulkomailta aina samalta toimittajalta. Niin sanotussa normaaliajossakaan ne eivät kestä kovinkaan pitkään avonaisen luonteensa ansiosta. Mömmösuojaus on olematonta.

        Tämän takia ostan tai kasaan harrastekäyttöön vain pyöriä joiden voimansiirto on shimanon osista koottu. Yleensä varaosat löytyy suoraan hyllystä tai on lyhyt toimitusaika. Sramin kohdalla kohdalla osia on ehkä saatavilla mutta jos on erehtynyt ostamaan spessun niin siellä saattaakin olla jotain ihme microshiftejä ja niitä sitten saakin metsästää.


    • Anonyymi

      >>> Pääosa kaupasta Suomessa saatavissa olevista pyöristä on täysin ala-arvoisia.

      Ihmeellinen väite, joka on kaikkia mahdollisia perusteita vaille täyttä totta.

    • Anonyymi

      Homo sukkis väisti kun tööttäsin

      • Anonyymi

        Tööttäsit siis homoa perään, ihan tapojesi mukaan.


    • Anonyymi

      Pyörässä maksetaan mm. raaka-aineista, osista ja työstä sekä tietenkin myös yrityksen voitoista. Yrityksen tehtävä kun on tuottaa voittoja omistajatahoille.

      • Anonyymi

        Melkein samat osat 300€ ja 3000€ pyörissä, varsinkin materiaalit 100% samat. Esim triple butted aluminum ja hiten teräs.

        Runko on tärkein, sitten etuhaarukka ja satula. Vaihteet, vanteet, kumit, tangot ja polkimet saa ykköslaatuna ihan satasilla.

        Tuotemerkistä ja voitoista on turha maksaa liikoja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Melkein samat osat 300€ ja 3000€ pyörissä, varsinkin materiaalit 100% samat. Esim triple butted aluminum ja hiten teräs.

        Runko on tärkein, sitten etuhaarukka ja satula. Vaihteet, vanteet, kumit, tangot ja polkimet saa ykköslaatuna ihan satasilla.

        Tuotemerkistä ja voitoista on turha maksaa liikoja.

        Vai että 300€:n ja 3000€:n pyörissä melkein samat osat, saanen nauraa...
        Molemmissa tietysti on kaksi rengasta, polkimet yms.
        300€:lla saa joko keskitason joustokeulan, hyvätasoiset jarrut taikka kohtuullisen hyvät voimansiirtokomponentit tai vaikka kohtuullisen tason kiekot.
        Eli 300€:lla saa aina yhden pyörän komponenteistä hankittua, mutta ei todellakaan lähelläkään edes säällistä kokonaista pyörää.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Melkein samat osat 300€ ja 3000€ pyörissä, varsinkin materiaalit 100% samat. Esim triple butted aluminum ja hiten teräs.

        Runko on tärkein, sitten etuhaarukka ja satula. Vaihteet, vanteet, kumit, tangot ja polkimet saa ykköslaatuna ihan satasilla.

        Tuotemerkistä ja voitoista on turha maksaa liikoja.

        Runko tietysti on siinä mielessä tärkeä että se määrittelee tietyt polkupyörän etäisyydet ja mitat (mm. keulakulman) joten sen pitää olla ajajalle ja ajotyyliin sopiva, mutta nyt liioittelet sen merkitystä suuresti suhteessa muihin pyörän komponentteihin.
        Esimerkiksi maastoajossa keskitason runko ja huipputason jousituskomponentit on selkeästi nopeampi yhdistelmä kuin huipputason runko ja keskitason jousituskomponentit.


    • Anonyymi

      Mistä yleispyörissä (oletetusti gravel, hybridi tai fitness) maksetaan?

      Santtu toteaa happamasti: "Eli 300€:lla saa aina yhden pyörän komponenteistä hankittua, mutta ei todellakaan lähelläkään edes säällistä kokonaista pyörää."

      Erikoinen väite - ei lainkaan uskottava vaan pelkkä höpöväite! Tai sitten Santtu on niin maastopyöräilyn lumoissa, että tavallinen kansa on unohtunut.

      300 eurolla köyhä tavis saa (varsinkin syksyn alennuksista) ihan kelpo pyörän, jossa mistään ei ole varsinaisesti tingitty. Kun hinnan tuplaa, pyörä on jo priima ja tonnilla järjestyy erinomainen ja kevyt luottopyörä. Santtu saa omaan pyöräänsä tonnilla vasta kolme erillistä komponenttia...!

      300 eurolla saa kolmeen kertaan ohennetun alumiinirungon, jäykän hiten-korkeaseostetun etuhaarukan, kaikki Shimanon pääosat ml. 8 - 24 vaihdetta ja hydrauliset jarrut ja kaksoisseinälliset vanteet ja tietenkin kaikki perusosat. Osassa hintaan kuuluu kello, valot, seisontatuki ja lokasuojat. Painoa saa kuitenkin noin 15 kilon edestä.

      Kun rahamäärää hieman lisää, painoa saa tippumaan ja etuhaarukka on alumiinista tai hiilikuidusta.

      Santtu tai joku muu voisi tietenkin yrittää kertoa, että miksi ihmeessä taviksen kannattaisi maksaa 300 euroa jostakin yhdestä yksittäisestä osasta. Eihän siinä ole taviksen pyörässä kerrassaan mitään järkeä. 300 eurolla saa 99 % niistä ominaisuuksista, jotka ovat vakiona 3000 euron pyörässä. Jos epäilee kaikkien mahdollisten osien kestävyyttä, 3000 eurolla voi ostaa uuden pyörän joka ikinen vuosi kymmenen vuoden ajan. Vanha pyörä vain kiertoon satasella tai parilla.

      • Anonyymi

        En ole Santtu vaan joku muu. Ensinnäkin jos kolmellasadalla saa kolmeen kertaan ohennetun rungon, miten se voi painaa peräti 15-kiloa? Ei suinkaan, semmoista ole ohenneltu lainkaan. Yksinkertaista bulkkitavaraa. Jos puhutaan alumiinirungosta niin hyvin suunniteltu ja korkealaatuisesta alumiinista rakennettu runko painaa noin seitsemän kiloa hiilikuituisella etuhaarukalla. Semmoiseen ei tietenkään kannata asennella heikkolaatuisia ja painavia osasarjoja keveyttä pilaamaan. Ei tietenkään, vaan kalliimmanluokan varmatoimiset ja kevyet sarjasarjat. Semmoiselle tulee hintaa hyvinkin kolmetonnia yhteensä. Ajaessa polkiessa sen sitten huomaa mikä on hyvän ero vähemmän hyvään. Ah sitä rungonjäykkyyttä ja keveyttä joka vastaa nopeasti jokapolkaisulla kiihtyen nopeasti kiihkoon arvaamattomaan. Se mua viihdyttää ja kiihdyttää ja kutsuu pitkille lenkeille kokeilemaan äärimmäisiä rajoja, ja nyt puhun vielä aivan omin voimin etenemisestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole Santtu vaan joku muu. Ensinnäkin jos kolmellasadalla saa kolmeen kertaan ohennetun rungon, miten se voi painaa peräti 15-kiloa? Ei suinkaan, semmoista ole ohenneltu lainkaan. Yksinkertaista bulkkitavaraa. Jos puhutaan alumiinirungosta niin hyvin suunniteltu ja korkealaatuisesta alumiinista rakennettu runko painaa noin seitsemän kiloa hiilikuituisella etuhaarukalla. Semmoiseen ei tietenkään kannata asennella heikkolaatuisia ja painavia osasarjoja keveyttä pilaamaan. Ei tietenkään, vaan kalliimmanluokan varmatoimiset ja kevyet sarjasarjat. Semmoiselle tulee hintaa hyvinkin kolmetonnia yhteensä. Ajaessa polkiessa sen sitten huomaa mikä on hyvän ero vähemmän hyvään. Ah sitä rungonjäykkyyttä ja keveyttä joka vastaa nopeasti jokapolkaisulla kiihtyen nopeasti kiihkoon arvaamattomaan. Se mua viihdyttää ja kiihdyttää ja kutsuu pitkille lenkeille kokeilemaan äärimmäisiä rajoja, ja nyt puhun vielä aivan omin voimin etenemisestä.

        Tuossa ei ollut mitään konkretiaa.

        Kolmen tonnin hybridejä on todella vaikeaa löytää ja vielä vaikeampaa ostaa. Ei kannata.

        Ohennetusta rungosta voi maksaa satasen lisää eli hinta on 400€.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa ei ollut mitään konkretiaa.

        Kolmen tonnin hybridejä on todella vaikeaa löytää ja vielä vaikeampaa ostaa. Ei kannata.

        Ohennetusta rungosta voi maksaa satasen lisää eli hinta on 400€.

        Ei ollutkaan kysymys hybridistä vaan cyclocrossista ja jokainen tietenkin määrittelee mistä haluaa maksaa ja kuinka paljon. Laatua harvoin jos koskaan saa halvalla, oli sitten kysymys mistä kulutustavaroista hyvänsä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ollutkaan kysymys hybridistä vaan cyclocrossista ja jokainen tietenkin määrittelee mistä haluaa maksaa ja kuinka paljon. Laatua harvoin jos koskaan saa halvalla, oli sitten kysymys mistä kulutustavaroista hyvänsä.

        Et näköjään ole mukana tässä avauksessa vaan puhut ihan omiasi. Puhutaan gravel, hybridi aka fitness-pyöristä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ollutkaan kysymys hybridistä vaan cyclocrossista ja jokainen tietenkin määrittelee mistä haluaa maksaa ja kuinka paljon. Laatua harvoin jos koskaan saa halvalla, oli sitten kysymys mistä kulutustavaroista hyvänsä.

        Tuossa ei ollut mitään konkretiaa, vaan kirjoitat diibadaabaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa ei ollut mitään konkretiaa, vaan kirjoitat diibadaabaa.

        Itse näyt kirjoittavan diipadaapaa, oikein sananmukaisesti. Kyllä kaikki kirjoittamani koskee myös esimerkiksi gravelointia, ne polkupyörät niin kovin toisistaan eroa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole Santtu vaan joku muu. Ensinnäkin jos kolmellasadalla saa kolmeen kertaan ohennetun rungon, miten se voi painaa peräti 15-kiloa? Ei suinkaan, semmoista ole ohenneltu lainkaan. Yksinkertaista bulkkitavaraa. Jos puhutaan alumiinirungosta niin hyvin suunniteltu ja korkealaatuisesta alumiinista rakennettu runko painaa noin seitsemän kiloa hiilikuituisella etuhaarukalla. Semmoiseen ei tietenkään kannata asennella heikkolaatuisia ja painavia osasarjoja keveyttä pilaamaan. Ei tietenkään, vaan kalliimmanluokan varmatoimiset ja kevyet sarjasarjat. Semmoiselle tulee hintaa hyvinkin kolmetonnia yhteensä. Ajaessa polkiessa sen sitten huomaa mikä on hyvän ero vähemmän hyvään. Ah sitä rungonjäykkyyttä ja keveyttä joka vastaa nopeasti jokapolkaisulla kiihtyen nopeasti kiihkoon arvaamattomaan. Se mua viihdyttää ja kiihdyttää ja kutsuu pitkille lenkeille kokeilemaan äärimmäisiä rajoja, ja nyt puhun vielä aivan omin voimin etenemisestä.

        > Jos puhutaan alumiinirungosta niin hyvin suunniteltu ja korkealaatuisesta alumiinista rakennettu runko painaa noin seitsemän kiloa hiilikuituisella etuhaarukalla.

        Tiedoksi, että tuollainen runko painaa retkeilykäyttöön alle kaksi kiloa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse näyt kirjoittavan diipadaapaa, oikein sananmukaisesti. Kyllä kaikki kirjoittamani koskee myös esimerkiksi gravelointia, ne polkupyörät niin kovin toisistaan eroa.

        Kyllä ne eroaa, vaikka niissä onkin kaksi pyörää, sarvet ja kammet.

        Gravelpyörän ajoasento on mukavampi kuin maantiepyörän eli pystympi ajoasento. Gravelien stack- (eli pystysuora korkeus) ja reach- (eli vaakaetäisyys) mitan suhde vaihtelee urheilullisen 1,5 tai jopa mukavan 1,65 välimaastossa. Graveliin saa myös suorat sarvet kippurasarvien sijaan.

        Gravelia ei koskaan kanneta olkapäillä eikä siinä ole ajateltu maavaraa!

        Cyclocross-pyörä on alunperin off-road-kilpapyörä ja ajotuntuma on urheilullinen. Koska ohjauskulma on loiva, se sopii kovaan käyttöön. Cyclocrossien stack- (eli pystysuora korkeus) ja reach- (vaakaetäisyys) mitan suhde vaihtelee urhelullisesta 1,5 erittäin urheilulliseen 1,35. Pyörässä on aina kippurasarvet.

        Cyclocrossia kannetaan tarvittaessa olkapäillä ja siinä on ajateltu myös maavaraa - kompromisseja ei juuri ole. Sillä ajetaan myös mudassa ja märässä.

