Kysyn aluksi: mitä saavuttaisimme, jos vanhemmat osaisivat kasvattaa lapsiaan? (Lapsen luonnehan määräytyy suurelta osin kasvatuksen takia.) Mainittakoon muutama niistä asioista, jotka saavutettaisiin:
- rikollisuus vähenisi
- verorahoja muuhunkin kuin mielenvikaisten jälkien korjaamiseen
- useammat ihmiset tulisivat toimeen muiden kanssa
- vähemmän sossupummeja
yms. yms.
Siis valtion rahaa säästyisi ja epäselvyydet vähenisivät; paljon hyvää.
Tuossa oli syy, jonka takia haluan opettaa vanhempia kasvattamaan lapsiaan; mieluiten vielä mahdollisimman suuressa mittakaavassa. Kysynkin teiltä, kokeneemmat ihmiset, jotka kylläkin lienette harvassa täällä päin, millainen tutkinto minun pitäisi suorittaa, jotta voisin opastaa vanhempia lasten kasvatuksessa? Voisin käydä puhumassa asiasta vanhemmista koostuville joukoille, keskittyä yksittäisiin ongelmatapauksiin tai oikeastaan mitä vaan, mikä auttaa tulevia aikuisia (lapsia) kasvamaan kutakuinkin oikeille raiteille.
Kiitän kaikkia, jotka antavat asiaa edistävän vastauksen. :)
- rikollisuus vähenisi
- verorahoja muuhunkin kuin mielenvikaisten jälkien korjaamiseen
- useammat ihmiset tulisivat toimeen muiden kanssa
- vähemmän sossupummeja
yms. yms.
Siis valtion rahaa säästyisi ja epäselvyydet vähenisivät; paljon hyvää.
Tuossa oli syy, jonka takia haluan opettaa vanhempia kasvattamaan lapsiaan; mieluiten vielä mahdollisimman suuressa mittakaavassa. Kysynkin teiltä, kokeneemmat ihmiset, jotka kylläkin lienette harvassa täällä päin, millainen tutkinto minun pitäisi suorittaa, jotta voisin opastaa vanhempia lasten kasvatuksessa? Voisin käydä puhumassa asiasta vanhemmista koostuville joukoille, keskittyä yksittäisiin ongelmatapauksiin tai oikeastaan mitä vaan, mikä auttaa tulevia aikuisia (lapsia) kasvamaan kutakuinkin oikeille raiteille.
Kiitän kaikkia, jotka antavat asiaa edistävän vastauksen. :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
perhaps tries first to have children of his own first and then if still want's, tries to guide others to bringing up theirs's.. ;)
..ei vaan todellakin, hienoa että olet kiinnostunut noin tärkeästä asiasta!
Ainakin sosiaalitoimi on yksi taho, jonka piiriin kuuluu ennaltaehkäsieviä sekä interventioita toteuttavia toimia liittyen lasten kasvatukseen. Uskoisin myös että esim. yhdistystoiminnan kautta voisi katsastaa mahdollisuuksia, joilla vanhempien kasvatuskäytäntöihin voisi vaikuttaa mm. MLL:n kautta. Näihin tehtäviin voisit hakeutua ensin vapaaehtoisena ja ehkä 'kentällä ollessasi' hieman rajata, mihin kohderyhmään haluaisit keskittyä ja minkälainen koulutus sinun tuota tehtävää varten tulisi hankkia. Myös terveys- ja seksuaalikasvatus on pitkälti juuri elämäntaitojen opettamista melkoisen laajalle lapsi-/nuorisoyleisölle.
Paljonhan on puhuttu vanhemmuuden olevan kadoksissa, joten jos vain sopiva foorumi löytyy, niin tarvetta moiselle varmasti olisi. Onnea matkaan!
(.. kannattaa ehkä tiedustella asiasta myös noilta 'opettaminen' palstan keskustelijoilta..)
Loistava idea tuo "kentällä" pohtiminen. Mikä olisikaan parempaa aikaa testailla erilaisia töitä kuin välivuosi, joka on kohta edessäni. :) Mutta vastailkaa muut vielä ihmeessä, jos tulee ihan mitä vain ehdotuksia!
Kiitokset.
kysyy neuvoo, kuitenkin ne tekee niinkuin ovat jo itse päättäneet.
Mene ja kysele työtä asukaspuistoista ja avoimesta päiväkodista. Siellä vietä aikaasi, niin huomaat, että haluatkin lakaisukoneenkuljettajaksi.
tosi on.
En minä odotakaan sitä, että lapsi yhdestä käskystä tai neuvosta oppisi kovin paljoa; niille voi joskus joutua antamaan kaikkensa, jos heistä haluaa kunnon ihmisiä.
Kuten aloittelen tuossa otsikossa, niin toki kotikasvatus on tärkeä osa mainitsemissasi asioissa, mutta toisaalta kyllä koko kasvuympäristö vaikuttaa mainitsemiisi asioihin, eli esim ystäväpiiri. Jos kaveriporukka on sotkeutunut väärille poluille, niin se voi vetäistä hyvinkin kasvatetun lapsen/nuoren mukaansa. Toisaalta jos naapurustossa on kieroutunut pedpfiili, jonka kohteeksi lapsi joutuu, niin ei sekoaminen ole mitenkään ihme.
Kannattaa tutustua esimerkiksi Bronfenbrennerin Ekokulttuuriseen teoriaan.
Lastentarhanopettajaksi kannattaa kouluttautua, sillä hehän ovat hyvin lähellä lapsiperheiden arkea!
