Tarkoitan kokemuksellisesti.
Osaatteko määritellä, mikä itsellenne on pyhää, tai miten olette pyhän kokeneet?
Ja kokemuksellisesti, niin, ettei ole tarkoitus lähteä väittelemään siitä, mikä on uskonnollisesti kenellekin pyhää, onko sitä vaiko ei, vaan nimenomaan kokemuksellisesti, miten olette pyhän kokeneet, jos sellaista olette kokeneet.
Osaatteko määritellä, mikä itsellenne on pyhää, tai miten olette pyhän kokeneet?
Ja kokemuksellisesti, niin, ettei ole tarkoitus lähteä väittelemään siitä, mikä on uskonnollisesti kenellekin pyhää, onko sitä vaiko ei, vaan nimenomaan kokemuksellisesti, miten olette pyhän kokeneet, jos sellaista olette kokeneet.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pyhä on lähimmäisenrakkautta eli jotakin mikä on kiven alla tänä päivänä. Kirkkoympäristöt luovat tavallista pyhemmän ilmapiirin. Ortodoksiset kirkot antavat pyhemmän vaikutuksen kuin muut. Itse en edes ole ortodoksi. Niin, se lähimmäisenrakkaus. Se on iloinen ja lämmin tunne rinnassa. Kun kutsuin Jumalaa ja Jeesusta suojeltavakseni unihalvauksen aikana niin tuolloin koin tuon tunteen rinnassani. Se on pelon vastakohta. Tyyneys ja rauhallisuus ovat siis läsnä siinä tilanteessa. Vaikka unihalvaus onkin aina ahdistava kokemus niin kuitenkin saavutin siinä tilassa zen-hetkellisen rauhan sisimpääni.
Mun kokemus on siinä, että 4 kk sitten meinasin kuolla. Osasin odottaa sitä demonista hyökkäystä viikkoja, mutta se silti onnistui miltei tavoitteessaan...
Tunnen miten se tyhjentää mua kaikesta, mutta samaan aikaan sain jotakin muuta, joka taistelee sitä vastaan. Tavoilla, joita on mahdotota edes yrittää selittää järjellä.
Kokemuksellisesti, ainakaan.