        Gravel on osittain kaupunkipyörä, monikäyttöpyörä, joka sopii useimmille. Cyclocross sopii poluille, maastoon, mutaan, jyrkkiin mäkiin ja kilpailuihin, eikä se ole missään suhteessa yleispyörä. Kaikki tämä näkyy hinnoissa myöskin siitä syystä, että kysyntä ei suurta, vaan valmistusmäärät ovat korkeintaan kohtuulliset.

        Puhutaan siis lähes taviksen pyörästä ja alunperin off-road -kilpayörästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole Santtu vaan joku muu. Ensinnäkin jos kolmellasadalla saa kolmeen kertaan ohennetun rungon, miten se voi painaa peräti 15-kiloa? Ei suinkaan, semmoista ole ohenneltu lainkaan. Yksinkertaista bulkkitavaraa. Jos puhutaan alumiinirungosta niin hyvin suunniteltu ja korkealaatuisesta alumiinista rakennettu runko painaa noin seitsemän kiloa hiilikuituisella etuhaarukalla. Semmoiseen ei tietenkään kannata asennella heikkolaatuisia ja painavia osasarjoja keveyttä pilaamaan. Ei tietenkään, vaan kalliimmanluokan varmatoimiset ja kevyet sarjasarjat. Semmoiselle tulee hintaa hyvinkin kolmetonnia yhteensä. Ajaessa polkiessa sen sitten huomaa mikä on hyvän ero vähemmän hyvään. Ah sitä rungonjäykkyyttä ja keveyttä joka vastaa nopeasti jokapolkaisulla kiihtyen nopeasti kiihkoon arvaamattomaan. Se mua viihdyttää ja kiihdyttää ja kutsuu pitkille lenkeille kokeilemaan äärimmäisiä rajoja, ja nyt puhun vielä aivan omin voimin etenemisestä.

        Ei runko paina 15 kiloa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ne eroaa, vaikka niissä onkin kaksi pyörää, sarvet ja kammet.

        Gravelpyörän ajoasento on mukavampi kuin maantiepyörän eli pystympi ajoasento. Gravelien stack- (eli pystysuora korkeus) ja reach- (eli vaakaetäisyys) mitan suhde vaihtelee urheilullisen 1,5 tai jopa mukavan 1,65 välimaastossa. Graveliin saa myös suorat sarvet kippurasarvien sijaan.

        Gravelia ei koskaan kanneta olkapäillä eikä siinä ole ajateltu maavaraa!

        Cyclocross-pyörä on alunperin off-road-kilpapyörä ja ajotuntuma on urheilullinen. Koska ohjauskulma on loiva, se sopii kovaan käyttöön. Cyclocrossien stack- (eli pystysuora korkeus) ja reach- (vaakaetäisyys) mitan suhde vaihtelee urhelullisesta 1,5 erittäin urheilulliseen 1,35. Pyörässä on aina kippurasarvet.

        Cyclocrossia kannetaan tarvittaessa olkapäillä ja siinä on ajateltu myös maavaraa - kompromisseja ei juuri ole. Sillä ajetaan myös mudassa ja märässä.

        Gravel on osittain kaupunkipyörä, monikäyttöpyörä, joka sopii useimmille. Cyclocross sopii poluille, maastoon, mutaan, jyrkkiin mäkiin ja kilpailuihin, eikä se ole missään suhteessa yleispyörä. Kaikki tämä näkyy hinnoissa myöskin siitä syystä, että kysyntä ei suurta, vaan valmistusmäärät ovat korkeintaan kohtuulliset.

        Puhutaan siis lähes taviksen pyörästä ja alunperin off-road -kilpayörästä.

        Markkinaosaston jargonit on hyvin luettu ja sisäistetty.
        Pystympi ajoasento ei tarkoita automaattisesti mukavampaa, pystympi ajoasento on epämukavampi aiheuttaen enempi peppukipua.
        Cyclo sopii erinomaisesti yleispyöräksi ja sellaiseksi niitä ostettiin ennen gravelhömppää. Gravelpyörät olivat aluksi lähinnä uudelleen brändättyjä retkipyöriä. Jotain uutta piti keksiä niille kun ihmisillä ei ollutkaan aikaa ajella maailman ympäri kimpsuineen ja kampsuineen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei runko paina 15 kiloa.

        Kaveri oli lukenut asian huonosti, ja kirjoittaa asian vierestä.

        Köyhille taviksille tästä avauksesta on ollut vain vähän apua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaveri oli lukenut asian huonosti, ja kirjoittaa asian vierestä.

        Köyhille taviksille tästä avauksesta on ollut vain vähän apua.

        Köyhille taviksille tarvitaan apua


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Köyhille taviksille tarvitaan apua

        Täällä sitä on mahdotonta saada. Kalliin pyörän jargonia ollaan valmiita hokemaan, se on ainoa apu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä sitä on mahdotonta saada. Kalliin pyörän jargonia ollaan valmiita hokemaan, se on ainoa apu.

        Kun asiallisten asiapitoista kommententointia vääristellään väännellään ja käännellään mielinmäärin kieroon niin tässäpä neuvo josta yksinkertaisuuskin löytää kultajyvän. Vastaus uteluihin on JokaisenPolkupyörä. Lyhennettynä Jopo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällä sitä on mahdotonta saada. Kalliin pyörän jargonia ollaan valmiita hokemaan, se on ainoa apu.

        Katso hitsauksen laatua.

        Halvat rungot tulevat samoista tehtaista kuin kalliit. Ei kallita ja halpoja runkoja hitsata eri laitteilla.

        Halvoissa rungoissa hitsauksen laatu on moitteeton.

        Etuhaarukka on painavaa hiten-erikoisterästä tai kevyttä alumiinia. Turvallisin on teräs painon kustannuksella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Katso hitsauksen laatua.

        Halvat rungot tulevat samoista tehtaista kuin kalliit. Ei kallita ja halpoja runkoja hitsata eri laitteilla.

        Halvoissa rungoissa hitsauksen laatu on moitteeton.

        Etuhaarukka on painavaa hiten-erikoisterästä tai kevyttä alumiinia. Turvallisin on teräs painon kustannuksella.

        Hitsi. Ainoa ero on sitten hitsisulan paino. Halvoissa rungoissa hitsisulan paino onkin moninkertainen kalliisiin runkoihin verrattuna. Tässä on selitys miksi runkojen painoerot ovat niinkin merkittäviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hitsi. Ainoa ero on sitten hitsisulan paino. Halvoissa rungoissa hitsisulan paino onkin moninkertainen kalliisiin runkoihin verrattuna. Tässä on selitys miksi runkojen painoerot ovat niinkin merkittäviä.

        Voi hitsin hitsi! Tuon on pakko olla pila, ja niinhän se onkin.

        Hitsi + hitsisula painaa halvoissa ja kalliissa pyörissä saman verran, koska materiaalin on oltava ihan sitä samaa. Ei alumiinia hitsata tervalla tai tinalla.


      • Anonyymi

        Väitätkö että Lada ja Mersu ovat sama asia osien ja laadun suhteen? Vähän vastaavaa yrität väittää tuossa pyörien osalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väitätkö että Lada ja Mersu ovat sama asia osien ja laadun suhteen? Vähän vastaavaa yrität väittää tuossa pyörien osalta.

        "Santtu tai joku muu voisi tietenkin yrittää kertoa, että miksi ihmeessä taviksen kannattaisi maksaa 300 euroa jostakin yhdestä yksittäisestä osasta. Eihän siinä ole taviksen pyörässä kerrassaan mitään järkeä. 300 eurolla saa 99 % niistä ominaisuuksista, jotka ovat vakiona 3000 euron pyörässä. Jos epäilee kaikkien mahdollisten osien kestävyyttä, 3000 eurolla voi ostaa uuden pyörän joka ikinen vuosi kymmenen vuoden ajan. Vanha pyörä vain kiertoon satasella tai parilla."

        Pääväite 1: 300 eurolla saa 99 % niistä ominaisuuksista, jotka ovat vakiona 3000 euron pyörässä.

        Pääväite 2: Jos epäilee kaikkien mahdollisten pyörän yksittäisten osien kestävyyttä, 3000 eurolla voi ostaa uuden 300€ pyörän joka ikinen vuosi kymmenen vuoden ajan. Ja vanha pyörä kiertoon!

        --

        Polkupyörässä on 5 - 10 promillea auton osamäärästä ja auton painosta. Siitä voi päätellä, ovatko Lada-Mersu -asiat vertailukelpoisia. Kuinka moni asia voikaan mennä autossa pieleen...?! Polkupyörä on todella helppo kopioida, siis matkia parasta. Niinhän kauko-idässä tehdään.

        Parempi vertailukohta juuri sinulle on kello: 10 euron kvartsikello ja 100 000 euron mekaaninen automaattikello näyttävät 100 % ajasta samaa kellonaikaa. Kysymys onkin siitä, miksi joku haluaa maksaa jostakin. Jos kellonaika riittää, 10 € on sopiva summa - 100 000 euron kello on täysin puhdasta elvistelyä.

        Sama koskee pyörää. Köyhän on turha elvistellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Santtu tai joku muu voisi tietenkin yrittää kertoa, että miksi ihmeessä taviksen kannattaisi maksaa 300 euroa jostakin yhdestä yksittäisestä osasta. Eihän siinä ole taviksen pyörässä kerrassaan mitään järkeä. 300 eurolla saa 99 % niistä ominaisuuksista, jotka ovat vakiona 3000 euron pyörässä. Jos epäilee kaikkien mahdollisten osien kestävyyttä, 3000 eurolla voi ostaa uuden pyörän joka ikinen vuosi kymmenen vuoden ajan. Vanha pyörä vain kiertoon satasella tai parilla."

        Pääväite 1: 300 eurolla saa 99 % niistä ominaisuuksista, jotka ovat vakiona 3000 euron pyörässä.

        Pääväite 2: Jos epäilee kaikkien mahdollisten pyörän yksittäisten osien kestävyyttä, 3000 eurolla voi ostaa uuden 300€ pyörän joka ikinen vuosi kymmenen vuoden ajan. Ja vanha pyörä kiertoon!

        --

        Polkupyörässä on 5 - 10 promillea auton osamäärästä ja auton painosta. Siitä voi päätellä, ovatko Lada-Mersu -asiat vertailukelpoisia. Kuinka moni asia voikaan mennä autossa pieleen...?! Polkupyörä on todella helppo kopioida, siis matkia parasta. Niinhän kauko-idässä tehdään.

        Parempi vertailukohta juuri sinulle on kello: 10 euron kvartsikello ja 100 000 euron mekaaninen automaattikello näyttävät 100 % ajasta samaa kellonaikaa. Kysymys onkin siitä, miksi joku haluaa maksaa jostakin. Jos kellonaika riittää, 10 € on sopiva summa - 100 000 euron kello on täysin puhdasta elvistelyä.

        Sama koskee pyörää. Köyhän on turha elvistellä.

        ”Parempi vertailukohta juuri sinulle on kello: 10 euron kvartsikello ja 100 000 euron mekaaninen automaattikello näyttävät 100 % ajasta samaa kellonaikaa. Kysymys onkin siitä, miksi joku haluaa maksaa jostakin. Jos kellonaika riittää, 10 € on sopiva summa - 100 000 euron kello on täysin puhdasta elvistelyä.”

        Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Mekaaninen automaattikello ei koskaan näytä kuin hetken samaa aikaa muutaman kympin, ei kympin, kvartsikellon kanssa. Tämä edellyttäen että lähtöaika on säädetty oikein ja täysin samanlaiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Parempi vertailukohta juuri sinulle on kello: 10 euron kvartsikello ja 100 000 euron mekaaninen automaattikello näyttävät 100 % ajasta samaa kellonaikaa. Kysymys onkin siitä, miksi joku haluaa maksaa jostakin. Jos kellonaika riittää, 10 € on sopiva summa - 100 000 euron kello on täysin puhdasta elvistelyä.”

        Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Mekaaninen automaattikello ei koskaan näytä kuin hetken samaa aikaa muutaman kympin, ei kympin, kvartsikellon kanssa. Tämä edellyttäen että lähtöaika on säädetty oikein ja täysin samanlaiseksi.

        Sinun kohdallasi pätee sanonta, jossa seisova kellokin on kaksi kertaa vuorokaudessa oikeassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun kohdallasi pätee sanonta, jossa seisova kellokin on kaksi kertaa vuorokaudessa oikeassa.

        Hauskasti sanottu. Tosi asiaa nyt vaan on että kohtalaisen kvartsikellon käyntitarkkuus on -+1sekuntia vuorokaudessa. Kallis kvartsikello heittelee noin sekunnin kuukaudessa. Kun taas jopa kallis mekaaninen kello heittelee vähintään pari sekuntia puoleeen tai toiseen jopa vuorokaudessa.


      • Ihmisiä on erilaisia ja heillä on erilaiset kiinnostuksenkohteet ja halut, sitten taas osalla ihmisistä taloudelliset realiteettit asettavat tiettyjä rajoja.

