Kytkinten etäisyys vesipisteestä keittiössä

Siinähän se kysymys jo tulikin...
137029
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Siis tarkoitan minimi etäisyyttä kun kytkimet on suojausluokaltaan tavallisia IP20 kojeita.

Äänestä
  • No jollei tällästä pykälää ole missään niin voisiko sen jostain soveltaa... IP20 vesipiste... etäisyys??

    Äänestä

  • eikö kirjoitti:

    No jollei tällästä pykälää ole missään niin voisiko sen jostain soveltaa... IP20 vesipiste... etäisyys??

    Voi puristaa yksinkertaiseen ohjeeseen.

    Äänestä

asennusstandardimme ota lainkaan kantaa eli ei ole mitään minimietäisyyttä. Maalaisjärki kyllä kehottaisi viemään kytkimen pois suorien vesiroiskeiden alta. Vain pistorasioilla on minimietäisyys pesualtaan reunasta: Joko 20 cm sivuun tai 50 cm ylös- tai alaspäin.

Kytkimet alkavat muuten olla kotelointiluokaltaan IP21 (tippuvedenpitävä) vaikka näyttääkin kuivan tilan kytkimeltä.

Äänestä

Muuttuuko mikään...ideana olis kääntää valokatkaisijat pesuhuoneen oven vieressä toiselle puolelle seinää (siis pesuhuoneen puolelle).

Äänestä
  • suihku? Jos on, niin tilanne on huomattavasti
    mutkikkaampi kuin ilman sitä.

    Äänestä

  • siellä kirjoitti:

    suihku? Jos on, niin tilanne on huomattavasti
    mutkikkaampi kuin ilman sitä.

    varmasti valkeni vastauksestasi oikea toimintatapa?

    230 VAC kytkimiä ei saa olla peseytymistilojen 0, 1 ja 2 alueilla. Kytkimen tulee siis olla vähintään 1,2 m kiinteästä suihkusuuttimesta tai 0,6 m ammeen reunasta.

    Äänestä

  • vts00x kirjoitti:

    varmasti valkeni vastauksestasi oikea toimintatapa?

    230 VAC kytkimiä ei saa olla peseytymistilojen 0, 1 ja 2 alueilla. Kytkimen tulee siis olla vähintään 1,2 m kiinteästä suihkusuuttimesta tai 0,6 m ammeen reunasta.

    ihan pikaisesti kertoa sen, miten määritellään nuo
    alueet 0, 1, 2, 3 jne.

    Äänestä

  • varmaan kirjoitti:

    ihan pikaisesti kertoa sen, miten määritellään nuo
    alueet 0, 1, 2, 3 jne.

    asia menee näin:
    Alue 0: suihkussa kiinteästä sekoittajasta 0,6 m pystysuoraan lattiasta 5 cm korkeuteen ja ammeen sisäpuolinen tila.
    Alue 1: suihkussa kiinteästä sekoittajasta 0,6 m pystysuoraan alueen 0 yläpuolella ja ammeen yläpuolinen tila 2,25 m asti
    Alue 2: ulkoreuna on 1,2 m kiinteästä suihkusekoittajasta pystysuorassa tai ammeen reunasta 0,6 m sivusuuntaan 2,25 m asti
    Alue 3: ulkoreuna 2,4 m alueen 2 reunasta pystysuoraan 2,25 m asti ja alueiden 1 ja 2 yläpuolella 3,0 m asti

    Aika hankalaa on siis sanallisesti kuvata näitä. Kuvat löytyvät asennusstandardin osasta 701.

    Äänestä

  • vts00x kirjoitti:

    asia menee näin:
    Alue 0: suihkussa kiinteästä sekoittajasta 0,6 m pystysuoraan lattiasta 5 cm korkeuteen ja ammeen sisäpuolinen tila.
    Alue 1: suihkussa kiinteästä sekoittajasta 0,6 m pystysuoraan alueen 0 yläpuolella ja ammeen yläpuolinen tila 2,25 m asti
    Alue 2: ulkoreuna on 1,2 m kiinteästä suihkusekoittajasta pystysuorassa tai ammeen reunasta 0,6 m sivusuuntaan 2,25 m asti
    Alue 3: ulkoreuna 2,4 m alueen 2 reunasta pystysuoraan 2,25 m asti ja alueiden 1 ja 2 yläpuolella 3,0 m asti

    Aika hankalaa on siis sanallisesti kuvata näitä. Kuvat löytyvät asennusstandardin osasta 701.

