Yhdistymmekö tulevaisuudessa kollektiiviseen tietoisuuteen ja palaamme taas Yhdeksi ?

Anonyymi-ap

Yksi oleva särkee itsensä kuin peilin kokeakseen moneuden

Yksi oleva absoluutti Logos, Sana, Jumala, Luoja, Brahma jne. kokee moneuden särkemällä itsensä kuin peilin.
Peilin lukemattomat palaset heijastavat Yhtä vääristyneinä kuvina, Jumalan kuvina.

Yhdelle = Logos, Henki, maailmantietoisuus, maailmansielu, Jumala, Luoja, Brahma nimiä on monia. Jos yksi haluaa kokea moneuden, hän jakaa itsensä osiin "särkynyt peili". Sirpaleissa Yksi = Henki esiintyy vääristyneensä kuten peilin sirpaleissa kuva vääristyy, epätäydellinen Yhden kuva.

Yhden kuva = Jumalan kuva.


Logos (λόγος) on kreikan kielen sana, jolla on monia merkityksiä. Se voi tarkoittaa puhetta, sanaa, merkitystä, ajattelua, järkeä, periaatetta, sääntöä, suhdetta tai oppia.

Filosofiassa kreikan kielen sanaa logos on käytetty eri aikoina useissa erilaisissa merkityksissä. Herakleitos Efesoslainen (535 – 475 eaa.) käytti kreikan sanaa kuvaamaan kaikkeuden perimmäistä alkusyytä. Herakleitos tarkoitti sanalla todellisuuden järjestävää periaatetta, joka hallitsee kaikkea ja luo kaiken yhteyden. Tässä yhteydessä sana tarkoittaa ennen kaikkea järkeä. Toinen merkitys, jossa Herakleitos käyttää sanaa, on luonnonlaki. Kreikkalaiset eivät erotelleet Herakleitoksen aikaan ihmisyhteisön lakeja ja luonnonlakeja toisistaan. Tämän oikeuskäsityksen mukaan oikeus on yhteinen sekä ihmisille että luonnolle.

Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen aikana kreikan kielen sanaa logos käytettiin kuvaamaan inhimillistä järjenkäyttöä. Platonin mukaan todellisuus voidaan ymmärtää järjen avulla. Tämän vuoksi todellisuus on myös järjestynyt järjen periaatteiden mukaisesti.

Stoalaiset (n. 300 eaa.) filosofit seurasivat tulkinnassaan Herakleitosta. Stoalaiset korostivat sanan asemaa kaikkeutta järjestävänä periaatteena ja samaistivat sen toisinaan jumalaan. Kyseessä oli rationaalinen jumalallinen voima ja järjen periaate (nous). Se ohjasi luontoa, ja sen mukaan ihmisen tuli elää elämänsä.


Johannes 1

Sana tuli lihaksi..

Sana tuli ihmiseksi

"Alussa oli Sana.
Sana oli Jumalan luona,
ja Sana oli Jumala.

Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
Kaikki syntyi Sanan voimalla.
Mikään, mikä on syntynyt,
ei ole syntynyt ilman häntä.

Hänessä oli elämä,
ja elämä oli ihmisten valo.
Valo loistaa pimeydessä,
pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.

Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen. Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli.

Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.
Maailmassa hän oli, ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä,
mutta se ei tuntenut häntä.
Hän tuli omaan maailmaansa,
mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.

Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen.
He eivät ole syntyneet verestä,
eivät ruumiin halusta,
eivät miehen tahdosta,
vaan Jumalasta.

Sana tuli lihaksi
ja asui meidän keskellämme.
Me saimme katsella hänen kirkkauttaan,
kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.
Hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Johannes todisti hänestä ja huusi: »Hän on se, josta sanoin: Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.»

Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, armoa armon lisäksi.

Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus.
Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt.
Ainoa Poika, joka itse on Jumala
ja joka aina on Isän vierellä,
on opettanut meidät tuntemaan hänet."


Pimeys on meissä vahvana, mutta elämän valo kirkastaa.


"Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Ovathan muutamat teidän runoilijannekin sanoneet: ’Me olemme myös hänen sukuaan.’ Koska me siis olemme Jumalan sukua, meidän ei pidä luulla, että jumaluus olisi samankaltainen kuin kulta, hopea tai kivi, kuin ihmisen mielikuvituksen ja taidon luomus."

Apostolien teot 17

113

742

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jos on vain Yksi, me olemme Hänessä ja Hänestä.

      • Anonyymi

        "Miksi tietoisuus on ikuinen ja keho kuolevainen"

        Koska Henki on Yksi eli Yhdestä "Logos", Luoja, Jumala..

        Yksi puhaltaa hengen Jumalan kuvaan eli Yhden hengen heijastaman sielun sirpaleeseen, ainutlaatuiseen henkiseen/tietoiseen kokijaan - näkökulma maailmaan. Kokija ottaa syyseuraussuhteisen muodon eli kehollisen kuolevaisen muutoksenalaisen avataaran moneuden maailmassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miksi tietoisuus on ikuinen ja keho kuolevainen"

        Koska Henki on Yksi eli Yhdestä "Logos", Luoja, Jumala..

        Yksi puhaltaa hengen Jumalan kuvaan eli Yhden hengen heijastaman sielun sirpaleeseen, ainutlaatuiseen henkiseen/tietoiseen kokijaan - näkökulma maailmaan. Kokija ottaa syyseuraussuhteisen muodon eli kehollisen kuolevaisen muutoksenalaisen avataaran moneuden maailmassa.

        "Miksi tietoisuus on ikuinen ja keho kuolevainen"


        Koska Henki on Yksi ja ikuinen.


        "Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama.

        Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama.

        Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.

        Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, toiselle sama Henki suo uskon voiman, toiselle parantamisen lahjan, joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta.

        Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo.


        Yksi ruumis, monta jäsentä

        Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin.

        Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi.

        Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä."

        Kirje korinttilaisille 12


        Henki on yksi ja maailma on Jumalan ruumis. Jumala, Luoja on läsnä luomassaan maailmassa. Pimeys ei sitä käsitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miksi tietoisuus on ikuinen ja keho kuolevainen"


        Koska Henki on Yksi ja ikuinen.


        "Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama.

        Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama.

        Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.

        Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, toiselle sama Henki suo uskon voiman, toiselle parantamisen lahjan, joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta.

        Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo.


        Yksi ruumis, monta jäsentä

        Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin.

        Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi.

        Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä."

        Kirje korinttilaisille 12


        Henki on yksi ja maailma on Jumalan ruumis. Jumala, Luoja on läsnä luomassaan maailmassa. Pimeys ei sitä käsitä.

        Jumala on läsnä kaikessa luodussa, mutta myös sen ylä- ja alapuolella. Jumala on myös jotain aivan muuta.

        Tämän edustamaa teologian suuntausta kutsutaan panenteistiseksi. Sen mukaan koko maailma on Jumalassa, mutta Jumala on enemmän kuin maailma. Panenteismi ei ole sama asia kuin panteismi, jonka mukaan todellisuus ja Jumala ovat sama asia.

        Maailma on Jumalan ruumis.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miksi tietoisuus on ikuinen ja keho kuolevainen"


        Koska Henki on Yksi ja ikuinen.


        "Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama.

        Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama.

        Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.

        Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, toiselle sama Henki suo uskon voiman, toiselle parantamisen lahjan, joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta.

        Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo.


        Yksi ruumis, monta jäsentä

        Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin.

        Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi.

        Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä."

        Kirje korinttilaisille 12


        Henki on yksi ja maailma on Jumalan ruumis. Jumala, Luoja on läsnä luomassaan maailmassa. Pimeys ei sitä käsitä.

        AP. aloitit ketjun mayavada filosofialla.

        __________________

        MUTTA:


        Miksi tietoisuus on ikuinen ja keho kuolevainen?

        B. S. Swami, fyysikko:

        Elämän ensimmäinen ulottuvuus on ulkoinen ulottuvuus, jonka havaitsemme aistiemme, mielemme ja intellektimme avulla.

        On myös sisäinen puoli, jota emme havaitse aistiemme, mielemme ja intellektimme avulla. Tämä puoli havaitaan erityisen menetelmän avulla, jota kutsumme ilmestykseksi.

        Ilmestys on erityinen kosketus kokonaisuuteen. Sanskritin kielellä, Vedojen kielellä, sana ilmestys on ”shabda”. Ilmestys tai ”shabda” on yhteys kokonaisuuteen. Ja aistien, mielen ja älyn kautta tapahtuva havaitseminen on yhteyttä mihin? Jonkin sirpaleen, jonkin erityisyyden kanssa. Tämä on metodologisen kognition peruskaava.

        On olemassa kokonaisuuden havaitseminen ja on olemassa erityisyyden havaitseminen. Ja tässä on ensimmäinen haaste, jonka esitän teille kaikille koulutetuille ihmisille, ja se on seuraava: Vedoissa sanotaan, että on mahdotonta ymmärtää kokonaisuutta osien summana.
        On mahdotonta saada kokonaisvaltaista maailmankuvaa, päästä käsiksi täydelliseen kokonaisuuteen kokoamalla osia yhteen. Voimme ymmärtää osia ymmärtämällä kokonaisuutta, mutta emme voi ymmärtää kokonaisuutta tutkimalla osia.

        Jos otamme tämän kaavan huomioon, huomaamme yllättävän asian.

        Esimerkiksi käsitys, että ihminen on elementtien yhdistelmä, on kestämätön.

        Jos otat kaiken, mitä meissä on, ja yhdistät ne toisiinsa, et saa ihmistä. Ihminen on kokonaisuus. Ja tämä kokonaisuus, joka on ihminen, on tietoisuus. Toisin sanoen tietoisuutta ei voida pelkistää mielen, järjen, aivojen eikä minkään tietokoneen ja sen laajennusten muodostamien aineiden varaan.


        Ihmisen kokonaisvaltaisuus, tietoisuus, on ihmisen kognition ja tutkimuksen pääkohde. Koska kun tunnemme tämän kokonaisuuden, kun tunnemme itsemme, meillä on mahdollisuus sovittaa kaikki osat niin kuin niiden pitäisi olla, jotta voimme tuntea kokonaisuutta, harmoniaa ja onnellisuutta.

        Tämä harmonia tulee kokonaisuudesta, tietoisuudesta. Ja kun ymmärrämme tämän tietoisuuden, harmoniasta tulee todellisen saavutuksemme kohde. Toisin sanoen voimme saavuttaa tuon harmonian.

        Ihmisenä voitte kysyä: ”Onko tästä mitään näkyviä todisteita?”. Näkyvän havaitsemisen tasolla ei ole todisteita. Koska puhumme jostain, mikä on elämän sisäisen ulottuvuuden, ei ulkoisen ulottuvuuden, aluetta. Ulkoisesta näkökulmasta katsottuna ihminen on osiensa summa. Se on ymmärrettävää.


        Ihmiset yrittävät hoitaa ihmistä, leikata häntä, antaa hänelle lääkkeitä, yrittää vaikuttaa rehellisyyteen tällä tavoin. Mutta jos kokonaisvaltaisuus katoaa, se, mitä yritämme hoitaa, ei ole enää ihminen.

        Tiedämme, että on olemassa kuolema, ja kuolema on pohjimmiltaan kokonaisuuden katoamista. Kokonaisuus poistuu, tietoisuus poistuu, ja jäljelle jää kokoelma osia, joita kutsumme miksi? Kutsumme sitä ruumiiksi, joksikin, joka hajoaa. Näitä osia on mahdotonta pitää yhdessä. Se on mahdotonta. Kaikki hajoaa. Miksi se hajoaa? Hajoaminen tapahtuu välittömästi, miksi? Koska eheys on kadonnut.

        Tieteessä on olemassa sellainen asia kuin entropia. Luulen, että useimmat teistä tietävät, mikä se on. Entropia on maailman kaaoksen mitta. Niinpä meissä on entropiaa. Entropia on siis tietämättömyyttä.

        Ympärillämme näkyvä materia, tämä objektitodellisuus, on entrooppista. Toisin sanoen se on luonteeltaan kaoottista - se on kaaosta. Kehossamme tämä kaaos on läsnä, mielessämme on kaaosta, mielessämme on kaaosta. Kaikki, mistä ihminen koostuu, on luonteeltaan entrooppista.
        Ihminen syntyy tietämättömyydessä, hän ei tiedä, mitä tämä maailma on, mikä on hänen olemassaolonsa tarkoitus, mikä on onnellisuuden luonne. Hän ei tiedä, mitä varten hän on syntynyt.

        Sisällämme oleva tietoisuus on luonteeltaan anti-entrooppinen. Toisin sanoen haluamme tietää, mikä on olemassaolon tarkoitus, haluamme saavuttaa harmonian, haluamme tuntea rakkautta, jakamatonta rakkautta, haluamme löytää kuulumisen äärettömyyteen. Luonteemme on anti-entrooppinen, emme pidä kaaoksesta.

        Ja niinpä kun tämä minämme eroaa ruumiista kuoleman hetkellä, entropia jää jäljelle. Ruumis yksinkertaisesti hajoaa. Ja tämä antientropia, meidän olemuksemme, meidän ”minä”, se menee johonkin tuntemattomaan paikkaan. Me emme tiedä. Emme tiedä, keitä olemme, emme tiedä, mitä meille tapahtuu kuoleman hetkellä, emmekä tiedä, mistä tulimme tähän kehoon.

        Tärkeintä komponenttia, sisäistä komponenttia, ei ymmärretä mielellä ja havainnointiin perustuvilla menetelmillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jumala on läsnä kaikessa luodussa, mutta myös sen ylä- ja alapuolella. Jumala on myös jotain aivan muuta.

        Tämän edustamaa teologian suuntausta kutsutaan panenteistiseksi. Sen mukaan koko maailma on Jumalassa, mutta Jumala on enemmän kuin maailma. Panenteismi ei ole sama asia kuin panteismi, jonka mukaan todellisuus ja Jumala ovat sama asia.

        Maailma on Jumalan ruumis.

        Jos kristinuskosta riistää sosiaalisen ja ympäristövastuun ja pohtii vain omaa pelastusta, se on aika vastenmielinen uskonto, Sipiläinen miettii.


        "Sinä houkuttelet meidät lahjoistasi kylläisinä

        etsimään kohtuutta,

        sellaista elämää, joka mahtuu tämän maapallon puitteisiin."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kristinuskosta riistää sosiaalisen ja ympäristövastuun ja pohtii vain omaa pelastusta, se on aika vastenmielinen uskonto, Sipiläinen miettii.


        "Sinä houkuttelet meidät lahjoistasi kylläisinä

        etsimään kohtuutta,

        sellaista elämää, joka mahtuu tämän maapallon puitteisiin."

        AP. aloitit ketjun mayavada filosofialla.

        Sinulla on kuitenkin oikeus mielipiteeseesi, joten älä loukkaannu siitä, että yritän korjata sitä, älä loukkaannu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kristinuskosta riistää sosiaalisen ja ympäristövastuun ja pohtii vain omaa pelastusta, se on aika vastenmielinen uskonto, Sipiläinen miettii.


        "Sinä houkuttelet meidät lahjoistasi kylläisinä

        etsimään kohtuutta,

        sellaista elämää, joka mahtuu tämän maapallon puitteisiin."

        Teologia on syvimmältä olemukseltaan viisautta. Viisaus on kuin pohjavesi, joka nousee ajoittain pintaan.

        Varhaisessa kirkossa ja itäisessä teologiassa oli vahvoilla kosminen viisaustraditio. Teologia ei koskenut pelkkää ihmistä, vaan koko kosmosta.

        – Esimerkiksi pelastus käsitettiin koko luomakunnan asiaksi, ei vain yksittäistä ihmistä koskevaksi.

        Lännessä valistus työnsi syrjään ikiaikaisen tajun luonnon pyhyydestä. Teologiasta tuli ihmiskeskeisempää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jumala on läsnä kaikessa luodussa, mutta myös sen ylä- ja alapuolella. Jumala on myös jotain aivan muuta.

        Tämän edustamaa teologian suuntausta kutsutaan panenteistiseksi. Sen mukaan koko maailma on Jumalassa, mutta Jumala on enemmän kuin maailma. Panenteismi ei ole sama asia kuin panteismi, jonka mukaan todellisuus ja Jumala ovat sama asia.

        Maailma on Jumalan ruumis.

        Panenteismi (m.kreik. πᾶν (pân) "kaikki"; ἐν (en) "jossakin, -ssa"; ja θεός (theós) "jumala"; "kaikki-Jumalassa" t. "Jumala-kaikessa") on teologinen näkökanta Jumalan ja kaikkeuden välisestä suhteesta. Se ei ole sama asia kuin panteismi. Panenteismi voidaan jakaa kahteen päälajiin, jotka voidaan tässä nimittää pan-enteismiksi ja panen-teismiksi.

        Pan-enteismi on näkökanta, jonka mukaan Jumala on kaikessa. Kaikki ei itsessään ole osa Jumalaa, joka puolestaan on transsendentti suhteessa maailmaan. Jumala on luonut maailman, mutta maailma ei ole substantiaalisesti Jumala. Vaikka kaikki eli maailma onkin äärellinen, Jumala on ääretön ja näin ollen on läsnä myös maailmassa. Tämä näkökanta on mm. ortodoksien opetuksessa.

        Panen-teismi - kaikki on Jumalassa - puolestaan tarkoittaa katsantokantaa, jonka mukaan kaikki on substantiaalisesti osa Jumalaa, mutta Jumala itsessään on suurempi kuin äärellinen maailma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        AP. aloitit ketjun mayavada filosofialla.

        Sinulla on kuitenkin oikeus mielipiteeseesi, joten älä loukkaannu siitä, että yritän korjata sitä, älä loukkaannu.

        AP. aloitit ketjun mayavada filosofialla.

        Sinulla on kuitenkin oikeus mielipiteeseesi, joten älä loukkaannu siitä, että yritän korjata sitä, älä loukkaannu.

        ___________________

        Māyāvāda on yleisnimitys useille filosofisille opeille, joissa Absoluuttia pidetään persoonattomana ja maailmaa, yksittäisiä eläviä olentoja ja Jumalaa illuusion tuotteina. Tämä oppi, joka on pohjimmiltaan buddhalaisuuden kätketty muoto, on ristiriidassa Vedan merkityksen kanssa ja yhteensopimaton puhtaan bhaktin periaatteiden kanssa.



        Mayavadit tekevät turhia, valheellisia ponnisteluja saadakseen tietoa.

        He eivät voi päästä tähän asuinpaikkaan. He ovat läsnä tässä aineellisessa maailmassa aina Satya-lokaan asti, mutta Brahma-lokan tasolla heidän matkansa päättyy, he ovat valmiita. He eivät voi kulkea Brahma-lokan läpi ja päästä Vaikunthaan tällä esityksellä, jota he ...
        ”so 'ham”, ”olen osa Korkeinta Olentoa”.

        Tämä käsitys pidättää heidät Brahma-lokan tasolla, se ei salli heidän mennä korkeammalle tai tunkeutua syvemmälle.

        Mutta 'daso 'ham' - jos tällainen esitys on läsnä, silloin sallitaan astua korkeampaan maailmaan.


        __________________

        Miksi Herra antaa joskus väärää tietoa?

        Kun on kyse pyhistä ja vanhurskaista, Herra ei petä ketään. Mutta kun on kyse demonisen luonteen omaavista ihmisistä ja kateellisista ihmisistä, jotka haluavat käyttää Hänen energiaansa hyväkseen, Herran on oltava ovela.



        Joskus Maahan lähetetään tarkoituksella väärää tietoa eli eksytystä. Esimerkiksi Buhhda lähetettiin julistamaan väärää tietoa, VAIKKA HÄN TIESI TOTUUDEN. Ja hän oli Itse Vishnun avatara. Mutta Buddha, jota nykyään palvotaan, ei ole Vishnun avatara. Toinen oli Shankaracharya, joka oli Shivan inkarnaatio. Hänkin tiesi totuuden, mutta Krishnan/Vishnun pyynnöstä hän kertoi harhaanjohtavaa filosofiaa. Buddhan tehtävä on kuitenkin suuri, ja hän muun muassa lopetti kokonaan eläinuhrit, joita suoritettiin Vedojen nimissä. Ja hän toi väkivallattomuuden filosofian ihmisten keskuuteen. Ja hänen tehtävänsä päättyi. Myöhemmin tuli Madhvacharya, joka muutti edelleen filosofiaa, ja niin edelleen.


        _____________________


        Jopa Raamatussa on jotain sellaista, vaikka eri kontekstissa.


        2. Tessalonikalaiskirje 2:11 FB38
        Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen.


        Siis tahallisesta eksytyksestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        AP. aloitit ketjun mayavada filosofialla.

        Sinulla on kuitenkin oikeus mielipiteeseesi, joten älä loukkaannu siitä, että yritän korjata sitä, älä loukkaannu.

        ___________________

        Māyāvāda on yleisnimitys useille filosofisille opeille, joissa Absoluuttia pidetään persoonattomana ja maailmaa, yksittäisiä eläviä olentoja ja Jumalaa illuusion tuotteina. Tämä oppi, joka on pohjimmiltaan buddhalaisuuden kätketty muoto, on ristiriidassa Vedan merkityksen kanssa ja yhteensopimaton puhtaan bhaktin periaatteiden kanssa.



        Mayavadit tekevät turhia, valheellisia ponnisteluja saadakseen tietoa.

        He eivät voi päästä tähän asuinpaikkaan. He ovat läsnä tässä aineellisessa maailmassa aina Satya-lokaan asti, mutta Brahma-lokan tasolla heidän matkansa päättyy, he ovat valmiita. He eivät voi kulkea Brahma-lokan läpi ja päästä Vaikunthaan tällä esityksellä, jota he ...
        ”so 'ham”, ”olen osa Korkeinta Olentoa”.

        Tämä käsitys pidättää heidät Brahma-lokan tasolla, se ei salli heidän mennä korkeammalle tai tunkeutua syvemmälle.

        Mutta 'daso 'ham' - jos tällainen esitys on läsnä, silloin sallitaan astua korkeampaan maailmaan.


        __________________

        Miksi Herra antaa joskus väärää tietoa?

        Kun on kyse pyhistä ja vanhurskaista, Herra ei petä ketään. Mutta kun on kyse demonisen luonteen omaavista ihmisistä ja kateellisista ihmisistä, jotka haluavat käyttää Hänen energiaansa hyväkseen, Herran on oltava ovela.



        Joskus Maahan lähetetään tarkoituksella väärää tietoa eli eksytystä. Esimerkiksi Buhhda lähetettiin julistamaan väärää tietoa, VAIKKA HÄN TIESI TOTUUDEN. Ja hän oli Itse Vishnun avatara. Mutta Buddha, jota nykyään palvotaan, ei ole Vishnun avatara. Toinen oli Shankaracharya, joka oli Shivan inkarnaatio. Hänkin tiesi totuuden, mutta Krishnan/Vishnun pyynnöstä hän kertoi harhaanjohtavaa filosofiaa. Buddhan tehtävä on kuitenkin suuri, ja hän muun muassa lopetti kokonaan eläinuhrit, joita suoritettiin Vedojen nimissä. Ja hän toi väkivallattomuuden filosofian ihmisten keskuuteen. Ja hänen tehtävänsä päättyi. Myöhemmin tuli Madhvacharya, joka muutti edelleen filosofiaa, ja niin edelleen.


        _____________________


        Jopa Raamatussa on jotain sellaista, vaikka eri kontekstissa.


        2. Tessalonikalaiskirje 2:11 FB38
        Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen.


        Siis tahallisesta eksytyksestä.

        Shivan ja hänen puolisonsa Parvatin keskustelusta:

        "Rakas Parvati, Kali-yugassa otan brahmanin muodon ja opetan tätä kuviteltua Mayavada-filosofiaa. Huijatakseen ateisteja kuvailen Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden olevan vailla muotoa ja ominaisuuksia"


        Hieman eri tavalla käännettynä

        Shivan ja hänen puolisonsa Parvatin keskustelusta:

        "Rakas Parvati, Kali-yugassa otan brahmanin muodon ja opetan tätä kuviteltua Mayavada-filosofiaa. Huijatakseen ateisteja kuvailen Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden olevan vailla muotoa ja ominaisuuksia"

        ________________

        Vishnun/Krishnan tahdon mukaisesti myös Shiva inkarnoitui maan päälle jakamaan vääriä ja harhaanjohtavia opetuksia ihmisille, jotka eivät halunneet tuntea Jumalaa.


        Ja tietenkin Shankacharya tiesi totuuden, mutta sanoi tarkoituksella eri tavalla - eksyttääkseen. Tällaista tapahtuu joskus, ihan Jumalan käskystä.

        _____________________



        Tosiasia on, että kun Herra päätti inkarnoitua maan päälle Buddhan muodossa, ihmiset olivat niin alennustilassa, että he alkoivat käyttää Vedalaisen tiedon karmallisia osioita, joissa määrätään eläinten uhraamisesta - vain nauttiakseen niiden lihasta. He eivät olleet kiinnostuneita tämän rituaalin alkuperäisestä merkityksestä, jossa papit järjestivät itselleen eräänlaisen "henkisen kilpailun", sillä mystisen voimansa ansiosta he testasivat käytännössä suurta määrää erityisiä mantroja, joissa tapetun eläimen sielu sai joko ihmisen kehon tai nuoren eläimen kehon. Kuudennen vuosisadan alussa eKr. tällaisia pappeja ei käytännössä enää ollut jäljellä, ja teurastettujen eläinten hirvittäviä huutoja kuultiin kaikkialla maassa.


        Krishna ei voinut hyväksyä tätä vääryyttä, joten Hän päätti pettää kaikki ...ja koska Hän oli Itse Veda-tiedon ruumiillistuma, Hän tuli Buddhana ja hylkäsi Vedat.

        Toisin sanoen Krishna hylkäsi Itsensä. Hän teki tämän tarkoituksella, vain pysäyttääkseen vedalaiset uhrit.

        Koska Hän itse oli Vedan ja kaikkien uskontojen ruumiillistuma, Hän sai ihmiset seuraamaan Vedan sijaan Itseään, mutta koska Hän Itse on Vedan lähde, ihmiset puhdistettiin. Se on Jumalan niin ovela temppu.

        Siksi buddhalaisuuden seuraajat eivät tunnusta Vedoja. Jos he toteuttavat elämässään buddhalaisuuden pääperiaatetta - ahimsaa, eli eivät tee väkivaltaa eläimille - heidän elämänsä paranee, ja lopulta he pääsevät henkimaailmaan. Jos buddhalainen tukee eläinten tappamista ja syö lihaa, hän on yksinkertaisesti tekopyhä.


        Näin ollen Veda-aikoina uhrattiin joskus eläimiä, mutta eläimet saivat sen seurauksena paljon paremman uuden syntymän, joskus jopa ihmiskehon.

        Vedalaiset brahmanit sen sijaan kokeilivat joskus voimakkaita vedalaisia mantroja, eikä kenenkään tarvinnut koskaan kärsiä.

        Mutta ihmiset alkoivat tappaa eläimiä omaksi huvikseen vedalaisten uhrausten nimissä, ja se oli aivan jotain muuta, ja sen lopettamiseksi Buddha tuli ja lopetti eläinten tappamisen.

        ______________________


        Jeesus myös ei kertonut koko totuutta.


        Kristus itse myönsi opetuksensa epätäydellisyyden:

        12

        »Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13

        Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).

        Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:

        (Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shivan ja hänen puolisonsa Parvatin keskustelusta:

        "Rakas Parvati, Kali-yugassa otan brahmanin muodon ja opetan tätä kuviteltua Mayavada-filosofiaa. Huijatakseen ateisteja kuvailen Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden olevan vailla muotoa ja ominaisuuksia"


        Hieman eri tavalla käännettynä

        Shivan ja hänen puolisonsa Parvatin keskustelusta:

        "Rakas Parvati, Kali-yugassa otan brahmanin muodon ja opetan tätä kuviteltua Mayavada-filosofiaa. Huijatakseen ateisteja kuvailen Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden olevan vailla muotoa ja ominaisuuksia"

        ________________

        Vishnun/Krishnan tahdon mukaisesti myös Shiva inkarnoitui maan päälle jakamaan vääriä ja harhaanjohtavia opetuksia ihmisille, jotka eivät halunneet tuntea Jumalaa.


        Ja tietenkin Shankacharya tiesi totuuden, mutta sanoi tarkoituksella eri tavalla - eksyttääkseen. Tällaista tapahtuu joskus, ihan Jumalan käskystä.

        _____________________



        Tosiasia on, että kun Herra päätti inkarnoitua maan päälle Buddhan muodossa, ihmiset olivat niin alennustilassa, että he alkoivat käyttää Vedalaisen tiedon karmallisia osioita, joissa määrätään eläinten uhraamisesta - vain nauttiakseen niiden lihasta. He eivät olleet kiinnostuneita tämän rituaalin alkuperäisestä merkityksestä, jossa papit järjestivät itselleen eräänlaisen "henkisen kilpailun", sillä mystisen voimansa ansiosta he testasivat käytännössä suurta määrää erityisiä mantroja, joissa tapetun eläimen sielu sai joko ihmisen kehon tai nuoren eläimen kehon. Kuudennen vuosisadan alussa eKr. tällaisia pappeja ei käytännössä enää ollut jäljellä, ja teurastettujen eläinten hirvittäviä huutoja kuultiin kaikkialla maassa.


        Krishna ei voinut hyväksyä tätä vääryyttä, joten Hän päätti pettää kaikki ...ja koska Hän oli Itse Veda-tiedon ruumiillistuma, Hän tuli Buddhana ja hylkäsi Vedat.

        Toisin sanoen Krishna hylkäsi Itsensä. Hän teki tämän tarkoituksella, vain pysäyttääkseen vedalaiset uhrit.

        Koska Hän itse oli Vedan ja kaikkien uskontojen ruumiillistuma, Hän sai ihmiset seuraamaan Vedan sijaan Itseään, mutta koska Hän Itse on Vedan lähde, ihmiset puhdistettiin. Se on Jumalan niin ovela temppu.

        Siksi buddhalaisuuden seuraajat eivät tunnusta Vedoja. Jos he toteuttavat elämässään buddhalaisuuden pääperiaatetta - ahimsaa, eli eivät tee väkivaltaa eläimille - heidän elämänsä paranee, ja lopulta he pääsevät henkimaailmaan. Jos buddhalainen tukee eläinten tappamista ja syö lihaa, hän on yksinkertaisesti tekopyhä.


        Näin ollen Veda-aikoina uhrattiin joskus eläimiä, mutta eläimet saivat sen seurauksena paljon paremman uuden syntymän, joskus jopa ihmiskehon.

        Vedalaiset brahmanit sen sijaan kokeilivat joskus voimakkaita vedalaisia mantroja, eikä kenenkään tarvinnut koskaan kärsiä.

        Mutta ihmiset alkoivat tappaa eläimiä omaksi huvikseen vedalaisten uhrausten nimissä, ja se oli aivan jotain muuta, ja sen lopettamiseksi Buddha tuli ja lopetti eläinten tappamisen.

        ______________________


        Jeesus myös ei kertonut koko totuutta.


        Kristus itse myönsi opetuksensa epätäydellisyyden:

        12

        »Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13

        Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).

        Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:

        (Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?

        Shivan ja hänen puolisonsa Parvatin keskustelusta:

        "Rakas Parvati, Kali-yugassa otan brahmanin muodon ja opetan tätä kuviteltua Mayavada-filosofiaa. Huijatakseen ateisteja kuvailen Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden olevan vailla muotoa ja ominaisuuksia"


        Vishnun/Krishnan tahdon mukaisesti myös Shiva inkarnoitui maan päälle jakamaan vääriä ja harhaanjohtavia opetuksia ihmisille, jotka eivät halunneet tuntea Jumalaa.


        Ja tietenkin Shankacharya tiesi totuuden, mutta sanoi tarkoituksella eri tavalla - eksyttääkseen. Tällaista tapahtuu joskus, ihan Jumalan käskystä.
        Shankaracharya on suuri henkinen opettaja, joka saarnasi monismin (advaita-vada) filosofiaa - oppia, jonka mukaan Jumalalla ei ole tiettyä muotoa. Hän oli Shivan ilmentymänä.


        Shivan inkarnaatio Shankaracharya tiesi Krishnasta, ja hän jopa teki laulun:
        "Bhaja Govindam Bhaja Govindam"
        (Stotram by Sri Adi Shankrachar).

        Ja Krishna on Govinda.


        _______________________


        Ennustus Shivan ilmestymisestä Shankaracharyana Kali Yugassa.
        Toinen mielenkiintoinen ennustus kertoo, että Kali-yugassa yksi suurista puolijumalista, Herra Shiva, ilmestyy Shankaracharyana.

        Padma Puranassa (6.236.5-12) Shiva selittää vaimolleen Parvatille, kuinka hän laskeutuu Kali-aikakaudella julistamaan buddhalaisuuden illusoriseksi, vääräksi uskonnoksi.
        Hän sanoo levittävänsä Mayavadaa eli persoonattomuuden filosofiaa, jonka pääaiheena on Brahmanin, suuren persoonattoman henkisen voiman, määrittelemätön luonne.

        Shiva sanoo:
        Mayan filosofia (Mayavada) on jumalaton oppi, se on pseudobuddhalaisuutta. Minä julistan sen ilmestymällä Kali Yugassa brahmanin muodossa. Se tekee Vedojen Pyhät Tekstit merkityksettömiksi, maailma tuomitsee sen.
        Tämä oppi kehottaa luopumaan velvollisuuksista (olemaan vapaa karmasta), ja siksi se on langenneiden uskonto. Sillä perusteella, että Korkein Sielu ja yksilön sielu kumpuavat (samasta) ... Brahmanista, julistan he tasa-arvoisiksi.
        Oi Jumalatar, olen päättänyt levittää Mayavada-uskontoa (persoonattomuutta) PETTÄÄKSENI Kalin aikakauden ihmisiä {suuntaamalla heitä kohti ateismia kieltämällä Jumalan Persoonallisen muodon).

        Shiva Purana siteeraa Korkeimman Herran sanoja, jotka on osoitettu lordi Shivalle:
        Johdata Kali-yugan ihmiset harhaan saarnaamalla Vedojen kuvitteellista merkitystä hämmentääkseen heitä.