        Itselleni pyörissä on tärkeåä niiden tekninen toiminta ja en nyt niinkään tarkoita mitään erittäin vuosia kestävää kulutuskestävyyttä (joka tietysti on plussaa, mutta ei varsinainen ensisijainen tavoite), jossa esimerkiksi vaihteiston vaihdot ovat tarkat, nopeat ja voimansiirto on suhteellisen äänetön (näitä edesauttavat laadukkaat, puhtaat ja hyvin voidellut ketjut sekä rattaat), jarrut ovat tehokkaat mutta tunnokkaat, jousitus nielee pahemmatkin epätasaisuudet eleettömän tasaisesti ja tehokkaasti (ja jousitus on säädettävissä eri ajotilanteisiin), kaikki komponentit tietysti kiinni itselle sopivankokoisessa rungossa johon etsitty asiallinen ajoasento (esim. sopivilla stemmi ja ohjaustanko variaatioilla).
        Isohko osa omasta ajokalustoni onkin tarkoitettu tuonne eritasoisia maastoajoa silmällä pitäen mutta tiettyjen pyörän komponenttien hyvä/huono toiminta ei katso niinkään ajoympäristöä.

        Itselleni tuli mieleen monenhintaisten pyörien vertailusta seuraavanlainen vertaus Pitsoihin joita on myös erittäin monen hintaisia.

        Voit ostaa kaupasta saarioisten "roiskeläppä" pitsan hintaan 1-2€/kpl, lämmittää sen mikrossa ja syödä sen. Kukaan tuskin sanoo että kyseessä olisi mikään varsinainen kulinaristinen elämys vaan se syödään siitä yksinkertaisesta syystä että on nälkä ja tuollainen pitsa on halpa ja helppo valmistaa. Vertautuu hyvin tuollaiseen 300€ pyörään joka hankitaan kun se on halpa ja täyttää sen minimi perustarpeen että sillä pääsee liikkumaan (vertaa että saarioisten pitsa tyydyttää nälän vaikka se ei ole hyvää).

        Sitten seuraava vaihtoehto pitsoissa on hieman paremmat ja isommat pakastepitsat jotka maksavat sen 4-6€ ja vaativat lämmittämisen uunissa yms. mutta näissä on jo hieman makua ja osaa voi sanoa jo ihan kohtuullisen makuisiksi, vaikka vieläkään harva näistäkään on mikään makuelämys, tämä vertautuu sitten hieman astetta parempaan käyttöpyörään.

        Taas kun mennään hintaskaalaa ylöspäin, niin lähdetäänkin "ulos" syömään pitsaa joka tehdään ja paistetaan tilauksesta juuri sinulla valintasi mukaan, hintaa tulee nykypäivänä se 10-14€ kun paikkana on paikallinen "kebab pitseria" taikka kotipitsa yms. ja vaikka vieläkin saattaa olla kyse pääosin "nälän tyydyttämisestä", niin silti siihen saattaa alkaa liittymään jo muitakin asioita esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisten sekä makujen suhteen, enään ei välttämättä vain syödä nälän tyydyttämiseksi.
        Ja kun jatketaan samaa polkupyörän suhteen, niin tässä vaiheessa pyörältäkin aletaan jo odottamaan hieman muutakin kuin vain siirtymistä paikasta A paikkaan B, parempaa teknistä toimivuutta, keveyttä yms. ja se sitten taas maksaa enemmän kuin nuo pyörät millä "vain siirrytään paikasta toiseen".

        Noh, sitten kun hypätään tästä vielä eteenpäin ja mennäänkin syömään huippuluokan pitserioihin joissa miellyttävä ravintolamiljöö, ystävällinen henkilökunta, vuosia hiotut reseptiikat ja vaikkapa avotulella olevat pitsauunit yms.
        Kyse on hienoista makuelämyksistä mukavassa miljöössä sekä mahdollisesti myös hyvässä seurassa, nyt ei enään välttämättä syödä siksi että "on nälkä", vaan etsitään elämyksiä, makunautintoja ja vaikkapa "arjesta irtoutumista", hintaa pitsoilla sitten se 20€ ylöspäin eli kymmenkertaisesti tuon saarioisten "roiskeläpän" hinta, mutta sillä tavoitellaankin jo muutakin kuin vain nälän voittamista.
        Tässä sitten tullaankin sinne harrastepyörien pariin, enään ei riitä että siirtyminen paikasta A paikkaan B "onnistuu" vaan pyörä on muutakin kuin vain kahden paikan välinen liikkumisvälinen ja sen teknisiltä ominaisuuksilta vaaditaankin paljon enemmän mutta niistä ominaisuuksista ollaan sitten myös valmiita maksamaan.


    • Anonyymi

      Mitä hyvää on 3000 egen yleispyörässä?

      Itse löysin vain yhden Rose-merkkisen, jossa on sisäinen vaihdenapa ja 98 % hyötysuhde ja hihnaveto.

      Turha maksaa turhasta, jos laatu syntyy tyhjistä sanoista ja valmistajan voitoista. Laatu on vain sana.

      Mieluummin ostaa samalla rahalla sähköpyörän.

    • Anonyymi

      Aloitus olisi kannattanut muotoilla niin että mistä kannattaa maksaa. Käyttöpyörä lyhyehköille matkoille 500-800e. Jos on suuri riski että pyörä varastetaan niin silloin ei käyttöpyörästä kannata liikaa maksaa. Jos haluaa pyöräillä enemmänkin joko kuntoilun tai nautiskelun kannalta niin sopiva hintaluokka pyörälle on 800-1200e. Jos ostaa tunnetun valmistajan pyörän niin tonnin keskihinnalla saa varsin pätevän pyörän perus harrastamiseen. Tässä hintaluokassa on yleensä paras hinta-laatusuhde ja osat on yleensä valittu kokonaisuudessaan tasapainoisesti niin että mikään yksittäinen osa ei ole huono. Osaluetteloa kannattaa kuitenkin silmäillä kriittisesti koska esim. takavaihtaja voi olla erittäin hyvä mutta muissa osissa on sitten tingitty jotta hinta pysyy alhaalla. Maastopyörästä kannattaa maksaa jopa hieman enemmän jos oikeasti haluaa maastopyörän maastopyöräilyyn ja nyt puhutaan jäykkäperäisistä. Jos asetetaan rimaa korkeammalle ja siirrytään gravelien tai maantiepyörien maailmaan niin silloin kannattaa perus harrastajan keskittyä noin 2000e hintaisiin pyöriin. Siinä on taas se hintaluokka jossa hinta ja laatu kohtaavat. Hinnan tuplaantuminen perustuu paljolti rungon ja etuhaarukan ominaisuuksien parantumiseen ei niinkään voimansiirron tai jarrujen ominaisuuksiin vaikka nämäkin ovat jo huomattavasti kestävämpiä koska on suunniteltu suuremmille kilometrimäärille. Yksi merkittävä asia on kiekkojen keventyminen joka liittyy suoraan ajokokemukseen. Maastopuolella täysjousitetuissa tämä on myös järkevä hintaluokka aloittaa. Ja lue seuraava tarkkaan. Jos haluat maksaa pyörästäsi enemmän tai vähemmän niin mieti tarkkaan miksi niin teet. Omasta kokemuksesta voin monen asian suhteen sanoa että olen ensin ostanut halvan ja jälkikäteen harmitellut kun en heti ostanut kunnollista. Toisaalta kannattaa myös suitsia itseään liialta ostokiimalta. Jos on grammakin ylipainoa niin on aivan turha miettiä liiaksi pyörän tai yksittäisten komponentin painoa. Pyöräily on hauska harrastus ja sitä voi harrastaa erilaisilla pyörillä. Viimeisenä vinkkinä annan sen että mieti renkaiden vaihtoa. Ensiasennusrenkaat saattavat olla mitä vain ja pyörä saattaa tuntua aivan uudelta kun siihen asentaa paremmat renkaat. Ja pyörän voi ostaa myös käytettynä. Silloin pitää luonnollisesti varautua siihen että jotain huoltoja on horisontissa. Hyviä kilometrejä kaikille pyörästä riippumatta.

      • Anonyymi

        Jokainen hankkii varmasti sellaisen pyörän, jolla on mielekästä ajaa, maksoi se sitten 500 € tai 3 000 €. Huonoin hankinta on sellainen pyörä, jolla ei halua pyöräillä ja jää nojaamaan talon seinään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokainen hankkii varmasti sellaisen pyörän, jolla on mielekästä ajaa, maksoi se sitten 500 € tai 3 000 €. Huonoin hankinta on sellainen pyörä, jolla ei halua pyöräillä ja jää nojaamaan talon seinään.

        Tämä on varmaankin jokaisen tavoite. Kuka sitä nyt ehdoin tahdoin huonoa tai väärälaista ostaisi? Itsellä ei ole aina hankinnat menneet nappiin joten suosittelen kaikille että tutustuu tarjontaan huolella eikä tee liian nopeaa ostopäätöstä. Koeajo on suositeltavaa mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta. Koeajon tulisi myös olla tarpeeksi pitkä sillä lyhyellä koeajolla pyörä saattaa tuntua ihan hyvältä mutta pidemmällä lenkillä tuntemukset ja ajokokemus saattaa olla ihan erilainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on varmaankin jokaisen tavoite. Kuka sitä nyt ehdoin tahdoin huonoa tai väärälaista ostaisi? Itsellä ei ole aina hankinnat menneet nappiin joten suosittelen kaikille että tutustuu tarjontaan huolella eikä tee liian nopeaa ostopäätöstä. Koeajo on suositeltavaa mutta aina siihen ei ole mahdollisuutta. Koeajon tulisi myös olla tarpeeksi pitkä sillä lyhyellä koeajolla pyörä saattaa tuntua ihan hyvältä mutta pidemmällä lenkillä tuntemukset ja ajokokemus saattaa olla ihan erilainen.

        Riippuu paljon myös käyttötarkoituksesta ja ajon pituudesta/määrästä. Lyhyet työ- tai koulumatkat voi tehdä melkein minkälaisella pyörällä tahansa. Jotkut pyöräilevät vain muutama sataa metriä postilaatikolle ja takaisin. Kaikki on suhteellista. Toki jos kymmeniä tai satoja kilometrejä alkaa pyöräilemään päivässä/viikossa, niin pyörän koolla ja ergonomialla alkaa olla suuri merkitys.


    • Anonyymi

      Itse käytän pyörässä halpoja osia jotka voi kauden päätteeksi vaikka ruuvata irti ja ostaa seuraavaksi kaudeksi uudet,esim shimano altuksen takavaihtaja maksaa aliexpressiltä 12 euroa,hg 31 takapakka 8 euroo ja kmc ketjut 6 euroa.laakereita ja vaijereita saa parilla eurolla.Ei oo mitää järkee maksaa satoja euroja kuluvista osista

      • Anonyymi

        Hyvin sanottu, varsinkin jos työkalut pysyy kädessä. Voideltuna, puhdistettuna ja säädettynä halvatkin osat kestää 2 - 3 kautta, kulutusosat ovat kulutusosia.

        Tärkeintä on että runko ja sen mitat sopii itselle, ja että satula on mukavasti päin perciettä. Etuhaarukkaan kannattaa panostaa, koska se on turvallisuuskysymys.


    • Anonyymi

      Pyörissä maksetaan mielikuvista. Mainoksissa esiintyy yleensä urheilullinen mies ajamassa gravel-pyörää. Varakas, möhömahainen, keski-ikäinen mies tavoittelee tuota mielikuvaa hankkimalla 4-5 tuhannen polkupyörän. Myös kilpavarustelu ja status näyttelee merkittävää roolia.
      Sama sähköpyörien mainoksissa. Sähköpyörää ajaa nuori, aivan terveennäköinen henkilö joka varmasti jaksaisi polkea aivan normaaliakin pyörää.

      • Anonyymi

        Tämä on eittämättä säälittävä totuus markkinoinnin tehokkuudesta, sekä mielikuvien luomisesta halun/samaistumisen kohteeksi.
        Sama jengi, joka kilpailee siitä kenen kaasugrillissä on eniten kiltäviä hanikoita väänneltäväksi, hankkii tällä hetkellä kilvan sähköpyöriä.
        Asiantuntija puolestaan tietää, että parempi grillaustulos saadaan aikaan hiiligrillillä, joka voi olla lähtökohtaisest varsin yksinkertainen kokonaisuus...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on eittämättä säälittävä totuus markkinoinnin tehokkuudesta, sekä mielikuvien luomisesta halun/samaistumisen kohteeksi.
        Sama jengi, joka kilpailee siitä kenen kaasugrillissä on eniten kiltäviä hanikoita väänneltäväksi, hankkii tällä hetkellä kilvan sähköpyöriä.
        Asiantuntija puolestaan tietää, että parempi grillaustulos saadaan aikaan hiiligrillillä, joka voi olla lähtökohtaisest varsin yksinkertainen kokonaisuus...

        "Sama jengi, joka kilpailee siitä kenen kaasugrillissä on eniten kiltäviä hanikoita väänneltäväksi, hankkii tällä hetkellä kilvan sähköpyöriä."