OK, olen ehdottomasti samaa mieltä siinä, että kaveriporukka voi helpostikin viedä mukanaan hyvinkin kasvatetun lapsen. Samoin hyväksikäytön kohteeksi joutuminen voi tehdä paljon hallaa pienokaiselle.
Toisaalta jos hyvin monia vanhempia saataisiin kasvattamaan lapsiaan edes vähän oikeaan suuntaan, kunkin lapsen kaveriporukka olisi keskimäärin jonkin verran turvallisempi. Lastentarhanopettajan työ on todella kunnioitettavaa, ja aion pyrkiä sellaiseksi, mutta ensin ajattelin pyrkiä johonkin vaikutusvaltaisempaan asemaan. Toisin kuin koskaan aiemmin - haluaisin saada jotain suurta aikaan. :) Ilmeisesti vanhemmat pitäisi velvoittaa(samallatavalla kuin armeijaan, työelämään, yms.) käymään jonkinlainen kasvatustietokoulutus.
Lyhyesti sanottuna tuommoinen vanhempien kouluttaminen olisi kyllä mahdollista; kaikki riippuu viitseliäisyydestä ja kiinnostuksesta tulevaisuutta kohtaan. Esim. tiloja löytyy ja ohjelmat on suht. helppo keksiä, koska valmista tietoa on kyllä saatavilla. Lisäksi olen tavannut sellaisia puhujia, että he saavat kuuliansa yrittämään melkein mitä vaan! :) Se minun unelmastani, vai pitäisikö sanoa suunnitelmastani. ;)
Mutta tuon Bronfenbrennerin Ekokulttuuriseen teoriaan aion tutustua. :)
Kiitokset.
Ei, vaan lapsi hakeutuu kaveriporukkaan, johon haluaa liittyä ja kuulua. Tähänkään ei voi pakottaa.
Kyllä itse kasvatustieteitä lukeneena voin lämpimästi suositella kasvatustieteen opintoja.
KM-tutkinto antaa varmasti valmiuksia myös mainitsemaasi vanhempien kasvattamiseen.
Tutkinto ei tähtää suoraan mihinkään ammattiin, vaan kouluttaa oiskelijan kasvatusalan asiantuntijaksi.
Kasvatustieteitten ohessa voi sitten lukea sivuaineina esim. vaikkapa sosiaalityötä, -politiikkaa, tai sosiologiaa.
Kasvatustieteitä voi lukea myös avoimessa yliopistossa, joten jos varsinaiseksi yliopisto-opiskelijaksi ei syystä tai toisesta pääse, niin kannattaa rohkeasti kokeilla avoimen väylää.
Kasvatustieteistä saa tietoa mm. eri yliopistojen kotisivuilta.
Hienoa että olet kiinnostunut tällaisista asioista :)
Kummasti se kannustus vaan aina auttaa jaksamaan, vaikka sen (tai sen puuttumisen) vaikutusta on joskus vaikea myöntää. :)
KM-tutkinto on siis kasvatustieteen maisterin tutkinto. Kauankos se suurinpiirtein kestää (vuosissa)? Ainakin noista sivuaineista voisin opiskella vaikka kaikkia. Taidan poiketa yliopiston sivuilla.
Juu, jos jatkossa haluaa elää paremmassa Suomessa, niin pakko näistä on joidenkin kiinnostua. Kiitti paljon neuvoista!! :)
Joo, siis tosiaankin kyseessä kasvatustieteen maisterin tutkinto.
Tutkinto on mahdollista suorittaa viidessä vuodessa, edellyttäen tietty että pitäytyy opintosuunnitelmassa. Yleistä on kuitenkin että opinnot venyy vähän pidemmiksi eli n. 6-7 vuoteen.
Itse opiskelen kasvatustiedettä pääaineena, ja yhtenä sivuaineenani on sosiaalipolitiikka. Olen tykännyt tosi paljon, ja mielestäni soveltuu hyvin yhteen. Ja onhan niitä muitakin tosi mielenkiintoisia aineita jotka sopii kasv.tieteiden kanssa; vapauttavaa on mielestäni se, että sivuaineita saa valita aivan oman kiinnostuksen mukaan.
Vinkkinä voin kertoa että jos haluaa päästä paremmin perille noista tieteenaloista, niin kannattaa lueskella kyseisten aineiden pääsykoekirjoja (saattaa vaihdella yliopistoittain). Niistä saa aika hyvän yleiskuvan. Eikä kukaan estä lueskelemasta muutakin alan kirjallisuutta. Yliopistojen kirjastot ovat vapaasti kenen tahansa käytössä, joten sinne voi mennä lueskelemaan vaikkei opiskelija olisikaan.
Mikäpä sen hienompaa kun opiskella alaa josta todellakin on kiinnostunut sen itsensä vuoksi!
Tsemppiä tulevaisuuteen!
Noista yliopistoiden kirjastoista en tiennytkään, että ne ovat kaikille avoinna. :) No, välivuotena on hyvää aikaa lukea pääsykoekirjoja ja miksei muutakin hyödyllistä matskua.
Tsemppiä myös itsellesi! :)
Niin, kirjastot todellakin ovat avoinna kaikille, mutta lainatakseen teoksia täytyy olla yliopiston opiskelija.
Paikan päällä siis saa lueskella kuka tahansa. Omaan kokemukseeni nojaten yliopistojen kirjastot ovat erittäin viihtyisiä ja tilavia, joten siellä lukeminen onnistuu oikein mainiosti.