        Korkein Herra Itse määräsi Shivan laskeutumaan Kali Yugaan eksyttääkseen ateistit ja kehittääkseen filosofian ja kirjallisuuden, joka kätkee Korkeimman Herran ja saa ihmiset luulemaan, että Shiva on Korkein Herra.

        Tämä todetaan Padma Puranassa (6.71.89-116). Tässä jakeessa saamme vahvistuksen sille, että Korkeimman Herran pyynnöstä Herra Shiva ilmestyi Shankaracharyan muodossa Kali Yugassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shivan ja hänen puolisonsa Parvatin keskustelusta:

        "Rakas Parvati, Kali-yugassa otan brahmanin muodon ja opetan tätä kuviteltua Mayavada-filosofiaa. Huijatakseen ateisteja kuvailen Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden olevan vailla muotoa ja ominaisuuksia"


        Vishnun/Krishnan tahdon mukaisesti myös Shiva inkarnoitui maan päälle jakamaan vääriä ja harhaanjohtavia opetuksia ihmisille, jotka eivät halunneet tuntea Jumalaa.


        Ja tietenkin Shankacharya tiesi totuuden, mutta sanoi tarkoituksella eri tavalla - eksyttääkseen. Tällaista tapahtuu joskus, ihan Jumalan käskystä.
        Shankaracharya on suuri henkinen opettaja, joka saarnasi monismin (advaita-vada) filosofiaa - oppia, jonka mukaan Jumalalla ei ole tiettyä muotoa. Hän oli Shivan ilmentymänä.


        Shivan inkarnaatio Shankaracharya tiesi Krishnasta, ja hän jopa teki laulun:
        "Bhaja Govindam Bhaja Govindam"
        (Stotram by Sri Adi Shankrachar).

        Ja Krishna on Govinda.


        _______________________


        Ennustus Shivan ilmestymisestä Shankaracharyana Kali Yugassa.
        Toinen mielenkiintoinen ennustus kertoo, että Kali-yugassa yksi suurista puolijumalista, Herra Shiva, ilmestyy Shankaracharyana.

        Padma Puranassa (6.236.5-12) Shiva selittää vaimolleen Parvatille, kuinka hän laskeutuu Kali-aikakaudella julistamaan buddhalaisuuden illusoriseksi, vääräksi uskonnoksi.
        Hän sanoo levittävänsä Mayavadaa eli persoonattomuuden filosofiaa, jonka pääaiheena on Brahmanin, suuren persoonattoman henkisen voiman, määrittelemätön luonne.

        Shiva sanoo:
        Mayan filosofia (Mayavada) on jumalaton oppi, se on pseudobuddhalaisuutta. Minä julistan sen ilmestymällä Kali Yugassa brahmanin muodossa. Se tekee Vedojen Pyhät Tekstit merkityksettömiksi, maailma tuomitsee sen.
        Tämä oppi kehottaa luopumaan velvollisuuksista (olemaan vapaa karmasta), ja siksi se on langenneiden uskonto. Sillä perusteella, että Korkein Sielu ja yksilön sielu kumpuavat (samasta) ... Brahmanista, julistan he tasa-arvoisiksi.
        Oi Jumalatar, olen päättänyt levittää Mayavada-uskontoa (persoonattomuutta) PETTÄÄKSENI Kalin aikakauden ihmisiä {suuntaamalla heitä kohti ateismia kieltämällä Jumalan Persoonallisen muodon).

        Shiva Purana siteeraa Korkeimman Herran sanoja, jotka on osoitettu lordi Shivalle:
        Johdata Kali-yugan ihmiset harhaan saarnaamalla Vedojen kuvitteellista merkitystä hämmentääkseen heitä.

        Korkein Herra Itse määräsi Shivan laskeutumaan Kali Yugaan eksyttääkseen ateistit ja kehittääkseen filosofian ja kirjallisuuden, joka kätkee Korkeimman Herran ja saa ihmiset luulemaan, että Shiva on Korkein Herra.

        Tämä todetaan Padma Puranassa (6.71.89-116). Tässä jakeessa saamme vahvistuksen sille, että Korkeimman Herran pyynnöstä Herra Shiva ilmestyi Shankaracharyan muodossa Kali Yugassa.

        Shankaracharya (788-820 jKr.), joka tunnetaan myös nimellä Shankara, palvoi Shivaa. Hän syntyi Etelä-Intiassa brahmaniperheeseen, joka asui Kaladin kaupungissa Periyar-joen rannalla. Shankaran ilmestyessä buddhalaisuus oli jo levinnyt koko Intiaan. Buddhalaisia suojeli 3. vuosisadalla eaa. itse keisari Ashoka, eivätkä he epäröineet hylätä Vedoja. Buddhalainen filosofia perustuu käsitykseen, jonka mukaan aineellinen luomakunta on vain absoluuttisen totuuden ilmentymä, joka puolestaan on väliaikainen ja egoististen halujen ylläpitämä. Uskotaan, että ennen kuin ihminen voi palata tyhjyyteen, nämä halut on tuhottava. Tästä seuraa, että tyhjyys itsessään on ainoa ikuinen todellisuus ja että se on kaiken ilmenemisen lähde. Buddhalaiset eivät usko Jumalaan tai sieluun, vaan heidän perususkomuksensa on, että kaikkien asioiden ydin on tyhjyys eli tyhjyys, jossa ihminen voi löytää nirvanan eli vapautumisen kaikesta kärsimyksestä.

        Niinpä Shankara tuli uudistamaan ja puhdistamaan uskonnollista elämää palauttamalla Vedalaisten Kirjoitusten auktoriteetin. Hänen tulkintansa Vedoista tunnetaan ..., koska hän opetti, että yksilöllinen jiva (sielu) on identtinen Jumalan kanssa ja että loppujen lopuksi henkinen olemassaolo on vailla monimuotoisuutta eikä siinä ole yksilöllisyyttä tai persoonallisuutta. Hänen opetuksensa mukaan Korkeimman Olennon ja jivan yksilöllisyys on harhaa.
        Hänen opetustensa mukaan Korkeimman Olennon ja jivan yksilöllisyys on illuusio.

        Tämä Mayavada-filosofia sisältää myös väitteen, jonka mukaan koko aineellinen maailma on valheellinen. Vain persoonaton Brahman, suuri kirkas valo, on totta. Luoputtuaan egosta (kehotietoisuudesta) mayavadi pyrkii jälleen sulautumaan Brahmaniin, jossa ei ole toimintaa, ei henkisiä yksilöllisiä piirteitä. Tästä voimme päätellä, että impersonalistit eivät tutki Vedoja lainkaan, Vedanta-sutroja lukuun ottamatta. Itse asiassa, jos lukee huolellisesti Vedan kirjallisuutta aina Puranoihin asti, huomaa, että se on omistettu pääasiassa Absoluuttisen Totuuden Persoonallisten ominaisuuksien kuvaamiselle, ja tämä on vastoin impersonalistien näkemystä ja osoittaa selvästi, että Korkein on persoonallisuus.

        Saarnatakseen oppiaan Shankara-charya joutui hylkäämään monia Vedan lausumia, joiden mukaan Absoluuttinen Totuus on Korkein Persoona ja jiva on sen alisteinen osa. Jonglööraamalla sanoilla hän loi väärän teorian, jonka mukaan Brahman on yksin puhdas persoonaton Brahman, ja kaikki Jumalan inkarnaatiot tässä maailmankaikkeudessa ovat vain tämän Brahmanin ilmentymiä.


        Näin Shankaracharya asettui vastakkain kaikkien perinteisten Vedalaisten koulukuntien kanssa. Buddhan tavoin hän kieltäytyi vastaamasta kosmoksen luonnetta koskeviin kysymyksiin ja julisti, että maya, illuusion energia, oli selittämätön.
        Koska buddhalaiset olivat vuosisatojen ajan noudattaneet täydellisen ateismin filosofiaa eivätkä koskaan hyväksyneet ajatuksia Korkeimmasta Persoonasta, Shankaran filosofia oli ainoa näkemysjärjestelmä, jonka he saattoivat hyväksyä. Se oli jonkinlainen kompromissi ateismin ja teismin välillä, mutta Shankara rakensi oppinsa Vedojen varaan. Shankara matkusti ympäri Intiaa, hänen argumenttinsa valtasivat kaikkialla, ja buddhalaisuus kumarsi niitä. Tavoite siis saavutettiin, ja siinä määrin, että Shankaran kirjaa ”Shariraka-bhashyaa” pidetään vielä tänäkin päivänä lopullisena Vedantan tulkintana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shankaracharya (788-820 jKr.), joka tunnetaan myös nimellä Shankara, palvoi Shivaa. Hän syntyi Etelä-Intiassa brahmaniperheeseen, joka asui Kaladin kaupungissa Periyar-joen rannalla. Shankaran ilmestyessä buddhalaisuus oli jo levinnyt koko Intiaan. Buddhalaisia suojeli 3. vuosisadalla eaa. itse keisari Ashoka, eivätkä he epäröineet hylätä Vedoja. Buddhalainen filosofia perustuu käsitykseen, jonka mukaan aineellinen luomakunta on vain absoluuttisen totuuden ilmentymä, joka puolestaan on väliaikainen ja egoististen halujen ylläpitämä. Uskotaan, että ennen kuin ihminen voi palata tyhjyyteen, nämä halut on tuhottava. Tästä seuraa, että tyhjyys itsessään on ainoa ikuinen todellisuus ja että se on kaiken ilmenemisen lähde. Buddhalaiset eivät usko Jumalaan tai sieluun, vaan heidän perususkomuksensa on, että kaikkien asioiden ydin on tyhjyys eli tyhjyys, jossa ihminen voi löytää nirvanan eli vapautumisen kaikesta kärsimyksestä.

        Niinpä Shankara tuli uudistamaan ja puhdistamaan uskonnollista elämää palauttamalla Vedalaisten Kirjoitusten auktoriteetin. Hänen tulkintansa Vedoista tunnetaan ..., koska hän opetti, että yksilöllinen jiva (sielu) on identtinen Jumalan kanssa ja että loppujen lopuksi henkinen olemassaolo on vailla monimuotoisuutta eikä siinä ole yksilöllisyyttä tai persoonallisuutta. Hänen opetuksensa mukaan Korkeimman Olennon ja jivan yksilöllisyys on harhaa.
        Hänen opetustensa mukaan Korkeimman Olennon ja jivan yksilöllisyys on illuusio.

        Tämä Mayavada-filosofia sisältää myös väitteen, jonka mukaan koko aineellinen maailma on valheellinen. Vain persoonaton Brahman, suuri kirkas valo, on totta. Luoputtuaan egosta (kehotietoisuudesta) mayavadi pyrkii jälleen sulautumaan Brahmaniin, jossa ei ole toimintaa, ei henkisiä yksilöllisiä piirteitä. Tästä voimme päätellä, että impersonalistit eivät tutki Vedoja lainkaan, Vedanta-sutroja lukuun ottamatta. Itse asiassa, jos lukee huolellisesti Vedan kirjallisuutta aina Puranoihin asti, huomaa, että se on omistettu pääasiassa Absoluuttisen Totuuden Persoonallisten ominaisuuksien kuvaamiselle, ja tämä on vastoin impersonalistien näkemystä ja osoittaa selvästi, että Korkein on persoonallisuus.

        Saarnatakseen oppiaan Shankara-charya joutui hylkäämään monia Vedan lausumia, joiden mukaan Absoluuttinen Totuus on Korkein Persoona ja jiva on sen alisteinen osa. Jonglööraamalla sanoilla hän loi väärän teorian, jonka mukaan Brahman on yksin puhdas persoonaton Brahman, ja kaikki Jumalan inkarnaatiot tässä maailmankaikkeudessa ovat vain tämän Brahmanin ilmentymiä.


        Näin Shankaracharya asettui vastakkain kaikkien perinteisten Vedalaisten koulukuntien kanssa. Buddhan tavoin hän kieltäytyi vastaamasta kosmoksen luonnetta koskeviin kysymyksiin ja julisti, että maya, illuusion energia, oli selittämätön.
        Koska buddhalaiset olivat vuosisatojen ajan noudattaneet täydellisen ateismin filosofiaa eivätkä koskaan hyväksyneet ajatuksia Korkeimmasta Persoonasta, Shankaran filosofia oli ainoa näkemysjärjestelmä, jonka he saattoivat hyväksyä. Se oli jonkinlainen kompromissi ateismin ja teismin välillä, mutta Shankara rakensi oppinsa Vedojen varaan. Shankara matkusti ympäri Intiaa, hänen argumenttinsa valtasivat kaikkialla, ja buddhalaisuus kumarsi niitä. Tavoite siis saavutettiin, ja siinä määrin, että Shankaran kirjaa ”Shariraka-bhashyaa” pidetään vielä tänäkin päivänä lopullisena Vedantan tulkintana.

        Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Puranat tunnustavat lordi Shivan lordi Vishnun, Krishnan, suureksi palvojaksi. Hänen kuvissaan Shiva näyttää aina uppoutuneena meditaatioon, jonka keskipisteenä on Absoluuttinen Totuus, Sri Krishna.


        Shankara itse paljasti todelliset näkemyksensä, Herran Krishnan hartaan näkemykset, useita kertoja elämänsä aikana.



        Shankaran omat näkemykset olivat aivan erilaisia kuin hänen opettamansa filosofia. Tästä ei ole selkeämpää todistetta kuin hänen Bhagavad-gitaa koskevan mietiskelynsä tekstit 8 ja 9:

        ”Kumarran kunnioittavasti Jumaluuden Korkeimmalle Persoonallisuudelle, Krishnalle…
        ...
        ... Kumartukaa, kumartukaa, kumartukaa Hänelle, Korkeimmalle Herralle... ”

        Elämänsä loppupuolella Shankara kirjoitti säkeen, joka oli osoitettu niille, jotka eivät olleet ymmärtäneet Vedojen todellista sanomaa. Shankaracharyan seuraajat hylkäsivät usein tämän säkeen, mutta joka kuitenkin kuvastaa Lordi Shivan todellista tunnelmaa:

        ”Palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, oi oppineet typerykset! Sillä elämän lopussa kieliopilliset temppunne eivät auta teitä”.


        Tämä siis myös on todiste siitä, että Shankara tiesi totuuden, mutta tahallaan Krishnan käskystä antoi väärää tietoa.

        Myös Buddha tiesi Totuuden.

        Tosiasia on, että kun Herra päätti inkarnoitua maan päälle Buddhan muodossa, ihmiset olivat niin alennustilassa, että he alkoivat käyttää Vedalaisen tiedon karmallisia osioita, joissa määrätään eläinten uhraamisesta - vain nauttiakseen niiden lihasta. He eivät olleet kiinnostuneita tämän rituaalin alkuperäisestä merkityksestä, jossa papit järjestivät itselleen eräänlaisen "henkisen kilpailun", sillä mystisen voimansa ansiosta he testasivat käytännössä suurta määrää erityisiä mantroja, joissa tapetun eläimen sielu sai joko ihmisen kehon tai nuoren eläimen kehon. Kuudennen vuosisadan alussa eKr. tällaisia pappeja ei käytännössä enää ollut jäljellä, ja teurastettujen eläinten hirvittäviä huutoja kuultiin kaikkialla maassa.
        Krishna ei voinut hyväksyä tätä vääryyttä, joten Hän päätti pettää kaikki ...ja koska Hän on Itse Veda-tiedon ruumiillistuma, Hän tuli Buddhana ja hylkäsi Vedat.

        Toisin sanoen Krishna hylkäsi Itsensä. Hän teki tämän tarkoituksella, vain pysäyttääkseen vedalaiset uhrit.


        Koska Hän Itse on Vedan ruumiillistuma, Hän sai ihmiset seuraamaan Vedan sijaan Itseään, mutta koska Hän Itse on Vedan Lähde, ihmiset puhdistettiin. Tämä oli Jumalan niin ovela temppu.

        Siksi buddhalaisuuden seuraajat eivät tunnusta Vedoja. Jos he toteuttavat elämässään buddhalaisuuden pääperiaatetta - ahimsaa, eli eivät tee väkivaltaa eläimille - heidän elämänsä paranee, ja lopulta he pääsevät henkimaailmaan. Jos buddhalainen tukee eläinten tappamista ja syö lihaa, hän on yksinkertaisesti tekopyhä.


        Vedoissa on monia erilaisia lausuntoja ERI IHMISTYHMILLE, jotka eivät sovi meidän alkuperäiseen ymmärrykseemme.

        Puraaneja on kolmenlaisia: sattvika, rajasika ja tamasika hyvyydessä, intohimossa ja tietämättömyydessä oleville ihmisille. Näiden Puranoiden luettelo ja luokittelu on esitetty Matsya-puranassa.

        Esimerkiksi tietämättömyyden vaikutuksen alaisille ihmisille on helpompaa ja luonnollisempaa hyväksyä Shiva Korkeimmaksi, koska hän ei aseta korkeita vaatimuksia hartailleen.

        Mutta jos kyseinen henkilö sattuu olemaan vilpitön Shivan seuraaja, niin jonkin ajan kuluttua Shiva saattaa paljastaa hänelle Vishnua (Krishnaa) koskevien salaisuuksien salaisuuden ja antaa hänelle Krishna-bhaktin siunaukset.

        Mutta yleensä näin ei tapahdu yhden elämän aikana. Tällä tavoin Krishna toisaalta suojaa Itseään epäpäteviltä henkilöiltä ja toisaalta antaa heille mahdollisuuden kehittyä vähitellen guna-karmansa mukaisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Puranat tunnustavat lordi Shivan lordi Vishnun, Krishnan, suureksi palvojaksi. Hänen kuvissaan Shiva näyttää aina uppoutuneena meditaatioon, jonka keskipisteenä on Absoluuttinen Totuus, Sri Krishna.


        Shankara itse paljasti todelliset näkemyksensä, Herran Krishnan hartaan näkemykset, useita kertoja elämänsä aikana.



        Shankaran omat näkemykset olivat aivan erilaisia kuin hänen opettamansa filosofia. Tästä ei ole selkeämpää todistetta kuin hänen Bhagavad-gitaa koskevan mietiskelynsä tekstit 8 ja 9:

        ”Kumarran kunnioittavasti Jumaluuden Korkeimmalle Persoonallisuudelle, Krishnalle…
        ...
        ... Kumartukaa, kumartukaa, kumartukaa Hänelle, Korkeimmalle Herralle... ”

        Elämänsä loppupuolella Shankara kirjoitti säkeen, joka oli osoitettu niille, jotka eivät olleet ymmärtäneet Vedojen todellista sanomaa. Shankaracharyan seuraajat hylkäsivät usein tämän säkeen, mutta joka kuitenkin kuvastaa Lordi Shivan todellista tunnelmaa:

        ”Palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, oi oppineet typerykset! Sillä elämän lopussa kieliopilliset temppunne eivät auta teitä”.


        Tämä siis myös on todiste siitä, että Shankara tiesi totuuden, mutta tahallaan Krishnan käskystä antoi väärää tietoa.

        Myös Buddha tiesi Totuuden.

        Tosiasia on, että kun Herra päätti inkarnoitua maan päälle Buddhan muodossa, ihmiset olivat niin alennustilassa, että he alkoivat käyttää Vedalaisen tiedon karmallisia osioita, joissa määrätään eläinten uhraamisesta - vain nauttiakseen niiden lihasta. He eivät olleet kiinnostuneita tämän rituaalin alkuperäisestä merkityksestä, jossa papit järjestivät itselleen eräänlaisen "henkisen kilpailun", sillä mystisen voimansa ansiosta he testasivat käytännössä suurta määrää erityisiä mantroja, joissa tapetun eläimen sielu sai joko ihmisen kehon tai nuoren eläimen kehon. Kuudennen vuosisadan alussa eKr. tällaisia pappeja ei käytännössä enää ollut jäljellä, ja teurastettujen eläinten hirvittäviä huutoja kuultiin kaikkialla maassa.
        Krishna ei voinut hyväksyä tätä vääryyttä, joten Hän päätti pettää kaikki ...ja koska Hän on Itse Veda-tiedon ruumiillistuma, Hän tuli Buddhana ja hylkäsi Vedat.

        Toisin sanoen Krishna hylkäsi Itsensä. Hän teki tämän tarkoituksella, vain pysäyttääkseen vedalaiset uhrit.


        Koska Hän Itse on Vedan ruumiillistuma, Hän sai ihmiset seuraamaan Vedan sijaan Itseään, mutta koska Hän Itse on Vedan Lähde, ihmiset puhdistettiin. Tämä oli Jumalan niin ovela temppu.

        Siksi buddhalaisuuden seuraajat eivät tunnusta Vedoja. Jos he toteuttavat elämässään buddhalaisuuden pääperiaatetta - ahimsaa, eli eivät tee väkivaltaa eläimille - heidän elämänsä paranee, ja lopulta he pääsevät henkimaailmaan. Jos buddhalainen tukee eläinten tappamista ja syö lihaa, hän on yksinkertaisesti tekopyhä.


        Vedoissa on monia erilaisia lausuntoja ERI IHMISTYHMILLE, jotka eivät sovi meidän alkuperäiseen ymmärrykseemme.

        Puraaneja on kolmenlaisia: sattvika, rajasika ja tamasika hyvyydessä, intohimossa ja tietämättömyydessä oleville ihmisille. Näiden Puranoiden luettelo ja luokittelu on esitetty Matsya-puranassa.

        Esimerkiksi tietämättömyyden vaikutuksen alaisille ihmisille on helpompaa ja luonnollisempaa hyväksyä Shiva Korkeimmaksi, koska hän ei aseta korkeita vaatimuksia hartailleen.

        Mutta jos kyseinen henkilö sattuu olemaan vilpitön Shivan seuraaja, niin jonkin ajan kuluttua Shiva saattaa paljastaa hänelle Vishnua (Krishnaa) koskevien salaisuuksien salaisuuden ja antaa hänelle Krishna-bhaktin siunaukset.

        Mutta yleensä näin ei tapahdu yhden elämän aikana. Tällä tavoin Krishna toisaalta suojaa Itseään epäpäteviltä henkilöiltä ja toisaalta antaa heille mahdollisuuden kehittyä vähitellen guna-karmansa mukaisesti.

        Pieniä poimintoja Śrīla Bhaktivinod Ṭhākurin
        kirjasta ”Jaiva-dharma”. Paljon käännösvirheitä suomen kielellä:


        Mayavadit eivät siis hyväksy puhtaan (eli mayan verhosta vapaan) yksilöllisen sielun olemassaoloa. He menevät vielä pidemmälle ja väittävät, että Brahmanin, joka haluaa ilmentää itsensä aineellisessa maailmassa, on otettava turvapaikka maya-shaktissa ja pukeuduttava aineelliseen (mayika) kehoon. Tämä vaikuttaa heidän mielestään ainoalta mahdolliselta tavalta, sillä käsitys Brahmanin ikuisesta henkisestä kehosta on heille pohjimmiltaan mahdoton hyväksyä.


        - Voivatko Vedat toimia Mayavadin näkemysten vahvistuksena?

        Babaji [vastasi]:

        - Ei koskaan! Majavada-filosofialla ei ole mitään tekemistä Vedojen kanssa. Itse asiassa mayavada on identtinen buddhalaisuuden kanssa.

        Padma-puranassa (Uttara Kanda, 46.6) Mahadev vastaa Uman (Parvatin) kysymykseen ja sanoo seuraavaa: "Oi Devi, mayavada-oppi on perustettu väärien kirjoitusten perusteella.

        Vaikka Māyāvādī bhāṣya pukeutuu arjalaisen uskonnon vaatteisiin ja puolustaa itseään Vedojen auktoriteetilla, todellisuudessa se on buddhalaisuuden piilotettu muoto. Oi Jumalatar, Kalin aikakaudella tulen itse maan päälle brahmanin hahmossa ja saarnaan tätä illuusion filosofiaa".


        ...
        - Prabhu, miksi lordi Shiva, joka on kaikkien puolijumalien herra, Vishnun paras palvoja, ryhtyi tällaiseen kauhistuttavaan tekoon?

        Babaji [vastasi]:

        - Sri Mahadev on Jumaluuden Ylimmän Persoonallisuuden guna-avatara.

        Kerran kävi niin, että demonit (asurat), jotka pyrkivät täyttämään syntiset, himokkaat halunsa, alkoivat palvoa Bhagavania innokkaasti ennennäkemättömän vallan saamisen toivossa. Nähdessään tämän ja halutessaan suojella bhaktin polkua sekä kaikkia vilpittömiä, korkeinta päämäärää tavoittelevia vaishnaveja, armollinen Herra puhutteli läheistä palvelijaansa, Shivaa, seuraavin sanoin:

        "Oi Shambhu, nyt puhtaan omistautumisen opetukset ovat joutuneet jumalattomien demonien käsiin, jotka opiskelevat bhakti-tiedettä ja saarnaavat sitä muille, niille, jotka ovat tietämättömyyden gunassa (tamas) ja joilla on demoninen luonto (asura-bhava) aivan kuten heilläkin."

        Tämä uhkaa olla katastrofaalista koko maailmalle. Pyydän sinua kirjoittamaan kirjan, joka pohjautuisi Vedojen auktoriteettiin ja sisältäisi samalla Mayavadan (illuusion filosofian) väärän opin. Saarnaa sitten tätä persoonatonta filosofiaa laajalti houkutellaksesi demoneita, ja tällä ovelalla tavalla piilota Minut heiltä ja suojele puhdasta omistautuneen palvelun polkuani. Demonit, joilla on jumalaton luonne, jättävät bhaktin harjoittamisen ja ottavat turvapaikan opetuksistasi. Näin vilpittömät hartaani voivat hengittää vapaasti ja nauttia puhtaan omistautumisen tunnelmien tuoksusta omanlaistensa piirissä esteettä."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pieniä poimintoja Śrīla Bhaktivinod Ṭhākurin
        kirjasta ”Jaiva-dharma”. Paljon käännösvirheitä suomen kielellä:


        Mayavadit eivät siis hyväksy puhtaan (eli mayan verhosta vapaan) yksilöllisen sielun olemassaoloa. He menevät vielä pidemmälle ja väittävät, että Brahmanin, joka haluaa ilmentää itsensä aineellisessa maailmassa, on otettava turvapaikka maya-shaktissa ja pukeuduttava aineelliseen (mayika) kehoon. Tämä vaikuttaa heidän mielestään ainoalta mahdolliselta tavalta, sillä käsitys Brahmanin ikuisesta henkisestä kehosta on heille pohjimmiltaan mahdoton hyväksyä.


        - Voivatko Vedat toimia Mayavadin näkemysten vahvistuksena?

        Babaji [vastasi]:

        - Ei koskaan! Majavada-filosofialla ei ole mitään tekemistä Vedojen kanssa. Itse asiassa mayavada on identtinen buddhalaisuuden kanssa.

        Padma-puranassa (Uttara Kanda, 46.6) Mahadev vastaa Uman (Parvatin) kysymykseen ja sanoo seuraavaa: "Oi Devi, mayavada-oppi on perustettu väärien kirjoitusten perusteella.

        Vaikka Māyāvādī bhāṣya pukeutuu arjalaisen uskonnon vaatteisiin ja puolustaa itseään Vedojen auktoriteetilla, todellisuudessa se on buddhalaisuuden piilotettu muoto. Oi Jumalatar, Kalin aikakaudella tulen itse maan päälle brahmanin hahmossa ja saarnaan tätä illuusion filosofiaa".


        ...
        - Prabhu, miksi lordi Shiva, joka on kaikkien puolijumalien herra, Vishnun paras palvoja, ryhtyi tällaiseen kauhistuttavaan tekoon?

        Babaji [vastasi]:

        - Sri Mahadev on Jumaluuden Ylimmän Persoonallisuuden guna-avatara.

        Kerran kävi niin, että demonit (asurat), jotka pyrkivät täyttämään syntiset, himokkaat halunsa, alkoivat palvoa Bhagavania innokkaasti ennennäkemättömän vallan saamisen toivossa. Nähdessään tämän ja halutessaan suojella bhaktin polkua sekä kaikkia vilpittömiä, korkeinta päämäärää tavoittelevia vaishnaveja, armollinen Herra puhutteli läheistä palvelijaansa, Shivaa, seuraavin sanoin:

        "Oi Shambhu, nyt puhtaan omistautumisen opetukset ovat joutuneet jumalattomien demonien käsiin, jotka opiskelevat bhakti-tiedettä ja saarnaavat sitä muille, niille, jotka ovat tietämättömyyden gunassa (tamas) ja joilla on demoninen luonto (asura-bhava) aivan kuten heilläkin."

        Tämä uhkaa olla katastrofaalista koko maailmalle. Pyydän sinua kirjoittamaan kirjan, joka pohjautuisi Vedojen auktoriteettiin ja sisältäisi samalla Mayavadan (illuusion filosofian) väärän opin. Saarnaa sitten tätä persoonatonta filosofiaa laajalti houkutellaksesi demoneita, ja tällä ovelalla tavalla piilota Minut heiltä ja suojele puhdasta omistautuneen palvelun polkuani. Demonit, joilla on jumalaton luonne, jättävät bhaktin harjoittamisen ja ottavat turvapaikan opetuksistasi. Näin vilpittömät hartaani voivat hengittää vapaasti ja nauttia puhtaan omistautumisen tunnelmien tuoksusta omanlaistensa piirissä esteettä."

        Vaisnaveista paras, Sri Mahadev, kuunteli Korkeimman Herran pyyntöä raskain sydämin, sillä tällainen toimeksianto ei voinut miellyttää häntä. Siitä huolimatta hän piti itseään Bhagavanin uskollisena palvelijana, omaksui Brahman Shankaracharyan hahmon ja saarnasi Mayavada-filosofiaa kaikkialla Intiassa täyttäen kuuliaisesti herransa käskyjä. Kuka voi syyttää häntä tästä?


        Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on ikimuistoisista ajoista lähtien pyörittänyt aineellisen olemassaolon pyörää (samsara-chakra). Sudarshanin kiekko, jota Herra pitää kädessään, suojelee koko maailmankaikkeutta, ja Hänen ohjeensa ovat kaikkien elävien olentojen hyödyksi. Tämän tietää Bhagavanin uskollinen palvelija, joka saatuaan Herran ohjeet täyttää ne uskollisesti.

        Tietäen hyvin tämän lilan salatun merkityksen ja ymmärtäen Sri Shankaran, joka on koko maailman opettaja, sisäisen mielialan, puhtaat Vaishnavat eivät koskaan pitäneet häntä syyllisenä väärien opetusten levittämiseen.


        Kuunnelkaa tarkkaan muita todisteita tästä Pyhistä Kirjoituksista. "Padma-purana (Uttara Kanda, 42.109-110) ja Narada Pancharatra (4.2.29-30) [toteavat]: "Herra Vishnu puhutteli Shivaa seuraavin sanoin: 'Oi Shambhu, koska palvot Minua, siunaukseni pysyvät aina kanssasi. Täytä nyt tämä toiveeni: laskeudu Kalin aikakaudella Maan päälle osittaisessa ilmentymässäsi ja saarnaa maailmassa väärää filosofista oppia, joka perustuu Vedantan keksittyyn tulkintaan. Tekemällä näin suojelet Minua demonisilta ihmisiltä, ja silloin omistautuneen palvelemisen polku Minulle saa suuremman arvon."


        Varaha-puraanassa Korkein Herra sanoo Shivalle: "Minä luon illuusion (moha), joka johtaa tietämättömiä ihmisiä harhaan". Oi mahtava Rudra, tätä harhaenergiaa hyväksikäyttäen luo vääriä kirjoituksia (asat-shastra), joissa totuus esitetään valheena ja valhe totuutena. Laita ihmiset palvomaan sinua Korkeimpana, kiinnitä kaikki heidän huomionsa sinuun ja samalla kätke heiltä alkuperäinen Bhagavan-muotoni.”
        ...

        Kaikki Vedojen johtopäätökset tekevät Mayavadan tyhjäksi.
        ...
        Brahman ja Hänen shaktinsa ovat yhtä. Kaikki shaktit ovat erottamaton osa Brahmania. Vaikka ne ilmenevät monin eri tavoin, heillä on sama luonne kuin Brahmanilla (svabhava). Koska energia ja Energian Haltija ovat yhtä, voidaan varmuudella sanoa, että kaikki asiat ovat Brahmania (abheda-tattva).

        Samaan aikaan riittää kuitenkin aineellisen luonnon tarkastelu, jotta voimme päätellä, että Brahman ja Hänen energiansa eroavat toisistaan monin tavoin (bheda-tattva).

        Katha Upanishadissa (2.13) ja Shvetashvatara Upanishadissa (6.10) todetaan: "Korkein Herra on Ylin ikuinen elävä Olento äärettömän monen ikuisen elävän olennon joukossa. Hän on Korkein tietoinen elävä Olento monien tietoisten elävien olentojen joukossa. Mutta Hän yksin täyttää kaikkien muiden toiveet ja antaa heille kaikki elämän tarpeet."

        Tämä Upanishadin lausuma vahvistaa ikuisen moninaisuuden olemassaolon Brahmanin olemuksessa, ja edellinen jae viittaa siihen, että shakti ja Shaktiman ovat luonteeltaan samoja, mutta samaan aikaan he ovat olemassa erillisinä tattvoina (totuuksina), joiden avulla Brahman voi omistaa tietoa (gyana), harjoittaa voimaa (bala) ja suorittaa tekoja (kriyā).
        ...
        Jatketaan nyt keskustelua Vedojen toisesta lausahduksesta: pragyanam brahma - "Brahman on tietoisuus" ("Aitareya Upanishad", 1.5.3). Tämä maha-vakya vakuuttaa Brahmanin ja tietoisuuden ykseyttä. Tietoisuuden luonnetta kuvataan "Brihadaranyaka Upanishadissa" (4.4.21): "Viisas mies, jolla on täydellistä tietoa, omistautuu Herran palvelemiseen puhtaan kaiken ... rakkauden mielentilassa.". Tässä jakeessa käytetty sana "pragya" ei asiayhteyden mukaan tarkoita pelkkää tietoisuutta; se tarkoittaa "palvelemista rakkaudessa ja puhtaassa antaumuksessa".
        ...
        ...
        Oikea selitys tälle sanonnalle löytyy kuitenkin seuraavasta jakeesta "Brihadaranyaka Upanishadista" (3.8.10): "Oi Gargi! Ne, jotka ratkaisematta aineellisen olemassaolon ongelmia ja oivaltamatta ikuista Herraa Vishnua jättävät tämän maailman alempien eläinten tavoin, ovat kurjia, alhaisia shudroja. Toiset kuitenkin jättävät maailman täysin tietoisina Jumaluuden Korkeimmasta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaisnaveista paras, Sri Mahadev, kuunteli Korkeimman Herran pyyntöä raskain sydämin, sillä tällainen toimeksianto ei voinut miellyttää häntä. Siitä huolimatta hän piti itseään Bhagavanin uskollisena palvelijana, omaksui Brahman Shankaracharyan hahmon ja saarnasi Mayavada-filosofiaa kaikkialla Intiassa täyttäen kuuliaisesti herransa käskyjä. Kuka voi syyttää häntä tästä?