        Itse hankin sähköpyrän seuraavaksi. Olen kyllästynyt vannejarruihin ja teräksiseen runkoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Sama jengi, joka kilpailee siitä kenen kaasugrillissä on eniten kiltäviä hanikoita väänneltäväksi, hankkii tällä hetkellä kilvan sähköpyöriä."

        Itse hankin sähköpyrän seuraavaksi. Olen kyllästynyt vannejarruihin ja teräksiseen runkoon.

        Osa parhaista rungoista on kevyttä ja vahvaa terästä, mutta niitä ei saa köyhäkään halvalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä on eittämättä säälittävä totuus markkinoinnin tehokkuudesta, sekä mielikuvien luomisesta halun/samaistumisen kohteeksi.
        Sama jengi, joka kilpailee siitä kenen kaasugrillissä on eniten kiltäviä hanikoita väänneltäväksi, hankkii tällä hetkellä kilvan sähköpyöriä.
        Asiantuntija puolestaan tietää, että parempi grillaustulos saadaan aikaan hiiligrillillä, joka voi olla lähtökohtaisest varsin yksinkertainen kokonaisuus...

        Mielikuvien luominen markkinoinnissa koskee ihan kaikkia tuotteita tässä maailmassa, ihan paistinpannusta panssarivaunuun.


    • Anonyymi

      Maailma tarvitsee esikuvia. Jos kaikki maailman ihmiset olisivat huonokuntoisia ja lihavia he varmaankin esiintyisivät markkinamiesten mainospläjäyksissä syömässä rasvaista ruokaa. Mainoksia katselevat saisivat sitten killvoitella siitä kuka lihoo eniten lyhyimmässä ajassa.

    • Anonyymi

      "Itse käytän pyörässä halpoja osia."

      Vaihdoin pyörään rullat ja vaihteiden rallatus loppui siihen. Halvoilla osilla kului 10 € rahaa + 10 min omaa aikaa, ei tullut kalliiksi tuhansien kilometrien ja vuosien ajo. Ja matka jatkuu taas mukavasti.

      • Anonyymi

        Mitkä on rullat polkupyörässä, ja mikä niitten tarkoitus on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitkä on rullat polkupyörässä, ja mikä niitten tarkoitus on?

        Ulkoisissa takavaihtajissa on kaksi muovista ratasta joita myös rulliksi kutsutaan. Ne ohjaavat ketjua ja pitävät sen kireällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ulkoisissa takavaihtajissa on kaksi muovista ratasta joita myös rulliksi kutsutaan. Ne ohjaavat ketjua ja pitävät sen kireällä.

        Tarkoitat luultavasti rissapyöriä


    • Anonyymi

      Ketjut olen itse vaihtanut joka kesä uusiin koska ei ne maksa oikeen mitää,enemmän menisi rahaa kaikenmailman ketjupesureihin ja voiteluaineisiin ja turhaa hankaamiseen ja ketjun mittatulkkeihin sun muihin hifistelyihin,kuumavahauksista puhumattakaan.kerta kk pikku suihkaus wd40 ja syksyllä roilo roskiin ja kesällä taas 5 euron ruoska tilalle ja näillä mennään.

      • Anonyymi

        Kuinkas monta kilometriä vuosittain menet noilla keinoin?


      • Anonyymi

        Tuo on ihan hyvä metodi. Kulutustavaraahan nuo on. Turha puunailla kuin sukukalleuksia kun lentävät roskiin lopulta. Senkin ajan voi käyttää ajamiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuinkas monta kilometriä vuosittain menet noilla keinoin?

        Eri mutta itse ajelin 4-5 tuhatta vuodessa. Noita 5.€:n ketjuja meni muutama kesässä. Laatu noissa oli aika vaihtelevaa. Olen siirtynyt 15€:n Kmc x8 ketjuun mikä on vähentänyt vaihtotarvetta. Yhdellä ketjulla ajelee noin 4000km.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eri mutta itse ajelin 4-5 tuhatta vuodessa. Noita 5.€:n ketjuja meni muutama kesässä. Laatu noissa oli aika vaihtelevaa. Olen siirtynyt 15€:n Kmc x8 ketjuun mikä on vähentänyt vaihtotarvetta. Yhdellä ketjulla ajelee noin 4000km.

        Jos halppisketjuilla ajelee neljätonnia niin sen jälkeen saa vaihtaa vaihteiston rattaatkin neljän tonnin välein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos halppisketjuilla ajelee neljätonnia niin sen jälkeen saa vaihtaa vaihteiston rattaatkin neljän tonnin välein.

        Saa ajaa tuplat tai triplat.
        Vaihdoin siis 5 euron ketjut kun kuluivat 0,75%. Itse pääsin näillä ketjuilla vaihtelevasti 1000-2000km. Kalliinpiin Kmc:n ketjuihin siirtyminen vähensi vaihtotarvetta.

        Meinaatko että halpisketju kuluttaa jotenkin mystisesti enempi rattaita jos ketjun vaihtaa kumminkin ajoissa ennenkuin venyy liikaa?

        Kaikesta huolimatta kasipakka maksaa 10-15 euroa, ketju 12-15 euroa ja kammenrattaat (2kpl) parikymppiä yhteensä joten aivan sama.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saa ajaa tuplat tai triplat.
        Vaihdoin siis 5 euron ketjut kun kuluivat 0,75%. Itse pääsin näillä ketjuilla vaihtelevasti 1000-2000km. Kalliinpiin Kmc:n ketjuihin siirtyminen vähensi vaihtotarvetta.

        Meinaatko että halpisketju kuluttaa jotenkin mystisesti enempi rattaita jos ketjun vaihtaa kumminkin ajoissa ennenkuin venyy liikaa?

        Kaikesta huolimatta kasipakka maksaa 10-15 euroa, ketju 12-15 euroa ja kammenrattaat (2kpl) parikymppiä yhteensä joten aivan sama.

        Olenkin joskus käyttänyt kmc 8 ketjua hybridissä eikä se koskaan kestänyt 1500 kilometriä kauempaa kun jo venähti prosentin. Joten en millään usko että kukaan voisi ajella tuolla lailla 4000 kilometrin vaihtovälein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saa ajaa tuplat tai triplat.
        Vaihdoin siis 5 euron ketjut kun kuluivat 0,75%. Itse pääsin näillä ketjuilla vaihtelevasti 1000-2000km. Kalliinpiin Kmc:n ketjuihin siirtyminen vähensi vaihtotarvetta.

        Meinaatko että halpisketju kuluttaa jotenkin mystisesti enempi rattaita jos ketjun vaihtaa kumminkin ajoissa ennenkuin venyy liikaa?

        Kaikesta huolimatta kasipakka maksaa 10-15 euroa, ketju 12-15 euroa ja kammenrattaat (2kpl) parikymppiä yhteensä joten aivan sama.

        oma kokemus on, että kejun vaihtaessa takarattaat menee myös uusiksi. muuten uusi ketju pomppii aika saletisti. Halpiksessa joutuu ketjut ja takarattaat vaihtamaan noin 3000 km kohdalla jos reisissä on vähänkin voimaa. Kevyessä työmatkapyöräilyssä kilometrit tietty kasvaa.
        Sitten kun osasarjat alkaa olla 105 tai siitä yli, niin kilometrejä saa aika lailla lisää ilman vaihtotarvetta, kunhan pitää huolen siitä, että kejut ovat puhtaat ja öljytyt. En tiedä mitä todella kovaa polkevat ovat saaneet kestävyyksiksi, mutta ainakin omassa käytössä vaihtoväli monikertaistui kun siirryin halpis-osasrjoista 105 sarjaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olenkin joskus käyttänyt kmc 8 ketjua hybridissä eikä se koskaan kestänyt 1500 kilometriä kauempaa kun jo venähti prosentin. Joten en millään usko että kukaan voisi ajella tuolla lailla 4000 kilometrin vaihtovälein.

        Kmc x8.93 ketju kestää triplakammilla 4000km. Tuplakammilla jäi vähän alle, noin 3900km.
        Perushalppis Kmc z8 voi hyytyäkin tuohon mutta itse päässyt noin 2000.
        Shimanon kasiketjut kestää samoin noin 2000km.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        oma kokemus on, että kejun vaihtaessa takarattaat menee myös uusiksi. muuten uusi ketju pomppii aika saletisti. Halpiksessa joutuu ketjut ja takarattaat vaihtamaan noin 3000 km kohdalla jos reisissä on vähänkin voimaa. Kevyessä työmatkapyöräilyssä kilometrit tietty kasvaa.
        Sitten kun osasarjat alkaa olla 105 tai siitä yli, niin kilometrejä saa aika lailla lisää ilman vaihtotarvetta, kunhan pitää huolen siitä, että kejut ovat puhtaat ja öljytyt. En tiedä mitä todella kovaa polkevat ovat saaneet kestävyyksiksi, mutta ainakin omassa käytössä vaihtoväli monikertaistui kun siirryin halpis-osasrjoista 105 sarjaan.

        Tietysti menee jos päästää ketjun venymään. Ei riipu varsinaisesti hinnasta vaan ennaltaehkäisevästä huollosta. Ketju vaihdetaan kun venynyt liikaa. Halevempi ketju kyllä venyy aiemmin eli kannattaa pitää silmällä jos haluaa välttyä pikaiselta ratasjumpalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on ihan hyvä metodi. Kulutustavaraahan nuo on. Turha puunailla kuin sukukalleuksia kun lentävät roskiin lopulta. Senkin ajan voi käyttää ajamiseen.

        Asiaa voi lähestyä monelta kantilta mutta laadukkaat osat yleensä kestävät kauemmin. Onko ekologista vaihtaa halvat osat usein vai kalliimmat osat harvoin. Ehkä tässäkin on jokin keskitie.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asiaa voi lähestyä monelta kantilta mutta laadukkaat osat yleensä kestävät kauemmin. Onko ekologista vaihtaa halvat osat usein vai kalliimmat osat harvoin. Ehkä tässäkin on jokin keskitie.

        Sitten voi miettiä hinta/laatusuhdetta. Jos 6 euron ketjulla pääsee vaikkapa 1500km, pitäisi löytää 12 eurolla ketju jolla pääsee vähintään 3000km jotta vaihto kannattaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietysti menee jos päästää ketjun venymään. Ei riipu varsinaisesti hinnasta vaan ennaltaehkäisevästä huollosta. Ketju vaihdetaan kun venynyt liikaa. Halevempi ketju kyllä venyy aiemmin eli kannattaa pitää silmällä jos haluaa välttyä pikaiselta ratasjumpalta.

        Itse asiassa ketju ei veny millin osaakaan vaan se kuluu. Siitä olen samaa mieltä että huolto on ratkaisevassa osassa mitä tulee ketjun kestoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa ketju ei veny millin osaakaan vaan se kuluu. Siitä olen samaa mieltä että huolto on ratkaisevassa osassa mitä tulee ketjun kestoon.

        Ketju venyy, näin sanoo insinöörit.


      • Anonyymi

        Noin 6000 vuodessa napamoottori ei kuluta eikä venytä 5 euron ketjua lainkaan,eilen katsoin ketjutulkilla ja ei mennyt vielä edes ketjun väliin.takapakasta on isoin pienin ratas vähän kulunut muut näyttää melkein uusiita


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        oma kokemus on, että kejun vaihtaessa takarattaat menee myös uusiksi. muuten uusi ketju pomppii aika saletisti. Halpiksessa joutuu ketjut ja takarattaat vaihtamaan noin 3000 km kohdalla jos reisissä on vähänkin voimaa. Kevyessä työmatkapyöräilyssä kilometrit tietty kasvaa.
        Sitten kun osasarjat alkaa olla 105 tai siitä yli, niin kilometrejä saa aika lailla lisää ilman vaihtotarvetta, kunhan pitää huolen siitä, että kejut ovat puhtaat ja öljytyt. En tiedä mitä todella kovaa polkevat ovat saaneet kestävyyksiksi, mutta ainakin omassa käytössä vaihtoväli monikertaistui kun siirryin halpis-osasrjoista 105 sarjaan.

        Oma kokemukseni taas on, että kun ketjut vaihdetaan uusiin, ennen kuin venyvät liikaa ja alkavat syömään rattaita, niin takarattaat eivät mene uusiksi kovinkaan herkästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin 6000 vuodessa napamoottori ei kuluta eikä venytä 5 euron ketjua lainkaan,eilen katsoin ketjutulkilla ja ei mennyt vielä edes ketjun väliin.takapakasta on isoin pienin ratas vähän kulunut muut näyttää melkein uusiita

        Onpas kestävää kun kestää kuusituhatta vuotta. Vaikka olisi kuusituhatta vuodessa niin sekään ei voi pitää paikkaansa. Mikään ketju kulumati semmoista kestä. Kaikenlaisia valheita sitä kirjoitellaankin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin 6000 vuodessa napamoottori ei kuluta eikä venytä 5 euron ketjua lainkaan,eilen katsoin ketjutulkilla ja ei mennyt vielä edes ketjun väliin.takapakasta on isoin pienin ratas vähän kulunut muut näyttää melkein uusiita

        Ketjutulkki menee aina ketjun väliin vaikka ketju olisi juuri paketista otettu tai vaikka olisi lihasheikkoutta. Ilmeisesti käyttäjävirhe vaikka yksinkertainen työkalu onkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onpas kestävää kun kestää kuusituhatta vuotta. Vaikka olisi kuusituhatta vuodessa niin sekään ei voi pitää paikkaansa. Mikään ketju kulumati semmoista kestä. Kaikenlaisia valheita sitä kirjoitellaankin.

