Valtion velka n.63 miljardia. Valtion vuosittaiset menot n.37 miljardia. Valtionvelan vuosittaiset korot n.3miljardia (näin vähän kun on korot alhaalla).
Jos emme olisi velkaantuneet voisimme poistaa esim. energia verot kokonaan n. 3 miljardia.sisältää mm.bensiinin veron.
Tai jos haluaisimme voisimme poistaa autoveron(n.1 miljardi)ja perintöveron(n.0.5 miljardia)ja vaikka varainsiirtoveron(n.0.36 miljardia) ja jäis vielä yli 1 miljardi johonkin muuhun.
Suomalaiset ovat kuitenkin halunneet valtion velkaantuvan ja haluavat maksaa valtionvelan korkoja. Ei kai ne muuten olisi äänestäneet näitä ihmisiä sinne jotka ovat tämän aiheuttaneet.
Tyhmä kansa.
Jos emme olisi velkaantuneet voisimme poistaa esim. energia verot kokonaan n. 3 miljardia.sisältää mm.bensiinin veron.
Tai jos haluaisimme voisimme poistaa autoveron(n.1 miljardi)ja perintöveron(n.0.5 miljardia)ja vaikka varainsiirtoveron(n.0.36 miljardia) ja jäis vielä yli 1 miljardi johonkin muuhun.
Suomalaiset ovat kuitenkin halunneet valtion velkaantuvan ja haluavat maksaa valtionvelan korkoja. Ei kai ne muuten olisi äänestäneet näitä ihmisiä sinne jotka ovat tämän aiheuttaneet.
Tyhmä kansa.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Äkkiä pois!
On sinulla pieniä summia. Ei puhuta valtion menoista, vaan puhutaan yhteiskunnan menoista, jotka ovat noin 80 miljardia.
Hallitus ylläpitää työttömyyttä, jonka kustannukset ovat vuositasolla 40 miljardia euroa. Tuo sinun kolme miljardia on siis pientä työttömyyden kustannusten rinnalla.
Olen tässä kysellyt suomalaisten haluja maksaa tämän keskimäärin 10 000 euroa vuodessa työttömyydestä. Yllättäen suurin osa suomalaisista eivät joko välitä tuosta pikkusummasta, kymppitonnista jonka he keskimäärin maksavat tai pitävät sitä tarpeellisena. Pitäähän meillä työttömyys olla, eihän me muuten oltaisi kunnon kansalaisia.
Valtionvelkahan syntyi 90-luvulla työttömyysturvalain muutoksen vuoksi (muutettiin 1985), jonka seurauksena maailman laajuinen lama kuristi meitä paljon rankemmin kuin muita kehittyneitä maita. Tätä velkaa meillä on vieläkin lähes 70 miljardia ja siitä verot lähes kolme ja puoli miljardia.
Perintövero muuten tuottaa alle puoli miljardia, mutta samalla se kuluttaa 3.6 miljardia, joten sen poistamiseen ei tarvittaisi mitään rahoitusta. Poistettaisiin vain se perintövero ja huomattaisiin vuoden päästä että tulikin kolme miljardia enemmän kassaan kuin suunniteltiin.
Kun tuo työttömyys aiheuttaa noin paljon kustannuksia, jotakin varmaan kiinnostaa voidaanko työttömyys poistaa. Kyllä voidaan. Hyvin yksinkertaisesti, sallitaan työn tekeminen kaikille. Eli muutetaan työttömyysturvalakia niin, että kaikilla on automaattisesti soviteltu päiväraha.
Kustannuksia siitä ei tule. Työttömän osaltakaan mikään ei muutu, ellei halua työllistää itseään tai toisia. Jos haluaa, ei menetäkkään työttömyysturvaansa, vaan saa soviteltua päivärahaa.
Onko tyhmempää maksaa 10 000 euroa joka vuosi työttömyydestä vai ottaa ottaa kerran 12 000 euron laina että on vara maksaa 10 000 euroa joka vuosi työttömyydestä? Vai olisiko tyhmää poistaa työttömyys ja saada keskimäärin 10 000 euroa joka vuosi lisätuloa jokaisen?
Jos poistamme työttömyyden (menee muutama vuosi päätöksen tekemisestä), niin sen jälkeen menee reilu vuosi kun voisimme maksaa valtion velkamme kokonaan pois.