        Jumaluuden Ylin Persoonallisuus on ikimuistoisista ajoista lähtien pyörittänyt aineellisen olemassaolon pyörää (samsara-chakra). Sudarshanin kiekko, jota Herra pitää kädessään, suojelee koko maailmankaikkeutta, ja Hänen ohjeensa ovat kaikkien elävien olentojen hyödyksi. Tämän tietää Bhagavanin uskollinen palvelija, joka saatuaan Herran ohjeet täyttää ne uskollisesti.

        Tietäen hyvin tämän lilan salatun merkityksen ja ymmärtäen Sri Shankaran, joka on koko maailman opettaja, sisäisen mielialan, puhtaat Vaishnavat eivät koskaan pitäneet häntä syyllisenä väärien opetusten levittämiseen.


        Kuunnelkaa tarkkaan muita todisteita tästä Pyhistä Kirjoituksista. "Padma-purana (Uttara Kanda, 42.109-110) ja Narada Pancharatra (4.2.29-30) [toteavat]: "Herra Vishnu puhutteli Shivaa seuraavin sanoin: 'Oi Shambhu, koska palvot Minua, siunaukseni pysyvät aina kanssasi. Täytä nyt tämä toiveeni: laskeudu Kalin aikakaudella Maan päälle osittaisessa ilmentymässäsi ja saarnaa maailmassa väärää filosofista oppia, joka perustuu Vedantan keksittyyn tulkintaan. Tekemällä näin suojelet Minua demonisilta ihmisiltä, ja silloin omistautuneen palvelemisen polku Minulle saa suuremman arvon."


        Varaha-puraanassa Korkein Herra sanoo Shivalle: "Minä luon illuusion (moha), joka johtaa tietämättömiä ihmisiä harhaan". Oi mahtava Rudra, tätä harhaenergiaa hyväksikäyttäen luo vääriä kirjoituksia (asat-shastra), joissa totuus esitetään valheena ja valhe totuutena. Laita ihmiset palvomaan sinua Korkeimpana, kiinnitä kaikki heidän huomionsa sinuun ja samalla kätke heiltä alkuperäinen Bhagavan-muotoni.”
        ...

        Kaikki Vedojen johtopäätökset tekevät Mayavadan tyhjäksi.
        ...
        Brahman ja Hänen shaktinsa ovat yhtä. Kaikki shaktit ovat erottamaton osa Brahmania. Vaikka ne ilmenevät monin eri tavoin, heillä on sama luonne kuin Brahmanilla (svabhava). Koska energia ja Energian Haltija ovat yhtä, voidaan varmuudella sanoa, että kaikki asiat ovat Brahmania (abheda-tattva).

        Samaan aikaan riittää kuitenkin aineellisen luonnon tarkastelu, jotta voimme päätellä, että Brahman ja Hänen energiansa eroavat toisistaan monin tavoin (bheda-tattva).

        Katha Upanishadissa (2.13) ja Shvetashvatara Upanishadissa (6.10) todetaan: "Korkein Herra on Ylin ikuinen elävä Olento äärettömän monen ikuisen elävän olennon joukossa. Hän on Korkein tietoinen elävä Olento monien tietoisten elävien olentojen joukossa. Mutta Hän yksin täyttää kaikkien muiden toiveet ja antaa heille kaikki elämän tarpeet."

        Tämä Upanishadin lausuma vahvistaa ikuisen moninaisuuden olemassaolon Brahmanin olemuksessa, ja edellinen jae viittaa siihen, että shakti ja Shaktiman ovat luonteeltaan samoja, mutta samaan aikaan he ovat olemassa erillisinä tattvoina (totuuksina), joiden avulla Brahman voi omistaa tietoa (gyana), harjoittaa voimaa (bala) ja suorittaa tekoja (kriyā).
        ...
        Jatketaan nyt keskustelua Vedojen toisesta lausahduksesta: pragyanam brahma - "Brahman on tietoisuus" ("Aitareya Upanishad", 1.5.3). Tämä maha-vakya vakuuttaa Brahmanin ja tietoisuuden ykseyttä. Tietoisuuden luonnetta kuvataan "Brihadaranyaka Upanishadissa" (4.4.21): "Viisas mies, jolla on täydellistä tietoa, omistautuu Herran palvelemiseen puhtaan kaiken ... rakkauden mielentilassa.". Tässä jakeessa käytetty sana "pragya" ei asiayhteyden mukaan tarkoita pelkkää tietoisuutta; se tarkoittaa "palvelemista rakkaudessa ja puhtaassa antaumuksessa".
        ...
        ...
        Oikea selitys tälle sanonnalle löytyy kuitenkin seuraavasta jakeesta "Brihadaranyaka Upanishadista" (3.8.10): "Oi Gargi! Ne, jotka ratkaisematta aineellisen olemassaolon ongelmia ja oivaltamatta ikuista Herraa Vishnua jättävät tämän maailman alempien eläinten tavoin, ovat kurjia, alhaisia shudroja. Toiset kuitenkin jättävät maailman täysin tietoisina Jumaluuden Korkeimmasta

        Persoonallisuudesta, ja he ovat todellisia brahmaneja eli ihmisiä, jotka tuntevat Absoluuttisen Totuuden."

        Näin ollen sanojen "tat tvam asi" merkitys on seuraava: "Se, joka on saavuttanut todellisen tiedon ja omistautunut puhtaalle Herran antaumukselliselle palvelemiselle, on todellinen brahman."

        Neljäs maha-vakya on seuraava: aham brahmasmi - "Minä olen Brahman" ("Brihadaranyaka Upanishad", 1.4.10).


        Jotkut filosofit väittävät, että tässä mantrassa lausuttu tieto (vidya) edustaa Bhagavanin persoonattoman aspektin oivaltamista korkeimpana perimmäisenä saavutuksena. Tätä ajatusta kuitenkin kritisoidaan ankarasti Ishopanishadin seuraavissa sanoissa (mantra 9):
        "Ne, jotka edistävät tietämättömyyden toimintaa, päätyvät tietämättömyyden pimeimmille alueille. Vielä pahempia ovat kuitenkin ne, jotka harjoittavat niin sanottua tietoa. "

        Näiden sanojen merkitys on seuraava: maailmankaikkeuden alimmat alueet on varattu niille, jotka ovat tietämättömiä sielun luonteesta, mutta paljon pahempi tilanne on niillä, jotka pakenevat tätä tietämättömyyden karkeaa muotoa ja lankeavat persoonattomuuden ansaan, eli jotka pitävät pientä henkistä atomia (jivaa) kaikin puolin tasavertaisena äärettömän Brahmanin kanssa. Tällaiset ihmiset joutuvat pahimpiin maailmoihin.

        Vedat ovat kuin valtameri, jolla ei ole rantaa eikä pohjaa. Filosofin tulisi tutkia jokainen Vedan mantra erikseen kaikista muista ja sitten tutkia kaikkia mantroja kokonaisuutena, ja vasta sitten hän voi oivaltaa Vedan sisäisen merkityksen. Jos ihminen pitää vain Vedojen yksittäisiä lausumia merkityksellisinä, hän päätyy väistämättä vääriin filosofisiin johtopäätöksiin.

        Sri Chaitanya Mahaprabhu jätti seuraavan filosofisen johtopäätöksen, joka sisältää koko Veda-kirjallisuuden ytimen: yksilölliset sielut ja aineellinen maailma ovat käsittämättömästi sekä yhtä että erillistä Jumaluuden Korkeimmasta Persoonallisuudesta (Achintya-Bheda-Abheda).

        Vrajanath [kysyi]:

        - Chaitanyan filosofiaa kutsutaan achintya bheda-abheda-tattvaksi. Pyydän, selitä minulle, miten tämä oppi perustuu Vedojen johtopäätöksiin?



        Babaji [vastasi]:

        - Bajaji: Kuuntele ensin lausumia, joissa puhutaan ykseydestä (abheda-tattva):

        "Kaikki mikä on olemassa, on Brahman" ("Chandogya Upanishad", 3.14.1)[19].

        "Korkein Sielu läpäisee kaiken".

        "Oi jalo, alussa ei ollut mitään eikä ketään muuta kuin Korkein Herra, ja koko aineellinen maailma oli Hänessä hienovaraisessa henkisessä muodossaan. Korkein Henki oli yksi, jakamaton substanssi." (Chandogya Upanishad, 6.2.1).

        "Bhagavan on mahtavien puolijumalien herra, puhumattakaan tavallisista elävistä olennoista. Hän on kaikkien syiden alkusyy, mutta Hän itse pysyy muuttumattomana ja riippumattomana, aivan kuten aurinko, joka on aina yhdessä paikassa, levittää valoa ja lämpöä kaikkiin suuntiin ja ylläpitää kaikkien elävien olentojen elämää."
        ("Shvetashvatara Upanishad", 5.4)

        Kuuntele nyt niitä mantroja, jotka vahvistavat ajatuksen erottelusta (bheda-tattva):

        "Se henkilö on todella oivaltanut Brahmanin, joka on ottanut turvapaikan Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden (Para-Brahmanin) jalkojen juuresta" (Taittiriya-Upanishad, 2.1).

        "Viisas henkilö, joka kykenee näkemään kaiken läpäisevän Korkeimman Sielun jokaisen elävän olennon sydämessä, ei koskaan eikä koskaan murehdi mitään" ("Katha Upanishad", 1.2.22 ja 2.1.4).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Panenteismi (m.kreik. πᾶν (pân) "kaikki"; ἐν (en) "jossakin, -ssa"; ja θεός (theós) "jumala"; "kaikki-Jumalassa" t. "Jumala-kaikessa") on teologinen näkökanta Jumalan ja kaikkeuden välisestä suhteesta. Se ei ole sama asia kuin panteismi. Panenteismi voidaan jakaa kahteen päälajiin, jotka voidaan tässä nimittää pan-enteismiksi ja panen-teismiksi.

        Pan-enteismi on näkökanta, jonka mukaan Jumala on kaikessa. Kaikki ei itsessään ole osa Jumalaa, joka puolestaan on transsendentti suhteessa maailmaan. Jumala on luonut maailman, mutta maailma ei ole substantiaalisesti Jumala. Vaikka kaikki eli maailma onkin äärellinen, Jumala on ääretön ja näin ollen on läsnä myös maailmassa. Tämä näkökanta on mm. ortodoksien opetuksessa.

        Panen-teismi - kaikki on Jumalassa - puolestaan tarkoittaa katsantokantaa, jonka mukaan kaikki on substantiaalisesti osa Jumalaa, mutta Jumala itsessään on suurempi kuin äärellinen maailma.

        ”Ajattelen, siis Jumala on olemassa”

        Kysymys tietoisuuden luonteesta ja selitettävyydestä on ennen kaikkea filosofinen ongelma. Viime vuosina on filosofisessa keskustelussa yhä enemmän alettu haastaa vallitsevaa, luonnontieteeseen tukeutuvaa materialistista mielenteoriaa. Eräät teistiset, persoonallisen Jumalan olemassaoloon sitoutuneet filosofit väittävät, että vetoaminen Jumalan aktiviteettiin antaa parhaan selityksen tietoisuuden ja materian ongelmalliselle suhteelle.

        Materialismia pidetään tavallisesti luonnontieteen liittolaisena. Sen mukaan lopulta kaikki perusoliot, joista maailma koostuu, ovat fysikaalisia. Mutta onko materialismi tosi käsitys maailman luonteesta? Erityisesti tietoisuuden tosiasia näyttää vaikeasti sovitettavalta materialistiseen maailmankuvaan. Tietoisuus moninaisine tiloineen ”tuntuu joltakin”. Päänsärky, ruusun tuoksu tai inspiroitunut mielentila ovat fenomenaalisia, kokemuksellisia tiloja. Vaikka rakentaisimme teknisesti ja kognitiivisesti hyvin monimutkaisen robotin, on uskottavaa väittää, että robotti ei tuntisi erityistä iloa saatuaan vaikean ongelman ratkaistua. Robotti koostuu vain fysikaalisista, kausaalisesti toisiinsa vaikuttavista tiloista. Mutta myös aivot ovat fysikaalinen, sähkökemiallisia tiloja prosessoiva elin. Kuinka siis aivot voivat tuottaa kokemuksellisia tiloja? Toinen tietoisuuden ja materian suhdetta koskeva ongelma on seuraava. Pidämme tietoisia tiloja – uskomuksia, pelkoja, haluja – tavallisesti henkilön käyttäytymistä selittävinä syinä. Mutta jos tietoiset tilat ovat materiaalisia aivotiloja, silloin niiden kausaalinen vaikuttavuus perustuu fysikaalisiin voimiin. Mikä rooli tietoisuudelle voi tällöin jäädä? Materialismi näyttää tekevän mentaalisten tilojen keskeisestä piirteestä, tietoisuudesta, tarpeettoman.
        Tietoisuus todistaa Jumalasta?

        Jotkut materialistit yrittävät ratkaista tietoisuuden ongelman puhumalla emergenssistä. Heidän mukaansa tietoisuus on emergoitunut eli ilmaantunut maailmaan uutena piirteenä jossain evoluution vaiheessa. Mutta kuinka täysin ei-tietoisesta materiasta kehkeytyy tietoisuuden ominaisuus? Vetoaminen emergenssiin näyttää vain alleviivaavan tietoisuuden mysteeriä.

        Niinpä eräät teistiset eli persoonallisen Jumalan olemassaoloon sitoutuneet filosofit väittävät, että vetoaminen Jumalan aktiviteettiin antaa parhaan selityksen tietoisuuden ja materian ongelmalliselta näyttävälle suhteelle. Tarkastelu voidaan myös kääntää toisin päin: tietoisuuden ongelma toimii itse asiassa todistuksena Jumalan olemassaolosta. Nimitän tätä argumenttia tietoisuusargumentiksi. Sitä ovat kehitelleet mm. filosofit Richard Swinburne ja J.P. Moreland. Seuraavassa tarkastelen lyhyesti jälkimmäisen esittämää versiota.

        Morelandin lähtökohta on antimaterialistinen. Mentaalisia tiloja ei voi redusoida eli palauttaa materiaalisiin tiloihin. Kuitenkin tietoiset, mentaaliset tilat korreloivat fysikaalisten aivotilojen kanssa – tämän on neurotutkimus kiistattomasti osoittanut. Näille korrelaatioille täytyy kuitenkin olla selitys. Kirjassaan (2008) Moreland käy läpi erilaisia vaihtoehtoisia, myös ei-materialistisia selityksiä ja toteaa ne puutteellisiksi. Olennaista hänen mielestään on, että korrelaatioille ei voida antaa luonnontieteellistä selitystä, vaan selityksen on oltava persoonaselitys: sen on vedottava persoonallisen olennon toimintaan. Ja jos selitys on persoonaselitys, se on luonteeltaan teistinen. Siten tietoisuuden ja materian suhteen selittäminen edellyttää Jumala-oletusta. ”Jumalalla” viitataan tässä klassisen teismin Jumalaan, joka on ainakin kaikkitietävä, kaikkivoipa ja kaikkialla läsnä oleva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Ajattelen, siis Jumala on olemassa”

        Kysymys tietoisuuden luonteesta ja selitettävyydestä on ennen kaikkea filosofinen ongelma. Viime vuosina on filosofisessa keskustelussa yhä enemmän alettu haastaa vallitsevaa, luonnontieteeseen tukeutuvaa materialistista mielenteoriaa. Eräät teistiset, persoonallisen Jumalan olemassaoloon sitoutuneet filosofit väittävät, että vetoaminen Jumalan aktiviteettiin antaa parhaan selityksen tietoisuuden ja materian ongelmalliselle suhteelle.

        Materialismia pidetään tavallisesti luonnontieteen liittolaisena. Sen mukaan lopulta kaikki perusoliot, joista maailma koostuu, ovat fysikaalisia. Mutta onko materialismi tosi käsitys maailman luonteesta? Erityisesti tietoisuuden tosiasia näyttää vaikeasti sovitettavalta materialistiseen maailmankuvaan. Tietoisuus moninaisine tiloineen ”tuntuu joltakin”. Päänsärky, ruusun tuoksu tai inspiroitunut mielentila ovat fenomenaalisia, kokemuksellisia tiloja. Vaikka rakentaisimme teknisesti ja kognitiivisesti hyvin monimutkaisen robotin, on uskottavaa väittää, että robotti ei tuntisi erityistä iloa saatuaan vaikean ongelman ratkaistua. Robotti koostuu vain fysikaalisista, kausaalisesti toisiinsa vaikuttavista tiloista. Mutta myös aivot ovat fysikaalinen, sähkökemiallisia tiloja prosessoiva elin. Kuinka siis aivot voivat tuottaa kokemuksellisia tiloja? Toinen tietoisuuden ja materian suhdetta koskeva ongelma on seuraava. Pidämme tietoisia tiloja – uskomuksia, pelkoja, haluja – tavallisesti henkilön käyttäytymistä selittävinä syinä. Mutta jos tietoiset tilat ovat materiaalisia aivotiloja, silloin niiden kausaalinen vaikuttavuus perustuu fysikaalisiin voimiin. Mikä rooli tietoisuudelle voi tällöin jäädä? Materialismi näyttää tekevän mentaalisten tilojen keskeisestä piirteestä, tietoisuudesta, tarpeettoman.
        Tietoisuus todistaa Jumalasta?

        Jotkut materialistit yrittävät ratkaista tietoisuuden ongelman puhumalla emergenssistä. Heidän mukaansa tietoisuus on emergoitunut eli ilmaantunut maailmaan uutena piirteenä jossain evoluution vaiheessa. Mutta kuinka täysin ei-tietoisesta materiasta kehkeytyy tietoisuuden ominaisuus? Vetoaminen emergenssiin näyttää vain alleviivaavan tietoisuuden mysteeriä.

        Niinpä eräät teistiset eli persoonallisen Jumalan olemassaoloon sitoutuneet filosofit väittävät, että vetoaminen Jumalan aktiviteettiin antaa parhaan selityksen tietoisuuden ja materian ongelmalliselta näyttävälle suhteelle. Tarkastelu voidaan myös kääntää toisin päin: tietoisuuden ongelma toimii itse asiassa todistuksena Jumalan olemassaolosta. Nimitän tätä argumenttia tietoisuusargumentiksi. Sitä ovat kehitelleet mm. filosofit Richard Swinburne ja J.P. Moreland. Seuraavassa tarkastelen lyhyesti jälkimmäisen esittämää versiota.

        Morelandin lähtökohta on antimaterialistinen. Mentaalisia tiloja ei voi redusoida eli palauttaa materiaalisiin tiloihin. Kuitenkin tietoiset, mentaaliset tilat korreloivat fysikaalisten aivotilojen kanssa – tämän on neurotutkimus kiistattomasti osoittanut. Näille korrelaatioille täytyy kuitenkin olla selitys. Kirjassaan (2008) Moreland käy läpi erilaisia vaihtoehtoisia, myös ei-materialistisia selityksiä ja toteaa ne puutteellisiksi. Olennaista hänen mielestään on, että korrelaatioille ei voida antaa luonnontieteellistä selitystä, vaan selityksen on oltava persoonaselitys: sen on vedottava persoonallisen olennon toimintaan. Ja jos selitys on persoonaselitys, se on luonteeltaan teistinen. Siten tietoisuuden ja materian suhteen selittäminen edellyttää Jumala-oletusta. ”Jumalalla” viitataan tässä klassisen teismin Jumalaan, joka on ainakin kaikkitietävä, kaikkivoipa ja kaikkialla läsnä oleva.

        Mutta onko Morelandin tietoisuusargumentti uskottava? Argumentissa puhutaan mentaalisten ja fysikaalisten tapahtumatyyppien korrelaatioista ja niiden selittämisestä. Argumentin mukaan korrelaatiot voidaan parhaiten selittää viittaamalla teistiseen Jumalaan. Mutta huomattakoon, että tietoisten ja ruumiillisten (neurofysiologisten) tapahtumien korrelaatiosta ei seuraa käytännössä mitään tietoisuuden psykofyysisen ongelman ratkaisun suhteen. Korrelaatiosuhde sopii yhteen lähes kaikkien tietoisuuden ja ruumiin suhdetta selittävien mind–body -teorioiden kanssa. Esimerkiksi reduktiivinen materialisti pitää tietoisuus- ja aivotapahtumia identtisinä: dualistille taas tietoiset ja materiaaliset tilat (tai niiden perustana olevat substanssit) ovat metafyysisesti erillisiä. Koska Moreland on hylännyt materialismin, hänen täytyy edellyttää, että tietoisuusargumentti ei voi olla yhteensopiva materialistisen tietoisuudenteorian kanssa – ja kuitenkin se näyttää olevan.

        Siksi on ymmärrettävää, että Moreland puolustaa kirjassaan (ja muissa kirjoituksissaan) substanssidualismia. Sen mukaan tietoiset tilat (halut, uskomukset, ajatukset, havaintotilat) ovat olennaisesti materiasta riippumattoman ja erillisen tietoisen subjektin ominaisuuksia: sanokaamme tätä subjektia lyhyesti sieluksi. Substanssidualismi on kuitenkin ongelmallinen kanta. Onko eläimillä sielu? Ei-materiaalisen sielun täytyy olla vuorovaikutuksessa aivojen kanssa. Mutta missä materiaalisten aivojen kohdassa tämä voi tapahtua, jos sielu on ei-materiaalinen?

        Kaiken kaikkiaan en pidä Morelandin argumenttia uskottavana. Ylipäänsä kaikkivoivan Jumalan tarjoaminen selitykseksi jollekin ilmiölle on ongelmallista. Jos selittävän tekijän kausaalisella vaikuttavuudella ei ole mitään rajoja – Jumalallehan on mahdollista kaikki, mikä ei ole loogisesti ristiriitaista – voidaan tällaisella tekijällä selittää mitä tahansa, jolloin selittävä tekijä menettää informatiivisen selitysvoimansa.
        Parempi teoria lyhyesti

        Voitaisiinko tietoisuuden arvoitusta kuitenkin valottaa toisenlaisella näkemyksellä tietoisuuden ja Jumalan suhteesta? Esitän lyhyesti oman, vaihtoehtoisen näkemykseni.

        Otan teoriani lähtökohdaksi, että tietoisuus on materian tavoin maailmaan kuuluva perusominaisuus. En siis etsi Morelandin tapaan selitystä tietoisuuden ja (aivojen) fysikaalisten tapahtumien väliselle korrelaatiolle, vaan hyväksyn tietoisuuden primitiivisyyden lähtökohtana. Jos tietoisuus on perusominaisuus, päädymme jonkinasteiseen panpsykistiseen tietoisuusteoriaan. Sen mukaan jo perusolioilla, joista maailma koostuu, on sekä materiaalinen että (proto)tietoinen aspekti. Molemmat puolet kuuluvat maailmaan yhtä perustavalla tavalla.

        Panpsykismillä on kuitenkin ongelmansa. Kuinka pienistä ”tietoisuusatomeista” omine subjektiivisine perspektiiveinen voi muodostua uusi, ”iso” (erityisesti ihmisen) tietoisuus? Eivätkö ne muodosta vain kokoelman erillisiä perspektiivisiä tietoisuuksia? Niinpä vaihdan näkökulmaa osista kokonaisuuteen. Entäpä jos olemme tietoisia sen ansiosta, että olemme osa universaalia tietoista systeemiä? Analogiana voidaan pitää ihmispersoonaa, jolla on materiaalinen ja tietoinen aspekti. Esimerkiksi ihmisen ruumiin soluja, sydäntä tai hiusta hänen päässään ei tarvitse pitää itsessään tietoisina. Ne voidaan ymmärtää eläviksi ja tietoisiksi ensisijaisesti sen takia, että ne ovat osa itsetietoisen persoonan kokonaissysteemiä. Samalla ne kuitenkin tuovat oman lisänsä, kontribuutionsa persoonan tietoiseen systeemiin.

        Vastaavasti kosmos on osa välttämättä tietoista persoonaa, jota nimitän lyhyesti Jumalaksi. Kosmoksen osat tuovat erilaisen kontribuution jumalalliseen kokonaissysteemiin. Mutta ne ovat enemmän tai vähemmän tietoisia sen ansiosta, että ne ovat osa jumalallista tietoisuutta. Tällöin ”tietoisuusatomit” eivät liity toisiinsa mekaanisesti, vaan kaikkeus on ”sisältä” päin kehittyvä, organismiin verrattava systeemi.

        Tällainen näkemys johtaa panenteistiseen Jumala-kuvaan, jossa maailma (kosmos) on ”osa” Jumalaa. Väitänkin mm. uskonnonfilosofi Charles Hartshornea seuraten, että panenteismi on klassista teismiä uskottavampi näkemys Jumalasta ja maailmasta. Jos se lisäksi auttaa tietoisuuden ongelman ratkaisussa, vaaka kallistuu yhä enemmän sen hyväksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Persoonallisuudesta, ja he ovat todellisia brahmaneja eli ihmisiä, jotka tuntevat Absoluuttisen Totuuden."

        Näin ollen sanojen "tat tvam asi" merkitys on seuraava: "Se, joka on saavuttanut todellisen tiedon ja omistautunut puhtaalle Herran antaumukselliselle palvelemiselle, on todellinen brahman."

        Neljäs maha-vakya on seuraava: aham brahmasmi - "Minä olen Brahman" ("Brihadaranyaka Upanishad", 1.4.10).


        Jotkut filosofit väittävät, että tässä mantrassa lausuttu tieto (vidya) edustaa Bhagavanin persoonattoman aspektin oivaltamista korkeimpana perimmäisenä saavutuksena. Tätä ajatusta kuitenkin kritisoidaan ankarasti Ishopanishadin seuraavissa sanoissa (mantra 9):
        "Ne, jotka edistävät tietämättömyyden toimintaa, päätyvät tietämättömyyden pimeimmille alueille. Vielä pahempia ovat kuitenkin ne, jotka harjoittavat niin sanottua tietoa. "

        Näiden sanojen merkitys on seuraava: maailmankaikkeuden alimmat alueet on varattu niille, jotka ovat tietämättömiä sielun luonteesta, mutta paljon pahempi tilanne on niillä, jotka pakenevat tätä tietämättömyyden karkeaa muotoa ja lankeavat persoonattomuuden ansaan, eli jotka pitävät pientä henkistä atomia (jivaa) kaikin puolin tasavertaisena äärettömän Brahmanin kanssa. Tällaiset ihmiset joutuvat pahimpiin maailmoihin.

        Vedat ovat kuin valtameri, jolla ei ole rantaa eikä pohjaa. Filosofin tulisi tutkia jokainen Vedan mantra erikseen kaikista muista ja sitten tutkia kaikkia mantroja kokonaisuutena, ja vasta sitten hän voi oivaltaa Vedan sisäisen merkityksen. Jos ihminen pitää vain Vedojen yksittäisiä lausumia merkityksellisinä, hän päätyy väistämättä vääriin filosofisiin johtopäätöksiin.

        Sri Chaitanya Mahaprabhu jätti seuraavan filosofisen johtopäätöksen, joka sisältää koko Veda-kirjallisuuden ytimen: yksilölliset sielut ja aineellinen maailma ovat käsittämättömästi sekä yhtä että erillistä Jumaluuden Korkeimmasta Persoonallisuudesta (Achintya-Bheda-Abheda).

        Vrajanath [kysyi]:

        - Chaitanyan filosofiaa kutsutaan achintya bheda-abheda-tattvaksi. Pyydän, selitä minulle, miten tämä oppi perustuu Vedojen johtopäätöksiin?



        Babaji [vastasi]:

        - Bajaji: Kuuntele ensin lausumia, joissa puhutaan ykseydestä (abheda-tattva):

        "Kaikki mikä on olemassa, on Brahman" ("Chandogya Upanishad", 3.14.1)[19].

        "Korkein Sielu läpäisee kaiken".

        "Oi jalo, alussa ei ollut mitään eikä ketään muuta kuin Korkein Herra, ja koko aineellinen maailma oli Hänessä hienovaraisessa henkisessä muodossaan. Korkein Henki oli yksi, jakamaton substanssi." (Chandogya Upanishad, 6.2.1).

        "Bhagavan on mahtavien puolijumalien herra, puhumattakaan tavallisista elävistä olennoista. Hän on kaikkien syiden alkusyy, mutta Hän itse pysyy muuttumattomana ja riippumattomana, aivan kuten aurinko, joka on aina yhdessä paikassa, levittää valoa ja lämpöä kaikkiin suuntiin ja ylläpitää kaikkien elävien olentojen elämää."
        ("Shvetashvatara Upanishad", 5.4)

        Kuuntele nyt niitä mantroja, jotka vahvistavat ajatuksen erottelusta (bheda-tattva):

        "Se henkilö on todella oivaltanut Brahmanin, joka on ottanut turvapaikan Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden (Para-Brahmanin) jalkojen juuresta" (Taittiriya-Upanishad, 2.1).

        "Viisas henkilö, joka kykenee näkemään kaiken läpäisevän Korkeimman Sielun jokaisen elävän olennon sydämessä, ei koskaan eikä koskaan murehdi mitään" ("Katha Upanishad", 1.2.22 ja 2.1.4).

        "Brahman on totuus, tieto ja ikuisuus. Tämä Brahman on aina henkisessä taivaassa
        (paravyoma) ja myös kaikkien elävien olentojen sydämissä (antaryami). Se, joka tuntee tämän Korkeimman Persoonan, pystyy saavuttamaan yhteyden Häneen ja kaikki hänen toiveensa täyttyvät." ("Taittiriya Aranyaka", ensimmäinen Anuccheda).

        "Tämän Korkeimman Persoonan yläpuolella ei ole totuutta. Hän on pienempi kuin pienin, ja Hän on suurempi kuin suurin. Hän on kuin liikkumaton ja hiljainen puu, jonka oksat valaisevat rajatonta transsendentaalista taivasta. Aivan kuten puu levittää juurensa, Bhagavan levittää mahtavat energiansa olemassaolon syvyyksiin." (Shvetashvatara Upanishad, 3.9).

        "Korkein Brahman on ilmentymättömän aineellisen luonnon (pradhana) herra. Hän on Ylisielun, joka on Hänen osittainen ilmenemismuotonsa, herra. Hän on aineellisen luonnon kolmen gunan herra, mutta ne eivät vaikuta Häneen." ("Shvetashvatara Upanishad", 6.16)
        "Korkein Herra paljastaa Itsensä (ikuisessa transsendenttisessa kehossaan) vain niille, joille Hän päättää antaa armonsa" (Katha Upanishad, 2.23 ja Mundaka Upanishad, 3.2.3).

        "Käsittämättömällä energiallaan Hän ylläpitää kaikkien elävien olentojen olemassaoloa, täyttää kaikki heidän toiveensa ja antaa heille kaiken, mitä he tarvitsevat" ("Sri Ishopanishad", mantra 8)


        "Alussa (ennen luomishetkeä) Universumi oli olemassa hienovaraisessa ilmenemättömässä muodossa Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden mielessä. Sen jälkeen Herra käsittämättömän voimansa avulla ruumiillisti sen karkeisiin ja hienojakoisiin materiaalisiin elementteihin. Sen jälkeen Hän Itse astui tähän maailmaan Purushan muodossa, ja siitä lähtien Häntä on kutsuttu Sukritaksi (Luojaksi)." ( Taittiriya Upanishad, 2.7)

        "Aineellinen luominen on Brahmanin alemman energian ilmentymä. Korkein Brahman alkuperäisessä muodossaan on Bhagavan Sri Krishna. Vaikka Hän on yksi, käsittämättömän energiansa kautta Hän ilmenee neljässä muodossa." ("Mundaka Upanishad", mantra 2)

        "Vedat puhuvat Krishnasta epäsuorasti kuvaamalla Hänen ominaisuuksiaan ja ylellisyyttään. Saavutettuaan Krishnan jiva saa tietää, että Krishna on makea kuin nektari" ("Brihadaranyaka Upanishad ", 2.5.14).

        Vedat ovat kauniit ja täydelliset, eikä mitään osaa heistä voi hylätä. Yllä olevissa ja monissa muissa vastaavissa lausumissa sanotaan, että jivat ovat ikuisesti erillään Korkeimmasta Herrasta, mutta yhtä totta on, että ne ovat ikuisesti yhtä Hänen kanssaan.

        Vedat ovat kauniit ja täydelliset, eikä mitään osaa heistä voi hylätä. Yllä olevissa ja monissa muissa vastaavissa lausumissa sanotaan, että jivat ovat ikuisesti erillään Korkeimmasta Herrasta, mutta yhtä totta on, että he ovat ikuisesti yhtä Hänen kanssaan. Vedat vahvistavat molempien totuuden: bheda (erilaisuus) ja abheda (ykseys) ovat yhtä totta, ja ne ovat olemassa samanaikaisesti Absoluutin kahtena samanarvoisena aspektina.

        Maalliselle intellektille on käsittämätöntä, miten jiva voi olla yhtä Korkeimman Herran kanssa ja samaan aikaan Hänestä erillinen.

        Logiikan ja päättelyn taitojen käyttäminen ei auta ratkaisemaan tätä loogista ristiriitaa, vaan johtaa vain lisää hämmennykseen.

        Kaikki Vedan lausumat ovat totta ja täydellisiä, mutta monet niistä ovat kykymme ulkopuolella ymmärtää tai sovittaa yhteen muiden lausumien kanssa, jotka ovat merkitykseltään ristiriidassa niiden kanssa.
        Tämä ei kuitenkaan saisi olla syy Vedojen hylkäämiseen tai niiden merkityksen vähättelyyn.

        Katha Upanishad (1.2.9) sanoo: "Oi Nachiketa! Koskaan ei pidä käyttää maallisen logiikan (tarka) argumentteja Absoluuttisen Totuuden harmonian tuhoamiseen (Vedojen johtopäätösten kumoamiseen)".