        Näsäviisas


    • Anonyymi

      KETJU KULUU, JOS EI MUISTA LAITTAA VASELIINIA!!!

    • Anonyymi

      Köyhän kannattaa ostaa ja tehdä näin:

      - valita yksinkertaisuutta vaihdeosissa;
      - eteen yksi ratas, ei mitään triplakampia, etuvaihdevipua eikä etuvaihtajaa;
      - korkeintaan 8-vaihteinen takakasetti, vaihdevipu ja takavaihtaja;
      - parhaat venymättömät (siis vähän venyvät) ketjut:
      - ketjut pitää pyyhkiä 100 - 200 km välein tai aina ajon jälkeen;
      - ketjut pitää kuivata aina sateella ajon jälkeen;
      - ketjut pitää voidella öljytipoilla rullalle tai linkkien väliin 200 - 300 km välein;
      - voidella vaihdevipu ja vaijerit kuukauden välein.

      Näin halvankin pyörän osat pysyy kunnossa ja itse kukin voi säästää hankinta- ja käyttökuluissa.

      Yhdellä eturattaalla ja kahdeksalla (6...8) takarattaalla paksu ja hyvä ketju kestää 5000 - 10000 km kovaakin ajoa, kun se ei joudu vääntyilemään rattaiden välillä. 8-vaihteisen osat ovat kaikki helpompia huoltaa ja halvempia vaihtaa.

      Jos on etupakassa on kolme ratasta ja takapakassa 12 ratasta, ohut ketju joutuu vääntyilemään ääriasennoissa luonnottomasti. Kestoikä lyhenee. Tätä köyhän pitää välttää.

      Rikas ostaa mitä haluaa. Erikoisharrastaja puolestaan ostaa juuri sitä, mitä tarvitsee.

      • Anonyymi

        Useammalla etu rattaalla ketju juurikin pysyy aina mahdollisimman suorassa ja yhdellä vääntyilee.
        1x systeemi 8 takarattaalla hitaasta ja vauhtipäästä täytyy tinkiä tai harppaukset rattaiden välillä tulevat suhteettoman suuriksi.
        Kukaan tuskin ajaa 3 rattaalla 12-ketjun kanssa. 12-ketjulla ajavat muotipyöräilijät eikä heillä ole triplakampia.
        Etuvaihtajaa on turha pelätä. Se on kaikista komponenteista ongelmattomin. Kun se on kerran asennettu, se toimii. Se mahdollistaa monipuolisemman vaihteistomn 8-pakallakin. Tiedän koska ajan sellaisella. 1x8 en kelpuuttaisi kuin asiointipyörään kaupungille, eikä se sielläkään hyvä ole jos on mäkistä seutua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Useammalla etu rattaalla ketju juurikin pysyy aina mahdollisimman suorassa ja yhdellä vääntyilee.
        1x systeemi 8 takarattaalla hitaasta ja vauhtipäästä täytyy tinkiä tai harppaukset rattaiden välillä tulevat suhteettoman suuriksi.
        Kukaan tuskin ajaa 3 rattaalla 12-ketjun kanssa. 12-ketjulla ajavat muotipyöräilijät eikä heillä ole triplakampia.
        Etuvaihtajaa on turha pelätä. Se on kaikista komponenteista ongelmattomin. Kun se on kerran asennettu, se toimii. Se mahdollistaa monipuolisemman vaihteistomn 8-pakallakin. Tiedän koska ajan sellaisella. 1x8 en kelpuuttaisi kuin asiointipyörään kaupungille, eikä se sielläkään hyvä ole jos on mäkistä seutua.

        Itsellä on kolmikampinen (28-38-48) , joista ajan nykyisin aina keskimmäisellä (38), koska ketju asettuu parhaiten. Missään vaiheessa omia ajoja en enää kaipaa edessä näitä muita rattaita. Se ei tarkoita sitä, etteikö joku kaipaisi.

        Jossakin varmasti on tutkimus siitä, miten ketju käyttäytyy, kun käyttää eri rattaita ääriasennoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsellä on kolmikampinen (28-38-48) , joista ajan nykyisin aina keskimmäisellä (38), koska ketju asettuu parhaiten. Missään vaiheessa omia ajoja en enää kaipaa edessä näitä muita rattaita. Se ei tarkoita sitä, etteikö joku kaipaisi.

        Jossakin varmasti on tutkimus siitä, miten ketju käyttäytyy, kun käyttää eri rattaita ääriasennoissa.

        1x11 on juuri se harmittomin vaihteistojärjestelmä. Vaikka joku väittääkin että yksi eturatas kahdeksalla takana, niin semmoista ole olemassakaan. Tietysti semmoisen voi yrittää tuunata mutta ei toimi käytännössä. Minulla on kokemusta ketjun vääntelystä sen ääriasennossa. Ketju toimii hyvin ja rattaat liikkuu äänetönnä ja liukkaasti. Käyttämäni ketju kestää yli 5000 kilometriä ennen liiallista venymistä. Tosin hankintahintakin on satasen luokkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1x11 on juuri se harmittomin vaihteistojärjestelmä. Vaikka joku väittääkin että yksi eturatas kahdeksalla takana, niin semmoista ole olemassakaan. Tietysti semmoisen voi yrittää tuunata mutta ei toimi käytännössä. Minulla on kokemusta ketjun vääntelystä sen ääriasennossa. Ketju toimii hyvin ja rattaat liikkuu äänetönnä ja liukkaasti. Käyttämäni ketju kestää yli 5000 kilometriä ennen liiallista venymistä. Tosin hankintahintakin on satasen luokkaa.

        Satanen ei ole paha hinta, jos systeemi on paras.

        Tässä 1 x 8 -vaihde.

        https://i.ibb.co/GnGYTRM/Cannondale-Superx-Apex-1.jpg

        Ja tässä smoin eli TORRENT 60-29.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Satanen ei ole paha hinta, jos systeemi on paras.

        Tässä 1 x 8 -vaihde.

        https://i.ibb.co/GnGYTRM/Cannondale-Superx-Apex-1.jpg

        Ja tässä smoin eli TORRENT 60-29.

        Tuollaisen 1 x 8 tai 1 x 9 -systeemin saa kaikkineen noin 70 - 80 eurolla.

        1 x 11 -systeemi vaatii ohuemmat ketjut ja kalliimmat osat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1x11 on juuri se harmittomin vaihteistojärjestelmä. Vaikka joku väittääkin että yksi eturatas kahdeksalla takana, niin semmoista ole olemassakaan. Tietysti semmoisen voi yrittää tuunata mutta ei toimi käytännössä. Minulla on kokemusta ketjun vääntelystä sen ääriasennossa. Ketju toimii hyvin ja rattaat liikkuu äänetönnä ja liukkaasti. Käyttämäni ketju kestää yli 5000 kilometriä ennen liiallista venymistä. Tosin hankintahintakin on satasen luokkaa.

        1x11 ei toimi yhtään paremmin kuin 1x8, vaan päinvastoin. Eikä yksikään yhden eturattaan vaihdejärjestelmä toimi paremmin kuin kahden tai kolmen rattaan versio, koska ketjukulmaa tulee väistämättä enemmän (siis siinä tapauksessa, jos vaihteita käytetään oikein).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1x11 on juuri se harmittomin vaihteistojärjestelmä. Vaikka joku väittääkin että yksi eturatas kahdeksalla takana, niin semmoista ole olemassakaan. Tietysti semmoisen voi yrittää tuunata mutta ei toimi käytännössä. Minulla on kokemusta ketjun vääntelystä sen ääriasennossa. Ketju toimii hyvin ja rattaat liikkuu äänetönnä ja liukkaasti. Käyttämäni ketju kestää yli 5000 kilometriä ennen liiallista venymistä. Tosin hankintahintakin on satasen luokkaa.

        Ei 1x11 juuri sen parempi ole kuin1x8. Vähän toki mutta aika rajoittut kompromissi kumpikin.
        1x11 toimii parhaiten maastopyörässä jossa kovat nopeudet jää puuttumaan ja pumppaavan nopuden vuoksi isot hyppäykset rattaiden välillä ei häiritse vaan on jopa hyödyksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Satanen ei ole paha hinta, jos systeemi on paras.

        Tässä 1 x 8 -vaihde.

        https://i.ibb.co/GnGYTRM/Cannondale-Superx-Apex-1.jpg

        Ja tässä smoin eli TORRENT 60-29.

        Vai niin, olet laskenut rattaiden määrän väärin. Tuo on 1x11. 1x8 löytyy ainoastaan harhaisissa mielikuvituksissa. Huvinsa kyllakin, suon sen sinulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vai niin, olet laskenut rattaiden määrän väärin. Tuo on 1x11. 1x8 löytyy ainoastaan harhaisissa mielikuvituksissa. Huvinsa kyllakin, suon sen sinulle.

        Miksi sulla on noin kova pätemisen tarve, että homme menee todella runsaasti ihon alle? En haluakaan enää uskoa mitään, mitä sanot. kun puhut pelkillä mielipiteillä, et faktoilla.

        Esimerkkien mallit ovat vaihtuneet, 1 x 8 -vaihde on silti ihan yleinen tyyppi.

        Tässä kokokaan uusi Shimanon Essa.

        https://bike.shimano.com/en-EU/product/component/essa-u2000.html

        Ja muutamia tavallisia esimerkkipyöriä.

        -Bergamont Horizon N8 Belt Gent
        -FRAPPE FSS 500
        -Active Max 118


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi sulla on noin kova pätemisen tarve, että homme menee todella runsaasti ihon alle? En haluakaan enää uskoa mitään, mitä sanot. kun puhut pelkillä mielipiteillä, et faktoilla.

        Esimerkkien mallit ovat vaihtuneet, 1 x 8 -vaihde on silti ihan yleinen tyyppi.

        Tässä kokokaan uusi Shimanon Essa.

        https://bike.shimano.com/en-EU/product/component/essa-u2000.html

        Ja muutamia tavallisia esimerkkipyöriä.

        -Bergamont Horizon N8 Belt Gent
        -FRAPPE FSS 500
        -Active Max 118

        Todellakin yleinen tyyppi. Esitelty ensikerran tänävuonna. Kysymyksessä on aivan uusi vaihteistojärjestelmä. Myönnän silti että pääsit yllättämään ahkerana netin selaajana. Onneksi olkoon. Täysin uusi tuttavuus minulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todellakin yleinen tyyppi. Esitelty ensikerran tänävuonna. Kysymyksessä on aivan uusi vaihteistojärjestelmä. Myönnän silti että pääsit yllättämään ahkerana netin selaajana. Onneksi olkoon. Täysin uusi tuttavuus minulle.

        Kuvittelet olevasi TODELLINEN asiantuntija, mutta nämäkään perinteisemmillä vaihteilla olevat pyörät eivät olleet sinulle tuttuja.

        Itse löysin ne kahden minuutin selauksella, joten sinä vaan et tiedä mistä puhut.

        -Bergamont Horizon N8 Belt Gent
        -FRAPPE FSS 500
        -Active Max 118


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvittelet olevasi TODELLINEN asiantuntija, mutta nämäkään perinteisemmillä vaihteilla olevat pyörät eivät olleet sinulle tuttuja.

        Itse löysin ne kahden minuutin selauksella, joten sinä vaan et tiedä mistä puhut.

        -Bergamont Horizon N8 Belt Gent
        -FRAPPE FSS 500
        -Active Max 118

        Älä nyt kuitenkaan liikaa innostu. Umpikappalainen on tarjonnut jo pitkään tuollaisia lukemia. Niitä kukaan täysipäinen hanki vanhemmiten lisääntyvän kitkan ja huoltamisen hankaluuden vuoksi. Nykyään on sentään hihnavedot ja kaiken maailman rohfloffit jotka hoitaa asiaa paljon paremmin suuremmallakin vahdemäärällä. Löysin tosin MICROSHIFT ACOLYTE 8 järjestelmän lastenpyöriin. Sentään jo muutaman vuoden vanha keksintö. Kylläpäs taas löysinkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä nyt kuitenkaan liikaa innostu. Umpikappalainen on tarjonnut jo pitkään tuollaisia lukemia. Niitä kukaan täysipäinen hanki vanhemmiten lisääntyvän kitkan ja huoltamisen hankaluuden vuoksi. Nykyään on sentään hihnavedot ja kaiken maailman rohfloffit jotka hoitaa asiaa paljon paremmin suuremmallakin vahdemäärällä. Löysin tosin MICROSHIFT ACOLYTE 8 järjestelmän lastenpyöriin. Sentään jo muutaman vuoden vanha keksintö. Kylläpäs taas löysinkin.