Mitä tarkoitat sovitellulla päivärahalla? Onko se sukua kansalaispalkalle tai negatiiviselle verotukselle?
Se pitää sitten tulla myös yrittäjille. Nythän on niin ettei mikään pienimuotoinen yrittäminen kannata. Sen voi huomata kuolleista kyläkaupoista ja tyhjistä liikehuoneistoista.
Jos perustan esim. nakkikioskin, divarin tai jotain muuta pienimuotoista joka ei elätä minua kokonaan voisi valtio maksaa hieman huonoina kuukausina tai vaikka koko ajan.
On kai parempi että divarilleni maksetaan joskus vähän kuin että maksetaan huomattavasti enemmän työttömälle kotiin.
Valtiohan lähtee siitä että yrityksestä saa koko elannon mikä kitkee kaikenmoisen pienimuotoisen yrittämisen ja passivoi kokopäivä työttömäksi.
>Hallitus ylläpitää työttömyyttä, jonka >kustannukset ovat vuositasolla 40 miljardia >euroa.
Okei, suomessa työttömiä n.500000 kun lasketaan työvoinmakoulutuksessa ja muussa tilastopiilottelussa mukana olleet.
Eli sinun mukaasi kustannnukset kuukaudessa työtöntä kohden on
40 000 000 000 / (12* 500 000)= 6670euroa, aika kovia etuja työttömät saa, kun muistaa että professorit ja paperityöläisetkin saa alle 5000e/kk.
Olisitkohan laskenut 40mrd euroon mukaan myös opiskelijat ja eläkeläiset ja kunnan ja valtion työntekijät?
Tarkoitan sovitellulla päivärahalla nykyistä soviteltua päivärahaa, joka toimisi tuloon perustuen, koska se olisi kaikilla automaattisesti.
Yksinkertaisesti niin, että jokaiselle taataan vähintään 500 euroa kuussa. Näinhän on jo nykyisin, se tulee työttömyystukena, opintotukena, eläkkeenä, sairauspäivärahana, puolison maksamana tai muuna tulona.
Tässä nykyisessä systeemissä on se vika, että tuki on aina otettava täysimääräisenä. Jos tuki olisi aina soviteltu, se olisi täysimääräinen jos kansalainen ei tekisi mitään. Mutta jos kansalainen hankkii itse tuloja, ne vähentäisivät sovittellun päiväraha mukaisesti saatavaa tukea.
Esimerkiksi jos työtön hankkii itse tuloja 200 euroa kuussa, niin sovitellun päivärahan mukaisesti hänen täydestä tuesta, olkoon se 500 €, vähennetään puolet tästä itse hankitusta eli 100 euroa. Tukea maksetaan siis 500 - (200/2) = 400 euroa. Ja koska työtön hankki itse 200 euroa, hän saa 600 euroa tuloa kuukaudelle.
Yhteiskunta säästää 100 euroa ja työtön saa 100 euroa enemmän. Kummallekin siis kannatava tapa.
Jos tulot ovat yli 1000 euroa, niin silloin ei saa yhtään tukea koska 500 - (1000/2) = 0. Jos tuki on suurempi kuin 500 (ansiosidonnainen), silloin vähennys tehdään suhteella, jolloin tuo 1000 euroa on se raja, minkä jälkeen ei saa enää mitään tukea. Tässäkin tapauksessa itse hankittu tulo on aina kannattavaa.
Vaikka saa soviteltua päivärahaa, niin on aina velvollinen ottamaan vastaan työtä, jos sitä työvoimatoimistolla on osoittaa. Soviteltuahan ei ole siis pakko ottaa, mutta se saa ottaa halutessaan. Jos ei halua, voi olla nykyisenlailla työttömänä, osallistua kursseille jne.
Kansalaispalkasta soviteltu päiväraha eroaa ainakin siinä, että
1. Soviteltua saa käytännössä vain työikäiset ja työkykyiset.
2. Kansalaispalkka tulee kaikille, soviteltu vain niille, joiden tulot ovat alle 500 euroa kuussa.
3. Kansalaispalkassa ei ole työteko velvollisuutta, sovitellussa se on. Eli soviteltuun tulee karenssi jos ei ota vastaan osoitettua työtä.