        Kena Upanishadissa (2.2) sanotaan: "En voi sanoa: 'Minä tunnen Brahmanin'. Enkä voi sanoa: 'En tunne Brahmania' (on mahdotonta olla tietämättä mitään Korkeimmasta ja on mahdotonta tietää kaikkea Hänestä)"."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Brahman on totuus, tieto ja ikuisuus. Tämä Brahman on aina henkisessä taivaassa
        (paravyoma) ja myös kaikkien elävien olentojen sydämissä (antaryami). Se, joka tuntee tämän Korkeimman Persoonan, pystyy saavuttamaan yhteyden Häneen ja kaikki hänen toiveensa täyttyvät." ("Taittiriya Aranyaka", ensimmäinen Anuccheda).

        "Tämän Korkeimman Persoonan yläpuolella ei ole totuutta. Hän on pienempi kuin pienin, ja Hän on suurempi kuin suurin. Hän on kuin liikkumaton ja hiljainen puu, jonka oksat valaisevat rajatonta transsendentaalista taivasta. Aivan kuten puu levittää juurensa, Bhagavan levittää mahtavat energiansa olemassaolon syvyyksiin." (Shvetashvatara Upanishad, 3.9).

        "Korkein Brahman on ilmentymättömän aineellisen luonnon (pradhana) herra. Hän on Ylisielun, joka on Hänen osittainen ilmenemismuotonsa, herra. Hän on aineellisen luonnon kolmen gunan herra, mutta ne eivät vaikuta Häneen." ("Shvetashvatara Upanishad", 6.16)
        "Korkein Herra paljastaa Itsensä (ikuisessa transsendenttisessa kehossaan) vain niille, joille Hän päättää antaa armonsa" (Katha Upanishad, 2.23 ja Mundaka Upanishad, 3.2.3).

        "Käsittämättömällä energiallaan Hän ylläpitää kaikkien elävien olentojen olemassaoloa, täyttää kaikki heidän toiveensa ja antaa heille kaiken, mitä he tarvitsevat" ("Sri Ishopanishad", mantra 8)


        "Alussa (ennen luomishetkeä) Universumi oli olemassa hienovaraisessa ilmenemättömässä muodossa Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden mielessä. Sen jälkeen Herra käsittämättömän voimansa avulla ruumiillisti sen karkeisiin ja hienojakoisiin materiaalisiin elementteihin. Sen jälkeen Hän Itse astui tähän maailmaan Purushan muodossa, ja siitä lähtien Häntä on kutsuttu Sukritaksi (Luojaksi)." ( Taittiriya Upanishad, 2.7)

        "Aineellinen luominen on Brahmanin alemman energian ilmentymä. Korkein Brahman alkuperäisessä muodossaan on Bhagavan Sri Krishna. Vaikka Hän on yksi, käsittämättömän energiansa kautta Hän ilmenee neljässä muodossa." ("Mundaka Upanishad", mantra 2)

        "Vedat puhuvat Krishnasta epäsuorasti kuvaamalla Hänen ominaisuuksiaan ja ylellisyyttään. Saavutettuaan Krishnan jiva saa tietää, että Krishna on makea kuin nektari" ("Brihadaranyaka Upanishad ", 2.5.14).

        Vedat ovat kauniit ja täydelliset, eikä mitään osaa heistä voi hylätä. Yllä olevissa ja monissa muissa vastaavissa lausumissa sanotaan, että jivat ovat ikuisesti erillään Korkeimmasta Herrasta, mutta yhtä totta on, että ne ovat ikuisesti yhtä Hänen kanssaan.

        Vedat ovat kauniit ja täydelliset, eikä mitään osaa heistä voi hylätä. Yllä olevissa ja monissa muissa vastaavissa lausumissa sanotaan, että jivat ovat ikuisesti erillään Korkeimmasta Herrasta, mutta yhtä totta on, että he ovat ikuisesti yhtä Hänen kanssaan. Vedat vahvistavat molempien totuuden: bheda (erilaisuus) ja abheda (ykseys) ovat yhtä totta, ja ne ovat olemassa samanaikaisesti Absoluutin kahtena samanarvoisena aspektina.

        Maalliselle intellektille on käsittämätöntä, miten jiva voi olla yhtä Korkeimman Herran kanssa ja samaan aikaan Hänestä erillinen.

        Logiikan ja päättelyn taitojen käyttäminen ei auta ratkaisemaan tätä loogista ristiriitaa, vaan johtaa vain lisää hämmennykseen.

        Kaikki Vedan lausumat ovat totta ja täydellisiä, mutta monet niistä ovat kykymme ulkopuolella ymmärtää tai sovittaa yhteen muiden lausumien kanssa, jotka ovat merkitykseltään ristiriidassa niiden kanssa.
        Tämä ei kuitenkaan saisi olla syy Vedojen hylkäämiseen tai niiden merkityksen vähättelyyn.

        Katha Upanishad (1.2.9) sanoo: "Oi Nachiketa! Koskaan ei pidä käyttää maallisen logiikan (tarka) argumentteja Absoluuttisen Totuuden harmonian tuhoamiseen (Vedojen johtopäätösten kumoamiseen)".

        Kena Upanishadissa (2.2) sanotaan: "En voi sanoa: 'Minä tunnen Brahmanin'. Enkä voi sanoa: 'En tunne Brahmania' (on mahdotonta olla tietämättä mitään Korkeimmasta ja on mahdotonta tietää kaikkea Hänestä)"."

        Nämä Veda-lauseet julistavat, että Korkeimman Herran energia on käsittämätöntä, ja siksi ei pidä turvautua maalliseen logiikkaan yrittäessään ymmärtää sen luonnetta.

        "Mahabharatassa" sanotaan: "Sattvata-puranat, Manu-samhita, Vedat ja jopa Vedangat, kuten parantamisen tiede ja muut, ovat peräisin Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden suusta. He kaikki sisältävät Korkeimman Persoonallisuuden ohjeita, ja siksi maallinen logiikka ei kykene kumoamaan niiden johtopäätöksiä."
        ...
        Vain hyväksymällä tämän Sriman Mahaprabhun ontologisen johtopäätöksen voi selvästi nähdä, että jivan yksilöllisyys on ikuinen ja muuttumaton tosiasia, ja vastaavasti ikuinen on myös jivan ja Korkeimman Herran välinen ero. Ilman tämän eron oivaltamista jiva ei voi koskaan saavuttaa elämän korkeinta päämäärää - transsendentaalista rakkautta Jumalaa kohtaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä Veda-lauseet julistavat, että Korkeimman Herran energia on käsittämätöntä, ja siksi ei pidä turvautua maalliseen logiikkaan yrittäessään ymmärtää sen luonnetta.

        "Mahabharatassa" sanotaan: "Sattvata-puranat, Manu-samhita, Vedat ja jopa Vedangat, kuten parantamisen tiede ja muut, ovat peräisin Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden suusta. He kaikki sisältävät Korkeimman Persoonallisuuden ohjeita, ja siksi maallinen logiikka ei kykene kumoamaan niiden johtopäätöksiä."
        ...
        Vain hyväksymällä tämän Sriman Mahaprabhun ontologisen johtopäätöksen voi selvästi nähdä, että jivan yksilöllisyys on ikuinen ja muuttumaton tosiasia, ja vastaavasti ikuinen on myös jivan ja Korkeimman Herran välinen ero. Ilman tämän eron oivaltamista jiva ei voi koskaan saavuttaa elämän korkeinta päämäärää - transsendentaalista rakkautta Jumalaa kohtaan.

        Vrajanath [kysyi]:

        - Mitkä Vedan lausumat voisivat vahvistaa, että rakkaus Jumalaan on jivan korkein päämäärä?
        Babaji [vastasi]:

        - "Mundaka Upanishad (3.1.4) esimerkiksi julistaa: "Korkein Herra on kaikkien elävien olentojen elämä. Hän on Ylisielu jokaisen sydämessä. Ne, jotka tuntevat tämän Korkeimman Persoonallisuuden (ihmiset, jotka ovat saavuttaneet täydellisyyden bhakti-joogan tiellä), eivät voi olla kiinnostuneita mistään muusta kuin hari-kathasta...
        ...
        Jumalallinen vetovoima (krishna-rati) on Jumalaan kohdistuvan rakkauden juuri.

        ...
        ...
        Näemme siis, että onnellisuuden tavoittelu on jokaisen elävän olennon elämän motivaatio. Myöskään Krishnan palvojat eivät ole poikkeus. He ponnistelevat suuresti palvellakseen Korkeinta Herraa, ja tämä tuo heille rajatonta onnea.

        Elävät olennot ovat niin uppoutuneita onnellisuuden tavoitteluun, että he ovat toisinaan valmiita uhraamaan jopa elämänsä.

        Johtopäätös on, että jivan korkein päämäärä ja tarve on pritti (rakkaus Jumalaan), eikä kukaan voi kiistää tätä johtopäätöstä.



        Impersonalistit väittävät, että Brahman on autuus ja että ymmärtämällä Brahmanin jiva saavuttaa ikuisen onnellisuuden, mutta nämä käsitykset ovat merkityksettömiä, koska persoonaton vapautuminen merkitsee yksilöllisyyden tuhoutumista. Miettikää, onko rakkauden tunne mahdollista sellaiselle, joka lakkaa olemasta yksilönä. Jos jiva ja Brahman tulevat yhdeksi, kuka silloin rakastaa ja keneen rakkaus kohdistuu? Kun jiva menettää yksilöllisyytensä, hän menettää varmasti myös kykynsä kokea mielihyvää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vrajanath [kysyi]:

        - Mitkä Vedan lausumat voisivat vahvistaa, että rakkaus Jumalaan on jivan korkein päämäärä?
        Babaji [vastasi]:

        - "Mundaka Upanishad (3.1.4) esimerkiksi julistaa: "Korkein Herra on kaikkien elävien olentojen elämä. Hän on Ylisielu jokaisen sydämessä. Ne, jotka tuntevat tämän Korkeimman Persoonallisuuden (ihmiset, jotka ovat saavuttaneet täydellisyyden bhakti-joogan tiellä), eivät voi olla kiinnostuneita mistään muusta kuin hari-kathasta...
        ...
        Jumalallinen vetovoima (krishna-rati) on Jumalaan kohdistuvan rakkauden juuri.

        ...
        ...
        Näemme siis, että onnellisuuden tavoittelu on jokaisen elävän olennon elämän motivaatio. Myöskään Krishnan palvojat eivät ole poikkeus. He ponnistelevat suuresti palvellakseen Korkeinta Herraa, ja tämä tuo heille rajatonta onnea.

        Elävät olennot ovat niin uppoutuneita onnellisuuden tavoitteluun, että he ovat toisinaan valmiita uhraamaan jopa elämänsä.

        Johtopäätös on, että jivan korkein päämäärä ja tarve on pritti (rakkaus Jumalaan), eikä kukaan voi kiistää tätä johtopäätöstä.



        Impersonalistit väittävät, että Brahman on autuus ja että ymmärtämällä Brahmanin jiva saavuttaa ikuisen onnellisuuden, mutta nämä käsitykset ovat merkityksettömiä, koska persoonaton vapautuminen merkitsee yksilöllisyyden tuhoutumista. Miettikää, onko rakkauden tunne mahdollista sellaiselle, joka lakkaa olemasta yksilönä. Jos jiva ja Brahman tulevat yhdeksi, kuka silloin rakastaa ja keneen rakkaus kohdistuu? Kun jiva menettää yksilöllisyytensä, hän menettää varmasti myös kykynsä kokea mielihyvää.

        Yritä vastata kysymykseen: Onko autuus (ananda) olemassa persoonattomassa Brahmanissa? Sillä jos vapautumisen hetkellä yksilöllisyyteni katoaa, silloin minäkin lakkaan olemasta. Jos minä lakkaan olemasta, ei ole tilaa myöskään millekään aistimukselleni - kuka sitten nauttii Brahmanin autuudesta puolestani?

        Impersonalisti voi sanoa: "Saavutettuani persoonattoman vapautumisen olen olemassa korkeimpana Absoluuttisena Totuutena (brahma-rupa)". Tämä väite on kuitenkin väärä, koska Brahman on ikuinen ja täydellinen.
        ...
        Brahman ei myöskään suorita mitään toimintaa, sillä hänellä ei ole mitään tavoiteltavaa. Miksi sitten impersonalistin pitäisi, jos hän on tämä ikuinen ja toimimaton Brahman, ponnistella ... täydellisyyden (siddhi) saavuttamiseksi?

        Todellisuudessa persoonaton vapautuminen ei ole muuta kuin kuvitteellinen käsite, joka on olemassa ehdollistuneiden sielujen pettämiseksi. Tämä lause ei ole täynnä todellista sisältöä, ja se on yhtä absurdi kuin lause "akasha-pushpa" ("taivaalla kasvava kukka").

        Antaumuksellinen palvelu Korkeimmalle Herralle on ainoa tie, jonka kautta jiva voi saavuttaa elämän korkeimman päämäärän. Omistautuneen palvelun täydellisyys on pyyteetöntä rakkautta Herraa kohtaan.


        Jiva on ikuinen ja puhdas. Bhagavan Sri Krishna on ikuinen ja puhdas. Samoin jivan pyyteetön rakkaus Bhagavania kohtaan on ikuista ja puhdasta.

        Näin ollen kaikki vedalaiset kirjoitukset vahvistavat käsittämättömän ykseyden ja erilaisuuden opin totuuden ja hylkäävät kaikki muut filosofiset ajatukset kuvitteellisina ja epätäydellisinä.

        Tässä oli pieniä poimintoja Śrīla Bhaktivinod Ṭhākurin
        kirjasta ”Jaiva-dharma”. Paljon käännösvirheitä suomen kielellä.

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yritä vastata kysymykseen: Onko autuus (ananda) olemassa persoonattomassa Brahmanissa? Sillä jos vapautumisen hetkellä yksilöllisyyteni katoaa, silloin minäkin lakkaan olemasta. Jos minä lakkaan olemasta, ei ole tilaa myöskään millekään aistimukselleni - kuka sitten nauttii Brahmanin autuudesta puolestani?

        Impersonalisti voi sanoa: "Saavutettuani persoonattoman vapautumisen olen olemassa korkeimpana Absoluuttisena Totuutena (brahma-rupa)". Tämä väite on kuitenkin väärä, koska Brahman on ikuinen ja täydellinen.
        ...
        Brahman ei myöskään suorita mitään toimintaa, sillä hänellä ei ole mitään tavoiteltavaa. Miksi sitten impersonalistin pitäisi, jos hän on tämä ikuinen ja toimimaton Brahman, ponnistella ... täydellisyyden (siddhi) saavuttamiseksi?

        Todellisuudessa persoonaton vapautuminen ei ole muuta kuin kuvitteellinen käsite, joka on olemassa ehdollistuneiden sielujen pettämiseksi. Tämä lause ei ole täynnä todellista sisältöä, ja se on yhtä absurdi kuin lause "akasha-pushpa" ("taivaalla kasvava kukka").

        Antaumuksellinen palvelu Korkeimmalle Herralle on ainoa tie, jonka kautta jiva voi saavuttaa elämän korkeimman päämäärän. Omistautuneen palvelun täydellisyys on pyyteetöntä rakkautta Herraa kohtaan.


        Jiva on ikuinen ja puhdas. Bhagavan Sri Krishna on ikuinen ja puhdas. Samoin jivan pyyteetön rakkaus Bhagavania kohtaan on ikuista ja puhdasta.

        Näin ollen kaikki vedalaiset kirjoitukset vahvistavat käsittämättömän ykseyden ja erilaisuuden opin totuuden ja hylkäävät kaikki muut filosofiset ajatukset kuvitteellisina ja epätäydellisinä.

        Tässä oli pieniä poimintoja Śrīla Bhaktivinod Ṭhākurin
        kirjasta ”Jaiva-dharma”. Paljon käännösvirheitä suomen kielellä.

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj

        Shankaracharya (788-820 jKr.), joka tunnetaan myös nimellä Shankara, palvoi Shivaa. Hän syntyi Etelä-Intiassa brahmaniperheeseen, joka asui Kaladin kaupungissa Periyar-joen rannalla. Shankaran ilmestyessä buddhalaisuus oli jo levinnyt koko Intiaan. Buddhalaisia suojeli 3. vuosisadalla eaa. itse keisari Ashoka, eivätkä he epäröineet hylätä Vedoja. Buddhalainen filosofia perustuu käsitykseen, jonka mukaan aineellinen luomakunta on vain absoluuttisen totuuden ilmentymä, joka puolestaan on väliaikainen ja egoististen halujen ylläpitämä. Uskotaan, että ennen kuin ihminen voi palata tyhjyyteen, nämä halut on tuhottava. Tästä seuraa, että tyhjyys itsessään on ainoa ikuinen todellisuus ja että se on kaiken ilmenemisen lähde. Buddhalaiset eivät usko Jumalaan tai sieluun, vaan heidän perususkomuksensa on, että kaikkien asioiden ydin on tyhjyys eli tyhjyys, jossa ihminen voi löytää nirvanan eli vapautumisen kaikesta kärsimyksestä.


        Hänen opetustensa mukaan Korkeimman Olennon ja jivan yksilöllisyys on illuusio.
        Tämä Mayavada-filosofia sisältää myös väitteen, jonka mukaan koko aineellinen maailma on valheellinen. Vain persoonaton Brahman, suuri kirkas valo, on totta. Luoputtuaan egosta (kehotietoisuudesta) mayavadi pyrkii jälleen sulautumaan Brahmaniin, jossa ei ole toimintaa, ei henkisiä yksilöllisiä piirteitä. Tästä voimme päätellä, että impersonalistit eivät tutki Vedoja lainkaan, Vedanta-sutroja lukuun ottamatta. Itse asiassa, jos lukee huolellisesti Vedan kirjallisuutta aina Puranoihin asti, huomaa, että se on omistettu pääasiassa Absoluuttisen Totuuden persoonallisten ominaisuuksien kuvaamiselle, ja tämä on vastoin impersonalistien näkemystä ja osoittaa selvästi, että Korkein on persoonallisuus.
        Saarnatakseen oppiaan Shankara-charya joutui hylkäämään monia Vedan lausumia, joiden mukaan Absoluuttinen Totuus on Korkein Persoonallisuus ja jiva on sen alisteinen osa. Jonglööraamalla sanoilla hän loi väärän teorian, jonka mukaan Brahman on yksin puhdas persoonaton Brahman, ja kaikki Jumalan inkarnaatiot tässä maailmankaikkeudessa ovat vain tämän Brahmanin ilmentymiä.


        Näin Shankaracharya asettui vastakkain kaikkien perinteisten vedalaisten koulukuntien kanssa. Buddhan tavoin hän kieltäytyi vastaamasta kosmoksen luonnetta koskeviin kysymyksiin ja julisti, että maya, illuusion energia, oli selittämätön.
        Koska buddhalaiset olivat vuosisatojen ajan noudattaneet täydellisen ateismin filosofiaa eivätkä koskaan hyväksyneet ajatuksia korkeimmasta jumalallisesta persoonallisuudesta, Shankaran filosofia oli ainoa näkemysjärjestelmä, jonka he saattoivat hyväksyä. Se oli jonkinlainen kompromissi ateismin ja teismin välillä, mutta Shankara rakensi oppinsa Vedojen varaan. Shankara matkusti ympäri Intiaa, hänen argumenttinsa valtasivat kaikkialla, ja buddhalaisuus kumarsi niitä. Tavoite siis saavutettiin, ja siinä määrin, että Shankaran kirjaa Shariraka-bhashya pidetään vielä tänäkin päivänä lopullisena Vedantan tulkintana.
        Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Puranat tunnustavat lordi Shivan lordi Vishnun, Krishnan, suureksi palvojaksi. Hänen kuvissaan Shiva näyttää aina uppoutuneena meditaatioon, jonka keskipisteenä on Absoluuttinen Totuus, Sri Krishna.



        Shankara itse paljasti todelliset näkemyksensä, Herran Krishnan hartaan näkemykset, useita kertoja elämänsä aikana. Esimerkiksi Kaladissa, Shankaran kotikaupungissa, on hänen äitinsä haudan lähellä temppeli, jossa on Shankaran itsensä asentama Herran Krishnan.... Lisäksi hänen Gita-bhashyansa ensimmäisessä säkeistössä todetaan, että Narayana (toinen Krishnan inkarnaatio) tai Bhagavan (Korkein Jumalallinen Persoonallisuus) on aineellisen luomakunnan yläpuolella. Kirjassa Bhagavad-gita ja Sri Shankaracha-rya Dinkar Vishnu Gokhale toteaa kirjassaan "Meditaatio Bhagavad-gitasta", että Herra Shiva sanoo:
        "Tervehdys sinulle, oi Vyasa. Mahtavan mielesi ja silmiesi taito on yhtä laaja kuin täysin kukkiva lootuskukka. Olet sytyttänyt viisauden lampun täyttämällä sen Mahabharatan öljyllä." Shankara toteaa myös, että Bhagavan Krishna on..., "jonka kunniaa Vedojen säkeet laulavat, jonka kunniaa Sama-vedan laulajat kertovat, jonka urhoollisuutta Upanishadien kertosäe jyrisee." ...
        ... Kaikki tämä osoittaa, että juuri Srila Vyasa-devan kirjoittamia Bhagavad-gitaa ja Mahabharataa Shankara neuvoo vakavasti lukemaan, jotta voi ymmärtää perimmäisen henkisen tiedon. Tämä todistaa myös sen, että Shankaran omat näkemykset olivat aivan erilaisia kuin hänen opettamansa filosofia. Tästä ei ole selkeämpää todistetta kuin hänen Bhagavad-gitaa koskevan mietiskelynsä tekstit 8 ja 9:




        Kumarran kunnioittavasti Jumalan Korkeimmalle Persoonallisuudelle, Krishnalle, ...
        ... ja kaikki jumalat ylistävät Vedan ja sen täydennysten, Upanishadien, jumalallisilla hymneillä, jota Sama-Vedan seuraajat ylistävät, jota täydelliseen meditaatioon uppoutuneet suuret mystikot mietiskelevät ja jonka rajoja puolijumalien ja demonien joukot eivät tunne. Kumartukaa, kumartukaa, kumartukaa Hänelle, Korkeimmalle Herralle...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shankaracharya (788-820 jKr.), joka tunnetaan myös nimellä Shankara, palvoi Shivaa. Hän syntyi Etelä-Intiassa brahmaniperheeseen, joka asui Kaladin kaupungissa Periyar-joen rannalla. Shankaran ilmestyessä buddhalaisuus oli jo levinnyt koko Intiaan. Buddhalaisia suojeli 3. vuosisadalla eaa. itse keisari Ashoka, eivätkä he epäröineet hylätä Vedoja. Buddhalainen filosofia perustuu käsitykseen, jonka mukaan aineellinen luomakunta on vain absoluuttisen totuuden ilmentymä, joka puolestaan on väliaikainen ja egoististen halujen ylläpitämä. Uskotaan, että ennen kuin ihminen voi palata tyhjyyteen, nämä halut on tuhottava. Tästä seuraa, että tyhjyys itsessään on ainoa ikuinen todellisuus ja että se on kaiken ilmenemisen lähde. Buddhalaiset eivät usko Jumalaan tai sieluun, vaan heidän perususkomuksensa on, että kaikkien asioiden ydin on tyhjyys eli tyhjyys, jossa ihminen voi löytää nirvanan eli vapautumisen kaikesta kärsimyksestä.


        Hänen opetustensa mukaan Korkeimman Olennon ja jivan yksilöllisyys on illuusio.
        Tämä Mayavada-filosofia sisältää myös väitteen, jonka mukaan koko aineellinen maailma on valheellinen. Vain persoonaton Brahman, suuri kirkas valo, on totta. Luoputtuaan egosta (kehotietoisuudesta) mayavadi pyrkii jälleen sulautumaan Brahmaniin, jossa ei ole toimintaa, ei henkisiä yksilöllisiä piirteitä. Tästä voimme päätellä, että impersonalistit eivät tutki Vedoja lainkaan, Vedanta-sutroja lukuun ottamatta. Itse asiassa, jos lukee huolellisesti Vedan kirjallisuutta aina Puranoihin asti, huomaa, että se on omistettu pääasiassa Absoluuttisen Totuuden persoonallisten ominaisuuksien kuvaamiselle, ja tämä on vastoin impersonalistien näkemystä ja osoittaa selvästi, että Korkein on persoonallisuus.
        Saarnatakseen oppiaan Shankara-charya joutui hylkäämään monia Vedan lausumia, joiden mukaan Absoluuttinen Totuus on Korkein Persoonallisuus ja jiva on sen alisteinen osa. Jonglööraamalla sanoilla hän loi väärän teorian, jonka mukaan Brahman on yksin puhdas persoonaton Brahman, ja kaikki Jumalan inkarnaatiot tässä maailmankaikkeudessa ovat vain tämän Brahmanin ilmentymiä.


        Näin Shankaracharya asettui vastakkain kaikkien perinteisten vedalaisten koulukuntien kanssa. Buddhan tavoin hän kieltäytyi vastaamasta kosmoksen luonnetta koskeviin kysymyksiin ja julisti, että maya, illuusion energia, oli selittämätön.
        Koska buddhalaiset olivat vuosisatojen ajan noudattaneet täydellisen ateismin filosofiaa eivätkä koskaan hyväksyneet ajatuksia korkeimmasta jumalallisesta persoonallisuudesta, Shankaran filosofia oli ainoa näkemysjärjestelmä, jonka he saattoivat hyväksyä. Se oli jonkinlainen kompromissi ateismin ja teismin välillä, mutta Shankara rakensi oppinsa Vedojen varaan. Shankara matkusti ympäri Intiaa, hänen argumenttinsa valtasivat kaikkialla, ja buddhalaisuus kumarsi niitä. Tavoite siis saavutettiin, ja siinä määrin, että Shankaran kirjaa Shariraka-bhashya pidetään vielä tänäkin päivänä lopullisena Vedantan tulkintana.
        Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Puranat tunnustavat lordi Shivan lordi Vishnun, Krishnan, suureksi palvojaksi. Hänen kuvissaan Shiva näyttää aina uppoutuneena meditaatioon, jonka keskipisteenä on Absoluuttinen Totuus, Sri Krishna.



        Shankara itse paljasti todelliset näkemyksensä, Herran Krishnan hartaan näkemykset, useita kertoja elämänsä aikana. Esimerkiksi Kaladissa, Shankaran kotikaupungissa, on hänen äitinsä haudan lähellä temppeli, jossa on Shankaran itsensä asentama Herran Krishnan.... Lisäksi hänen Gita-bhashyansa ensimmäisessä säkeistössä todetaan, että Narayana (toinen Krishnan inkarnaatio) tai Bhagavan (Korkein Jumalallinen Persoonallisuus) on aineellisen luomakunnan yläpuolella. Kirjassa Bhagavad-gita ja Sri Shankaracha-rya Dinkar Vishnu Gokhale toteaa kirjassaan "Meditaatio Bhagavad-gitasta", että Herra Shiva sanoo:
        "Tervehdys sinulle, oi Vyasa. Mahtavan mielesi ja silmiesi taito on yhtä laaja kuin täysin kukkiva lootuskukka. Olet sytyttänyt viisauden lampun täyttämällä sen Mahabharatan öljyllä." Shankara toteaa myös, että Bhagavan Krishna on..., "jonka kunniaa Vedojen säkeet laulavat, jonka kunniaa Sama-vedan laulajat kertovat, jonka urhoollisuutta Upanishadien kertosäe jyrisee." ...
        ... Kaikki tämä osoittaa, että juuri Srila Vyasa-devan kirjoittamia Bhagavad-gitaa ja Mahabharataa Shankara neuvoo vakavasti lukemaan, jotta voi ymmärtää perimmäisen henkisen tiedon. Tämä todistaa myös sen, että Shankaran omat näkemykset olivat aivan erilaisia kuin hänen opettamansa filosofia. Tästä ei ole selkeämpää todistetta kuin hänen Bhagavad-gitaa koskevan mietiskelynsä tekstit 8 ja 9:




        Kumarran kunnioittavasti Jumalan Korkeimmalle Persoonallisuudelle, Krishnalle, ...
        ... ja kaikki jumalat ylistävät Vedan ja sen täydennysten, Upanishadien, jumalallisilla hymneillä, jota Sama-Vedan seuraajat ylistävät, jota täydelliseen meditaatioon uppoutuneet suuret mystikot mietiskelevät ja jonka rajoja puolijumalien ja demonien joukot eivät tunne. Kumartukaa, kumartukaa, kumartukaa Hänelle, Korkeimmalle Herralle...

        Elämänsä loppupuolella Shankara kirjoitti säkeen, joka oli osoitettu niille, jotka eivät olleet ymmärtäneet Vedojen todellista sanomaa. Shankaracharyan seuraajat hylkäsivät usein tämän säkeen, mutta joka kuitenkin kuvastaa Lordi Shivan todellista tunnelmaa. Tässä se on:
        Palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, oi oppineet typerykset! Sillä elämän lopussa kieliopilliset temppunne eivät auta teitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elämänsä loppupuolella Shankara kirjoitti säkeen, joka oli osoitettu niille, jotka eivät olleet ymmärtäneet Vedojen todellista sanomaa. Shankaracharyan seuraajat hylkäsivät usein tämän säkeen, mutta joka kuitenkin kuvastaa Lordi Shivan todellista tunnelmaa. Tässä se on:
        Palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, oi oppineet typerykset! Sillä elämän lopussa kieliopilliset temppunne eivät auta teitä.

        Jumala ei pakota Itseään kenellekään, koska ihmisellä on vapaa valinta tässä suhteessa. Jos ihminen ei halua tuntea Krishnaa, miksi pitäisi häiritä tällaisen ihmisen mielenrauhaa.


        Monet ihmiset vihaavat Krishnaa. Tällaisille ihmisille Krishnaa ei ole. Jotkut ihmiset ovat vasta henkisen heräämisen alussa, toiset ovat jo valmiita palaamaan kotiin, henkimaailmaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jumala ei pakota Itseään kenellekään, koska ihmisellä on vapaa valinta tässä suhteessa. Jos ihminen ei halua tuntea Krishnaa, miksi pitäisi häiritä tällaisen ihmisen mielenrauhaa.


        Monet ihmiset vihaavat Krishnaa. Tällaisille ihmisille Krishnaa ei ole. Jotkut ihmiset ovat vasta henkisen heräämisen alussa, toiset ovat jo valmiita palaamaan kotiin, henkimaailmaan.

        Jotkut eivät ole kumpaakaan. Ihmiset kaikki ovat eri tasoilla. Kaikille ei voi antaa yliopistotasoista tietoa. On lastentarhatasoa, peruskoulutasoa ja professoritason tietoa, jos sen voisi kuvallisesti ilmaistaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut eivät ole kumpaakaan. Ihmiset kaikki ovat eri tasoilla. Kaikille ei voi antaa yliopistotasoista tietoa. On lastentarhatasoa, peruskoulutasoa ja professoritason tietoa, jos sen voisi kuvallisesti ilmaistaa.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18228999/ihmisen-devoluutio-ja-ihmiskunnan-tuntematon-historia--kirjat
        Ihmisen devoluutio ja Ihmiskunnan tuntematon historia. Kirjat
        FORBIDDEN ARCHEOLOGY
        The Hidden History of the Human Race
        by Michael A. Cremo and Richard L. Thompson


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/18228999/ihmisen-devoluutio-ja-ihmiskunnan-tuntematon-historia--kirjat
        Ihmisen devoluutio ja Ihmiskunnan tuntematon historia. Kirjat
        FORBIDDEN ARCHEOLOGY
        The Hidden History of the Human Race
        by Michael A. Cremo and Richard L. Thompson

        VEDAT JA TIEDE
        Tiede ja teknologia, kuten Vedoissa on kuvattu yli 5000 vuotta sitten.

        Maapallolla on tuhansia vuosia ollut mahtava sivilisaatio, jonka kehitystaso on hämmästyttävä..... Seuraavassa on joitakin tieteen ja teknologian saavutuksia, jotka on kuvattu Vedoissa yli 5000 vuotta sitten ja jotka ovat toistuneet vasta viimeisten 100-300 vuoden aikana:
        - Plastiikkakirurgia - Sushruta-samhita;
        - Kromosomien yhdistyminen tsygootissa - Srimad-Bhagavatam;
        - Sikiön sydämenlyönnit raskauden 2. kuussa - Aitareya upanishad, Srimad-Bhagavatam;
        - Keinosiemennys - Mahabharata;
        - Mikro-organismit - Mahabharata;
        - Tietoisuus kasveissa - Kaikki Veda-kirjallisuus;
        - Unen luonteen tutkiminen - Prashna- Upanishad, Yoga-sutrat;
        - Valon nopeus - Rig-Veda, Sayanbhashya;
        - Saturnuksen takana olevat planeetat - Mahabharata;
        - Ilma-alukset ja avaruusmatkailu - Rig-Veda, Ramayana, Mahabharata;
        - Painovoima - Prashna Upanishad;
        - Ultravioletti- ja infrapunaspektri - Mundaka upanishad;
        - Valoa nopeammin liikkuvat esineet - Mundaka upanishad;
        - Ydinaseet - Mahabharata, Srimad-Bhagavatam;
        - Mustat aukot - Mundaka Upanishad;
        - Subatomiset hiukkaset - Srimad-Bhagavatam;
        - Äänen käyttö tuhoamiseen - Mahabharata
        (”vajra-astra”);
        Lait, joiden mukaan koko maailma elää, on esitetty yksityiskohtaisesti tärkeimmissä Veda-teksteissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        VEDAT JA TIEDE
        Tiede ja teknologia, kuten Vedoissa on kuvattu yli 5000 vuotta sitten.