        Lapsellinen kirjoitus, käyttänet itsekin lastenpyörää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapsellinen kirjoitus, käyttänet itsekin lastenpyörää.

        Kenties semmoinen sopisi meille molemmille keskustelun tasosta päätellen. Kuin viisivuotiaat hiekkalaatikolla.


      • Anonyymi

        Määrittele köyhä. Jonkun mielestä köyhä ja toisen mielestä ei. Milloin on siis köyhä?


    • Anonyymi

      Avaaja taisi haluta halvalla suht peruspyörän ja tuskin on mikään ahkera pyöränsä rassaaja ja puhdistaja. Tavallinen polkija huoltaa tai huollattaa pyöränsä korkeintaan kerran vuodessa tai sitten kun toiminta huononee jne...

      • Anonyymi

        Mistä pyörissä maksetaan, avauksessa kysyttiin.

        Vastauksesi on siis että huolloista maksetaan.


    • Anonyymi

      Erot näkee vasta käytössä. Rullaavuus on iso tekijä, jos vähänkään on tarkoitus pyöräillä enemmän tai pidempiä matkoja. Tosin jos on tarkoitus vaan pyöräillä lyhyitä matkoja kauppaan, terassille tms. niin halvemmallakin pyörällä pärjää.

      • Anonyymi

        Rullaavuus riippuu renkaista ja rengaspaineesta sekä laakereista.

        Kova rengaspaine, tasainen pintakuvio ja kapeus toimittavat parasta rullaavutta asfaltilla, kovimpia iskuja käsille ja huonointa pitoa ääriolosuhteissa.

        Huonoja laakereita vanteisiin on vaikeaa löytää. Laakereita pitää vaihtaa ja satunnaisesti puhdistaa tai öljytä.


      • Anonyymi

        Halpa pyörä jossa hyvät renkaat rullaa paremmin kuin kallis pyörä jossa huonot renkaat. Hyvät renkaat saa 20-30/kpl sijoituksella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rullaavuus riippuu renkaista ja rengaspaineesta sekä laakereista.

        Kova rengaspaine, tasainen pintakuvio ja kapeus toimittavat parasta rullaavutta asfaltilla, kovimpia iskuja käsille ja huonointa pitoa ääriolosuhteissa.

        Huonoja laakereita vanteisiin on vaikeaa löytää. Laakereita pitää vaihtaa ja satunnaisesti puhdistaa tai öljytä.

        Nykyaikaisessa polkupyörän kiekossa on läpiakseli ja umpilaakerit joita on kolme. Niitä rasvata vaan vaihdetaan jos sattuvat hajoamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyaikaisessa polkupyörän kiekossa on läpiakseli ja umpilaakerit joita on kolme. Niitä rasvata vaan vaihdetaan jos sattuvat hajoamaan.

        Miksi olet koko ajan niin aggressiivinen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rullaavuus riippuu renkaista ja rengaspaineesta sekä laakereista.

        Kova rengaspaine, tasainen pintakuvio ja kapeus toimittavat parasta rullaavutta asfaltilla, kovimpia iskuja käsille ja huonointa pitoa ääriolosuhteissa.

        Huonoja laakereita vanteisiin on vaikeaa löytää. Laakereita pitää vaihtaa ja satunnaisesti puhdistaa tai öljytä.

        Jossakin tarkasteltiin renkaiden ja rengaspaineen merkitystä ajoaikaan.

        Näennäisen väärä rengaspaine (vaikkapa 2 baria) tai sopimaton kuviointi vaatii 100 kilometrin matkalla samalla teholla 20 - 30 minuuttia lisäaikaa! Pyörä muutoin testissä sama.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyaikaisessa polkupyörän kiekossa on läpiakseli ja umpilaakerit joita on kolme. Niitä rasvata vaan vaihdetaan jos sattuvat hajoamaan.

        Saanko kuitenkin laittaa puukepukalla rasvaa siihen akseliin että sujahtaa paikoilleen kivasti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jossakin tarkasteltiin renkaiden ja rengaspaineen merkitystä ajoaikaan.

        Näennäisen väärä rengaspaine (vaikkapa 2 baria) tai sopimaton kuviointi vaatii 100 kilometrin matkalla samalla teholla 20 - 30 minuuttia lisäaikaa! Pyörä muutoin testissä sama.

        Kuullostaa nappularenkaan sliksin erolta asvaltilla. Metsätaipaleella ero kääntyisi toisinpäin nappularenkaan hyväksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi olet koko ajan niin aggressiivinen?

        Koska minulla on tuota pätemisen tarvetta. Hävettää. Kovasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saanko kuitenkin laittaa puukepukalla rasvaa siihen akseliin että sujahtaa paikoilleen kivasti?

        Pitäisikö sinun hakeutua kaltaistesi seuraan? Tai ihan vain hoidokiksi jonnekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuullostaa nappularenkaan sliksin erolta asvaltilla. Metsätaipaleella ero kääntyisi toisinpäin nappularenkaan hyväksi.

        Osa renkaista ei vain siedä matalaa ilmanpainetta, osa jopa tykkää siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska minulla on tuota pätemisen tarvetta. Hävettää. Kovasti.

        Tuskinpa vaan, vaan jatkat päivästä toiseen samalla kaavalla. Varmaan äidiltä opittua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskinpa vaan, vaan jatkat päivästä toiseen samalla kaavalla. Varmaan äidiltä opittua.

        Ei ole kun isältä, ja vaikka yritän parantaa tapani aina kuitenkin palaan vanhaan tapaniin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rullaavuus riippuu renkaista ja rengaspaineesta sekä laakereista.

        Kova rengaspaine, tasainen pintakuvio ja kapeus toimittavat parasta rullaavutta asfaltilla, kovimpia iskuja käsille ja huonointa pitoa ääriolosuhteissa.

        Huonoja laakereita vanteisiin on vaikeaa löytää. Laakereita pitää vaihtaa ja satunnaisesti puhdistaa tai öljytä.

        Polkemisvastus kannattaa lisätä mukaan. Siinäkin laakereilla on myös merkitys. Jos joka kohdassa on huonommat laakerit, niin on raskaampi polkea. Rullaavuus sitten vielä päälle.


    • Anonyymi

      Taasko ne keksii polkupyörää uudelleen,kunnon vaseloinnilla siis niin että pakassa ja ketjussa on sentin kerros rasvaa,voimansiirto kestää isältä pojalle,koittakaa nyt tajuta jo

      • Anonyymi

        Vaseliton järjestelmä on paras ja varmasti kestää. Nimittäin hihnaveto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaseliton järjestelmä on paras ja varmasti kestää. Nimittäin hihnaveto.

        Keppejä voi sitten heittää hinan päälle, samalla kun miettii vaippoja.


    • Anonyymi

      Joo mut sitä hihnaa ei voi vedellä vaseliinilla koska muuten luistaa hampaaltaa

    • Anonyymi

      Ja hihnassa ei onnistu vaihteen vaihto,että joko yks vaihteisena tai napavaihteisena,ei jatkoon

      • Anonyymi

        Jatkoon, mutta mihin jatkoon? Vauhdilla etenimeseen tietenkin ja luotettavasti. Esimerkiksi Rohloff tarjoaa vallan edistyksellistä vaihteistojärjestelmää hihnavedolla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jatkoon, mutta mihin jatkoon? Vauhdilla etenimeseen tietenkin ja luotettavasti. Esimerkiksi Rohloff tarjoaa vallan edistyksellistä vaihteistojärjestelmää hihnavedolla.

        Taitaa olla tämän palstan perusporukalle nuo Rohloff:n vaihteistot täysin tuntemattomia kun koko pyörä saisi kuulemma maksaa 300-500€ ja kun nuo Rohloff:n halvimmatkin versioit lähtevät siitä 1000€:sta ylöspäin...


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        Taitaa olla tämän palstan perusporukalle nuo Rohloff:n vaihteistot täysin tuntemattomia kun koko pyörä saisi kuulemma maksaa 300-500€ ja kun nuo Rohloff:n halvimmatkin versioit lähtevät siitä 1000€:sta ylöspäin...

        Rohloff on mainittu tuolla ylä hyvänä ja kalliina pyöränä. Ei pitä olettaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Rohloff on mainittu tuolla ylä hyvänä ja kalliina pyöränä. Ei pitä olettaa.

        Ei Rohloff ole pyörä(merkki) vaan vaihteisto
        ( https://www.rohloff.de/en/products/speedhub )
        jonka hinta siis 1000-1500€:n ja tämän päälle tulee sitten se "muu" pyörä.
        Taitaa olla halvimmat uudet pyörät missä itse olen Rohloff:n vaihteistoa nähnyt olleet jossain yli 3000€:n välillä (kun ei mikään pyöräfirma asenna 1000-1500€ vaihteistoa muutaman satasen pyörään).


      • santtu_1975X kirjoitti:

        Ei Rohloff ole pyörä(merkki) vaan vaihteisto
        ( https://www.rohloff.de/en/products/speedhub )
        jonka hinta siis 1000-1500€:n ja tämän päälle tulee sitten se "muu" pyörä.
        Taitaa olla halvimmat uudet pyörät missä itse olen Rohloff:n vaihteistoa nähnyt olleet jossain yli 3000€:n välillä (kun ei mikään pyöräfirma asenna 1000-1500€ vaihteistoa muutaman satasen pyörään).

        Tuo Rohloff:n napavaihteisto on hyvä esimerkki siitä että jos haluaa parasta mahdollista (napavaihteistoa) osakomponenttia pyöräänsä niin niitä ei tahdo satasilla saada. Tosin tuo hihnavetoinen Rohloff on sitten tosiaan "se" vaihteisto millä ajetaan maailmanympäri pyöräilyjä yms.
        Eli tietysti jos tuollaista ei koe tarvitsevansa, niin sitten ei tuollaista osta, vaan tyytyy vaikkapa Shimonaon Alfinen 11v. versioon (noin. 300€) joka ihan kohtuullinen tuokin.


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        Tuo Rohloff:n napavaihteisto on hyvä esimerkki siitä että jos haluaa parasta mahdollista (napavaihteistoa) osakomponenttia pyöräänsä niin niitä ei tahdo satasilla saada. Tosin tuo hihnavetoinen Rohloff on sitten tosiaan "se" vaihteisto millä ajetaan maailmanympäri pyöräilyjä yms.
        Eli tietysti jos tuollaista ei koe tarvitsevansa, niin sitten ei tuollaista osta, vaan tyytyy vaikkapa Shimonaon Alfinen 11v. versioon (noin. 300€) joka ihan kohtuullinen tuokin.

        Pyörämatkailijat suosivat yksinkertaisia ratkaisuja ja osia joita saa helposti eri maissa ja joita on ollut käytössä pitkään. Enempi tahtolaji kuin kilpavarustelua.
        Jos joku haluaa lähteä, on 26 tuumainen 90-luvun maastopyörä todettu päteväksi useaan otteeseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pyörämatkailijat suosivat yksinkertaisia ratkaisuja ja osia joita saa helposti eri maissa ja joita on ollut käytössä pitkään. Enempi tahtolaji kuin kilpavarustelua.
        Jos joku haluaa lähteä, on 26 tuumainen 90-luvun maastopyörä todettu päteväksi useaan otteeseen.

        Tuohon nyt on kaksi lähestymistapaa tuo esittämäsi on toinen ja toinen siten on voimansiirron osalta hihnaveto joka kestävyydeltään ylivoimainen ketjuihin nähden, joka siis käytännössä tarkoittaa joko tuota Rohloff taikka Pinionia.
        Iso osa pitkänmatkan pyöräilijöistä tosiaan siirtynyt voimansiirrossa tuohon hihnavetoon joka suhteellisen "tunteeton" lialle ja mudalle toisin kuin ketju.


      • santtu_1975X kirjoitti:

        Tuohon nyt on kaksi lähestymistapaa tuo esittämäsi on toinen ja toinen siten on voimansiirron osalta hihnaveto joka kestävyydeltään ylivoimainen ketjuihin nähden, joka siis käytännössä tarkoittaa joko tuota Rohloff taikka Pinionia.
        Iso osa pitkänmatkan pyöräilijöistä tosiaan siirtynyt voimansiirrossa tuohon hihnavetoon joka suhteellisen "tunteeton" lialle ja mudalle toisin kuin ketju.

        Tuossa esimerkiksi Austraalialaisen Alee Deenham:n artikkeli hihnavedosta pitkänmatkanpyöräilyä silmälläpitäen.
        Deenham:han on aktiivinen pitkänmatkan "seikkailu" pyöräilijä joka kirjoittaa artikkeleita useille isoille polkupyörämedia tahoille maailmalla.

        https://www.cyclingabout.com/belt-drive-better-than-chain-drive-bicycles/


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        Tuossa esimerkiksi Austraalialaisen Alee Deenham:n artikkeli hihnavedosta pitkänmatkanpyöräilyä silmälläpitäen.
        Deenham:han on aktiivinen pitkänmatkan "seikkailu" pyöräilijä joka kirjoittaa artikkeleita useille isoille polkupyörämedia tahoille maailmalla.

        https://www.cyclingabout.com/belt-drive-better-than-chain-drive-bicycles/

        Eli on sponsorien juoksupoika. Sen lauluja laulat...


