jolloin kaikki menneisyyden traumat, ikävät muistot ja tapahtumat putkahtavat kerralla mieleen? Elämä menee päänsääntöisesti mukavasti sumussa, mutta välillä tulee niitä hetkiä, jolloin kaatuvat seinät päälle ja sitä miettii kaikkea mahdollista. Kun onnistuu tukahduttamaan yhden muiston, niin toinen jonka on jo unohtanut nostaa rumaa päätään. En tiedä mikä tämän triggeröi.
Olisi mielenkiintoista jutella joskus kallonkutistajalle rehellisesti kaikesta kokemastaan, mutta koska on "iskostettu" se kasvatusmalli, että ei saa valittaa mistään, pitää purra hammasta ja mennä eteenpäin, niin ei uskalla.
Eilen oli taas tälläinen Dresdenin pommitus ja sitä mietti kaikkea ei niin kivaa. Olen myös alkanut miettimään, että toivottavasti sitä ei ole antanut itsestään ihmisille kovin hirveää kuvaa, koska on niitä elämävaiheita, että stressi ja traumat ovat vetäneet mielen aika synkäksi ja sitä on paahtanut väkisin eteenpäin, koska ei ollut muuta vaihtoehtoa. Tiedä mitä sitä on sekoillut.
Olisi mielenkiintoista jutella joskus kallonkutistajalle rehellisesti kaikesta kokemastaan, mutta koska on "iskostettu" se kasvatusmalli, että ei saa valittaa mistään, pitää purra hammasta ja mennä eteenpäin, niin ei uskalla.
Eilen oli taas tälläinen Dresdenin pommitus ja sitä mietti kaikkea ei niin kivaa. Olen myös alkanut miettimään, että toivottavasti sitä ei ole antanut itsestään ihmisille kovin hirveää kuvaa, koska on niitä elämävaiheita, että stressi ja traumat ovat vetäneet mielen aika synkäksi ja sitä on paahtanut väkisin eteenpäin, koska ei ollut muuta vaihtoehtoa. Tiedä mitä sitä on sekoillut.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tulee joskus ja niiden perusteella moni on tehnyt valintojakin.
Minulla on yleensä niin, että ikävät tapahtumat on melkein koko ajan mielessä. Toimintakyky huono koko ajan.
Ei oikeastaan ole, olen menneisyteni kanssa aika lailla sinut vaikka on ollut erittäin vaikeita asioita.
Ei se haittaa vaikka tänne purat, parempi ne on ulos päästää kun hautoa sisällä.
Toivottavasti parempi nyt.
I see how this rolls trollman, they can get react mean once, but hate did not win
Tulee. Mulla laukaisee riitatilanteissa jossa mies jättää minut aina yksin itkemään. Tunnen jääväni yksin niinkuin lapsena kun minua kiusattiin menin yksin itkemään eikä kukaan lohduttanut.
En ole ammattilainen ja näkemys pohjaa omaan elämääni.
Asiat pitää surra jos niistä haluaa lopullisesti eroon. Tukahduttaminen, viha jne. ei toimi. Harkintaa käyttäen ja omalla vastuulla, koska traumoja on erilaisia ja myös kyky käsitellä niitä vaihtelee. Ensimmäisellä kerralla kyky on huono, toisella käsittelykerralla hieman parempi ja ajan kanssa, kun asia alkaa olla käsitelty niin "kyky on hyvä". Eli ei kannata liittää sitä omaan identiteettiin että olisi jotenkin kyvytön, en tarkoita sitä.
Pelkäsin asioista puhumista vuosia (pelkoja, ajatuksia ja kokemuksia oli paljon) ja olin lähes valmis itsetuhoiseen tekoon sen takia. Sanomani ydin on se että nämä asiat voivat helpottaa. On tullut rauha ja sen päälle vielä rakkaus elämää ja itseäni kohtaan. En ole enää levoton eikä tyhjyys kaiu sisälläni.
Toivon että ihmiset saavat voimaa jostain ja uskoa tulevaisuuteen, ja valoon, että he jaksavat kestää pahimmat vuodet ennen kuin helpottaa.
T. Pitäisi siivota viikonlopun aikana mutta en ehkä tee sitä. Olen väsynyt viime viikon töistä ja tarvitsen lepoa. Käyn rennosti ulkoilemassa koska rakastan luonnon maisemia ja myöhemmin syön jotain hyvää. Avaan parvekkeen oven ja annan tuulen puhaltaa enimmät pölyt lattioilta. Ensi viikkoon 😁🙏🏻
Kyllä. Kaikki kaatuu päälle, henki salpautuu, ahdistaa, oksettaa, lamaannuttaa...sitten pitää tehdä jotain, mikä saa pään selviämään. Liikunta, hyvä seura tai hyvä kirja. Aina ei pysty, vaan pitää vain odottaa, että menee ohi.