        Maapallolla on tuhansia vuosia ollut mahtava sivilisaatio, jonka kehitystaso on hämmästyttävä..... Seuraavassa on joitakin tieteen ja teknologian saavutuksia, jotka on kuvattu Vedoissa yli 5000 vuotta sitten ja jotka ovat toistuneet vasta viimeisten 100-300 vuoden aikana:
        - Plastiikkakirurgia - Sushruta-samhita;
        - Kromosomien yhdistyminen tsygootissa - Srimad-Bhagavatam;
        - Sikiön sydämenlyönnit raskauden 2. kuussa - Aitareya upanishad, Srimad-Bhagavatam;
        - Keinosiemennys - Mahabharata;
        - Mikro-organismit - Mahabharata;
        - Tietoisuus kasveissa - Kaikki Veda-kirjallisuus;
        - Unen luonteen tutkiminen - Prashna- Upanishad, Yoga-sutrat;
        - Valon nopeus - Rig-Veda, Sayanbhashya;
        - Saturnuksen takana olevat planeetat - Mahabharata;
        - Ilma-alukset ja avaruusmatkailu - Rig-Veda, Ramayana, Mahabharata;
        - Painovoima - Prashna Upanishad;
        - Ultravioletti- ja infrapunaspektri - Mundaka upanishad;
        - Valoa nopeammin liikkuvat esineet - Mundaka upanishad;
        - Ydinaseet - Mahabharata, Srimad-Bhagavatam;
        - Mustat aukot - Mundaka Upanishad;
        - Subatomiset hiukkaset - Srimad-Bhagavatam;
        - Äänen käyttö tuhoamiseen - Mahabharata
        (”vajra-astra”);
        Lait, joiden mukaan koko maailma elää, on esitetty yksityiskohtaisesti tärkeimmissä Veda-teksteissä.

        Einstein puhuu tässä Intiasta:

        Albert Einsteinia siteerattiin kerran: ”He opettivat meidät laskemaan, ja ilman heitä ei olisi voitu tehdä mitään arvokkaita tieteellisiä löytöjä.”

        Einsteinin tunnustus intialaisten matemaatikkojen panokselle kuvastaa kymmenjärjestelmän ja nollan kaltaisten matemaattisten käsitteiden merkitystä tieteellisissä keksinnöissä. Tunnustamalla intialaisten matemaatikkojen Einstein korosti tiedon yhteenkuuluvuutta ja eri kulttuurien panosta tieteen ja matematiikan edistymiseen.

        Albert Einstein antoi tämän lausunnon, jossa hän tunnusti intialaisten matemaatikkojen merkittävän panoksen matematiikan alalla, erityisesti desimaalilukujärjestelmän ja nollan käsitteen kehittämisessä. Nämä panokset ovat nykyaikaisen matematiikan ja tieteen perustana.

        Intialainen numerojärjestelmä, joka tunnetaan myös nimellä hindu-arabialainen numerojärjestelmä, on kymmenjärjestelmällinen desimaalijärjestelmä, jossa käytetään 10:tä ja jossa käytetään numeroita 0-9. Tämä järjestelmä on myös intialainen. Tämä järjestelmä mullisti matematiikan ottamalla käyttöön nollan käsitteen paikanvartijana ja tekemällä aritmeettisista operaatioista tehokkaampia ja helpommin lähestyttäviä. Desimaalijärjestelmä mahdollistaa monimutkaisten laskutoimitusten suorittamisen helposti, mikä tasoittaa tietä eri tieteenalojen kehitykselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Einstein puhuu tässä Intiasta:

        Albert Einsteinia siteerattiin kerran: ”He opettivat meidät laskemaan, ja ilman heitä ei olisi voitu tehdä mitään arvokkaita tieteellisiä löytöjä.”

        Einsteinin tunnustus intialaisten matemaatikkojen panokselle kuvastaa kymmenjärjestelmän ja nollan kaltaisten matemaattisten käsitteiden merkitystä tieteellisissä keksinnöissä. Tunnustamalla intialaisten matemaatikkojen Einstein korosti tiedon yhteenkuuluvuutta ja eri kulttuurien panosta tieteen ja matematiikan edistymiseen.

        Albert Einstein antoi tämän lausunnon, jossa hän tunnusti intialaisten matemaatikkojen merkittävän panoksen matematiikan alalla, erityisesti desimaalilukujärjestelmän ja nollan käsitteen kehittämisessä. Nämä panokset ovat nykyaikaisen matematiikan ja tieteen perustana.

        Intialainen numerojärjestelmä, joka tunnetaan myös nimellä hindu-arabialainen numerojärjestelmä, on kymmenjärjestelmällinen desimaalijärjestelmä, jossa käytetään 10:tä ja jossa käytetään numeroita 0-9. Tämä järjestelmä on myös intialainen. Tämä järjestelmä mullisti matematiikan ottamalla käyttöön nollan käsitteen paikanvartijana ja tekemällä aritmeettisista operaatioista tehokkaampia ja helpommin lähestyttäviä. Desimaalijärjestelmä mahdollistaa monimutkaisten laskutoimitusten suorittamisen helposti, mikä tasoittaa tietä eri tieteenalojen kehitykselle.

        Shivan asema on hyvin vaikea ja monimutkainen ymmärtää.

        Shiva on tämän maailmankaikkeuden ylevin Vaishnav. Krishnan(Vishnun palvoja).

        Shiva luokitellaan puolijumalaksi.

        Shivan vaimo Parvati on maailmankaikkeuden kaunein nainen.

        Voisi sanoa, että Shiva on isämme ja Parvati on äitimme aineellisessa maailmassa ja tässä maailmankaikkeudessa.


        Lordi Shiva on ensimmäinen mahajanien luettelossa.

        Shiva on monimuotoinen ja hänen muotonsa vaihtelee.

        Hän on sekä tuki että polku etsivälle sielulle. Hän on oivaltanut Totuuden, hän elää Totuuden maailmassa ja voi johdattaa Totuuteen.

        Shiva on jivan ystävä. Hän ei ole Jumala, mutta hän on Jumalan veroinen, koska hän voi antaa Jumalan sille, joka etsii häntä.

        Shiva ei koskaan kadota Jumaluuden Ylintä Presoonallisuutta hetkeksikään; hänen mielensä on täysin uppoutunut ajatuksiin Jumalasta; hänen katseensa on aina suunnattu sisäänpäin; hän on mahā-bhāgavata-vaishnava (korkeimman tason mahatma), sillä hän näkee kaikkialla ja aina palvomansa Herran eikä aineellisia kehoja ja muotoja.

        Viśuddha-sattva on erityinen ("vi") jumalallisen puhtauden tila, joka on aineellista puhtautta ("sattva") ja henkistä puhtautta ("śuddha-sattva") korkeampi. Viśuddha-sattva on alkuperäinen ja muuttumaton maailma, jossa sielun ja Jumalan ikuinen suhde on mahdollinen.


        Jagad-guru Shiva on tämän transsendenttisen valtakunnan ikuinen vartija, hartauden maailman vartija.

        Shiva ja hänen puolisonsa Sati (Durga, Parvati) suojelevat kalleinta aarretta, bhakti-rasaa, kelvottomien ja epäpuhtaiden sieluilta. Mutta he myös poistavat mielellään verhon, joka peittää korkeimman totuuden vilpittömän ja jalon ihmisen silmistä.

        Aineellisten aistien saavuttamattomissa oleva Herra Adhokṣaja paljastaa Itsensä puhtaalle palvelijalleen Shivan armosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shivan asema on hyvin vaikea ja monimutkainen ymmärtää.

        Shiva on tämän maailmankaikkeuden ylevin Vaishnav. Krishnan(Vishnun palvoja).

        Shiva luokitellaan puolijumalaksi.

        Shivan vaimo Parvati on maailmankaikkeuden kaunein nainen.

        Voisi sanoa, että Shiva on isämme ja Parvati on äitimme aineellisessa maailmassa ja tässä maailmankaikkeudessa.


        Lordi Shiva on ensimmäinen mahajanien luettelossa.

        Shiva on monimuotoinen ja hänen muotonsa vaihtelee.

        Hän on sekä tuki että polku etsivälle sielulle. Hän on oivaltanut Totuuden, hän elää Totuuden maailmassa ja voi johdattaa Totuuteen.

        Shiva on jivan ystävä. Hän ei ole Jumala, mutta hän on Jumalan veroinen, koska hän voi antaa Jumalan sille, joka etsii häntä.

        Shiva ei koskaan kadota Jumaluuden Ylintä Presoonallisuutta hetkeksikään; hänen mielensä on täysin uppoutunut ajatuksiin Jumalasta; hänen katseensa on aina suunnattu sisäänpäin; hän on mahā-bhāgavata-vaishnava (korkeimman tason mahatma), sillä hän näkee kaikkialla ja aina palvomansa Herran eikä aineellisia kehoja ja muotoja.

        Viśuddha-sattva on erityinen ("vi") jumalallisen puhtauden tila, joka on aineellista puhtautta ("sattva") ja henkistä puhtautta ("śuddha-sattva") korkeampi. Viśuddha-sattva on alkuperäinen ja muuttumaton maailma, jossa sielun ja Jumalan ikuinen suhde on mahdollinen.


        Jagad-guru Shiva on tämän transsendenttisen valtakunnan ikuinen vartija, hartauden maailman vartija.

        Shiva ja hänen puolisonsa Sati (Durga, Parvati) suojelevat kalleinta aarretta, bhakti-rasaa, kelvottomien ja epäpuhtaiden sieluilta. Mutta he myös poistavat mielellään verhon, joka peittää korkeimman totuuden vilpittömän ja jalon ihmisen silmistä.

        Aineellisten aistien saavuttamattomissa oleva Herra Adhokṣaja paljastaa Itsensä puhtaalle palvelijalleen Shivan armosta.

        Niinpä luomakunnan aamunkoitteessa, Satya Yugassa, Herra Shiva kertoi Kumaroille...
        ...

        Bhaktisiddhanta Sarasvati Thakurin mukaan Herra Shiva oli se, joka aloitti nitya-dhar-man (ikuisen uskonnon) saarnaamisen Kali Yugassa opastamalla Adi-Vishnuswamia, Rudra sampradayan perustajaa.


        nitya-dharma
        ...
        Kaikki tämän mission myöhemmät acharyat (johtajat) käyttivät myös nimeä Vishnuswami, mikä merkitsi heidän sitoutumistaan puhtaan bhaktin periaatteisiin.

        Rudra-sampradaya-perinteessä esiteltiin ensimmäistä kertaa Kali-yugassa luostarielämän kaanonit - vaisnava-eremitin velvollisuudet ja hänen ulkoiset merkkinsä (sannyasa-dharma).

        Myöhemmin jotkut Vishnuswamin seuraajat kuitenkin hylkäsivät shuddha-bhaktin periaatteet ja valitsivat seka-uskonnon (viddha) tien. He perustivat uuden opetuslapseusperimyksen nimellä Shivaswami-sampradaya, jossa Sri Adi-Shankaracharya esiintyi ja saarnasi tätä väärää oppia.


        Acharya Shankara oli myös Shivan inkarnaatio, mutta hänen saarnansa oli anitya-dharman (ajallisten päämäärien saavuttamiseen suunniteltu uskonto) muoto.


        Shiva otti nöyrästi tämän epäkiitollisen roolin Bhagavan Krishnan pyynnöstä ja rakkaudesta Häntä kohtaan. Padma-purana kertoo asiasta näin.


        Shankaracharyan jälkeen Shiva ilmestyi Madhavacharyan, Brahma-sampradayan johtajan, hahmossa, ja hänestä tuli kuuluisa shuddha-dvaita-filosofiastaan, joka murskasi mayavada-opin.




        Sadashiva tuli lopulta uudelleen maan päälle yli viisisataa vuotta sitten täydellisen acharyan ja Sriman Mahaprabhun uskollisen palvelijan muodossa.



        Advaita-Acharyana hän oli myötätunnon ruumiillistuma Kalin aikakauden langenneille sieluille: jyrisevällä äänellä hän lävisti maailmankaikkeuden kuoret ja kutsui Itse Herra Krishnan maan päälle. Nyt hän saarnasi korkeimman Herran käskystä uskonnon puhtainta ja täydellisintä muotoa, prema-nama-sankirtanaa.


        Mitä on omistautuminen? Bhaktirasya bhajanam Hartauden osoittaminen tarkoittaa Herran ylistämistä, hari-bhajanan suorittamista. Tämä on lordi Shivan neuvo. Kukaan muu ei anna meille niin paljon armoa kuin hän. Tämä on Shivan suurpiirteisyyttä.


        Sama pätee Brahmaan. Brahma on jagad-guru ja Shiva Thakur on jagad-guru.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä luomakunnan aamunkoitteessa, Satya Yugassa, Herra Shiva kertoi Kumaroille...
        ...

        Bhaktisiddhanta Sarasvati Thakurin mukaan Herra Shiva oli se, joka aloitti nitya-dhar-man (ikuisen uskonnon) saarnaamisen Kali Yugassa opastamalla Adi-Vishnuswamia, Rudra sampradayan perustajaa.


        nitya-dharma
        ...
        Kaikki tämän mission myöhemmät acharyat (johtajat) käyttivät myös nimeä Vishnuswami, mikä merkitsi heidän sitoutumistaan puhtaan bhaktin periaatteisiin.

        Rudra-sampradaya-perinteessä esiteltiin ensimmäistä kertaa Kali-yugassa luostarielämän kaanonit - vaisnava-eremitin velvollisuudet ja hänen ulkoiset merkkinsä (sannyasa-dharma).

        Myöhemmin jotkut Vishnuswamin seuraajat kuitenkin hylkäsivät shuddha-bhaktin periaatteet ja valitsivat seka-uskonnon (viddha) tien. He perustivat uuden opetuslapseusperimyksen nimellä Shivaswami-sampradaya, jossa Sri Adi-Shankaracharya esiintyi ja saarnasi tätä väärää oppia.


        Acharya Shankara oli myös Shivan inkarnaatio, mutta hänen saarnansa oli anitya-dharman (ajallisten päämäärien saavuttamiseen suunniteltu uskonto) muoto.


        Shiva otti nöyrästi tämän epäkiitollisen roolin Bhagavan Krishnan pyynnöstä ja rakkaudesta Häntä kohtaan. Padma-purana kertoo asiasta näin.


        Shankaracharyan jälkeen Shiva ilmestyi Madhavacharyan, Brahma-sampradayan johtajan, hahmossa, ja hänestä tuli kuuluisa shuddha-dvaita-filosofiastaan, joka murskasi mayavada-opin.




        Sadashiva tuli lopulta uudelleen maan päälle yli viisisataa vuotta sitten täydellisen acharyan ja Sriman Mahaprabhun uskollisen palvelijan muodossa.



        Advaita-Acharyana hän oli myötätunnon ruumiillistuma Kalin aikakauden langenneille sieluille: jyrisevällä äänellä hän lävisti maailmankaikkeuden kuoret ja kutsui Itse Herra Krishnan maan päälle. Nyt hän saarnasi korkeimman Herran käskystä uskonnon puhtainta ja täydellisintä muotoa, prema-nama-sankirtanaa.


        Mitä on omistautuminen? Bhaktirasya bhajanam Hartauden osoittaminen tarkoittaa Herran ylistämistä, hari-bhajanan suorittamista. Tämä on lordi Shivan neuvo. Kukaan muu ei anna meille niin paljon armoa kuin hän. Tämä on Shivan suurpiirteisyyttä.


        Sama pätee Brahmaan. Brahma on jagad-guru ja Shiva Thakur on jagad-guru.

        "Padma-purana paljastaa meille, että Shankara on Herra Shivan inkarnaatio (avatar). Tässä teoksessa Shiva tunnustaa puolisolleen Durgalle, joka hallitsee aineellista maailmaa:...


        "Kalin aikakaudella minä bráhmanin hahmossa annan väärän tulkinnan Vedoista Mayavada-filosofian perusteella, joka on verhottua buddhalaisuutta"
        ...sanskrit...
        ("Padma-purana", Uttara-khandha, 25.7).


        Niinpä, kuten Vedat osoittavat, Shankara ilmestyi persoonattoman Brahmanin ihailijana täyttääkseen Kaikkivaltiaan käskyn-heikentääkseen buddhalaisuuden vaikutusta ja palauttaakseen Vedojen auktoriteetin.


        Shankara jätti elämänsä aikana useampia todisteita siitä, että hän oli itse asiassa Korkeimman Herran ylistetty palvoja.

        Useissa teoksissaan, kuten runossa Bhaja Govindam, hän paljastaa todellisen olemuksensa. Shankara vetoaa kaikkiin:

        (1)

        bhaja govindaḿ bhaja govindaḿ

        govindaḿ bhajamūḍhamate

        saḿprāpte sannihite kāle

        nahi nahi rakśati


        (2)

        mūḍha jahīhi dhanāgamatṛṣṇāḿ

        kuru sadbuddhiḿ manasi vitṛṣṇām

        yallabhase nijakarmopāttaḿ

        vittaḿ tena vinodaya cittam

        ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Padma-purana paljastaa meille, että Shankara on Herra Shivan inkarnaatio (avatar). Tässä teoksessa Shiva tunnustaa puolisolleen Durgalle, joka hallitsee aineellista maailmaa:...


        "Kalin aikakaudella minä bráhmanin hahmossa annan väärän tulkinnan Vedoista Mayavada-filosofian perusteella, joka on verhottua buddhalaisuutta"
        ...sanskrit...
        ("Padma-purana", Uttara-khandha, 25.7).


        Niinpä, kuten Vedat osoittavat, Shankara ilmestyi persoonattoman Brahmanin ihailijana täyttääkseen Kaikkivaltiaan käskyn-heikentääkseen buddhalaisuuden vaikutusta ja palauttaakseen Vedojen auktoriteetin.


        Shankara jätti elämänsä aikana useampia todisteita siitä, että hän oli itse asiassa Korkeimman Herran ylistetty palvoja.

        Useissa teoksissaan, kuten runossa Bhaja Govindam, hän paljastaa todellisen olemuksensa. Shankara vetoaa kaikkiin:

        (1)

        bhaja govindaḿ bhaja govindaḿ

        govindaḿ bhajamūḍhamate

        saḿprāpte sannihite kāle

        nahi nahi rakśati


        (2)

        mūḍha jahīhi dhanāgamatṛṣṇāḿ

        kuru sadbuddhiḿ manasi vitṛṣṇām

        yallabhase nijakarmopāttaḿ

        vittaḿ tena vinodaya cittam

        ...

        Shankara jätti elämänsä aikana useampia todisteita siitä, että hän oli itse asiassa Korkeimman Herran ylistetty palvoja.

        Useissa teoksissaan, kuten runossa Bhaja Govindam, hän paljastaa todellisen olemuksensa. Shankara vetoaa kaikkiin:

        "Palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, te älykkäät typerykset!". Sillä kuoleman hetkellä sanallinen spekulointi ei pelasta teitä!"

        ("Bhaja Govindam", 1).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shankara jätti elämänsä aikana useampia todisteita siitä, että hän oli itse asiassa Korkeimman Herran ylistetty palvoja.

        Useissa teoksissaan, kuten runossa Bhaja Govindam, hän paljastaa todellisen olemuksensa. Shankara vetoaa kaikkiin:

        "Palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, palvokaa Govindaa, te älykkäät typerykset!". Sillä kuoleman hetkellä sanallinen spekulointi ei pelasta teitä!"

        ("Bhaja Govindam", 1).

        Vaishnavojen joukossa Shiva on paras.


        Shivan asema on salaperäinen, koska on olemassa guna-avatar-Shiva, joka asuu aineellisen maailman yläpuolella, henkisen maailman alapuolella Kailashissa Parvatinsa kanssa. Mutta on olemassa myös henkisen maailman Sadashiva, toisin sanoen se Shiva, joka ei oleskele aineellisen ja henkisen olemassaolon välissä vaan syvällä henkisessä maailmassa.


        Vrindavanissa Shiva ilmenee neljässä eri hypostaasissa.


        Shivan asema on hyvin korkea.


        Parampara.

        On olemassa neljä vaishnava sampradayaa.

        Ja yksi neljästä sampradayasta lähtee Shivasta.

        (Rudra-sampradaya) on peräisin Lord Shivasta (Shambhu),


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaishnavojen joukossa Shiva on paras.


        Shivan asema on salaperäinen, koska on olemassa guna-avatar-Shiva, joka asuu aineellisen maailman yläpuolella, henkisen maailman alapuolella Kailashissa Parvatinsa kanssa. Mutta on olemassa myös henkisen maailman Sadashiva, toisin sanoen se Shiva, joka ei oleskele aineellisen ja henkisen olemassaolon välissä vaan syvällä henkisessä maailmassa.


        Vrindavanissa Shiva ilmenee neljässä eri hypostaasissa.


        Shivan asema on hyvin korkea.


        Parampara.

        On olemassa neljä vaishnava sampradayaa.

        Ja yksi neljästä sampradayasta lähtee Shivasta.

        (Rudra-sampradaya) on peräisin Lord Shivasta (Shambhu),

        Shivaa on niin vaikeaa käsittää.

        Rudroja on yksitoista, jotka kaikki ovat Lord Shivan ilmentymiä.


        Shivalla on monia nimiä ja aspekteja, jotka eivät kuitenkaan kata hänen todellista korkeinta asemaansa. Esimerkiksi:

        Mahadev
        Mahakala (ajan suuri haltija), tuhon ja kuoleman jumala, kaiken kuluttavan ajan ruumiillistuma. Kuoleman lisäksi hän tuo kuitenkin tässä mielessä myös toivoa...


        Nataraja (kosmisen tanssin kuningas) - Shiva on kaikkialle ulottuvan kosmisen energian ruumiillistuma, joka luo ja tuhoaa ikuisesti maailmoja, asettaa ja ylläpitää maailmankaikkeuden rytmiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shivaa on niin vaikeaa käsittää.

        Rudroja on yksitoista, jotka kaikki ovat Lord Shivan ilmentymiä.


        Shivalla on monia nimiä ja aspekteja, jotka eivät kuitenkaan kata hänen todellista korkeinta asemaansa. Esimerkiksi:

        Mahadev
        Mahakala (ajan suuri haltija), tuhon ja kuoleman jumala, kaiken kuluttavan ajan ruumiillistuma. Kuoleman lisäksi hän tuo kuitenkin tässä mielessä myös toivoa...


        Nataraja (kosmisen tanssin kuningas) - Shiva on kaikkialle ulottuvan kosmisen energian ruumiillistuma, joka luo ja tuhoaa ikuisesti maailmoja, asettaa ja ylläpitää maailmankaikkeuden rytmiä.

        On siis yksitoista Rudraa, jotka kaikki ovat Shivan ekspansioita.

        Näiden 11 Rudran lisäksi on vielä erikseen kahdeksan Rudran muotoa.


        Näin ollen Shiva on sekä Lordi Vishnun laajennus (luomakunnan tuhoajana) että yksi elävistä olennoista.


        Lordi Vishnun laajentumana hänet tunnetaan nimellä Hara. Hän on aineellisten ominaisuuksien suhteen transsendentaalinen, mutta kun hän joutuu kosketuksiin tamo-gunan kanssa, hän saastuu luonnon aineellisista ominaisuuksista. Tämä selitetään Srimad-Bhagavatamissa ja Brahma-samhitassa.


        Srimad-Bhagavatamissa (kymmenennessä laulussa) todetaan, että Rudra tulee kosketuksiin aineellisen luonnon kanssa vain silloin, kun se on neutraalissa, ilmenemättömässä tilassa.


        Kun aineellisen luonnon ominaisuudet alkavat kuitenkin toimia, hän tulee kosketuksiin aineellisen luonnon kanssa, vaikka hän on siitä etäällä.



        Maidon ja jogurtin esimerkki osoittaa, miten Vishnu ja Shiva liittyvät toisiinsa. Maidosta tulee jogurttia, kun siihen lisätään jogurttibakteeriviljelmä, mutta vaikka maito ja jogurtti koostuvat samoista aineista, niillä on eri tarkoitus. Samoin, vaikka Shiva on Lordi Vishnun laajentuma, hänen uskotaan muuttavan ominaisuuksiaan, kuten maito muuttuu jogurtiksi, koska hän osallistuu aineellisen kosmoksen tuhoamiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On siis yksitoista Rudraa, jotka kaikki ovat Shivan ekspansioita.

        Näiden 11 Rudran lisäksi on vielä erikseen kahdeksan Rudran muotoa.


        Näin ollen Shiva on sekä Lordi Vishnun laajennus (luomakunnan tuhoajana) että yksi elävistä olennoista.


        Lordi Vishnun laajentumana hänet tunnetaan nimellä Hara. Hän on aineellisten ominaisuuksien suhteen transsendentaalinen, mutta kun hän joutuu kosketuksiin tamo-gunan kanssa, hän saastuu luonnon aineellisista ominaisuuksista. Tämä selitetään Srimad-Bhagavatamissa ja Brahma-samhitassa.


        Srimad-Bhagavatamissa (kymmenennessä laulussa) todetaan, että Rudra tulee kosketuksiin aineellisen luonnon kanssa vain silloin, kun se on neutraalissa, ilmenemättömässä tilassa.


        Kun aineellisen luonnon ominaisuudet alkavat kuitenkin toimia, hän tulee kosketuksiin aineellisen luonnon kanssa, vaikka hän on siitä etäällä.



        Maidon ja jogurtin esimerkki osoittaa, miten Vishnu ja Shiva liittyvät toisiinsa. Maidosta tulee jogurttia, kun siihen lisätään jogurttibakteeriviljelmä, mutta vaikka maito ja jogurtti koostuvat samoista aineista, niillä on eri tarkoitus. Samoin, vaikka Shiva on Lordi Vishnun laajentuma, hänen uskotaan muuttavan ominaisuuksiaan, kuten maito muuttuu jogurtiksi, koska hän osallistuu aineellisen kosmoksen tuhoamiseen.

        Rudralla on erilaisia muotoja, jotka ovat syntyneet hänen muotonsa transformaation tuloksena, kun hän joutui kosketuksiin mayan kanssa. Vaikka Rudra ei ole jiva-tattvojen tasolla, häntä ei voida myöskään luokitella Lordi Krishnan suoraksi laajentumaksi.


        Rudra on sekä erillinen että erottamaton Vishnu-tattvasta, mutta samalla hän on Krishnan ekspansion ekspansio..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rudralla on erilaisia muotoja, jotka ovat syntyneet hänen muotonsa transformaation tuloksena, kun hän joutui kosketuksiin mayan kanssa. Vaikka Rudra ei ole jiva-tattvojen tasolla, häntä ei voida myöskään luokitella Lordi Krishnan suoraksi laajentumaksi.


        Rudra on sekä erillinen että erottamaton Vishnu-tattvasta, mutta samalla hän on Krishnan ekspansion ekspansio..

        Vedat ovat joukko täsmällisiä fyysisiä ja henkisiä tieteitä, jotka toimivat yhtenäisenä tietojärjestelmänä, joka oli laajalti ihmiskunnan tiedossa muinaisina aikoina. Viimeisten viiden tuhannen vuoden aikana Kali-ajan, kosmisen "talven", alkamisen vuoksi Veda-tieto on käytännössä kadonnut. Nykyaikainen ihmiskunta on menettänyt kyvyn syvälliseen henkiseen analyysiin ja totuuden mietiskelyyn meditaation avulla, ja se on alentanut kaikki kognitiiviset prosessit epätäydellisten tunteiden ja rajoitetun logiikan tasolle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedat ovat joukko täsmällisiä fyysisiä ja henkisiä tieteitä, jotka toimivat yhtenäisenä tietojärjestelmänä, joka oli laajalti ihmiskunnan tiedossa muinaisina aikoina. Viimeisten viiden tuhannen vuoden aikana Kali-ajan, kosmisen "talven", alkamisen vuoksi Veda-tieto on käytännössä kadonnut. Nykyaikainen ihmiskunta on menettänyt kyvyn syvälliseen henkiseen analyysiin ja totuuden mietiskelyyn meditaation avulla, ja se on alentanut kaikki kognitiiviset prosessit epätäydellisten tunteiden ja rajoitetun logiikan tasolle.

        Shivan ja hänen puolisonsa Parvatin keskustelusta:

        "Rakas Parvati, Kali-yugassa otan brahmanin muodon ja opetan tätä kuviteltua Mayavada-filosofiaa. Huijatakseen ateisteja kuvailen Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden olevan vailla muotoa ja ominaisuuksia"



        Vishnun/Krishnan tahdon mukaisesti myös Shiva inkarnoitui maan päälle jakamaan vääriä ja harhaanjohtavia opetuksia ihmisille, jotka eivät halunneet tuntea Jumalaa.


        Ja tietenkin Shankacharya tiesi totuuden, mutta sanoi tarkoituksella eri tavalla - eksyttääkseen. Tällaista tapahtuu joskus, ihan Jumalan käskystä.


        Tästä esimerkkinä hänen teksti:

        Moha-mudgāra-stotram
        The Hammer for Delusion
        by Śrī Śaṅkar Āchārya


        भजगोविन्दं भजगोविन्दं
        गोविन्दं भज मूढमते ।
        संप्राप्ते सन्निहिते काले
        नहि नहि रक्षति डुकृञ्करणे ॥ १ ॥

        bhaja govindaṁ bhaja govindaṁ
        govindaṁ bhaja mūḍha-mate
        saṁprāpte sannihite kāle
        na hi na hi rakṣati ḍukṛñ-karaṇe [1]

        Serve Govinda, serve Govinda,
        serve Govinda, O fool!
        When the time of death arrives,
        rules of grammar do not save you.

        मूढ जहीहि धनागमतृष्णां
        कुरु सद्बुद्धिं मनसि वितृष्णाम् ।
        यल्लभसे निजकर्मोपात्तं
        वित्तं तेन विनोदय चित्तम् ॥ २ ॥

        mūḍha jahīhi dhanāgama-tṛṣṇāṁ
        kuru sad-buddhiṁ manasi vitṛṣṇām
        yal labhase nija-karmopāttaṁ
        vittaṁ tena vinodaya chittam [2]

        O fool! Give up the desire to amass wealth.
        Be virtuous and free from desire within your mind.
        Whatever wealth you receive, acquired through your karma,
        satisfy your mind with that.
        ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shivan ja hänen puolisonsa Parvatin keskustelusta:

        "Rakas Parvati, Kali-yugassa otan brahmanin muodon ja opetan tätä kuviteltua Mayavada-filosofiaa. Huijatakseen ateisteja kuvailen Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden olevan vailla muotoa ja ominaisuuksia"



        Vishnun/Krishnan tahdon mukaisesti myös Shiva inkarnoitui maan päälle jakamaan vääriä ja harhaanjohtavia opetuksia ihmisille, jotka eivät halunneet tuntea Jumalaa.


        Ja tietenkin Shankacharya tiesi totuuden, mutta sanoi tarkoituksella eri tavalla - eksyttääkseen. Tällaista tapahtuu joskus, ihan Jumalan käskystä.


        Tästä esimerkkinä hänen teksti:

        Moha-mudgāra-stotram
        The Hammer for Delusion
        by Śrī Śaṅkar Āchārya


        भजगोविन्दं भजगोविन्दं
        गोविन्दं भज मूढमते ।
        संप्राप्ते सन्निहिते काले
        नहि नहि रक्षति डुकृञ्करणे ॥ १ ॥

        bhaja govindaṁ bhaja govindaṁ
        govindaṁ bhaja mūḍha-mate
        saṁprāpte sannihite kāle
        na hi na hi rakṣati ḍukṛñ-karaṇe [1]

        Serve Govinda, serve Govinda,
        serve Govinda, O fool!
        When the time of death arrives,
        rules of grammar do not save you.

        मूढ जहीहि धनागमतृष्णां
        कुरु सद्बुद्धिं मनसि वितृष्णाम् ।
        यल्लभसे निजकर्मोपात्तं
        वित्तं तेन विनोदय चित्तम् ॥ २ ॥

        mūḍha jahīhi dhanāgama-tṛṣṇāṁ
        kuru sad-buddhiṁ manasi vitṛṣṇām
        yal labhase nija-karmopāttaṁ
        vittaṁ tena vinodaya chittam [2]

        O fool! Give up the desire to amass wealth.
        Be virtuous and free from desire within your mind.
        Whatever wealth you receive, acquired through your karma,
        satisfy your mind with that.
        ...

        Moha-mudgāra-stotram
        The Hammer for Delusion
        by Śrī Śaṅkar Āchārya


        1. Palvele Govindaa, palvele Govindaa, palvele Govindaa, oi typerys! Kun kuolemasi aika koittaa, kielioppisäännöt eivät pelasta sinua.



        2. Oi typerys, luovu halusta kerätä rikkauksia, ole hyveellinen ja vapaa mielesi haluista. Hyväksy se tosiasia, että kaikki rikkaus, joka tulee sinulle elämässä, on seurausta menneistä toimistasi, karmastasi.


        ...

        4. Elämä aineellisessa maailmassa ei ole ikuista; se on kuin vesipisara lootuksenlehdellä. Tiedä, että maailmaa hallitsevat sairaus, ylpeys ja suru.


        5. Kun voit ansaita vaurautta, kaverisi liittyvät sinuun. Mutta kun kehosi heikkenee vanhuuden vuoksi, kukaan ei kysele hyvinvoinnistasi, ei edes sukulaisesi.


        6. Niin kauan kuin hengität, kumppanisi ovat kiinnostuneita hyvinvoinnistasi. Mutta kun sielusi jättää ruumiisi, jopa vaimosi pelkää sitä.


        7. Lapsi on uppoutunut leikkeihin, nuorukainen kauniiseen tyttöön, vanhus on myös uppoutunut joihinkin huoliin, mutta ketään ei kiinnosta se, miten Absoluutti saavutetaan.


        8. Kuka on vaimosi? Kuka on poikasi? Tämän maailman tiet ovat käsittämättömiä. Kenen sinä olet? Kuka sinä olet? Mistä sinä tulet? Mieti sitä,


        ...
        10. Kun nuoruus katoaa, voiko himo tuoda iloa? Kun vesi haihtuu, mitä järvestä jää jäljelle? Kun menetät varallisuutesi, mikä on perheesi kohtalo? Kun olet oppinut totuuden, voiko aineellinen maailma vetää sinua puoleensa?

        11. Älä ylpeile varallisuudella, ystävillä ja nuoruudella - aika vie ne sinulta pois. Kaikki tämä on illuusiota! Jätä kaikki tämä, oivalla Absoluutin luonne ja astu Korkeimman asuinpaikkaan.


        12. Päivä ja yö, hämärä ja aamunkoitto, talvi ja kevät tulevat ja menevät. Aika leikkii omaa leikkiään, elämä menee ohi, ja ihminen on yhä halujen tuulen viemänä.