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eli on sponsorien juoksupoika. Sen lauluja laulat...

        kerrotko Deenhamin artikkelista mielestäsi virheelliset kohdat/väittämät?
        Jotenkin voisin veikata että et ihan helposti siihen pysty...
        Tai katsitaan, jään odottamaan.


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        kerrotko Deenhamin artikkelista mielestäsi virheelliset kohdat/väittämät?
        Jotenkin voisin veikata että et ihan helposti siihen pysty...
        Tai katsitaan, jään odottamaan.

        En lue mainosartikkeleita mutta hihnassa on tehohäviöitä ketjuun verrattuna, samoin erikoisvaihteistossa joita hihna edellyttää. Yhdessä näistä tulee häviöitä melkoisesti joten se ei ole parempi kuin yleisin ketjuratkaisu. Runko pitää olle erikseen tehty hihnavedolle. Lisäksi hankala saatavuus.

        Yksinkertaisuudesta ja halpuudesta huolimatta ketju ja ulkoinen vaihteisto on tehokkain ratkaisu pyörän liikuttamiseksi. Siksi se on niin yleinen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En lue mainosartikkeleita mutta hihnassa on tehohäviöitä ketjuun verrattuna, samoin erikoisvaihteistossa joita hihna edellyttää. Yhdessä näistä tulee häviöitä melkoisesti joten se ei ole parempi kuin yleisin ketjuratkaisu. Runko pitää olle erikseen tehty hihnavedolle. Lisäksi hankala saatavuus.

        Yksinkertaisuudesta ja halpuudesta huolimatta ketju ja ulkoinen vaihteisto on tehokkain ratkaisu pyörän liikuttamiseksi. Siksi se on niin yleinen.

        Cyclingabout.com pyärilysivuston julkaisema testiartikkeli muutaman vuoden takaa kertoo seuraavaa, (jutusta löytyy käytetyt testimetodit) että tuon Rohloff:n hyötysuhde on muihin vastaaviin napavaihteisiin nähden todella kovalla tasolla, sanonta rahalla saa ja hevosella pääsee, sopii hyvin tuohon Rohloff:iin
        https://www.cyclingabout.com/speed-difference-testing-gearbox-systems/

        Singlespeed: 97% efficient (Drivetrain loss of 6w @ 200w).
        Rohloff : 94.5% efficient on average across 14 gears (Drivetrain loss of 11w @ 200w)
        Pinion: 90.5% efficient on average across 18 gears (Drivetrain loss of 19w @ 200w).
        Shimano Alfine 11: 90.5% efficient on average across 11 gears (Drivetrain loss of 19w @ 200w).
        Shimano Nexus 8: 90% efficient on average across 8 gears (Drivetrain loss of 20w @ 200w).
        Nuvinci 360: 83.5% efficient on average across the gear range (Drivetrain loss of 33w @ 200w).


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        Cyclingabout.com pyärilysivuston julkaisema testiartikkeli muutaman vuoden takaa kertoo seuraavaa, (jutusta löytyy käytetyt testimetodit) että tuon Rohloff:n hyötysuhde on muihin vastaaviin napavaihteisiin nähden todella kovalla tasolla, sanonta rahalla saa ja hevosella pääsee, sopii hyvin tuohon Rohloff:iin
        https://www.cyclingabout.com/speed-difference-testing-gearbox-systems/

        Singlespeed: 97% efficient (Drivetrain loss of 6w @ 200w).
        Rohloff : 94.5% efficient on average across 14 gears (Drivetrain loss of 11w @ 200w)
        Pinion: 90.5% efficient on average across 18 gears (Drivetrain loss of 19w @ 200w).
        Shimano Alfine 11: 90.5% efficient on average across 11 gears (Drivetrain loss of 19w @ 200w).
        Shimano Nexus 8: 90% efficient on average across 8 gears (Drivetrain loss of 20w @ 200w).
        Nuvinci 360: 83.5% efficient on average across the gear range (Drivetrain loss of 33w @ 200w).

        200 wattia on aika erikoinen lukema retkipyöräilyyn. Ehkä 100 watilla erot olisivat näyttäneet huonommilta ja tuota käytettiin.
        Keep it simple on hyvä metodi näissäkin asioissa. Ketjulla pääsee vähemmällä vaivalla pitemmälle (tehohäviöt)ja ketjun osaa vaihtaa kuka tahansa kädenkäänteessä.

        Pyörän suosio perustuu alunperin siihen että se oli yksinkertainen, lähes kenen tahansa huollettavissa ja tehokkain ihmisvoimalla liikuteltavissa oleva ajoneuvo.

        Jokatapauksessa pyörä on jo keksitty. Pyöräteollisuus yrittää keksiä sen uudelleen mutta saavat parannusta vain jollain yksittäisellä osa-alueella muiden kustannuksella. Useimmiten paino lisääntyy ja monimutkaisuus, vaikeampi huollettavuus ja hinta. Tämä lisää pyöräteollisuuden kerryttämää omaa pottia joten ymmärrettävä suuntaus.

        Levyjarrut yleisesti, putkivaihtajien siirtäminen kahvoihin maantiepyörissä lienevät parhaita kehitysaskelia. Nämäkin lisäsivät painoa ja monimutkaisuutta edeltäviin ratkaisuihin mutta harva niitä kaipaa. Alumiinirunko myös merkittävä joka taas kevensi pyörää mutta ajomukauus kärsi.

        Aina on ihmisä joita uudet kiiltävät hienot asiat ja tekniset ratkaisut kiinnostaa. Pyöräteollisuus on tämän huomannut. Siinä samalla "normaali pyöräilijä" on unohtunut mikä on vähän omaan jalkaan ampumista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        200 wattia on aika erikoinen lukema retkipyöräilyyn. Ehkä 100 watilla erot olisivat näyttäneet huonommilta ja tuota käytettiin.
        Keep it simple on hyvä metodi näissäkin asioissa. Ketjulla pääsee vähemmällä vaivalla pitemmälle (tehohäviöt)ja ketjun osaa vaihtaa kuka tahansa kädenkäänteessä.

        Pyörän suosio perustuu alunperin siihen että se oli yksinkertainen, lähes kenen tahansa huollettavissa ja tehokkain ihmisvoimalla liikuteltavissa oleva ajoneuvo.

        Jokatapauksessa pyörä on jo keksitty. Pyöräteollisuus yrittää keksiä sen uudelleen mutta saavat parannusta vain jollain yksittäisellä osa-alueella muiden kustannuksella. Useimmiten paino lisääntyy ja monimutkaisuus, vaikeampi huollettavuus ja hinta. Tämä lisää pyöräteollisuuden kerryttämää omaa pottia joten ymmärrettävä suuntaus.

        Levyjarrut yleisesti, putkivaihtajien siirtäminen kahvoihin maantiepyörissä lienevät parhaita kehitysaskelia. Nämäkin lisäsivät painoa ja monimutkaisuutta edeltäviin ratkaisuihin mutta harva niitä kaipaa. Alumiinirunko myös merkittävä joka taas kevensi pyörää mutta ajomukauus kärsi.

        Aina on ihmisä joita uudet kiiltävät hienot asiat ja tekniset ratkaisut kiinnostaa. Pyöräteollisuus on tämän huomannut. Siinä samalla "normaali pyöräilijä" on unohtunut mikä on vähän omaan jalkaan ampumista.

        Jos yhtään luit testiä ja sen kuvausta, niin huomasit että testi kyllä tehtiin kahdella eri teholla, 200W sekä 50W teholla ja molempien tehojen hyötysuhdetulokset löytyy kuvaajasta.
        Tuo 200W tulos tekstimuodossa, koska se on testiarvo mitä käytetty muissakin vastaavissa testeissä, mutta kuvaajasta voi lukea että keskimääräinen hyötysuhde esimerkiksi tuon Rohloff:n suhteen vaihteesta riippuen 3-4%-yks, eli tuolla 50w teholla niin hyötysuhde olisi luokkaa 91-92%, mutta pitää huomioida että ulkoisella vaihtajalla tuo hyötysuhteen pudotus on myös samaa 3%-yks. luokkaa tehon tippuessa 200W -> 50W
        Mutta huomioitava että esimerkiksi testissä ollut Shimanon Alfine 11s. napavaihteistossa hyötysuhteen putoaminen oli joka 8-9%-yks luokkaa tuossa tehon tippuessa 75%:a


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        Jos yhtään luit testiä ja sen kuvausta, niin huomasit että testi kyllä tehtiin kahdella eri teholla, 200W sekä 50W teholla ja molempien tehojen hyötysuhdetulokset löytyy kuvaajasta.
        Tuo 200W tulos tekstimuodossa, koska se on testiarvo mitä käytetty muissakin vastaavissa testeissä, mutta kuvaajasta voi lukea että keskimääräinen hyötysuhde esimerkiksi tuon Rohloff:n suhteen vaihteesta riippuen 3-4%-yks, eli tuolla 50w teholla niin hyötysuhde olisi luokkaa 91-92%, mutta pitää huomioida että ulkoisella vaihtajalla tuo hyötysuhteen pudotus on myös samaa 3%-yks. luokkaa tehon tippuessa 200W -> 50W
        Mutta huomioitava että esimerkiksi testissä ollut Shimanon Alfine 11s. napavaihteistossa hyötysuhteen putoaminen oli joka 8-9%-yks luokkaa tuossa tehon tippuessa 75%:a

        En lukenut.


    • Anonyymi

      Lainaus: "Määrittele köyhä. Jonkun mielestä köyhä ja toisen mielestä ei. Milloin on siis köyhä?"

      Köyhä on sellainen, joka tuntee itsensä köyhäksi tai sellainen, joka käytössä olevien varojensa ja tulojensa puolesta lasketaan taloustieteessä köyhäksi.

      Köyhällä ei ole taloudellisia varoja ostaa kallista ja varsinkaan kalleinta vaihtoehtoa kuin poikkeuksellisesti. Jos köyhä ostaa kalleimman vaihtoehdon, se on jostakin muusta hankinnasta pois. On olemassa myös sanonta, että köyhällä ei ole vara ostaa huonoa. Sen sijaan varakkaalla on mahdollisuus ostaa sitä, mitä hän haluaa, onpa kyseessä halpa, kallis tai hyvä tahi huono.

      Tavallinen köyhä jättää asioita hankkimatta ja tyytyy osaansa. Fiksu köyhä käyttää varansa tarkasti miettien sekä vertaillen ja pyrkii omien varojensa ja käytössä olevan aikataulunsa mukaisesti hankkimaan rahalleen parasta mahdollista vastinetta. Näin tekee tietenkin myös moni varakas, mutta eri syystä.

      Kaiken edellisen lisäksi on olemassa tietenkin tahdosta riippuvaisia tilanneköyhiä: miksi maksaisit identtisestä tuotteesta 3000 euroa, jos lähes tulkoon saman lopputuloksen saa aikaan 300 eurolla. Mitä ellei haluakaan maksaa - kyseessä on tahtotilanne. Itse olen valmis maksamaan elokuvalipusta tarjouksessa 12,50€, mutta en koskaan maksaisi lipusta 22,50€. Kyseessä on ostokynnys ja sen tulkinta skä hinnan asetanta.

      Lainaus: "Ei Rohloff ole pyörä(merkki) vaan vaihteisto."

      Lainaus; "Itse löysin vain yhden Rose-merkkisen, jossa on sisäinen vaihdenapa ja 98 % hyötysuhde ja hihnaveto..... Turha maksaa turhasta, jos laatu syntyy tyhjistä sanoista ja valmistajan voitoista. Laatu on vain sana."

      Mainittu Rose-pyörän hinta on lähellä 4000 euroa, eikä pyörä voi olla köyhille. Köyhä saattaa löytää vastaavan käytettynä.

      3000 - 4000 eurolla saa loistavan sähköpyörän.

      • Maailma ei ole "tasa-arvoinen", eli toisilla on enemmän rahaa kaytettävissä kuin toisilla, mutta ei halpojen ja kalliiden tuotteiden tarvitse olla "tasa-arvoisia", jos/kun kalliimpi on parempi (siis olettaen että on), niin sitten se on ja sitä on turha alkaa siinä mielessä vähättelemään sillä perusteella että "köyhällä ei ole siihen varaa", ei se tilanne sillä muutu.

        Tietysti on tyhmää maksaa samasta tuotteesta enemmän kuin vähemmän (vrt. elokuvalippu samaan eolokuvaan), mutta pyörien osalta onkin sitten hyvin epäselvää mikä on se "lähes sama lopputulos", jollekkin se on se että molemmissa pyörissä on runko, kaksi rengasta, polkimet, ohjaustanko ja satula. Ja jos tuo riittää tyydyttämään käyttötarpeen niin silloinhan on tyhmää ostaa kalliimpi.