Sen olen oppinut, että kaikki viestit pitää lukea myöhemmin uudestaan, eikä reagoida ahdistuksen ollessa päällä. Päätökset pitää siirtää myöhemmäksi, muuten tulee pahaa jälkeä.
On ollut. Ne traumat nousee pintaan, kun on haasteita muutenkin elämässä. Kun on ollut oikein vaikeita hetkiä, on se varmasti näkynyt omassa käytöksessäni ja sillä tavalla olen myös saanut karkotettua ihmisiä ympäriltäni.
Olen terapeutille jutellut vanhoista traumoistani, mutta tuntuu siltä, että se helpottaa vain hetkisen. Ahdistus ja masennus ovat kroonistuneet ja olo helpottaa vain joskus vähäksi aikaa.
Kotoa kun olen lähdössä, saan usein paniikkihäiriökohtauksen, jolloin sydän hakkaa ja on välillä vaikea hengittääkin. Monesti kuitenkin helpottaa, kun pääsen ovesta ulos.
En tiedä mikä toisi avun, olen kai liian herkkä ja syrjäytynyt. Maailman kovuus ja ihmisten rakkaudettomuus on minussa saanut aikaiseksi pysyvän huonon olon. Joka päivä rukoilen helpotusta olooni.
Kaikesta siitä ohjelmoinnista, mitä on kasvuiässä iskostettu päähän, olisi hyvä päästää irti. Sieltä on tullut paljon ylisukupolvisia traumoja ja yritän katkaista ketjun, mutta se ei ole helppoa. Viha kääntyy usein itseeni ja tekee olon voimattomaksi. Olen todella ankara itselleni ja uuvun omissa vaatimuksissani itseäni kohtaan.
En halua kuolla, haluan elää. Mutta elämä tuntuu usein ylivoimaisen raskaalta. Olen saanut osakseni paljon pahuutta ja on vaikea luottaa ihmisiin.
Olen purkanut keskimääräisesti aika hyvin omia traumojani, mutta kyllä ne joskus nostavat päätään. On 1 hyväksikäyttöön liittyvä trauma ja olen tarkka rajoistani.
Vanhoja ei kannata vatvoo
Piste. Kaikke tekee virheitä
Mieti tätä päivää
Kiitä itseäsi, miten hyvin oot kehittänyt ittees
Päässyt huonoista tavoista eroon
Et oo enää se sama ihminen
Oot parempi
Ja mulle oot tosi tärkee kamu
Toivon
Se paras
Eikä niitä mokia tuskin kukaan muistaa
Tai jos muisteleekin
Se on hänen häpeensä
Monessa asiassa oot loistava
Niinkuin tiedät itsekin
Kun on tylsää
Ihminen on luovimmillaan
Ja jos ahdistaa
Se menee ohi
Ja minä tuen sinua
Niin paljon kuin haluat
Tue minua
Totta, kaikki tekevät virheitä. Ja en ole sama ihminen, mitä joskus parikymppisenä. Sen opin kantapään kautta, että "peto haistaa haavan" ja "vain rotat liikkuvat öisin". Lukemalla dekkareita oppii yhtä ja toista.
Oletko käynyt koskaan ammattiauttajalla? Kysy ihmeessä pääsisitkö, jos et ole käynyt. Ei tarvitse olla mitenkään "hullu" saadakseen keskusteluapua. Riittää että on jotain ylikuormaa, stressiä, uupumusta tms.
Psykologit antaa keskusteluapua myös ennaltaehkäisevästi, ettei asiat paisu yli ja joudu saikulle niiden takia tai sairastu muuten. Oma lääkärille normaali ajanvaraus ja sitä kautta saa lähetteen.
Terapeutit on taitavia, ei tarvitse vuodattaa koko elämää vastaanotolla. Ne kyselee ja antaa neuvoja, miten päästä asioissa eteenpäin. Muutama käyntikerta todennäköisesti riittää.
Traumojen kasaantuminen on niitä tavallisimpia asioita, missä autetaan. Kannattaa ehdottomasti kysyä apua. Et ole ensimmäinen etkä viimeinen samalla asialla!
Tehkää kuten NAISET tekevät.
Purkakaa se läheisiin esimerkiksi siihen ihanaan uuteen kumppaniin.
Kaikki exät ja pano-ongelmat vain oksentaa sen toisen niskaan vaikka alkuun että toiselle tulee sellainen kiva olo. Saa sen toisenkin olo paskaksi ihan sinun EPÄONNISTUMISTEN takia. Koska olet EPÄONNISTUNUT käsittelemään niitä.
Uhriutuminen menneistä tapahtumista ja VITUN ITSESÄÄLI ovat kaikkein raukkaimisimpia juttuja puhumattakaan että se puretaan läheisiin tai jopa tuntemattomiin.
Näitä esimerkkejä löytyy.