        __________________


        Huomautus

        Tässä esitellään kaksitoista säkeistöä Moha-mudgāra-stotramista, joka tunnetaan nimellä Dvādaśa-mañjarikā-stotram, tai kaksitoista ensimmäistä säkeistöä teoksesta, joka tunnetaan yleisesti nimellä Bhaja Govindam.


        ____________________


        Elämänsä loppupuolella Shankara kirjoitti säkeen, joka oli osoitettu niille, jotka eivät olleet ymmärtäneet Vedojen todellista sanomaa.

        Shankaracharyan seuraajat hylkäsivät usein tämän säkeen, mutta joka kuitenkin kuvastaa Lordi Shivan todellista tunnelmaa:


        1. Palvele Govindaa, palvele Govindaa, palvele Govindaa, oi typerys! Kun kuolemasi aika koittaa, kielioppisäännöt eivät pelasta sinua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä Veda-lauseet julistavat, että Korkeimman Herran energia on käsittämätöntä, ja siksi ei pidä turvautua maalliseen logiikkaan yrittäessään ymmärtää sen luonnetta.

        "Mahabharatassa" sanotaan: "Sattvata-puranat, Manu-samhita, Vedat ja jopa Vedangat, kuten parantamisen tiede ja muut, ovat peräisin Jumaluuden Korkeimman Persoonallisuuden suusta. He kaikki sisältävät Korkeimman Persoonallisuuden ohjeita, ja siksi maallinen logiikka ei kykene kumoamaan niiden johtopäätöksiä."
        ...
        Vain hyväksymällä tämän Sriman Mahaprabhun ontologisen johtopäätöksen voi selvästi nähdä, että jivan yksilöllisyys on ikuinen ja muuttumaton tosiasia, ja vastaavasti ikuinen on myös jivan ja Korkeimman Herran välinen ero. Ilman tämän eron oivaltamista jiva ei voi koskaan saavuttaa elämän korkeinta päämäärää - transsendentaalista rakkautta Jumalaa kohtaan.

        Miksi sotket toisenlaiset näkökulma-aloitukset Yhteen Henkeen Logos, Jumala, Luoja, Brahma, jossa ilmenee kaikki muu Yhden Hengen sielullisina tätä epätäydellisesti heijastavina palasina? Haluatko että myös kaikki sinun aloituksesi sotkettaisiin aloituitukseen liittymättömillä viesteillä, jotka copypastetaan suoraan suoranaisena spämminä lainaus lainausen perään? Mitä sinä pelkäät yhdestä tai muutamasta aloituksesta hindulaisuus-osiossa, joissa laajennetaan Brahman ja Luoja Jumala Yhden ja saman Hengen kautta luotuihinsa, eli Henkensä sielullisiin kokeviin palasiin, jotka peilin lailla heijastavat Yhtä tosiolevaista, tosin tämä kuva "Jumalan kuva" vääristyneenä ja epätarkkana "utuisena"? Etkö halua muiden saavan lukea tätä toisenlaista näkökulmaa YHteen ainoaan tosiolevaan ketjussa, jossa et kuin demonin riivaamana sotke kuvaa, kuten tietämämättömyys sotkee Jumalan kuvien selkeästi näkemistä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moha-mudgāra-stotram
        The Hammer for Delusion
        by Śrī Śaṅkar Āchārya


        1. Palvele Govindaa, palvele Govindaa, palvele Govindaa, oi typerys! Kun kuolemasi aika koittaa, kielioppisäännöt eivät pelasta sinua.



        2. Oi typerys, luovu halusta kerätä rikkauksia, ole hyveellinen ja vapaa mielesi haluista. Hyväksy se tosiasia, että kaikki rikkaus, joka tulee sinulle elämässä, on seurausta menneistä toimistasi, karmastasi.


        ...

        4. Elämä aineellisessa maailmassa ei ole ikuista; se on kuin vesipisara lootuksenlehdellä. Tiedä, että maailmaa hallitsevat sairaus, ylpeys ja suru.


        5. Kun voit ansaita vaurautta, kaverisi liittyvät sinuun. Mutta kun kehosi heikkenee vanhuuden vuoksi, kukaan ei kysele hyvinvoinnistasi, ei edes sukulaisesi.


        6. Niin kauan kuin hengität, kumppanisi ovat kiinnostuneita hyvinvoinnistasi. Mutta kun sielusi jättää ruumiisi, jopa vaimosi pelkää sitä.


        7. Lapsi on uppoutunut leikkeihin, nuorukainen kauniiseen tyttöön, vanhus on myös uppoutunut joihinkin huoliin, mutta ketään ei kiinnosta se, miten Absoluutti saavutetaan.


        8. Kuka on vaimosi? Kuka on poikasi? Tämän maailman tiet ovat käsittämättömiä. Kenen sinä olet? Kuka sinä olet? Mistä sinä tulet? Mieti sitä,


        ...
        10. Kun nuoruus katoaa, voiko himo tuoda iloa? Kun vesi haihtuu, mitä järvestä jää jäljelle? Kun menetät varallisuutesi, mikä on perheesi kohtalo? Kun olet oppinut totuuden, voiko aineellinen maailma vetää sinua puoleensa?

        11. Älä ylpeile varallisuudella, ystävillä ja nuoruudella - aika vie ne sinulta pois. Kaikki tämä on illuusiota! Jätä kaikki tämä, oivalla Absoluutin luonne ja astu Korkeimman asuinpaikkaan.


        12. Päivä ja yö, hämärä ja aamunkoitto, talvi ja kevät tulevat ja menevät. Aika leikkii omaa leikkiään, elämä menee ohi, ja ihminen on yhä halujen tuulen viemänä.


        __________________


        Huomautus

        Tässä esitellään kaksitoista säkeistöä Moha-mudgāra-stotramista, joka tunnetaan nimellä Dvādaśa-mañjarikā-stotram, tai kaksitoista ensimmäistä säkeistöä teoksesta, joka tunnetaan yleisesti nimellä Bhaja Govindam.


        ____________________


        Elämänsä loppupuolella Shankara kirjoitti säkeen, joka oli osoitettu niille, jotka eivät olleet ymmärtäneet Vedojen todellista sanomaa.

        Shankaracharyan seuraajat hylkäsivät usein tämän säkeen, mutta joka kuitenkin kuvastaa Lordi Shivan todellista tunnelmaa:


        1. Palvele Govindaa, palvele Govindaa, palvele Govindaa, oi typerys! Kun kuolemasi aika koittaa, kielioppisäännöt eivät pelasta sinua.

        Elämänsä loppupuolella Shankara kirjoitti säkeen, joka oli osoitettu niille, jotka eivät olleet ymmärtäneet Vedojen todellista sanomaa.

        Shankaracharyan seuraajat hylkäsivät usein tämän säkeen, mutta joka kuitenkin kuvastaa Lordi Shivan todellista tunnelmaa:


        1. Palvele Govindaa, palvele Govindaa, palvele Govindaa, oi typerys! Kun kuolemasi aika koittaa, kielioppisäännöt eivät pelasta sinua.


        Tämä on Shankaran viimeinen ohje seuraajilleen, ja sen merkitys on se, että mayavadifilosofeilla on tapana irrottaa haluamansa merkitys ei-toivotuista tulkinnoista kieliopillisten temppujen avulla. Sanskritin kieliopilliset temput ovat loistavaa peliä; on monia sanoja, joille voidaan antaa erilaisia merkityksiä .


        Miksi Shankaracharya petti koko maailmaa?

        Puranat kertovat meille, että suuri Shankaracharya on Lordi Shivan inkarnaati (jaShiva itse itse Lordi Vishnun guna-avatar).

        Shankaracharya antoi maailmalle Mayavada-filosofian ja johti siten suuren määrän ihmisiä illuusioon.

        Kysymykseen siitä, miten tämä tapahtui, vastaa Padma Purana, jossa todetaan, että Herra Krishna itse käski Shivaa suorittamaan tämän tehtävän.

        Yritämme ymmärtää, mikä oli tarve johtaa maailman ihmiset illuusioon, ja vieläpä armon Herra Krishnan suorasta käskystä.

        Padma Purana kertoo meille, että Shankaracharya on Shivan inkarnaatio:

        Herra Shiva sanoi jumalatar Durgalle, joka hallitsee aineellista maailmaa:

        ”Kali-aikakaudella minä annan brahmanan hahmossa väärän tulkinnan Vedoista Mayavada-filosofian pohjalta, joka on verhottua buddhalaisuutta ('Padma-purana', Uttara-khandha, 25.7).

        ämä kohta osoittaa, että Shiva ilmestyi täyttämään Krishnan itsensä hänelle uskomaa tehtävää:



        Korkein Herra sanoi lordi Shivalle:

        Saa tavalliset ihmiset kääntymään pois minusta antamalla Vedoille oman tulkintasi. Kätke heiltä totuus Minusta, niin että he keskittyvät aineelliseen toimintaan ja menettävät henkisen tiedon (Padma-purana, Uttara-khandha, 62.31).


        Älykäs ihminen ei kuitenkaan voi välttyä epäilyksiltä ja kysymyksiltä: Miten Krishna saattoi pyytää puhdasta palvojaansa Shivaa - pettämään eläviä olentoja? Eikö Krishnan etujen mukaista ole, että ihmiset tulisivat omistautuneeseen palveluun mahdollisimman pian? Eikö Herra, armon valtameri - halua vain hyvää kaikille eläville olennoille? Miksi hän sitten esitti tällaisen pyynnön Shivalle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elämänsä loppupuolella Shankara kirjoitti säkeen, joka oli osoitettu niille, jotka eivät olleet ymmärtäneet Vedojen todellista sanomaa.

        Shankaracharyan seuraajat hylkäsivät usein tämän säkeen, mutta joka kuitenkin kuvastaa Lordi Shivan todellista tunnelmaa:


        1. Palvele Govindaa, palvele Govindaa, palvele Govindaa, oi typerys! Kun kuolemasi aika koittaa, kielioppisäännöt eivät pelasta sinua.


        Tämä on Shankaran viimeinen ohje seuraajilleen, ja sen merkitys on se, että mayavadifilosofeilla on tapana irrottaa haluamansa merkitys ei-toivotuista tulkinnoista kieliopillisten temppujen avulla. Sanskritin kieliopilliset temput ovat loistavaa peliä; on monia sanoja, joille voidaan antaa erilaisia merkityksiä .


        Miksi Shankaracharya petti koko maailmaa?

        Puranat kertovat meille, että suuri Shankaracharya on Lordi Shivan inkarnaati (jaShiva itse itse Lordi Vishnun guna-avatar).

        Shankaracharya antoi maailmalle Mayavada-filosofian ja johti siten suuren määrän ihmisiä illuusioon.

        Kysymykseen siitä, miten tämä tapahtui, vastaa Padma Purana, jossa todetaan, että Herra Krishna itse käski Shivaa suorittamaan tämän tehtävän.

        Yritämme ymmärtää, mikä oli tarve johtaa maailman ihmiset illuusioon, ja vieläpä armon Herra Krishnan suorasta käskystä.

        Padma Purana kertoo meille, että Shankaracharya on Shivan inkarnaatio:

        Herra Shiva sanoi jumalatar Durgalle, joka hallitsee aineellista maailmaa:

        ”Kali-aikakaudella minä annan brahmanan hahmossa väärän tulkinnan Vedoista Mayavada-filosofian pohjalta, joka on verhottua buddhalaisuutta ('Padma-purana', Uttara-khandha, 25.7).

        ämä kohta osoittaa, että Shiva ilmestyi täyttämään Krishnan itsensä hänelle uskomaa tehtävää:



        Korkein Herra sanoi lordi Shivalle:

        Saa tavalliset ihmiset kääntymään pois minusta antamalla Vedoille oman tulkintasi. Kätke heiltä totuus Minusta, niin että he keskittyvät aineelliseen toimintaan ja menettävät henkisen tiedon (Padma-purana, Uttara-khandha, 62.31).


        Älykäs ihminen ei kuitenkaan voi välttyä epäilyksiltä ja kysymyksiltä: Miten Krishna saattoi pyytää puhdasta palvojaansa Shivaa - pettämään eläviä olentoja? Eikö Krishnan etujen mukaista ole, että ihmiset tulisivat omistautuneeseen palveluun mahdollisimman pian? Eikö Herra, armon valtameri - halua vain hyvää kaikille eläville olennoille? Miksi hän sitten esitti tällaisen pyynnön Shivalle?

        Vastaus tähän kysymykseen paljastuu Vrajanathan ja Raghunatha dasa Babajin välisestä keskustelusta. Tämän keskustelun on tallentanut hänen Jaiva Dharma -teoksessaan menneisyyden suuri acharya Bhaktivinoda Thakur. Tutkikaamme sitä huolellisesti.


        Puranat kertovat meille, että suuri Shankaracharya on Lordi Shivan inkarnaatio (ja Shiva itse itse Lordi Vishnun guna-avatara).


        Vrajanath kääntyi viisaan vanhuksen puoleen ja kysyi:

        Miksi Herra Shiva, Vaishnavojen kunniakkain ja puolijumalien johtaja, teki niin sopimattoman teon, oi opettaja?


        Babaji vastasi hymyillen:

        Shiva on Jumaluuden Ylimmän Persoonallisuuden guna-avatar.”

        Oli aika, jolloin demonit usein verhoutuivat antaumuksen varjoon voidakseen toteuttaa syntisiä himokkaita halujaan. Kun armollinen Korkein Herra näki tämän, hän päätti vilpittömien hartaiden hyvinvoinnista huolehtien korjata tilanteen.


        Tällä ajatuksella hän kutsui Herra Shivan ja sanoi hänelle:

        Oi Shiva, nyt demonit, jotka ovat tietämättömyyden gunassa, ovat siirtymässä puhtaan omistautuneen palvelun tielle, ja tämä on vahingollista maailmalle. Mene maan päälle ja johda demonit harhaan. Piilota niin paljon kuin voit totuutta Minusta ja saarnaa mayavadaa, imperialismin filosofiaa. Toivon, että demonit jättävät ilomielin puhtaan omistautuneen palvelun tien ja kääntyvät impersonalismiin. Tämä pelastaa todelliset palvojani.


        Suurin Vaishnava, Herra Shiva, ei ollut iloinen kuullessaan tämän ohjeen Korkeimmalta Herralta. Hän kuitenkin hyväksyi sen ehdoitta ja lähti levittämään Mayavada-filosofiaa. Voiko lordi Shivaa, koko maailman henkistä opettajaa, moittia vain siksi, että hän on hoitanut Herran tehtävän liian hyvin?

        Kaikkien ehdollistuneiden sielujen hyväksi Jumala pyörittää syntymien ja kuolemien pyörää aineellisessa maailmassa. Vaisnavat eivät syytä Herra Shivaa siitä, että hän syntyi Shankaracharyan kehossa ja toi mayavada-teorian maailmaan.

        Padma Puranassa Korkein Herra sanoo Shivalle:

        Shiva, koska palvot Minua, siunaan sinua aina. Kali-yugassa syntyneet hämmentävät ihmisiä saarnaamalla väärää tulkintaa Vedoista. Piilota säteilevät kasvoni impersonalismin pilven taakse ja saa ihmiset kääntymään pois Minusta.

        Varaha-puraanassa Korkein Herra sanoo Shivalle:

        Oi mahtava Shiva, kirjoita kirjoja, jotka ovat täynnä valheellisuutta, ja johda näin ihmisiä harhaan. Oi mahtava, turvaudu petokseen. Aseta itsesi etualalle ja kätke Minut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vastaus tähän kysymykseen paljastuu Vrajanathan ja Raghunatha dasa Babajin välisestä keskustelusta. Tämän keskustelun on tallentanut hänen Jaiva Dharma -teoksessaan menneisyyden suuri acharya Bhaktivinoda Thakur. Tutkikaamme sitä huolellisesti.


        Puranat kertovat meille, että suuri Shankaracharya on Lordi Shivan inkarnaatio (ja Shiva itse itse Lordi Vishnun guna-avatara).


        Vrajanath kääntyi viisaan vanhuksen puoleen ja kysyi:

        Miksi Herra Shiva, Vaishnavojen kunniakkain ja puolijumalien johtaja, teki niin sopimattoman teon, oi opettaja?


        Babaji vastasi hymyillen:

        Shiva on Jumaluuden Ylimmän Persoonallisuuden guna-avatar.”

        Oli aika, jolloin demonit usein verhoutuivat antaumuksen varjoon voidakseen toteuttaa syntisiä himokkaita halujaan. Kun armollinen Korkein Herra näki tämän, hän päätti vilpittömien hartaiden hyvinvoinnista huolehtien korjata tilanteen.


        Tällä ajatuksella hän kutsui Herra Shivan ja sanoi hänelle:

        Oi Shiva, nyt demonit, jotka ovat tietämättömyyden gunassa, ovat siirtymässä puhtaan omistautuneen palvelun tielle, ja tämä on vahingollista maailmalle. Mene maan päälle ja johda demonit harhaan. Piilota niin paljon kuin voit totuutta Minusta ja saarnaa mayavadaa, imperialismin filosofiaa. Toivon, että demonit jättävät ilomielin puhtaan omistautuneen palvelun tien ja kääntyvät impersonalismiin. Tämä pelastaa todelliset palvojani.


        Suurin Vaishnava, Herra Shiva, ei ollut iloinen kuullessaan tämän ohjeen Korkeimmalta Herralta. Hän kuitenkin hyväksyi sen ehdoitta ja lähti levittämään Mayavada-filosofiaa. Voiko lordi Shivaa, koko maailman henkistä opettajaa, moittia vain siksi, että hän on hoitanut Herran tehtävän liian hyvin?

        Kaikkien ehdollistuneiden sielujen hyväksi Jumala pyörittää syntymien ja kuolemien pyörää aineellisessa maailmassa. Vaisnavat eivät syytä Herra Shivaa siitä, että hän syntyi Shankaracharyan kehossa ja toi mayavada-teorian maailmaan.

        Padma Puranassa Korkein Herra sanoo Shivalle:

        Shiva, koska palvot Minua, siunaan sinua aina. Kali-yugassa syntyneet hämmentävät ihmisiä saarnaamalla väärää tulkintaa Vedoista. Piilota säteilevät kasvoni impersonalismin pilven taakse ja saa ihmiset kääntymään pois Minusta.

        Varaha-puraanassa Korkein Herra sanoo Shivalle:

        Oi mahtava Shiva, kirjoita kirjoja, jotka ovat täynnä valheellisuutta, ja johda näin ihmisiä harhaan. Oi mahtava, turvaudu petokseen. Aseta itsesi etualalle ja kätke Minut.

        Näin suuri Babaji selitti Shankaracharyan lähetystehtävän salaisen merkityksen. Ei ole mitään syytä syyttää tästä Shivaa tai Korkeinta Herraa Itseään, sillä Krishna oli kertonut Arjunalle Bhagavad Gitassa, että puhtaiden palvojien rakkaus voi käskyttää jopa Häntä Itseään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin suuri Babaji selitti Shankaracharyan lähetystehtävän salaisen merkityksen. Ei ole mitään syytä syyttää tästä Shivaa tai Korkeinta Herraa Itseään, sillä Krishna oli kertonut Arjunalle Bhagavad Gitassa, että puhtaiden palvojien rakkaus voi käskyttää jopa Häntä Itseään.

        https://yogananda.com.au/img/pics/shankara327.jpg

        https://tomdas.com/wp-content/uploads/2018/12/5bcbc2e6adc6ac9dfb690a3edcb64ab2_l.jpg

        https://tomdas.com/wp-content/uploads/2021/02/shankara-blessings.jpg

        Shankaracharya


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://yogananda.com.au/img/pics/shankara327.jpg

        https://tomdas.com/wp-content/uploads/2018/12/5bcbc2e6adc6ac9dfb690a3edcb64ab2_l.jpg

        https://tomdas.com/wp-content/uploads/2021/02/shankara-blessings.jpg

        Shankaracharya

        Ihmisen valinta
        Aineellinen maailma ei suinkaan ole ihmisten leikkikenttä - kuten monet mieluummin näkevät. Ihmisen valinta tiivistyy kolmeen asiaan: 1) seurata dharmaa, 2) olla seuraamatta sitä ja 3) seurata adharmaa eli sitä, mikä on vastoin dharmaa. Valitsemalla - tietoisesti tai tiedostamatta - jonkin näistä kolmesta toimintatavasta ihminen käynnistää hienojakoisessa maailmassa ohjelmat, jotka aineellinen luonto (joka ei sinänsä ole persoonaton) toteuttaa hänen puolestaan. Niin kauan kuin ihminen vain ajattelee, pohtii jotakin, maailma ei reagoi siihen millään tavalla. Mutta kun ihminen puhuu tai kirjoittaa siitä, mitä hän ajattelee, aineellinen luonto alkaa reagoida siihen. Ja kun ihminen alkaa toimia, aineellinen luonto reagoi vielä enemmän.

        Jos ihmisen teot ovat sopusoinnussa hänen dharmansa kanssa (universaali harmonia hänelle), aineellisen luonnon reaktio on hänelle suotuisa. Jos näin ei ole (kun ihminen syyllistyy adharmaan), seuraukset ovat tuskallisia ja tuovat kärsimystä ja kurjuutta. Tämän periaatteen ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää sille, joka haluaa elää harmoniassa maailman kanssa. Harmoniaa ei voi tuoda elämään. Siihen voi vain mukautua. Maailma on jo täydellinen. Se, mikä on epätäydellistä, on ihmisen valinta. Oman dharmansa mukaileminen edellyttää, että ihminen ensin ymmärtää sen. Sillä se, joka ei tunne oikeamielisyyden polkua, ei voi seurata sitä. Se, jolla ei ole polkua, joka ei tunne polkua, on kuin lautta meressä, jota tuuli kuljettaa - ja jonka ohjaus on rikki. Häntä ajaa voiton ja hyväksikäytön halu. Hänen on vaikea ymmärtää, että kaikki dharmasta poikkeamalla saavutetut voitot aiheuttavat hänelle tulevaisuudessa vain kärsimystä ja ahdistusta.


        Tunteakseen itsensä onnelliseksi ihminen ei oikeastaan tarvitse paljon. Kaikki ongelmat, vaikeudet ja pettymykset johtuvat hillittömistä haluista, joilla ei ole loppua. Ihmisestä tuntuu: nyt hyppään tämän aallon yli, nyt ratkaisen tämän yhden ongelman ja voin elää rauhassa ja onnellisesti. Tämä on harhaa. Sillä tätä aaltoa seuraa toinen aalto. Ja sitten seuraava. Ja kaikki nämä aineellisten ongelmien aallot ovat syntyneet menneisyyden karmastamme. Eikä niille ole loppua. Näin tämä maailma toimii. Tässä maailmassa oleminen itsessään takaa ongelmia, jotka liittyvät mieleen ja kehoon, liittyvät muihin eläviin olentoihin ja liittyvät luonnon elementteihin.


        On järjetöntä taistella oikeudenmukaisuuden puolesta. Maailma on alun perin järjestetty oikeudenmukaisesti. Jokainen täällä saa mitä haluaa ja vain sen, minkä ansaitsee. Ihmisen valinta ja universaali oikeudenmukaisuus ovat olemassa toisistaan riippumatta. Ihmisen tulisi taistella itsensä puolesta HÄNESSÄ; valon voimien (sattva) voiton puolesta pimeyden (tamas) voimista itsessään; armon energian voiton puolesta pakkomielteen ja tietämättömyyden energioista. Nämä kolme energiaa taistelevat jatkuvasti keskenään meissä. Ja meillä on oikeus ja mahdollisuus valita kumman tahansa niistä voiton. Se on meidän valintamme. Se on meidän vastuumme. Hyvä ja paha voittavat voittonsa meissä. Se, mitä näemme ulkoisesti, on aina sisäisen kamppailun tulos. Ympäristömme (sen tuhoava puoli) pystyy vaikuttamaan meihin kielteisesti vain siinä määrin kuin me suostumme siihen.


        Valintatilanne on väistämätön. Valinnasta kieltäytyminen on myös valinta.

        Virran mukana kulkeminen, uppoaminen tai päätöksen tekeminen on meidän valintamme. Ihmiselle on uskottu vastuu: vastuu vapautensa oikeasta käytöstä. Vapaus, jolla ihminen on varustettu, antaa hänelle joka hetki mahdollisuuden ja vastuun tehdä valintoja, sekä oikeita että vääriä. Suuretkin ajattelijat ovat kuitenkin ymmällään - mikä on hyvää ja mikä pahaa: mitä hyväksyä ja mitä hylätä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisen valinta
        Aineellinen maailma ei suinkaan ole ihmisten leikkikenttä - kuten monet mieluummin näkevät. Ihmisen valinta tiivistyy kolmeen asiaan: 1) seurata dharmaa, 2) olla seuraamatta sitä ja 3) seurata adharmaa eli sitä, mikä on vastoin dharmaa. Valitsemalla - tietoisesti tai tiedostamatta - jonkin näistä kolmesta toimintatavasta ihminen käynnistää hienojakoisessa maailmassa ohjelmat, jotka aineellinen luonto (joka ei sinänsä ole persoonaton) toteuttaa hänen puolestaan. Niin kauan kuin ihminen vain ajattelee, pohtii jotakin, maailma ei reagoi siihen millään tavalla. Mutta kun ihminen puhuu tai kirjoittaa siitä, mitä hän ajattelee, aineellinen luonto alkaa reagoida siihen. Ja kun ihminen alkaa toimia, aineellinen luonto reagoi vielä enemmän.

        Jos ihmisen teot ovat sopusoinnussa hänen dharmansa kanssa (universaali harmonia hänelle), aineellisen luonnon reaktio on hänelle suotuisa. Jos näin ei ole (kun ihminen syyllistyy adharmaan), seuraukset ovat tuskallisia ja tuovat kärsimystä ja kurjuutta. Tämän periaatteen ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää sille, joka haluaa elää harmoniassa maailman kanssa. Harmoniaa ei voi tuoda elämään. Siihen voi vain mukautua. Maailma on jo täydellinen. Se, mikä on epätäydellistä, on ihmisen valinta. Oman dharmansa mukaileminen edellyttää, että ihminen ensin ymmärtää sen. Sillä se, joka ei tunne oikeamielisyyden polkua, ei voi seurata sitä. Se, jolla ei ole polkua, joka ei tunne polkua, on kuin lautta meressä, jota tuuli kuljettaa - ja jonka ohjaus on rikki. Häntä ajaa voiton ja hyväksikäytön halu. Hänen on vaikea ymmärtää, että kaikki dharmasta poikkeamalla saavutetut voitot aiheuttavat hänelle tulevaisuudessa vain kärsimystä ja ahdistusta.


        Tunteakseen itsensä onnelliseksi ihminen ei oikeastaan tarvitse paljon. Kaikki ongelmat, vaikeudet ja pettymykset johtuvat hillittömistä haluista, joilla ei ole loppua. Ihmisestä tuntuu: nyt hyppään tämän aallon yli, nyt ratkaisen tämän yhden ongelman ja voin elää rauhassa ja onnellisesti. Tämä on harhaa. Sillä tätä aaltoa seuraa toinen aalto. Ja sitten seuraava. Ja kaikki nämä aineellisten ongelmien aallot ovat syntyneet menneisyyden karmastamme. Eikä niille ole loppua. Näin tämä maailma toimii. Tässä maailmassa oleminen itsessään takaa ongelmia, jotka liittyvät mieleen ja kehoon, liittyvät muihin eläviin olentoihin ja liittyvät luonnon elementteihin.


        On järjetöntä taistella oikeudenmukaisuuden puolesta. Maailma on alun perin järjestetty oikeudenmukaisesti. Jokainen täällä saa mitä haluaa ja vain sen, minkä ansaitsee. Ihmisen valinta ja universaali oikeudenmukaisuus ovat olemassa toisistaan riippumatta. Ihmisen tulisi taistella itsensä puolesta HÄNESSÄ; valon voimien (sattva) voiton puolesta pimeyden (tamas) voimista itsessään; armon energian voiton puolesta pakkomielteen ja tietämättömyyden energioista. Nämä kolme energiaa taistelevat jatkuvasti keskenään meissä. Ja meillä on oikeus ja mahdollisuus valita kumman tahansa niistä voiton. Se on meidän valintamme. Se on meidän vastuumme. Hyvä ja paha voittavat voittonsa meissä. Se, mitä näemme ulkoisesti, on aina sisäisen kamppailun tulos. Ympäristömme (sen tuhoava puoli) pystyy vaikuttamaan meihin kielteisesti vain siinä määrin kuin me suostumme siihen.


        Valintatilanne on väistämätön. Valinnasta kieltäytyminen on myös valinta.

        Virran mukana kulkeminen, uppoaminen tai päätöksen tekeminen on meidän valintamme. Ihmiselle on uskottu vastuu: vastuu vapautensa oikeasta käytöstä. Vapaus, jolla ihminen on varustettu, antaa hänelle joka hetki mahdollisuuden ja vastuun tehdä valintoja, sekä oikeita että vääriä. Suuretkin ajattelijat ovat kuitenkin ymmällään - mikä on hyvää ja mikä pahaa: mitä hyväksyä ja mitä hylätä.

        1. Minkä ajatuksen palvelemiseen ( kehon, mielen ja puheen) tulisi omistaa päivän nykyinen aika? (Todella suuri tulos syntyy sitä edeltävien monien pienten tekojen kautta).

        2. Missä gunassa tämä palvelu suoritetaan?

        Vallitseva guna seuraa ihmistä läpi elämän karman vaikutuksesta. Joissakin tilanteissa valaistunut henkilö pystyy kuitenkin valitsemaan, missä gunassa hän suorittaa teon, tämän tai tuon teon. Siitä riippuu tämän teon tuloksen laatu. Tulos voi olla puhdas, kärsimyksen tai tyhmyyden värittämä.

        Paras polku on keskimmäinen polku

        Olipa valintamme mikä tahansa, se ei koskaan ole täydellinen. Äärimmäisyydet polun valinnassa haittaavat sisäisen tasapainon säilyttämistä. Valintojen lisäksi on olemassa karmallisia ohjelmia, joita ei aina voi onnistuneesti kiertää. Paras valinta on valita ”kultaisen keskitien” periaatteen mukaisesti.


        Predestinaation ja valinnanvapauden välinen suhde



        Menneisyyden työstäminen ja tulevaisuuteen valmistautuminen tapahtuvat samanaikaisesti - tavalla, joka on ymmärrykselle käsittämätön. Kuvittele, että olemme ostaneet lipun Pariisiin menevään lentokoneeseen. Olemme kiivenneet lentokoneen ramppia pitkin ja istuutuneet istuimellemme. Kiihdytettyämme kiitotietä pitkin kone nousi ilmaan. Olemme lennossa. Nyt meillä on pientä liikkumavaraa. Mitä voimme tehdä? Voimme nojata istuimellamme taaksepäin, voimme kytkeä ilmanvaihdon päälle, voimme kutsua lentoemännän, voimme nousta ylös ja mennä vessaan tai jopa mennä koputtamaan ohjaamon oveen lentäjälle ja niin edelleen. Voimme tehdä niin monia asioita koneessa ollessamme, mutta... me lennämme Pariisiin......


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1. Minkä ajatuksen palvelemiseen ( kehon, mielen ja puheen) tulisi omistaa päivän nykyinen aika? (Todella suuri tulos syntyy sitä edeltävien monien pienten tekojen kautta).

        2. Missä gunassa tämä palvelu suoritetaan?

        Vallitseva guna seuraa ihmistä läpi elämän karman vaikutuksesta. Joissakin tilanteissa valaistunut henkilö pystyy kuitenkin valitsemaan, missä gunassa hän suorittaa teon, tämän tai tuon teon. Siitä riippuu tämän teon tuloksen laatu. Tulos voi olla puhdas, kärsimyksen tai tyhmyyden värittämä.

        Paras polku on keskimmäinen polku

        Olipa valintamme mikä tahansa, se ei koskaan ole täydellinen. Äärimmäisyydet polun valinnassa haittaavat sisäisen tasapainon säilyttämistä. Valintojen lisäksi on olemassa karmallisia ohjelmia, joita ei aina voi onnistuneesti kiertää. Paras valinta on valita ”kultaisen keskitien” periaatteen mukaisesti.


        Predestinaation ja valinnanvapauden välinen suhde



        Menneisyyden työstäminen ja tulevaisuuteen valmistautuminen tapahtuvat samanaikaisesti - tavalla, joka on ymmärrykselle käsittämätön. Kuvittele, että olemme ostaneet lipun Pariisiin menevään lentokoneeseen. Olemme kiivenneet lentokoneen ramppia pitkin ja istuutuneet istuimellemme. Kiihdytettyämme kiitotietä pitkin kone nousi ilmaan. Olemme lennossa. Nyt meillä on pientä liikkumavaraa. Mitä voimme tehdä? Voimme nojata istuimellamme taaksepäin, voimme kytkeä ilmanvaihdon päälle, voimme kutsua lentoemännän, voimme nousta ylös ja mennä vessaan tai jopa mennä koputtamaan ohjaamon oveen lentäjälle ja niin edelleen. Voimme tehdä niin monia asioita koneessa ollessamme, mutta... me lennämme Pariisiin......

        Halun rooli kohtalossamme. Universaalinen oikeudenmukaisuus

        Kaikki alkaa halusta. Maailmaa ohjaavat lukemattomien yksittäisten sielujen halut. Sielun (aineellisen maailman ylittävä) halu on se, joka panee liikkeelle luomakunnan aineelliset elementit. Mikä tahansa tietoinen tekomme on seurausta haluistamme joko nykyisyydessä tai menneisyydessä.

        On olemassa universaalia oikeudenmukaisuutta, mutta ajattelemme, että kaikki Jumalan luoma sisältää virheitä: luomakunta on epätäydellinen.

        Ilman maailman harmonian ja oikeudenmukaisuuden näkemistä on äärimmäisen vaikeaa kehittyä henkisesti.


        Siinä vaiheessa, kun jiva astuu aineen maailmaan, hänen alkuperäinen luontonsa muuttuu. Tässä vaiheessa aineellinen ympäristö muodostaa jivan hienojakoisessa kehossa harhakuvitelman, jossa se samaistuu aineelliseen kehoon. Jiva alkaa samaistua toiminnan tuloksiin ja ajatella käsitteillä ”minä” ja ”minun”. Kietoutuessaan toimintansa seurauksiin jiva vähentää yhä enemmän mahdollisuuksiaan palautua alkuperäiseen tarkoitukseensa (nitya-dharma) ja keskittyy yhä enemmän velvollisuuksiin, jotka johtuvat sen muuttuneesta luonteesta (naimittika-dharma).