    Kun tunnut tietävän, niin onko suihkun osalta määritelty juuri noin, eli sekoittajasta? Jostain on jäänyt mieleen, että mitataan suihkun pitimestä eli käytännössä tangosta.

    Ja eräät tarkastajat ottavatkin asian toisin ja kääntelevät itse suutinosaa tangossa pitimessään pirullinen ilme kasvoillaan ja mittaavat vihoviimeisestä suuttimen vesireiästä etäisyyksiä.

    Äänestä

  • Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

    Kun tunnut tietävän, niin onko suihkun osalta määritelty juuri noin, eli sekoittajasta? Jostain on jäänyt mieleen, että mitataan suihkun pitimestä eli käytännössä tangosta.

    Ja eräät tarkastajat ottavatkin asian toisin ja kääntelevät itse suutinosaa tangossa pitimessään pirullinen ilme kasvoillaan ja mittaavat vihoviimeisestä suuttimen vesireiästä etäisyyksiä.

    tuossa A2 -> SFS 144 välissä. Teksteissä phutaan nykyään "kiinteän suihkun suuttimesta", joka varsin harvoin tarkoittaa sitä suihkuletkun päätä.

    Nyt voitte pikkuisen brassailla tarkastustilaisuuksissaniille tarkastajille, jotka eivät ole lukenmeet läksyjään!

    Äänestä

  • vts00x kirjoitti:

    tuossa A2 -> SFS 144 välissä. Teksteissä phutaan nykyään "kiinteän suihkun suuttimesta", joka varsin harvoin tarkoittaa sitä suihkuletkun päätä.

    Nyt voitte pikkuisen brassailla tarkastustilaisuuksissaniille tarkastajille, jotka eivät ole lukenmeet läksyjään!

    Eli oikeastaan letkun päässä olevaa suutinta ei sitten enää koske mikään. Ei voi koskea. Ja se suihkun vesihanavärkki ei eroa käytännössä mitenkään pesualtaan sekoittajasta. Samalla tavalla antaa vettä alaspäin eikä ylöspäin.

    Kaikenkaikkiaan olen sitä mieltä, että vikavirtasuojatuilla vehkeillä voitaisiin hiukan jo joustaa eli lopettaa turha nipotus. Ja alueina voisi olla muutenkin rajattuja kuin melkein kattoon olevia suoria linjoja.

    Äänestä

  • Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

    Eli oikeastaan letkun päässä olevaa suutinta ei sitten enää koske mikään. Ei voi koskea. Ja se suihkun vesihanavärkki ei eroa käytännössä mitenkään pesualtaan sekoittajasta. Samalla tavalla antaa vettä alaspäin eikä ylöspäin.

    Kaikenkaikkiaan olen sitä mieltä, että vikavirtasuojatuilla vehkeillä voitaisiin hiukan jo joustaa eli lopettaa turha nipotus. Ja alueina voisi olla muutenkin rajattuja kuin melkein kattoon olevia suoria linjoja.

    tarkoitus oli tietysti helpottaa alueiden määrittelyjä: missä kulkee kiinteästä suihkusuuttimesta mitattuna alueen pystysuora raja. Ei siinä sen kummempaa. Vanha tapa jätti liikaa tulkinnanvaraa.

    Letkun päässä oleva suutin on määräävä tekijä silloin, kun letkun päässä oleva suutin on kiinteä. Kuten aiemmassa vastauksessa totesin, kyseessä on harvinaisempi tapaus. Näitä kuitenkin löytyy paljon mm. uimahalleista ja muista julkisista tiloista.

    Mitä peseytymistilojen sähköasennuksiin tulee, saimme merkittäviä helpotuksia sähköasennuksien tekemiseen A2-94 -julkaisuun verrattuna. Taikasana on siis vikavirtasuojakytkin. Kannattaa lukaista tarkasti esim. kohdat 701.55.03 ja 701.55.04. ja tehdä vertailuja A2-94 vastaaviin kohtiin.

    Esim. luokan 1 peilikaappivalaisin alueella 2 edellytti A2-94:n aikaan koko ryhmäjohdon suojaamista vikavirtasuojakytkimellä. Pelkän pistorasian suojaaminen ei siis riittänyt. En ole vielä tavannut sähkösuunnittelijaa, joka tuntisi tuon vaatimuksen. Alueiden 0 jne. ulottuminen seinärakenteen sisään on sitten jo laajemminkin hebreaa myös uarkoitsijapuolella.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


On mikä? kirjoitti:

Siinähän se kysymys jo tulikin...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu