Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) kuvailee hyvinvointialueiden tilannetta erinomaiseksi.
– On todella tärkeää, että saamme lisättyä menokehityksen niin, että pystymme tarjoamaan hyvinvointipalveluja myös tulevaisuudessa. Jokaisella alueella on toteutettu muutosohjelmat, joilla toimintaa kehitetään. Pidän erittäin tärkeänä, että ne alkavat näkyä jo ensi vuonna, Ikonen kommentoi IS:lle kokoomuksen ministeriryhmän kokouksessa Rovaniemellä.
Ikonen kertoo saaneensa ihmisiltä rauhoittavia viestejä siitä, mitä palveluille tapahtuu.
– Toisaalta on luottamusta talouden kantokyvystä. Ihmiset laittavat viestejä, mikä on huono asia, emme osaa työssämme tarttua siihen.
Ikonen muistuttaa, että jos tilanne jollakin hyvinvointialueella alkaa näyttää siltä, ettei alijäämiä saada kartutettua ja palveluiden turvaaminen ei vaarannu, valtio voi lopettaa arviointimenettelyn.
– Voi olla, että (alueiden) liitoksia ei tapahdu, niitä voidaan poissulkea. Meillä on muutamia alueita, joiden tilanne näyttää erityisen helpolta. Tulemme jättämään ne rauhaan valtion puolelta. Tulemme käymään heidän kanssaan talouden kokonaisuutta yhdessä pinnallisesti läpi.
Hyvinvointialueiden rahoituksen tasoa ei tarkisteta vastaamaan koko maan tasolla toteutuneita kustannuksia ajallaan.
Hallitus on varannut vuotta 2026 varten hyvinvointialueille 959 miljoonaa euroa. Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä kertoo, että tämän lisäksi menoylitykseen ei ole kehysvarausta.
Alijäämien pieneneminen voi estää hallituksen tarpeen uusiin säästöihin. Ahosen mukaan ylijäämä on tämän hetken lukujen perusteella runsaat sata miljoonaa.
– On tärkeää nähdä, että kun puhutaan alijäämästä, se ei ole tämän budjettiriihen kysymys, vaan tämä ei tule ajankohtaiseksi ensi kevään kehysriihessä. Tällä hetkellä valitettavasti näyttää, että kehysvaraus riittää täysin. Hallitus ei pidä kehyksestään kiinni, Ikonen sanoo.
Hyvinvointialueille ei ole ehdotettu verotusoikeutta. Ikonen hyväksyy maakuntaveron.
– Hallitus vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta, mutta haluamme maakuntaveron, koska se laskisi kokonaisveroastetta. Niillä alueilla, joilla on pienimmät asukaskohtaiset tarpeet, on usein vahvempi veropohja. Se lähtisi helposti yhdistämään alueita palveluiden ja verotuksen tason osalta ja ei vaatisi suuria tasauksia.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) muistutti tiedotustilaisuudessaan, että hallitus on saanut hyvinvointialueiden rahoitusmallin edelliseltä hallitukselta.
– Fakta on, meillä ei ole voimassa edellisen hallituksen luomaa lainsäädäntöä ja rahoitusmallia. Hallitusohjelman mukaisesti rahoitusmallia ei heti muuteta alueiden työpaikan turvaamiseksi, mutta vuoden 2026 alusta rahoitusmalliin ei tule jälkikäteistarkastuksen omavastuumallia, jolla ei ole kannustinvaikutusta, Ikonen sanoo.
– On todella tärkeää, että saamme lisättyä menokehityksen niin, että pystymme tarjoamaan hyvinvointipalveluja myös tulevaisuudessa. Jokaisella alueella on toteutettu muutosohjelmat, joilla toimintaa kehitetään. Pidän erittäin tärkeänä, että ne alkavat näkyä jo ensi vuonna, Ikonen kommentoi IS:lle kokoomuksen ministeriryhmän kokouksessa Rovaniemellä.
Ikonen kertoo saaneensa ihmisiltä rauhoittavia viestejä siitä, mitä palveluille tapahtuu.
– Toisaalta on luottamusta talouden kantokyvystä. Ihmiset laittavat viestejä, mikä on huono asia, emme osaa työssämme tarttua siihen.
Ikonen muistuttaa, että jos tilanne jollakin hyvinvointialueella alkaa näyttää siltä, ettei alijäämiä saada kartutettua ja palveluiden turvaaminen ei vaarannu, valtio voi lopettaa arviointimenettelyn.
– Voi olla, että (alueiden) liitoksia ei tapahdu, niitä voidaan poissulkea. Meillä on muutamia alueita, joiden tilanne näyttää erityisen helpolta. Tulemme jättämään ne rauhaan valtion puolelta. Tulemme käymään heidän kanssaan talouden kokonaisuutta yhdessä pinnallisesti läpi.
Hyvinvointialueiden rahoituksen tasoa ei tarkisteta vastaamaan koko maan tasolla toteutuneita kustannuksia ajallaan.
Hallitus on varannut vuotta 2026 varten hyvinvointialueille 959 miljoonaa euroa. Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä kertoo, että tämän lisäksi menoylitykseen ei ole kehysvarausta.
Alijäämien pieneneminen voi estää hallituksen tarpeen uusiin säästöihin. Ahosen mukaan ylijäämä on tämän hetken lukujen perusteella runsaat sata miljoonaa.
– On tärkeää nähdä, että kun puhutaan alijäämästä, se ei ole tämän budjettiriihen kysymys, vaan tämä ei tule ajankohtaiseksi ensi kevään kehysriihessä. Tällä hetkellä valitettavasti näyttää, että kehysvaraus riittää täysin. Hallitus ei pidä kehyksestään kiinni, Ikonen sanoo.
Hyvinvointialueille ei ole ehdotettu verotusoikeutta. Ikonen hyväksyy maakuntaveron.
– Hallitus vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta, mutta haluamme maakuntaveron, koska se laskisi kokonaisveroastetta. Niillä alueilla, joilla on pienimmät asukaskohtaiset tarpeet, on usein vahvempi veropohja. Se lähtisi helposti yhdistämään alueita palveluiden ja verotuksen tason osalta ja ei vaatisi suuria tasauksia.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) muistutti tiedotustilaisuudessaan, että hallitus on saanut hyvinvointialueiden rahoitusmallin edelliseltä hallitukselta.
– Fakta on, meillä ei ole voimassa edellisen hallituksen luomaa lainsäädäntöä ja rahoitusmallia. Hallitusohjelman mukaisesti rahoitusmallia ei heti muuteta alueiden työpaikan turvaamiseksi, mutta vuoden 2026 alusta rahoitusmalliin ei tule jälkikäteistarkastuksen omavastuumallia, jolla ei ole kannustinvaikutusta, Ikonen sanoo.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.