        Henkistä pätevyyttämme tai kykyämme ymmärtää transsendentaalisia objekteja säätelee nitya-sukriti. Sen kautta meille paljastuu myös transsendentaalisen todellisuuden olemus. Se, mitä teemme elämän aikana, määrää sen, miten koemme kuoleman sekä seuraavan elämän.
        Emme ole riippumattomia halujemme täyttämisessä.

        Ihmisillä on kaksi elämänpolkua tai -vektoria: sattvikan polku (kohti valoa) ja tamasikan polku (uppoutuminen tietämättömyyden pimeyteen). Raja-gunalla ei ole omaa polkua, vaan se on välitila, jossa liikutaan vektorista toiseen: joko ylös tai alas - riippuen yksilön valinnasta.

        Kun halumme ovat aineellisia ja teemme ponnisteluja, aineellinen energia auttaa meitä karmamme mukaan. Kun halumme ovat henkisiä ja ponnistelemme, henkinen energia auttaa meitä uskomme tai omistautumisasteemme mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Halun rooli kohtalossamme. Universaalinen oikeudenmukaisuus

        Kaikki alkaa halusta. Maailmaa ohjaavat lukemattomien yksittäisten sielujen halut. Sielun (aineellisen maailman ylittävä) halu on se, joka panee liikkeelle luomakunnan aineelliset elementit. Mikä tahansa tietoinen tekomme on seurausta haluistamme joko nykyisyydessä tai menneisyydessä.

        On olemassa universaalia oikeudenmukaisuutta, mutta ajattelemme, että kaikki Jumalan luoma sisältää virheitä: luomakunta on epätäydellinen.

        Ilman maailman harmonian ja oikeudenmukaisuuden näkemistä on äärimmäisen vaikeaa kehittyä henkisesti.


        Siinä vaiheessa, kun jiva astuu aineen maailmaan, hänen alkuperäinen luontonsa muuttuu. Tässä vaiheessa aineellinen ympäristö muodostaa jivan hienojakoisessa kehossa harhakuvitelman, jossa se samaistuu aineelliseen kehoon. Jiva alkaa samaistua toiminnan tuloksiin ja ajatella käsitteillä ”minä” ja ”minun”. Kietoutuessaan toimintansa seurauksiin jiva vähentää yhä enemmän mahdollisuuksiaan palautua alkuperäiseen tarkoitukseensa (nitya-dharma) ja keskittyy yhä enemmän velvollisuuksiin, jotka johtuvat sen muuttuneesta luonteesta (naimittika-dharma).


        Henkistä pätevyyttämme tai kykyämme ymmärtää transsendentaalisia objekteja säätelee nitya-sukriti. Sen kautta meille paljastuu myös transsendentaalisen todellisuuden olemus. Se, mitä teemme elämän aikana, määrää sen, miten koemme kuoleman sekä seuraavan elämän.
        Emme ole riippumattomia halujemme täyttämisessä.

        Ihmisillä on kaksi elämänpolkua tai -vektoria: sattvikan polku (kohti valoa) ja tamasikan polku (uppoutuminen tietämättömyyden pimeyteen). Raja-gunalla ei ole omaa polkua, vaan se on välitila, jossa liikutaan vektorista toiseen: joko ylös tai alas - riippuen yksilön valinnasta.

        Kun halumme ovat aineellisia ja teemme ponnisteluja, aineellinen energia auttaa meitä karmamme mukaan. Kun halumme ovat henkisiä ja ponnistelemme, henkinen energia auttaa meitä uskomme tai omistautumisasteemme mukaan.

        Kärsimys ja nautinto. Vapaa tahto.

        Yksittäiset sielut ovat saaneet itsenäisyyden. Sieluttomalla materialla ei ole mitään arvoa, koska sillä ei ole vapaata tahtoa. Yksittäiset sielut pystyvät itsenäisyytensä ansiosta hallitsemaan materiamaailmaa.
        Kärsimys ja nautinto ovat kaksi tilaa, jotka mieli voi saavuttaa. Mutta se, mitä sinä ja minä kutsumme kärsimykseksi, voi toisen mielestä olla nautinto. Mutta tavalla tai toisella aineelliset nautinnot tuottavat lopulta vain tuskaa. Ne eivät johda mihinkään muuhun. Siksi ihminen, joka on kiintynyt aineellisiin nautintoihin, tuntee itsensä ennemmin tai myöhemmin onnettomaksi. Kun onnettomuuden tunne kärjistyy äärimmilleen, sielu alkaa haluta onnea, johon ei ole sekoittunut kärsimystä. Tämä halu herättää älyn...
        Se, mikä alussa oli tuskallista, alkaa lopulta tuoda ihmiselle onnea. Tavallisesti kulta, jossa on epäpuhtauksia, sulatetaan ja käsitellään, minkä jälkeen siitä tulee puhdasta. Samoin epäpuhtaat elävät olennot…. pyrkivät nauttimaan mayasta, joutuvat kärsimään mayan maailmassa, jossa heidät puhdistetaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi sotket toisenlaiset näkökulma-aloitukset Yhteen Henkeen Logos, Jumala, Luoja, Brahma, jossa ilmenee kaikki muu Yhden Hengen sielullisina tätä epätäydellisesti heijastavina palasina? Haluatko että myös kaikki sinun aloituksesi sotkettaisiin aloituitukseen liittymättömillä viesteillä, jotka copypastetaan suoraan suoranaisena spämminä lainaus lainausen perään? Mitä sinä pelkäät yhdestä tai muutamasta aloituksesta hindulaisuus-osiossa, joissa laajennetaan Brahman ja Luoja Jumala Yhden ja saman Hengen kautta luotuihinsa, eli Henkensä sielullisiin kokeviin palasiin, jotka peilin lailla heijastavat Yhtä tosiolevaista, tosin tämä kuva "Jumalan kuva" vääristyneenä ja epätarkkana "utuisena"? Etkö halua muiden saavan lukea tätä toisenlaista näkökulmaa YHteen ainoaan tosiolevaan ketjussa, jossa et kuin demonin riivaamana sotke kuvaa, kuten tietämämättömyys sotkee Jumalan kuvien selkeästi näkemistä?

        Demoninen spämmääjä voisi sekoittamisensa sijaan vastata kysymykseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kärsimys ja nautinto. Vapaa tahto.

        Yksittäiset sielut ovat saaneet itsenäisyyden. Sieluttomalla materialla ei ole mitään arvoa, koska sillä ei ole vapaata tahtoa. Yksittäiset sielut pystyvät itsenäisyytensä ansiosta hallitsemaan materiamaailmaa.
        Kärsimys ja nautinto ovat kaksi tilaa, jotka mieli voi saavuttaa. Mutta se, mitä sinä ja minä kutsumme kärsimykseksi, voi toisen mielestä olla nautinto. Mutta tavalla tai toisella aineelliset nautinnot tuottavat lopulta vain tuskaa. Ne eivät johda mihinkään muuhun. Siksi ihminen, joka on kiintynyt aineellisiin nautintoihin, tuntee itsensä ennemmin tai myöhemmin onnettomaksi. Kun onnettomuuden tunne kärjistyy äärimmilleen, sielu alkaa haluta onnea, johon ei ole sekoittunut kärsimystä. Tämä halu herättää älyn...
        Se, mikä alussa oli tuskallista, alkaa lopulta tuoda ihmiselle onnea. Tavallisesti kulta, jossa on epäpuhtauksia, sulatetaan ja käsitellään, minkä jälkeen siitä tulee puhdasta. Samoin epäpuhtaat elävät olennot…. pyrkivät nauttimaan mayasta, joutuvat kärsimään mayan maailmassa, jossa heidät puhdistetaan.

        "Miksi sotket toisenlaiset näkökulma-aloitukset Yhteen Henkeen Logos, Jumala, Luoja, Brahma, jossa ilmenee kaikki muu Yhden Hengen sielullisina tätä epätäydellisesti heijastavina palasina?"

        Anteeksi,tee uusi aloitus, en enää sotke.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Miksi sotket toisenlaiset näkökulma-aloitukset Yhteen Henkeen Logos, Jumala, Luoja, Brahma, jossa ilmenee kaikki muu Yhden Hengen sielullisina tätä epätäydellisesti heijastavina palasina?"

        Anteeksi,tee uusi aloitus, en enää sotke.

        Mutta kristityt kuitenkin jatkavat kaiken sotkemista kilometrien pituisilla raamatunkopioilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta kristityt kuitenkin jatkavat kaiken sotkemista kilometrien pituisilla raamatunkopioilla.

        Lainaukset ovat viittauksia, jotka tukevat esittämääni. Laitoin jokusen, mutta näitä on esim. Uusi testamentti täynnä, jakeita jotka kertovat kaiken ykseydestä. Samaa löytyy hindulaisuudesta ja monesta muusta uskonnosta. Ei ole siis erillistä jumalaa ja luotuja, esim. ihmistä, vaan kaikki on Yhdestä asoluuttisesta tosiolevasta henkisestä subtanssista luotuja, eli kaikissa on sama Henki, joskin vajaana ja sumeana (pimeys). Kaikki on myös yhdessä ainosassa tosiolevassa tapahtuvaa Yksi "mieli".

        "Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu Hänen kauttansa ja Häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa." (Kol. 1:16). Raamattu ilmoittaa, että Sana on ollut luomisen väline. "Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan Sanalla, niin että se mikä nähdään ei ole syntynyt näkyväisestä". (Hebr. 11:3) Jumalan Poika "kantaa kaikki voimansa Sanalla" (= ylläpitää maailmankaikkeuden kaikkineen mahtisanallaan).

        "Alussa Jumala loi taivaan ja maan." (1 Moos. 1:1) "Kaikki on saanut syntynsä hänen (Sanan) kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on." (Joh. 1:3) "Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi." (2 Moos. 20:11).


        ”Jos liha tuli olemaan hengen tähden, se on ihme, mutta jos henki tuli olemaan ruumiin tähden, se on ihmeiden ihme."

        Jos aine on Hengestä, se on ihme, mutta jos Henki on aineesta, se on ihmeiden ihme.

        Miksi mukana on kokija - koneen henki, vaikka kaikki näyttäisi voivan tapahtua hiukkasten vuorovaikutusketjujen mukaan automaatinomaisesti?


        Näkijä-minä = Tällä tarkoitan samaa asiaa kuin termillä Todistaja-tietoisuus, Todistava-tietoisuus, kokeva/kokijatietoisuus, ainutkertainen näkökulma maailmaan.

        Avatar = kokija = sielu


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kristinuskosta riistää sosiaalisen ja ympäristövastuun ja pohtii vain omaa pelastusta, se on aika vastenmielinen uskonto, Sipiläinen miettii.


        "Sinä houkuttelet meidät lahjoistasi kylläisinä

        etsimään kohtuutta,

        sellaista elämää, joka mahtuu tämän maapallon puitteisiin."

        Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lainaukset ovat viittauksia, jotka tukevat esittämääni. Laitoin jokusen, mutta näitä on esim. Uusi testamentti täynnä, jakeita jotka kertovat kaiken ykseydestä. Samaa löytyy hindulaisuudesta ja monesta muusta uskonnosta. Ei ole siis erillistä jumalaa ja luotuja, esim. ihmistä, vaan kaikki on Yhdestä asoluuttisesta tosiolevasta henkisestä subtanssista luotuja, eli kaikissa on sama Henki, joskin vajaana ja sumeana (pimeys). Kaikki on myös yhdessä ainosassa tosiolevassa tapahtuvaa Yksi "mieli".

        "Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu Hänen kauttansa ja Häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa." (Kol. 1:16). Raamattu ilmoittaa, että Sana on ollut luomisen väline. "Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan Sanalla, niin että se mikä nähdään ei ole syntynyt näkyväisestä". (Hebr. 11:3) Jumalan Poika "kantaa kaikki voimansa Sanalla" (= ylläpitää maailmankaikkeuden kaikkineen mahtisanallaan).

        "Alussa Jumala loi taivaan ja maan." (1 Moos. 1:1) "Kaikki on saanut syntynsä hänen (Sanan) kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on." (Joh. 1:3) "Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi." (2 Moos. 20:11).


        ”Jos liha tuli olemaan hengen tähden, se on ihme, mutta jos henki tuli olemaan ruumiin tähden, se on ihmeiden ihme."

        Jos aine on Hengestä, se on ihme, mutta jos Henki on aineesta, se on ihmeiden ihme.

        Miksi mukana on kokija - koneen henki, vaikka kaikki näyttäisi voivan tapahtua hiukkasten vuorovaikutusketjujen mukaan automaatinomaisesti?


        Näkijä-minä = Tällä tarkoitan samaa asiaa kuin termillä Todistaja-tietoisuus, Todistava-tietoisuus, kokeva/kokijatietoisuus, ainutkertainen näkökulma maailmaan.

        Avatar = kokija = sielu

        Anteeksi puutun teidän keskusteluun:

        Miten selität pahuuden ongelman tämän ykseysajattelun kautta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anteeksi puutun teidän keskusteluun:

        Miten selität pahuuden ongelman tämän ykseysajattelun kautta?

        Kaikki idän opit ovat saatanasta, niitä ei tarvitse edes miettiä, tai joudut kadotukseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anteeksi puutun teidän keskusteluun:

        Miten selität pahuuden ongelman tämän ykseysajattelun kautta?

        Sehän tuli jo ylempänä "..kaikki on Yhdestä asoluuttisesta tosiolevasta henkisestä subtanssista luotuja, eli kaikissa on sama Henki, joskin vajaana ja sumeana (pimeys). Kaikki on myös yhdessä ainosassa tosiolevassa tapahtuvaa Yksi "mieli"."

        Viisaus ei asu meissä. Järjettömyys on pimeyttä, elämän valon eli totuuden = ymmärryksen puutetta, jota Logos ei ohjaa, vaan tietämättömyys. Kirjaviisaus tai älykkyys voi olla hyvin vajavaista.

        "Profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.
        Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset."

        "Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät"

        Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.


        "Yhden avatarit, avataarat eli 'ruumiillistumat'. kokevat moneuden eli suhteellisuuden, kuten myös ajallisuuden (ajallis-paikalliset vuorovaikutukset). Mutta koska rajallisen heijastama kuva alkuperäisestä eli Yhdestä on vääristynyt (kuvajainen), se on kuin sumussa = pimeydessä = epätietoinen ja näkee kaiken kuin kuvastimesta. Sielusirpale etsii "pimeydessä" alkuperäänsä valoa = valaistumista/kirkastumista = ymmärrystä = Logosta."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki idän opit ovat saatanasta, niitä ei tarvitse edes miettiä, tai joudut kadotukseen.

        Ota jo tänään Jeesuksen armo vastaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ota jo tänään Jeesuksen armo vastaan.

        1. Aik. 16:34 "Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti."
        Psa. 145:9 "Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa."
        1. Joh. 4:16 "Jumala on rakkaus."
        Jaak. 5:11 "Herra on laupias ja armahtavainen."
        Luuk. 6:36 "Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1. Aik. 16:34 "Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti."
        Psa. 145:9 "Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa."
        1. Joh. 4:16 "Jumala on rakkaus."
        Jaak. 5:11 "Herra on laupias ja armahtavainen."
        Luuk. 6:36 "Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen."

        1. Joh. 4:1-2 "Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; ... Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sehän tuli jo ylempänä "..kaikki on Yhdestä asoluuttisesta tosiolevasta henkisestä subtanssista luotuja, eli kaikissa on sama Henki, joskin vajaana ja sumeana (pimeys). Kaikki on myös yhdessä ainosassa tosiolevassa tapahtuvaa Yksi "mieli"."

        Viisaus ei asu meissä. Järjettömyys on pimeyttä, elämän valon eli totuuden = ymmärryksen puutetta, jota Logos ei ohjaa, vaan tietämättömyys. Kirjaviisaus tai älykkyys voi olla hyvin vajavaista.

        "Profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.
        Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset."

        "Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät"

        Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.


        "Yhden avatarit, avataarat eli 'ruumiillistumat'. kokevat moneuden eli suhteellisuuden, kuten myös ajallisuuden (ajallis-paikalliset vuorovaikutukset). Mutta koska rajallisen heijastama kuva alkuperäisestä eli Yhdestä on vääristynyt (kuvajainen), se on kuin sumussa = pimeydessä = epätietoinen ja näkee kaiken kuin kuvastimesta. Sielusirpale etsii "pimeydessä" alkuperäänsä valoa = valaistumista/kirkastumista = ymmärrystä = Logosta."

        Kuin tieteen käsitteistöstä lainaten kvanttifluktuaatiosta "tyhjästä" syntyneet Boltzmannin aivot, kokevaksi järjestäytyneen subtanssin tietoiset rakenteet, jotka skitsofeenisesti kuvittelevat kaiken, koko maailman ja sen vuorovakutukset Minut, Sinut ja Heidät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1. Aik. 16:34 "Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti."
        Psa. 145:9 "Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa."
        1. Joh. 4:16 "Jumala on rakkaus."
        Jaak. 5:11 "Herra on laupias ja armahtavainen."
        Luuk. 6:36 "Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen."

        1Joh. 4:16 Ja me tunsimme ja uskoimme sen rakkauden, jolla Jumala meitä rakastaa. Jumala on rakkaus, ja joka rakkaudessa pysyy, hän pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä.
        1Aikak. 16:34 Kiittäkäät Herraa, sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa on iankaikkinen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1Joh. 4:16 Ja me tunsimme ja uskoimme sen rakkauden, jolla Jumala meitä rakastaa. Jumala on rakkaus, ja joka rakkaudessa pysyy, hän pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä.
        1Aikak. 16:34 Kiittäkäät Herraa, sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa on iankaikkinen!

        Matt. 24:5
        Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.
        Matt. 24:11
        Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
        Matt. 24:24
        Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
        Mark. 13:6
        Monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä se olen', ja he eksyttävät monta.
        1. Joh. 2:26


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1. Aik. 16:34 "Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti."
        Psa. 145:9 "Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa."
        1. Joh. 4:16 "Jumala on rakkaus."
        Jaak. 5:11 "Herra on laupias ja armahtavainen."
        Luuk. 6:36 "Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen."

        Nämä viimeiset lainaukset eivät ole aloittajan, toivottavasti eivät myöskään taas yhden spämmääjän, jonka tarkoitus myös sekoittaa ja sotkea sekä haastaa B. S. Swami copypaste-hämmentäjää kisaan. Siis ellei kyseessä ole samaa henkilö hämyspämmillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Matt. 24:5
        Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.
        Matt. 24:11
        Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
        Matt. 24:24
        Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
        Mark. 13:6
        Monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä se olen', ja he eksyttävät monta.
        1. Joh. 2:26

        ”Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valo Herrassa. Vaeltakaa valon lapsina, sillä valon hedelmä ilmenee kaikenlaisena hyvyytenä, vanhurskautena ja totuutena. Tutkikaa siis, mikä on Herralle mieleistä. Älkää osallistuko pimeyden hedelmättömiin tekoihin, pikemminkin nuhdelkaa niistä.” Ef. 5:8-11.
        Emme enää koskaan joudu pimeyteen, koska puhdistaudumme joka päivä synneistämme ja virheistämme pysyen tällä pyhällä alueella, johon saimme tulla Jeesuksen veren kautta. Hebr. 10:19. Sen tähden pidämme tämän alueen puhtaana. ”Mehän olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme loppuun asti vahvoina siinä luottamuksessa, joka meillä alussa oli.” Hebr. 3:14.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valo Herrassa. Vaeltakaa valon lapsina, sillä valon hedelmä ilmenee kaikenlaisena hyvyytenä, vanhurskautena ja totuutena. Tutkikaa siis, mikä on Herralle mieleistä. Älkää osallistuko pimeyden hedelmättömiin tekoihin, pikemminkin nuhdelkaa niistä.” Ef. 5:8-11.
        Emme enää koskaan joudu pimeyteen, koska puhdistaudumme joka päivä synneistämme ja virheistämme pysyen tällä pyhällä alueella, johon saimme tulla Jeesuksen veren kautta. Hebr. 10:19. Sen tähden pidämme tämän alueen puhtaana. ”Mehän olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme loppuun asti vahvoina siinä luottamuksessa, joka meillä alussa oli.” Hebr. 3:14.

        Joh. 3:3-5. Kuolemasta Elämään tuleminen, parannus, pelastuminen, synnin hylkääminen, kääntyminen (kreik. metanoia), pimeydestä valkeuteen siirtyminen, Saatanasta irtautuminen, Jeesuksen Kristuksen valtakuntaan liittyminen. JNE. Apt. 2:38,41. 26:17,18. Efes. 2:1-10. Room. 6:4,11,22. Kiitos Herralle! ”joka rakastaa meitä ja on verellään päästänyt meidät synneistämme ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi..” Ilm,. 1:5,6. Kol. 1:13.
        Kääntyminen pitää sisällään synnin teoista luopumisen: ”Kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää.” 1 Piet. 3:11. ”Peseytykää, puhdistautukaa, viekää pahat tekonne pois minun silmieni edestä. Lakatkaa tekemästä pahaa.” Jes. 1:16. ”Kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi voiman ja oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat Hänen nimeensä.” Joh. 1:12.
        Uskoon tulemisessa jokainen saa myös Pyhän Hengen sydämeensä. ”Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa.” Room. 8:9.

        ”Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä.” Joh. 15:4. ”Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua.” Apt. 4:12. Tämän ilosanoman voimme kertoa kaikille ihmisille, myös kompastuneille Jumalan lapsille, tuhlaajapojille ja tyttärille. ”Siksi Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, ja sen tähden Hän nousee armahtaakseen teitä.” Jes. 30:18. Mikään ”ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme! ” Room. 8:39.

        Kaste
        Uskoontulon jälkeen on seuraava askel raamatullinen upotuskaste vedessä Jeesuksen nimeen. Apt. 2:38,41. Room. 6:4-11. Ja Jumala lupaa täyttää sinut Pyhällä Hengellä. Näistä asioista lisää sitten kun olet ottanut vastaan Jeesuksen sydämeesi ja näin tullut Jumalan lapseksi. 2 Kor. 6:1,2. Pyhä Henki jakaa armolahjoja raamatullisessa uskossa oleville.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joh. 3:3-5. Kuolemasta Elämään tuleminen, parannus, pelastuminen, synnin hylkääminen, kääntyminen (kreik. metanoia), pimeydestä valkeuteen siirtyminen, Saatanasta irtautuminen, Jeesuksen Kristuksen valtakuntaan liittyminen. JNE. Apt. 2:38,41. 26:17,18. Efes. 2:1-10. Room. 6:4,11,22. Kiitos Herralle! ”joka rakastaa meitä ja on verellään päästänyt meidät synneistämme ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi..” Ilm,. 1:5,6. Kol. 1:13.
        Kääntyminen pitää sisällään synnin teoista luopumisen: ”Kääntyköön pois pahasta ja tehköön hyvää.” 1 Piet. 3:11. ”Peseytykää, puhdistautukaa, viekää pahat tekonne pois minun silmieni edestä. Lakatkaa tekemästä pahaa.” Jes. 1:16. ”Kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi voiman ja oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat Hänen nimeensä.” Joh. 1:12.
        Uskoon tulemisessa jokainen saa myös Pyhän Hengen sydämeensä. ”Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa.” Room. 8:9.

        ”Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä.” Joh. 15:4. ”Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua.” Apt. 4:12. Tämän ilosanoman voimme kertoa kaikille ihmisille, myös kompastuneille Jumalan lapsille, tuhlaajapojille ja tyttärille. ”Siksi Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, ja sen tähden Hän nousee armahtaakseen teitä.” Jes. 30:18. Mikään ”ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme! ” Room. 8:39.

        Kaste
        Uskoontulon jälkeen on seuraava askel raamatullinen upotuskaste vedessä Jeesuksen nimeen. Apt. 2:38,41. Room. 6:4-11. Ja Jumala lupaa täyttää sinut Pyhällä Hengellä. Näistä asioista lisää sitten kun olet ottanut vastaan Jeesuksen sydämeesi ja näin tullut Jumalan lapseksi. 2 Kor. 6:1,2. Pyhä Henki jakaa armolahjoja raamatullisessa uskossa oleville.

        Ala vetää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sehän tuli jo ylempänä "..kaikki on Yhdestä asoluuttisesta tosiolevasta henkisestä subtanssista luotuja, eli kaikissa on sama Henki, joskin vajaana ja sumeana (pimeys). Kaikki on myös yhdessä ainosassa tosiolevassa tapahtuvaa Yksi "mieli"."

        Viisaus ei asu meissä. Järjettömyys on pimeyttä, elämän valon eli totuuden = ymmärryksen puutetta, jota Logos ei ohjaa, vaan tietämättömyys. Kirjaviisaus tai älykkyys voi olla hyvin vajavaista.

        "Profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa.
        Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset."

        "Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät"

        Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.


        "Yhden avatarit, avataarat eli 'ruumiillistumat'. kokevat moneuden eli suhteellisuuden, kuten myös ajallisuuden (ajallis-paikalliset vuorovaikutukset). Mutta koska rajallisen heijastama kuva alkuperäisestä eli Yhdestä on vääristynyt (kuvajainen), se on kuin sumussa = pimeydessä = epätietoinen ja näkee kaiken kuin kuvastimesta. Sielusirpale etsii "pimeydessä" alkuperäänsä valoa = valaistumista/kirkastumista = ymmärrystä = Logosta."

        Sielusirpale etsii "pimeydessä" alkuperäänsä valoa = valaistumista/kirkastumista = ymmärrystä = Logosta."
        Missä sellaista sanotaan?


    • Anonyymi

      "Demoninen hämmentäjä" tuli sotkemaan taas tämän viestiketjun keskusteluja ja ajatuksia sekä uusia näkökulmia paniikinomaisella spämmäämisellä. Mitä hän pelkää, uusia näkökulmiako ja niiden uusia löytäjiä?

      • Anonyymi

        B. S. Swami copypaste"demoni" selvästi pelkää syvempää keskustelua aiheesta Yksi joka itsestään luo moneuden, eli Henki joka vuodattaa henkeään kuviinsa "Jumalan kuviin Jumalan ruumiissa".
        Spämmäämisellä ei hindulaisuuden uskoakaan ole viisaiden toimesta käsitelty tai tulkittu, ja tällainen takoituksellinen sotkuspämmi osoittaa pikemminkin alhaista henkistä ja uskonnollista kehitystasoa ja viisauden puutetta, kuten myös väkivalta ja sensuuri osoittavat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        B. S. Swami copypaste"demoni" selvästi pelkää syvempää keskustelua aiheesta Yksi joka itsestään luo moneuden, eli Henki joka vuodattaa henkeään kuviinsa "Jumalan kuviin Jumalan ruumiissa".
        Spämmäämisellä ei hindulaisuuden uskoakaan ole viisaiden toimesta käsitelty tai tulkittu, ja tällainen takoituksellinen sotkuspämmi osoittaa pikemminkin alhaista henkistä ja uskonnollista kehitystasoa ja viisauden puutetta, kuten myös väkivalta ja sensuuri osoittavat.

        Anteeksi, en enää häiritse sinua.

        " hindulaisuuden uskoakaan"

        Mutta sellaista ei ole olemassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anteeksi, en enää häiritse sinua.

        " hindulaisuuden uskoakaan"

        Mutta sellaista ei ole olemassa.

        "osoittaa pikemminkin alhaista henkistä ja uskonnollista kehitystasoa ja viisauden puutetta, kuten myös väkivalta ja sensuuri osoittavat."

        Totta, mutta en ole koskaan missään sanonut olevani viisas, en todellakaan ole, olen kaikin puolin tavallinen tai jopa sen alapuolella.
        Vielä kerran : hyväksy anteeksipyyntöni, en tule enää tiellesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "osoittaa pikemminkin alhaista henkistä ja uskonnollista kehitystasoa ja viisauden puutetta, kuten myös väkivalta ja sensuuri osoittavat."

        Totta, mutta en ole koskaan missään sanonut olevani viisas, en todellakaan ole, olen kaikin puolin tavallinen tai jopa sen alapuolella.
        Vielä kerran : hyväksy anteeksipyyntöni, en tule enää tiellesi.

        Hyväksy minun, kuin demonin anteeksipyyntöni, en tule enää tiellesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "osoittaa pikemminkin alhaista henkistä ja uskonnollista kehitystasoa ja viisauden puutetta, kuten myös väkivalta ja sensuuri osoittavat."

        Totta, mutta en ole koskaan missään sanonut olevani viisas, en todellakaan ole, olen kaikin puolin tavallinen tai jopa sen alapuolella.
        Vielä kerran : hyväksy anteeksipyyntöni, en tule enää tiellesi.

        Saathan sinä keskustella ja jopa toivon sitä, mutta älä spämmää, siinä on jotain pelokasta, josta myös viha ja väkivalta kumpuaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saathan sinä keskustella ja jopa toivon sitä, mutta älä spämmää, siinä on jotain pelokasta, josta myös viha ja väkivalta kumpuaa.

        "Saathan sinä keskustella ja jopa toivon sitä, mutta älä spämmää, siinä on jotain pelokasta, josta myös viha ja väkivalta kumpuaa."

        Olen paha ihminen.


    • Anonyymi

      Panenteismi ("Jumala kaikessa/ Kaikki Jumalassa") on teologinen näkökanta Jumalan ja kaikkeuden välisestä suhteesta.
      Se ei ole sama asia kuin panteismi.

      • Anonyymi

        Onko Jumalaa olemassa?


      • Anonyymi

        Eikös se Jumala ole Kristillisen käsityksen mukaan täällä meitin maailmassa Pyhän Henkensä kautta läsnä. Eikä pelkästään missään taivaassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös se Jumala ole Kristillisen käsityksen mukaan täällä meitin maailmassa Pyhän Henkensä kautta läsnä. Eikä pelkästään missään taivaassa.

        Juu, tuo Paavalin: "Me olemme myös hänen sukuaan", Jumalan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko Jumalaa olemassa?

        On jos sinäkin olet Henkisenä kokevana tietoisuutena olemassa.


    • Anonyymi

      Millainen Jumala on
      kuunteleva_kirkko
      2012-01-24 22:30:00

      Monessa kommentissa on huomautettu, että uskoni on vaikeasti ymmärrettävä. Tässä muutama sana siitä, mihin uskon ja millaisena näen maailman.

      Yleisesti kristillinen ajatus Jumalasta on, että Jumala on yliluonnollinen olento, jota voidaan kuvailla vain superlatiivein. Jumala on luonut maailman aikojen alussa ja Jumala elää omaa elämäänsä ”taivaassa”, ”jossain tämän maailman ulkopuolella”.

      Itse uskon, että Jumala ei ole erillään maailmasta, vaan itse asiassa maailma on Jumalassa. Tätä ajattelutapaa nimitetään panenteismiksi. Ajatus pitää erottaa panteismistä, jonka mukaan kaikki on jumalallista. Panenteismi tarkoittaa sitä, että kaikki on Jumalassa. Sana tulee kreikasta sanoista ”pan” kaikki, ”en” sisällä ja ”teism” Jumala. Termin on keksinyt 1800 -luvulla saksalainen filosofi K Krause. Sen voi suomentaa esimerkiksi sanomalla, että maailmankaikkeus lepää Jumalassa. Ajatus ei ole uusi, vaan hyvin vanha. Se löytyy jo antiikinajan kirjoituksista.

      Samoin kuin ajatus Jumalasta yliluonnollisena olentona, myös panenteistinen Jumala löytyy Raamatusta. Vt: n puolella esimerkiksi voisi ottaa Ps 139: 7,-12
      ”Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi? Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet. Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa, sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi. Vaikka sanoisin: "Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon", sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo.”

      Ut:n puolelta Apt. kerrotaan, miten Paavali puhui ateenalaisille. Ap.t.17:27-28:
      ”Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Ovathan muutamat teidän runoilijannekin sanoneet: 'Me olemme myös hänen sukuaan.”

      Tämän päivän perinteisen kristillisen käsityksen mukaan Jumalan on taivaassa maailman ulkopuolella. Panenteistisen käsityksen mukaan maailma on Jumalassa. Tätä voisi kuvailla kahdella ympyrällä, jotka kuvaavat maailmaa ja Jumalaa. Perinteisessä kristillisyydessä nämä ympyrät ovat erillisiä, Jumala on maailmasta erillinen. Panenteistisessa käsityksessä ympyrät ovat sisäkkäin, maailma Jumalan sisällä. Panenteistisen käsityksen mukaan Jumala on samanaikaisesti maailman sisäinen ja tuonpuolinen.

      Miksi sitten jotkut kokevat Jumalan olemassaolon ja toiset eivät? Panenteistinen vastaus kysymykseen on se, että Jumala on koettavissa, jos ihminen etsii Jumalan läsnäoloa. Kyse on lähtökohtaisesti siitä, pitääkö ihminen Jumalan olemassaoloa mahdollisena vai ei?

      Tässä aukikirjoitettuna käsitykseni Jumalasta. Jatkan jossain vaiheessa ja kerron, mihin muihin ajatuksiin jumalakäsitykseni minua johtaa.

      • Anonyymi

        Miksi et yksinkertaisesti todennut Jeesuksen sanoin,
        " Taivasten valtakunta on sisäisesti teissä ".


      • Anonyymi

        Itse ajattelen samoin Jumalasta kuin sinäkin. Milelestäni maailma ja maailmankaikkeus on Jumalassa ja Jumala vaikuttaa kaikissa eri ulottuvuuksissa yli koko maailmankaikkeuden.

        Erotuksena tästä yleisestä raamatullisesta ajattelutavasta ja erotuksena Raamatun Jumala käsitteestä kutsun itse Jumalaa Pyhäksi Olevaiseksi, jota sanaa joidenkin on mahdoton ymmärtää.

        Pyhä Olevainen vaikuttaa niin tässä maailmassa kuin tuonpuoleisessakin, kuten jokaikisessä atomihiukkasessa. Haluaisin laittaa tähän vielä yhden tärkeän aisan, mutta aika ei ole vielä kypsä tiedoille ns. rinnakkaistodellisuuksille.


      • Anonyymi

        Muutama kommentti kirjoituksiinne.