        Tuohon tosiaan käy tuo vertaus minkä kirjoitin tuolla aikaisemmin.

        -Saariositen mikrossa lämmitettävä "roiskeläppä" pitsa maksaa kaupassa 1-2€
        -Uunissa lämmitettävä pakastepitsa maksaa kaupassa 4-6€
        -Kebab-Pitseriassa taikka kotipizza:ssa tilauksesta valmistettu ja syöty pitsa maksaa sen 8-14€
        -Suomen huippupitserioissa viimeiseen asti kehitetyllä reseptiikalla sekä raaka-aineista tehty ja mukavassa miljöössä syöty pitsa maksaa 20-30€

        Niin tuossa voidaan myös miettiä onko tuo 1-2€ maksava saarioisten "roiskeläppä" ja huippupitserian pitsa "lähes sama" vai onko joku syy maksaa huippu pitseriassa 10-20kertainen hinta tuohon kotona mikrossa lämmietettyyn verrattuna.


      • Anonyymi
        santtu_1975X kirjoitti:

        Maailma ei ole "tasa-arvoinen", eli toisilla on enemmän rahaa kaytettävissä kuin toisilla, mutta ei halpojen ja kalliiden tuotteiden tarvitse olla "tasa-arvoisia", jos/kun kalliimpi on parempi (siis olettaen että on), niin sitten se on ja sitä on turha alkaa siinä mielessä vähättelemään sillä perusteella että "köyhällä ei ole siihen varaa", ei se tilanne sillä muutu.

        Tietysti on tyhmää maksaa samasta tuotteesta enemmän kuin vähemmän (vrt. elokuvalippu samaan eolokuvaan), mutta pyörien osalta onkin sitten hyvin epäselvää mikä on se "lähes sama lopputulos", jollekkin se on se että molemmissa pyörissä on runko, kaksi rengasta, polkimet, ohjaustanko ja satula. Ja jos tuo riittää tyydyttämään käyttötarpeen niin silloinhan on tyhmää ostaa kalliimpi.

        Tuohon tosiaan käy tuo vertaus minkä kirjoitin tuolla aikaisemmin.

        -Saariositen mikrossa lämmitettävä "roiskeläppä" pitsa maksaa kaupassa 1-2€
        -Uunissa lämmitettävä pakastepitsa maksaa kaupassa 4-6€
        -Kebab-Pitseriassa taikka kotipizza:ssa tilauksesta valmistettu ja syöty pitsa maksaa sen 8-14€
        -Suomen huippupitserioissa viimeiseen asti kehitetyllä reseptiikalla sekä raaka-aineista tehty ja mukavassa miljöössä syöty pitsa maksaa 20-30€

        Niin tuossa voidaan myös miettiä onko tuo 1-2€ maksava saarioisten "roiskeläppä" ja huippupitserian pitsa "lähes sama" vai onko joku syy maksaa huippu pitseriassa 10-20kertainen hinta tuohon kotona mikrossa lämmietettyyn verrattuna.

        Aivan oikkein. Jos on rajallisesti rahhaa käytettävissä voi kuitenkin priorisoimalla saada kaikenlaista vaikkakin harvoin. Voi esimerkiksi syödä päivästä päivään pelkkii perunoi ja kanamunnii mutta pari kertaa vuodessa käydä syömässä kunnon aterian ravintolassa. Polkupyöristä puheen ollen niin voi kerran kymmenessä vuodessa hankkia kalliin ja hyvän polkupyörän kun ei kuluta rahhaa pelaamiseen kaljaan viinaan jne. lainkaan vaan hankkii säästyneillä varoilla sen hyvän ajopelin. Tietenkin yksinkertaisilla ateria-aineksillakin nälkä lähtee ja halvallakin polkupyörällä polkemaan pääsee.


      • Anonyymi

        "Sen sijaan varakkaalla on mahdollisuus ostaa sitä, mitä hän haluaa, onpa kyseessä halpa, kallis tai hyvä tahi huono."

        Köyhä joutuu valitsemaan vähäisempien vaihtoehtojen joukosta.

        Oletko sinä varakas, Santtu?


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Sen sijaan varakkaalla on mahdollisuus ostaa sitä, mitä hän haluaa, onpa kyseessä halpa, kallis tai hyvä tahi huono."

        Köyhä joutuu valitsemaan vähäisempien vaihtoehtojen joukosta.

        Oletko sinä varakas, Santtu?

        Nyt tuo varakkuus on niin määrittelykohtainen asia, itse en pidä itseäni mitenkään erityisen varakkaana, mutta "tulen ihan hyvin toimeen".

        Sanotaan niin että oma nettovarallisuus ylittää kyllä keskimääräisen Suomalaisen henkilön varakkuuden, mutta varakkaana en itseäni pidä.
        Ja kyllähän se niin on, että jos on sen +25v. työelämässä ollut, eikä mitään ole säästöön jäänyt, niin se on sitten jokaisen peiliin katsomisen paikka.


      • Anonyymi

        "Kotitalous on pienituloinen, mikäli sen käytettävissä olevat rahatulot jäävät pienemmiksi kuin 60 prosenttia mediaanitulosta eli keskituloisen kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista."

        Lähde: https://stat.fi/til/tjt/2014/01/tjt_2014_01_2015-12-21_kat_001_fi.html

        Onko pienituloinen sitten köyhä vai onko köyhyydelle vielä jokin muu määritelmä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kotitalous on pienituloinen, mikäli sen käytettävissä olevat rahatulot jäävät pienemmiksi kuin 60 prosenttia mediaanitulosta eli keskituloisen kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista."

        Lähde: https://stat.fi/til/tjt/2014/01/tjt_2014_01_2015-12-21_kat_001_fi.html

        Onko pienituloinen sitten köyhä vai onko köyhyydelle vielä jokin muu määritelmä?

        Köyhä on henkilö tai ruokakunta jonka tulot ei riitä menojen kattamiseen. Yhdentekevää onko tulot kuukaudessa 500 tai 5000 taikkavaikka enemmänkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Köyhä on henkilö tai ruokakunta jonka tulot ei riitä menojen kattamiseen. Yhdentekevää onko tulot kuukaudessa 500 tai 5000 taikkavaikka enemmänkin.

        Jälkimmäinen kuullostaa enempi oman elämän hallintaan kykenemättämyydeltä kuin köyhyydeltä.


    • Anonyymi

      Lainaus: "Köyhä on sellainen, joka tuntee itsensä köyhäksi tai sellainen, joka käytössä olevien varojensa ja tulojensa puolesta lasketaan taloustieteessä köyhäksi."

      Henkilö on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta. (Stat.fi)

      Pienituloisuusasteella mitattuna Suomen köyhyysaste oli kuusi prosenttia vuonna 1993 ja 13,1 prosenttia vuonna 2009 - vuonna 2021 kotitalousväestöstä 16,3 % eli 894 000 henkilöä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.

      Lainaus: "Onko pienituloinen sitten köyhä vai onko köyhyydelle vielä jokin muu määritelmä?"

      Köyhiä ovat määritelmällisesti ne, joiden käytettävissä olevien tulojen taso jää alle 60 prosentin suuruusjärjestykseen asetettujen tulojen keskimmäisestä arvosta. Kuukausitasolla yksinelävä henkilö on tilastollisesti köyhä, jos hänen kuukausitulonsa on noin 1300 euroa tai vähemmän, usemman hengen talouksissa laskutapa on erilainen.

      Lainaus: "Yhdentekevää onko tulot kuukaudessa 500 tai 5000 taikkavaikka enemmänkin."

      Tuo määritelmä oli kirjoittajan ihan omaa keksintöä.

      Lähtökohtien tasaaminen voidaan tulkita niin, että jokaisella – niin rikkaalla kuin köyhälläkin – on yhdenvertainen oikeus saada koulutus, terveydenhoito ja sosiaaliset palvelut.

      TUNTUUKO KÖYHÄLTÄ? Jos tuntuu, saattaa hyvinkin olla köyhä, mutta ei määritelmällisesti.

      --

      Lainaus; "Itse löysin vain yhden Rose-merkkisen, jossa on sisäinen vaihdenapa ja 98 % hyötysuhde ja hihnaveto..... Turha maksaa turhasta, jos laatu syntyy tyhjistä sanoista ja valmistajan voitoista. Laatu on vain sana."

      Asiantuntijoiden mukaan vaihteettoman ketjullisen voimansiirron kokonaistehohäviö on noin 2 - 3 %. Pitämällä matematiikka simppelinä, jos tuotat 100 wattia polkimiin, polkimet ottavat vastaan kaiken tuon 100 wattia. Pyörän napa saa kuitenkin itselleen vain 97 - 98 wattia, muu karkaa erityisesti kitkaan, erit. väärään lämmön tuottoon.

      Eräs kirjoittaja olikin käynyt jo etsimässä eri vaihdetyyppien hyötysuhteita. Rohloff on ylivoimainen millä tahansa mittarilla, mutta korjattakoon että koko voimansiirron maksimihyötysuhde on kertaluokkaa 97 %, eli sama kuin yksivaihteisella tai siis vaihteettomalla.

      Tarkasti ottaen jollakin lienee oikeus puuttua termiin hyötysuhde. Kenties voisi olla tarkempaa puhua tehohävikistä, siis häviöstä joka katoaa polkijan ja renkaan välillä koko voimansiirron vuoksi. Tämä on kuitenkin hiusten halkomista, koska polkijalla eniten harmia aiheuttaa huonosti valittu rengas, ylämäki ja vastatuuli. Ne kaikki kysyvät paljon tehonlisäystä.

      • Anonyymi

        ”Tämä on kuitenkin hiusten halkomista, koska polkijalla eniten harmia aiheuttaa huonosti valittu rengas, ylämäki ja vastatuuli. Ne kaikki kysyvät paljon tehonlisäystä.”
        Juu ja lössöt renkaat


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Tämä on kuitenkin hiusten halkomista, koska polkijalla eniten harmia aiheuttaa huonosti valittu rengas, ylämäki ja vastatuuli. Ne kaikki kysyvät paljon tehonlisäystä.”
        Juu ja lössöt renkaat

        Lisätään vielä huono rasvaus - eipä siis unohdeta vaseliinia!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisätään vielä huono rasvaus - eipä siis unohdeta vaseliinia!

        Sinun pitäisi valita kirjoitustesi foorumiksi kaltaisesi ihmiset, valitse siis seuraavaksi Suomi24 tai vauva.fi ja sieltä seksuaalinen suuntautuminen tai fiksaatiot (kiinnittyminen, pakkomielteet).


    • Anonyymi

      Voinemme yksituumaisesti todeta jotta köyhyys Suomessa on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti koko EU jäsenyyteemme ajan.

      • Anonyymi

        Olisit äänestänyt Hakkaraista.


    • Anonyymi

      Kannattaisiko etsiä käytettyjä pyöriä esim. Tori. fi:stä. Itse ostin 8v. vanhan pyörän jolla olen normihuolloin ajellut 5000km. Mielestäni hyvä vaihtoehto tuliterälle, mutta kalliille.

    • Anonyymi

      Eikös "tavallisessa yleispyörässä" ole tavarateline (jossa lankakori) ja lokarit ja ketjusuoja.

      • Anonyymi

        Aika usein joutuu ostamaan erikseen. Rahastusta.


      • Eiköhän tuollainen määrittely "tavallinen yleispyörä" tarkoita eri henkilöille eri asioita, omasta mielestäni sen "vaatimuksiin" ei missään nimessä liity tuo lankakori, lokasuojat ja tavarateline kyllä varmaankin.


      • Anonyymi

        Kyllä kai graveliin tai hybridiin saa lankakorit myös, mutta taitaa olla kaupunkipyörässä erityisesti. Lokareista olisi hyötyä kaikissa pyörissä huonolla ajokelillä.

        Kaikkea ei voi saada.


      • Onko "tavallinen" yleispyörä jos Lankakori edessä mutta ei tavaratelinettä?

        Tämä olisi sitten oma "yleispyöräni" (ihan kätevä käydä kaupassa, kun etokorin maksimikantavuus taisi olla tyyliin +15kg)
        https://aijaa.com/0BPGrP

        On kiinteät lokasuojat, todella tukeva, emäputkeen kiinnitetty etukori, etuja takavalot, tukeva kaksipuoleinen seisontatuki, Shimanon perustason (alin maasto) MT200 levyjarrut Sekä Shimanon Nexus 8 napavaihteisto.

        Joo, ei varmastikkaan kaikkien mielestä "tavallinen yleispyörä", mutta tuosta löytyy kyllä lähes kaikki "yleispyörän" vaatimukset.


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      142
      4595
    2. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      93
      2179
    3. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      15
      2081
    4. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      80
      1968
    5. Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.

      Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat
      Haapavesi
      143
      1566
    6. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      54
      1542
    7. VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia

      Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu
      Maailman menoa
      107
      1410
    8. Nainen olet valoni pimeässä

      valaiset tietäni tietämättäsi ❤️
      Ikävä
      75
      1336
    9. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      101
      1327
    10. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      120
      1119
    Aihe