        Perinteisesti on ajateltu, että Jumala puuttuu maailman tapahtumiin, panenteistisen käsityksen mukaan voisi puhua jumalallisesta pyrkimyksestä tai jumalallisesta vuorovaikutuksesta. Itse olen täälläkin puhunut siitä, miten Jumalan läsnäoloa maailmassa voisi kuvata eri aaltopituudella olevana todellisuutena. Tuo aaltopituus on olemassa kaikkialla, mutta se ei ole kaikkien havaittavissa. Jos ihminen etsii sitä, hän voi sen myös löytää.

        Panenteismi ei ratkaise pahan ongelmaa. Panteneistinen käsitys pahasta maailmassa on se, että koska Jumala on läsnä kaikkialla, hän on myös läsnä siellä, missä tapahtuu pahaa.

        Koska Jumala ei ole klassisen kristouskon tavoin persoona, joka voi toimia tämänpuoleisessa, ei myöskään saatanaa ole olemassa. Paha tulee meistä ihmisistä. Kehityksemme aikana kokemamme häpeän ja pettymysten takia me joudumme eroon itsestämme ja me katkeroidumme ja hukkaamme yhteyden Jumalan todellisuuteen.

        Tutkailija_, itse olen löytänyt yhä syvenevän suhteen Jumalaan. Ennen kuin löysin panenteistisen tavan nähdä maailmaa ja Jumalaa oli uskoni koetuksella, nyt voin todella tuntea Jumalan läsnäolon elämässäni.

        Prosessiteologia on ollut minulle vieras, mutta tuntuu siltä, että se osuu aika samaan, mitä itse uskon ja ajattelen. Varsinkin tuo avoin teismi on sitä, mitä haluan olla jakamassa, sillä en usko, että klassisella kristinuskon tulkinnalla on enää paljoakaan annettavaa tämän päivän ihmisille.


    • Anonyymi

      "Itse uskon, että Jumala ei ole erillään maailmasta, vaan itse asiassa maailma on Jumalassa."

      Mitä tuo tarkoittaa käytännössä ja miten se eroaa panteismista?

      "Vt: n puolella esimerkiksi voisi ottaa Ps 139: 7,-12 "

      Ei tuo vaadi panenteismia selityksekseen. Jumala on kaikkitietävä ja kaikkinäkevä, mutta se ei tarkoita sitä että kaiken pitää sisältyä Jumalaan.

      "Panenteistisen käsityksen mukaan maailma on Jumalassa. "

      Onko Saatana maailmassa? Onko hän Jumalassa? Mitä se tarkoittaa, että Saatana demoneineen sisältyy Jumalaan? Kun Jumala syöksee Saatanan tuliseen järveen, onko se järvi Jumalan ulkopuolella?

    • Anonyymi

      Panenteismihan on eri käsite kuin panteismi; panenteismi tunnustaa persoonallisen jumaluuden, joka on kaikessa. Käsittääkseni tuon jumaluuden ilmentymiä voi olla montakin.

    • Anonyymi

      "Yksi sutra Āgama-kokoelmasta, joka tunnetaan nimellä "Mahāsūtra" (Mūla)Sarvāstivadin-perinteestä, nimeltään Māyājāla ( illuusioverkko), käsittelee erityisesti Mayan teemaa.

      Tämä sutra säilyy vain tiibetinkielisessä käännöksessä ja vertaa viittä aggregaattia muihin illuusiometaforeihin, mukaan lukien: kaiku, heijastus peilissä, mirage, aistinautinnot unessa ja hullu, joka vaeltelee alasti.

      Nämä tekstit antavat vaikutelman, että māyā viittaa asioiden epäolennaiseen ja olemuksettomaan luonteeseen sekä niiden petolliseen, valheelliseen ja turhaan luonteeseen. "

      Heijastus peilissä, mirage hmmmmm.

      • Anonyymi

        "Mahayana-sutroissa illuusio on tärkeä teema Prajñāpāramitā -sutroissa. Tässä taikurin illuusio on esimerkki siitä, kuinka ihmiset ymmärtävät ja näkevät väärin todellisuuden, joka on itse asiassa tyhjä ja sitä ei voida käsittää. Mahayana käyttää samanlaisia ​​vertauskuvia illuusiolle: taikuutta, unta, kuplaa, sateenkaari, salama, vedessä heijastuva kuu, mirage ja taivaallisten muusikoiden kaupunki."

        Ymmärtäminen, että se, mitä koemme, on vähemmän merkittävää kuin uskomme, että sen on tarkoitus palvella tietämättömyydestä, pelosta ja takertumisesta vapautumista ja valaistumisen saavuttamista Buddhana, joka on täysin omistautunut kaikkien olentojen hyvinvoinnille. Prajñaparamita-teksteissä sanotaan myös, että kaikki dharmat (ilmiöt) ovat kuin illuusio. ei vain viisi aggregaattia , vaan kaikki olennot, mukaan lukien Bodhisattvat ja jopa Nirvana."

        Vedessä heijastuva kuu, mirage ..hmmmm


    • Anonyymi

      Maya, jainismissa, tarkoittaa ulkonäköä tai petosta, joka estää samyaktvasta (oikea usko). Maya on yksi kolmesta syystä, joiden vuoksi oikea usko ei saavuteta. Kaksi muuta ovat Mithyatva (väärä uskomus) ja Nidana (kuuluisuuden ja maallisten nautintojen himoitseminen).

      Maya liittyy läheisesti Mithyatvaan , Maya on väärän tiedon lähde, kun taas Mithyatva on yksilön asenne tietoon suhteellisella päällekkäisyydellä.

      Svetambara Jains luokittelee väärän uskon kategoriat Mithyatvan alaisuudessa viiteen:

      Abhigrahika (väärä usko, joka rajoittuu omiin kirjoituksiin, joita voi puolustaa, mutta joka kieltäytyy tutkimasta ja analysoimasta muita pyhiä kirjoituksia);

      Anabhigrahika (väärä usko, että yhtäläistä kunnioitusta on osoitettava kaikkia jumalia, opettajia ja kirjoituksia kohtaan);

      Abhiniviseka (väärä uskomus, joka johtuu ennakkokäsityksistä, joissa ei ole havaittavissa ja kieltäydytään tekemästä sitä);

      Samsayika (epävarmuuden tai epävarmuuden tila erilaisten ristiriitaisten, ristiriitaisten uskomusten välillä); ja

      Anabhogika (synnynnäiset, oletusarvoiset väärät uskomukset, joita henkilö ei ole ajatellut itse läpi).


      Digambara Jains luokittelee väärän uskomuksen kategoriat Mithyatvan alaisuudessa seitsemään:

      Ekantika (absoluuttinen, yksipuolinen väärä uskomus),

      Samsayika (epävarmuus, epävarmuus siitä, onko kurssi oikea vai väärä, levoton uskomus, skeptisyys),

      Vainayika (väärä usko, että kaikki jumalat, gurut ja pyhät kirjoitukset ovat samankaltaisia, ilman kriittistä tarkastelua),

      Grhita (puhtaasti tottumuksista tai oletuksesta johdettu väärä uskomus, ei itseanalyysiä),

      Viparita (väärä usko, että totuus on väärä, väärä on totta, kaikki on suhteellista tai hyväksyttävää),

      Naisargika (väärä ) usko, että kaikilta eläviltä olennoilta puuttuu tietoisuus eivätkä ne voi erottaa oikeaa väärästä),

      Mudha-drsti (väärä uskomus, että väkivalta ja viha voivat tahrata tai vahingoittaa ajatuksia, jumalallisia, guru tai dharma ).

      Māyā (petos) pidetään myös yhtenä neljästä Kaṣayasta (virheellinen intohimo, toiminnan laukaisee) Jainin filosofiassa. Muut kolme ovat Krodha (viha), Mana (ylpeys) ja Lobha (ahneus).

      Muinaiset Jain-tekstit suosittelevat, että nämä neljä vikaa täytyy hillitä, koska ne ovat orjuuden, kiintymyksen ja ei-hengellisten intohimojen lähde.

      Kun hän toivoo, mikä on hänelle hyvää, hänen tulee päästä eroon neljästä viasta - Krodha, Mana, Māyā ja Lobha - jotka lisäävät pahaa. Viha ja ylpeys, kun niitä ei tukahdu, ja petos ja ahneus ilmaantuessa: kaikki nämä neljä mustaa intohimoa kastelevat uudestisyntymisen juuria."

      -  Ārya Sayyambhava, Daśavaikālika sūtra, 8:36–39 [96]


      Synti ja synnin pelko siis pitää erossa "hukuksissa" Jumalasta.

      • Anonyymi

        Sikhalaisuudessa maailmaa pidetään sekä ohimenevänä että suhteellisen todellisena,

        Jumalaa pidetään ainoana todellisuutena, mutta Jumalan sisällä on sekä tietoisia sieluja että ei-tietoisia esineitä; nämä luodut esineet ovat myös todellisia.

        Luonnonilmiöt ovat todellisia , mutta niiden aiheuttamat vaikutukset ovat epätodellisia. māyā on niin kuin tapahtumat ovat todellisia, mutta māyā ( Gurmukhi : ਮਾਇਆ) ei ole niin kuin vaikutukset ovat epätodellisia.

        Sikhismi uskoo, että ihmiset ovat loukussa maailmassa viiden paheen vuoksi: himo , viha , ahneus , kiintymys ja ego . Maya mahdollistaa nämä viisi pahetta ja saa ihmisen ajattelemaan, että fyysinen maailma on "todellinen", kun taas sikhismin tavoitteena on päästä eroon itsestään niistä.


      • Anonyymi

        Mammonan epäjumala

        Māyā nykypäivän panjabissa viittaa rahaan. Kuitenkin Guru Granthissa Sahib māyā viittaa materialismin "suureen illuusioon " . Tästä māyasta syntyvät kaikki muut pahat , mutta ymmärtämällä māyā:n luonteen ihminen alkaa lähestyä henkisyyttä .

        Janam baritha jāṯ rang mā▫i▫ā kai. ||1|| rahā▫o.
        Tuhlaat tämän elämän turhaan māyā-rakkaudessa.
        Sri Guru Granth Sahib M.5 Guru Arjan Dev ANG 12


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sikhalaisuudessa maailmaa pidetään sekä ohimenevänä että suhteellisen todellisena,

        Jumalaa pidetään ainoana todellisuutena, mutta Jumalan sisällä on sekä tietoisia sieluja että ei-tietoisia esineitä; nämä luodut esineet ovat myös todellisia.

        Luonnonilmiöt ovat todellisia , mutta niiden aiheuttamat vaikutukset ovat epätodellisia. māyā on niin kuin tapahtumat ovat todellisia, mutta māyā ( Gurmukhi : ਮਾਇਆ) ei ole niin kuin vaikutukset ovat epätodellisia.

        Sikhismi uskoo, että ihmiset ovat loukussa maailmassa viiden paheen vuoksi: himo , viha , ahneus , kiintymys ja ego . Maya mahdollistaa nämä viisi pahetta ja saa ihmisen ajattelemaan, että fyysinen maailma on "todellinen", kun taas sikhismin tavoitteena on päästä eroon itsestään niistä.

        Kaikki viittaa..

        Yksi oleva absoluutti Logos, Sana, Jumala, Luoja, Brahma jne. kokee moneuden särkemällä itsensä kuin peilin.

        Peilin lukemattomat palaset heijastavat Yhtä vääristyneinä kuvina, Jumalan kuvina.

        "Koneeseen kadonneet".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sikhalaisuudessa maailmaa pidetään sekä ohimenevänä että suhteellisen todellisena,

        Jumalaa pidetään ainoana todellisuutena, mutta Jumalan sisällä on sekä tietoisia sieluja että ei-tietoisia esineitä; nämä luodut esineet ovat myös todellisia.

        Luonnonilmiöt ovat todellisia , mutta niiden aiheuttamat vaikutukset ovat epätodellisia. māyā on niin kuin tapahtumat ovat todellisia, mutta māyā ( Gurmukhi : ਮਾਇਆ) ei ole niin kuin vaikutukset ovat epätodellisia.

        Sikhismi uskoo, että ihmiset ovat loukussa maailmassa viiden paheen vuoksi: himo , viha , ahneus , kiintymys ja ego . Maya mahdollistaa nämä viisi pahetta ja saa ihmisen ajattelemaan, että fyysinen maailma on "todellinen", kun taas sikhismin tavoitteena on päästä eroon itsestään niistä.

        Holtitonta kopiointia, sano lyhyesti, mitä sinulla on sanottavaa.


    • Anonyymi

      Mayan loppu on maailmanloppu paluu Yhteen tosiolevaiseen.

      • Anonyymi

        Se vaatii puhdistautumista, tauhkan palamista kiirastulen kuumassa liekissä, kunnes sielu on puhdas kohtaamaan luojansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se vaatii puhdistautumista, tauhkan palamista kiirastulen kuumassa liekissä, kunnes sielu on puhdas kohtaamaan luojansa.

        Se vaatii puhdistautumista, tauhkan palamista kiirastulen kuumassa liekissä, kunnes VIIMEINENKIN sielu on puhdas kohtaamaan luojansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se vaatii puhdistautumista, tauhkan palamista kiirastulen kuumassa liekissä, kunnes VIIMEINENKIN sielu on puhdas kohtaamaan luojansa.

        Se taas vaatii Jeesusta Kristusta.


    • Anonyymi

      Täyttä humpuukia tuommoinen. Kannattaa ehdottomasti välttää mielisairaita, outoja oppeja joita on idän palstalla. Niillä elämä menee vielä enemmän sekaisin kuin aiemmin.

      • Anonyymi

        Mikä sitten pitää sinut täällä? Sinä juuri olet se, joksi muita nimittelet. Tuollaiset karkeat sanat palaavat sinuun takaisin kuin bumerangi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä sitten pitää sinut täällä? Sinä juuri olet se, joksi muita nimittelet. Tuollaiset karkeat sanat palaavat sinuun takaisin kuin bumerangi.

        Nimenomaan näin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimenomaan näin.

        Totta puhut.


    • Anonyymi

      Jännää että tämäkin aloitus liittyy paljon enemmän hindulaisuuteen ja Brahmaan kuin monet tällä alueella olevat kristillisyyttä pilkkaavat avaukset.

      • Anonyymi

        Entäs "hindulaisuutta" pilkkaavat avaukset?

        Kukaan ei voi halveksia Raamattua, mutta kristityt voivat esteettä loukata muita maailman uskontoja. Ei voi tehdä mitään hyökkäyksen pysäyttämiseksi, sillä ne hyökkäävät kaikkiin täysin asiaankuulumattomille palstoille. Se on kuin menisi vieraaseen maahan ja pystyttäisi sinne oman lipun. Ette ymmärrä, että pakkokäännyttäminen on demonista ja että käytöksenne ei ole jumalallista. Ette ymmärrä omaa pahuuttanne.

        Ne tunkeutuvat kuin virukset kaikkialle, olipa kyseessä mikä tahansa foorumi, taide-, musiikki- tai sääfoorumi. He vaativat kaikkia kääntymään omaan uskontoonsa, koska kaikki muut uskonnot ovat Saatanan uskontoja. Kristityt aloittavat jatkuvasti uusia keskusteluketjuja, joissa he avoimesti pilkkaavat muita maailmanuskontoja. Ja sitten he ihmettelevät, miksi heitä ei rakasteta.

        "Monta ihmistä on kautta historian samoin pilkannut. Monella heistä on tällä hetkellä vähän toisenlaiset tunnelmat."

        Katkeruutta, raivoa, koska ihmiset eivät usko sitä, mitä haluat heidän uskovan. Vahingoniloa, koska luulet heidän kärsivän. Itse asiassa se tuottaa sinulle suurta mielihyvää. Se kaikki tekee sinut hulluksi raivosta.

        Kristityt nauttivat sadistisella tavalla idän palstojen vainoamisesta. Jokaisella on omat nautintonsa. joillekin psyykkinen sadismi on arkipäivää, kuten kristityillekin.

        "Foorumi on nyt otettu hallintaan. Paluuta vanhaan ei ole."


        Kristittyjen toimilla ei ole mitään tekemistä "totuuden sanan" levittämisen kanssa, vaan pelkästään ja ainoastaan toisten ihmisten kiusaamisen ja alistamisen kanssa, yrityksenä poistaa ihmisen ainoa aarre, vapaa valinta, itsemääräämisoikeus.

        Jatkuva pelottelu, kiristys, ja se on sitten rakkauden uskonto.

        Mikä ironia tämä kaikki onkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs "hindulaisuutta" pilkkaavat avaukset?

        Kukaan ei voi halveksia Raamattua, mutta kristityt voivat esteettä loukata muita maailman uskontoja. Ei voi tehdä mitään hyökkäyksen pysäyttämiseksi, sillä ne hyökkäävät kaikkiin täysin asiaankuulumattomille palstoille. Se on kuin menisi vieraaseen maahan ja pystyttäisi sinne oman lipun. Ette ymmärrä, että pakkokäännyttäminen on demonista ja että käytöksenne ei ole jumalallista. Ette ymmärrä omaa pahuuttanne.

        Ne tunkeutuvat kuin virukset kaikkialle, olipa kyseessä mikä tahansa foorumi, taide-, musiikki- tai sääfoorumi. He vaativat kaikkia kääntymään omaan uskontoonsa, koska kaikki muut uskonnot ovat Saatanan uskontoja. Kristityt aloittavat jatkuvasti uusia keskusteluketjuja, joissa he avoimesti pilkkaavat muita maailmanuskontoja. Ja sitten he ihmettelevät, miksi heitä ei rakasteta.

        "Monta ihmistä on kautta historian samoin pilkannut. Monella heistä on tällä hetkellä vähän toisenlaiset tunnelmat."

        Katkeruutta, raivoa, koska ihmiset eivät usko sitä, mitä haluat heidän uskovan. Vahingoniloa, koska luulet heidän kärsivän. Itse asiassa se tuottaa sinulle suurta mielihyvää. Se kaikki tekee sinut hulluksi raivosta.

        Kristityt nauttivat sadistisella tavalla idän palstojen vainoamisesta. Jokaisella on omat nautintonsa. joillekin psyykkinen sadismi on arkipäivää, kuten kristityillekin.

        "Foorumi on nyt otettu hallintaan. Paluuta vanhaan ei ole."


        Kristittyjen toimilla ei ole mitään tekemistä "totuuden sanan" levittämisen kanssa, vaan pelkästään ja ainoastaan toisten ihmisten kiusaamisen ja alistamisen kanssa, yrityksenä poistaa ihmisen ainoa aarre, vapaa valinta, itsemääräämisoikeus.

        Jatkuva pelottelu, kiristys, ja se on sitten rakkauden uskonto.

        Mikä ironia tämä kaikki onkaan.

        "äyttä humpuukia tuommoinen. Kannattaa ehdottomasti välttää mielisairaita, outoja oppeja".


        Mikä sitten pitää sinut täällä? Sinä juuri olet se, joksi muita nimittelet.

        Tuollaiset karkeat sanat palaavat sinuun takaisin kuin bumerangi. Se tapahtuu sinulle, jos ei ole jo tapahtunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs "hindulaisuutta" pilkkaavat avaukset?

        Kukaan ei voi halveksia Raamattua, mutta kristityt voivat esteettä loukata muita maailman uskontoja. Ei voi tehdä mitään hyökkäyksen pysäyttämiseksi, sillä ne hyökkäävät kaikkiin täysin asiaankuulumattomille palstoille. Se on kuin menisi vieraaseen maahan ja pystyttäisi sinne oman lipun. Ette ymmärrä, että pakkokäännyttäminen on demonista ja että käytöksenne ei ole jumalallista. Ette ymmärrä omaa pahuuttanne.

        Ne tunkeutuvat kuin virukset kaikkialle, olipa kyseessä mikä tahansa foorumi, taide-, musiikki- tai sääfoorumi. He vaativat kaikkia kääntymään omaan uskontoonsa, koska kaikki muut uskonnot ovat Saatanan uskontoja. Kristityt aloittavat jatkuvasti uusia keskusteluketjuja, joissa he avoimesti pilkkaavat muita maailmanuskontoja. Ja sitten he ihmettelevät, miksi heitä ei rakasteta.

        "Monta ihmistä on kautta historian samoin pilkannut. Monella heistä on tällä hetkellä vähän toisenlaiset tunnelmat."

        Katkeruutta, raivoa, koska ihmiset eivät usko sitä, mitä haluat heidän uskovan. Vahingoniloa, koska luulet heidän kärsivän. Itse asiassa se tuottaa sinulle suurta mielihyvää. Se kaikki tekee sinut hulluksi raivosta.

        Kristityt nauttivat sadistisella tavalla idän palstojen vainoamisesta. Jokaisella on omat nautintonsa. joillekin psyykkinen sadismi on arkipäivää, kuten kristityillekin.

        "Foorumi on nyt otettu hallintaan. Paluuta vanhaan ei ole."


        Kristittyjen toimilla ei ole mitään tekemistä "totuuden sanan" levittämisen kanssa, vaan pelkästään ja ainoastaan toisten ihmisten kiusaamisen ja alistamisen kanssa, yrityksenä poistaa ihmisen ainoa aarre, vapaa valinta, itsemääräämisoikeus.

        Jatkuva pelottelu, kiristys, ja se on sitten rakkauden uskonto.

        Mikä ironia tämä kaikki onkaan.

        Kuka tällä Hindulaisuus palstalla on pilkannut hindulaisuutta? Täällä on vain vastattu henkilön kristinuson vastaisiin viesteihin. Kristinusko taas on otettu esiin yhden ainoan jumaluuden jutuissa, joissa selitetään miten Jumala, Luoja, Brahma, Logos jne. loi itsestään Jumalan kuvia ja miten kadotus ei väkisin ole ikuinen helvetti Jeesuksen eli Lihaksi tulleen Jumalan Sanan pelastustyön seurauksena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuka tällä Hindulaisuus palstalla on pilkannut hindulaisuutta? Täällä on vain vastattu henkilön kristinuson vastaisiin viesteihin. Kristinusko taas on otettu esiin yhden ainoan jumaluuden jutuissa, joissa selitetään miten Jumala, Luoja, Brahma, Logos jne. loi itsestään Jumalan kuvia ja miten kadotus ei väkisin ole ikuinen helvetti Jeesuksen eli Lihaksi tulleen Jumalan Sanan pelastustyön seurauksena.

        Mitä Raamattu sanoo Logoksesta? Ei mitään,.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä Raamattu sanoo Logoksesta? Ei mitään,.

        "Kristinusko taas on otettu esiin yhden ainoan jumaluuden jutuissa, joissa selitetään miten Jumala, Luoja, Brahma, Logos jne. loi itsestään Jumalan kuvia ja miten kadotus ei väkisin ole ikuinen helvetti Jeesuksen eli Lihaksi tulleen Jumalan Sanan pelastustyön seurauksena."

        Kenties kristinuskon palsta on enemmän aiheesi, ei hindupalsta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kristinusko taas on otettu esiin yhden ainoan jumaluuden jutuissa, joissa selitetään miten Jumala, Luoja, Brahma, Logos jne. loi itsestään Jumalan kuvia ja miten kadotus ei väkisin ole ikuinen helvetti Jeesuksen eli Lihaksi tulleen Jumalan Sanan pelastustyön seurauksena."

        Kenties kristinuskon palsta on enemmän aiheesi, ei hindupalsta?

        Saatana saapuu Moskovaan
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Saatana_saapuu_Moskovaan
        Onko joku nähnyt sen elokuvan? Kuulemma hyvä elokuva.
        Romaanissa rinnastuu ja kietoutuu yhteen kolme erilaista tapahtumakulkua: Saatanan vierailu 1930-luvun Moskovassa, Mestarin ja Margaritan kiihkeä rakkaustarina sekä Jeesuksen ajan Jerusalem, jossa maaherra Pontius Pilatus pohtii filosofi Ješua Ha-Notsrin (Jeesuksen) kuolemantuomiota. Saatanan hahmo kirjassa on salaperäinen taikuri Woland, jonka seurue koostuu demoneista ja noidista: Heitä ovat Korovjev alias Fagot, suuren mustan kissan hahmon ottanut Begemot ("virtahepo" tai Raamatun Behemot), Azazello, Abadonna ja Hella. Loputtoman monipuolista teosta voidaan tarkastella myös muista näkökulmista: esimerkiksi neuvostoyhteiskuntaa ja koko modernia elämäntapaa ivaavana satiirina tai kehitysromaanina runoilija Ivan Bezdomnyin näkökulmasta.

        Kirjan alussa moskovalaisen kirjailijaliiton Massolitin puheenjohtaja Berlioz ylittää raitiotiekiskoja ja liukastuu auringonkukkaöljyyn, jolloin raitiovaunu sinkoaa hänen irti leikkautuneen päänsä poukkoilemaan katukiveykselle. Pian Moskovan teatterimaailma saa uudeksi esiintyjäkseen mustan magian asiantuntijan, professori Wolandin. Hän jakelee näytännöissään ihmisille avokätisesti rahaa ja ranskalaisen muodin luomuksia, jotka myöhemmin kuitenkin haihtuvat savuna ilmaan. Niinpä useat naiset joutuvat juoksentelemaan kaduilla ilkosen alasti. Tämä on vasta alkusoittoa niille kummallisuuksille, joita kaupungissa nyt alkaa sattua tämän tästä: Varietee-teatterin henkilökunta katoaa yksi toisensa jälkeen ja mielisairaaloiden potilashuoneet täyttyvät. Mielisairaalassa majailee myös Berliozin tapaturmaisen kuoleman vuoksi raiteiltaan suistunut runoilija Ivan Bezdomnyi (bezdomnyi = ”koditon”) ja Mestari, jonka elämäntehtävä on kirjoittaa romaani Pontius Pilatuksesta ja joka on joutunut eroon rakastetustaan Margaritasta.

        Kirjan luvuissa vuorottelevat Moskovan ja Mestarin kirjan paahteisen Jeršalaimin (Jerusalemin) kaupungin tapahtumat. Maaherra Pontius Pilatus yrittää saada selvää hänelle tuomittavaksi tuodusta kulkurifilosofista Ješua Ha-Notsrista. Vaikka Pilatus on vaikuttunut keskusteluistaan Ješuan kanssa, hän ei uskalla tehdä poikkeuksellista vapautuspäätöstä, vaan antaa tämän ristiinnaulittavaksi. Kuvatuiksi tulevat myös kavaltaja Juudas Kirjatilaisen murha sekä uskollisen opetuslapsen Leevi Matteuksen ajatusmaailma. Näistä tapahtumista kertovat osat on kirjoitettu äärimmäisen realistiseen tyyliin, kun taas arkiseen Moskovaan Bulgakov tuo fantasiaelementtejä, kuten puhuvia kissoja, lentäviä noitia ja katoilevia ihmisiä.

        Teoksen toinen osa käsittelee Margaritaa, joka ei ole unohtanut Mestariaan vaan yrittää kiihkeästi selvittää tämän olinpaikkaa. Woland tekee hänelle tarjouksen, jonka Margarita hyväksyy. Saatana haluaa tämän toimivan emäntänä järjestämissään suurissa tanssiaisissa, joihin saapuu ammoin kuolleiden ihmisten kavalkadi. Margaritan hurja lento yli Moskovan ja toimiminen juhlien emäntänä palkitaan, kun Mestari vapautetaan mielisairaalasta. Lopuksi Mestari ja Margarita jättävät Moskovan Saatanan ja tämän seuralaisten saattamina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saatana saapuu Moskovaan
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Saatana_saapuu_Moskovaan
        Onko joku nähnyt sen elokuvan? Kuulemma hyvä elokuva.
        Romaanissa rinnastuu ja kietoutuu yhteen kolme erilaista tapahtumakulkua: Saatanan vierailu 1930-luvun Moskovassa, Mestarin ja Margaritan kiihkeä rakkaustarina sekä Jeesuksen ajan Jerusalem, jossa maaherra Pontius Pilatus pohtii filosofi Ješua Ha-Notsrin (Jeesuksen) kuolemantuomiota. Saatanan hahmo kirjassa on salaperäinen taikuri Woland, jonka seurue koostuu demoneista ja noidista: Heitä ovat Korovjev alias Fagot, suuren mustan kissan hahmon ottanut Begemot ("virtahepo" tai Raamatun Behemot), Azazello, Abadonna ja Hella. Loputtoman monipuolista teosta voidaan tarkastella myös muista näkökulmista: esimerkiksi neuvostoyhteiskuntaa ja koko modernia elämäntapaa ivaavana satiirina tai kehitysromaanina runoilija Ivan Bezdomnyin näkökulmasta.

        Kirjan alussa moskovalaisen kirjailijaliiton Massolitin puheenjohtaja Berlioz ylittää raitiotiekiskoja ja liukastuu auringonkukkaöljyyn, jolloin raitiovaunu sinkoaa hänen irti leikkautuneen päänsä poukkoilemaan katukiveykselle. Pian Moskovan teatterimaailma saa uudeksi esiintyjäkseen mustan magian asiantuntijan, professori Wolandin. Hän jakelee näytännöissään ihmisille avokätisesti rahaa ja ranskalaisen muodin luomuksia, jotka myöhemmin kuitenkin haihtuvat savuna ilmaan. Niinpä useat naiset joutuvat juoksentelemaan kaduilla ilkosen alasti. Tämä on vasta alkusoittoa niille kummallisuuksille, joita kaupungissa nyt alkaa sattua tämän tästä: Varietee-teatterin henkilökunta katoaa yksi toisensa jälkeen ja mielisairaaloiden potilashuoneet täyttyvät. Mielisairaalassa majailee myös Berliozin tapaturmaisen kuoleman vuoksi raiteiltaan suistunut runoilija Ivan Bezdomnyi (bezdomnyi = ”koditon”) ja Mestari, jonka elämäntehtävä on kirjoittaa romaani Pontius Pilatuksesta ja joka on joutunut eroon rakastetustaan Margaritasta.

        Kirjan luvuissa vuorottelevat Moskovan ja Mestarin kirjan paahteisen Jeršalaimin (Jerusalemin) kaupungin tapahtumat. Maaherra Pontius Pilatus yrittää saada selvää hänelle tuomittavaksi tuodusta kulkurifilosofista Ješua Ha-Notsrista. Vaikka Pilatus on vaikuttunut keskusteluistaan Ješuan kanssa, hän ei uskalla tehdä poikkeuksellista vapautuspäätöstä, vaan antaa tämän ristiinnaulittavaksi. Kuvatuiksi tulevat myös kavaltaja Juudas Kirjatilaisen murha sekä uskollisen opetuslapsen Leevi Matteuksen ajatusmaailma. Näistä tapahtumista kertovat osat on kirjoitettu äärimmäisen realistiseen tyyliin, kun taas arkiseen Moskovaan Bulgakov tuo fantasiaelementtejä, kuten puhuvia kissoja, lentäviä noitia ja katoilevia ihmisiä.

        Teoksen toinen osa käsittelee Margaritaa, joka ei ole unohtanut Mestariaan vaan yrittää kiihkeästi selvittää tämän olinpaikkaa. Woland tekee hänelle tarjouksen, jonka Margarita hyväksyy. Saatana haluaa tämän toimivan emäntänä järjestämissään suurissa tanssiaisissa, joihin saapuu ammoin kuolleiden ihmisten kavalkadi. Margaritan hurja lento yli Moskovan ja toimiminen juhlien emäntänä palkitaan, kun Mestari vapautetaan mielisairaalasta. Lopuksi Mestari ja Margarita jättävät Moskovan Saatanan ja tämän seuralaisten saattamina.

        En ole nähnyt elokuvaa, mutta huomasin sen selatessani nettiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä Raamattu sanoo Logoksesta? Ei mitään,.

        Logos = Järki on Jumalan Henki, jota hän vuodattaa kuvilleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Logos = Järki on Jumalan Henki, jota hän vuodattaa kuvilleen.

        Ei Raamatussa sellaista ole.


    • Anonyymi

      Paluu moneudesta Yhteen.

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onks sulle väliä, jos jokin kaivattusissa

      ei ole täydellistä? Esim. venytysmerkit, arvet, selluliitti, epäsymmetriset rinnat, vinot hampaat jne?
      Ikävä
      85
      4550
    2. Ei sinussa ollut miestä

      Selvittämään asioita vaan kipitit karkuun kuin pikkupoika.
      Ikävä
      127
      3958
    3. Shokkiyllätys! 31-vuotias Hai asuu vielä "kotona" - Anna-vaimon asenne ihmetyttää: "No ei tämä..."

      Hmmm, mitenhän sitä suhtautuisi, jos aviomies/aviovaimo asuisi edelleen lapsuudenperheensä kanssa? Tuore Ensitreffit-vai
      Ensitreffit alttarilla
      33
      2511
    4. Eikö Marin ollut oikeassa kokoomuksen ja persujen toiminnasta

      Ennen vaaleja Marin kertoi mitä kokoomus tulisi hallituksessa tekemään ja tietysti persut suostuu kaikkeen, mitä kokoomu
      Maailman menoa
      196
      1513
    5. Wiisaat Lappajärvellä iät.

      Nyt nimiä listaan menneistä ja nykyisistä Wiisaista Lappajärveläisistä. Itseäkin voi tuoda esille kaikessa Wiisaudessa.
      Lappajärvi
      12
      1286
    6. Missä Steffe hiihtää?

      Missä reppuli luuraa? Ei ole Seiskassa mitään sekoiluja ollut pariin viikkoon? Onko jo liian kylmä skulata tennistä ulko
      Kotimaiset julkkisjuorut
      22
      1243
    7. Olet elämäni rakkaus

      On ollut monia ihastumisia ja syviäkin tunteita eri naisia kohtaan, mutta sinä olet niistä kaikista ihmeellisin. Olet el
      Ikävä
      36
      1198
    8. Ratkaiseva tekijä kiinnostuksen heräämisessä

      Mikä tekee deittikumppanista kiinnostavan? Mitä piirrettä arvostat / et arvosta?
      Sinkut
      62
      1193
    9. Milloin nainen, milloin?

      Katselet ja tiedän, että myös mieli tekee. Voisit laittaa rohkeasti viestin. Tiedät, että odotan. Ehkä aika ei ole vielä
      Ikävä
      61
      1153
    10. Olen menettänyt yöunet kokonaan

      Nytkin vain tunnin nukkunut. En tiedä johtuuko se sinusta vai tästä palstasta. Olis mukava nähdä oikeasti eikä arvuutel
      Tunteet
      17
      1055
    Aihe