Negatiivisen verotuksen kanssakin sovitellulla on yhtymäkohtia. Mutta negatiivinen verotus vaatii suuret määrät lakimuutoksia sen toteuttamiseksi. Soviteltu päiväraha sen sijaan pohjautuu olemassa olevaan lakiin ja verotus säilyy nykyisellään.
Meillähänn on jo soviteltukin päiväraha olemassa. Ainut muutos tarvitaan työttömyysturvalausessa siihen kohtaan, missä sanotaan kuka voi saada soviteltua päivärahaa. Eli muutos on lakiteknillisesti todella yksinkertainen. Lisätään siihen vai sana kaikille ja poistetaan nykyiset säädökset, kuka ei voi saada soviteltua.
Eli tarvitsee muuttaa vain yksi lause työttömyysturvalaista ja työttömyys poistuu sillä.
Soviteltu tulee myös yrittäjille, koska se tulee kaikille. Käytännössä nykyiset yrittäjät tuskin saavat kuitenkaan mitään, sillä sitä saa vain jos tulot ovat kuukaudessa alle 500 euroa. Tulohan lasketaan sovitellun osalta pitemmältä aikajaksolta, olen suositellut kolmen vuoden aikaa, mutta vähintään vuotta.
Eli jos yrittäjän tulot ovat kolmen viimeisen vuoden ajalta alla 18 000 euroa, hän voi saada soviteltua päivärahaa. Näitä yrittäjiä on todella vähän. Tarkoitushan ei ole antaa kenellekään ilmasta rahaa, vaan varmistaa se, että yritys voi huonon ajan olla toiminnassa, vaikkakin jäädytettynä.
Ja kun taas tulee toimintaa, yritys voi herätä henkiin ja tuottaa tulosta ja maksaa veroja. Siis sekä yrittäjän että yhteiskunnan etu. Jos yrittäjä saa soviteltua päivärahaa, niin hän on velvollinen myös ottamaan vastaan hänelle osoitettua työtä. Heti alussa varmaan on selvää, että yrittäjä on suosittu työntekijä ja hänelle löytyy varmaaan työtä myös heti.
Jos perustat divarin tai muuta, voit olla sen aikaa sovitellulla kun tulosi ovat alle 500 euroa kuussa. Yhteiskunnan kannaltahan ei ole merkitystä oletko sinä passiivinen työtön tai saat sen saman tuen perustaessasi sitä nakkikioskia. Mutta siinä vaiheessa sillä on merkitystä jos alat saada tuloa. Yhteiskunnan ei tarvitse maksaa tukea enää töysimääräisenä ja on odotettavaa että pian tukea ei tarvita ollenkaan ja alkaa tulla verotuloja.
Joku voi kuvitella, että toiminta kilpailee olemassa olevat pois kun joku voi halvalla tehdä jotakin. Mutta jos ajatellaan että perustat vaikka nakkikioskin ja se maksaa sinulle 10 000 euroa. Saat sitten työttömyystukea eli tätä soviteltua vaikka 100 euroa kuussa kun itse hankit 800 euroa kuussa tuloa.
Sinulla on kuitenkin tuo 10 000 investointi, joten sinun tähtäimesi on tietenkin päästä kunnon tuloille eli vähintään 30 000 euroa vuodessa. Muutenhan menettäisit tuon sijoittamasi 10 000.
Sovitellulla päivärahalla ei kuitenkaan ole tarkoitus, että sillä perustellaan näitä pikkuyrityksiä, vaan kysynnänä lisääminen ja innovaatioiden esilletuominen ja niiden hyödyntäminen. Varmaan joku perustaa jotakin, mutta suurin osa lisää vain kysyntää ja tuo esille jotain uutta.
Työttömyyden kustannuksista työttömien tuet ovat vain 5 %. Loppu tulee muusta.
Työttömyys aiheuttaa muun muassa seuraavaa.
1. Passiivisuus
Työttömyyden vuoksi kenenkään ei kannata tehdä mitään, vaan parempi olla tekemättä mitään. Ei synny mitään uutta, kaikki masentuu, ei kannata hankkia mitään kestävää kun jos joutuu työttömäksi, siitä on vain haittaa. Tehdään vain sellaista, jota joku ulkomainen sijoittaja meille antaa työtä ja työkkäri pakottaa tekemään.
2. Masentuneisuus
Masentuneisuus näkyy monessa paikassa. Sitä hoidetaan kalliisti. Kansalaiset masentuvat suurten verojen vuoksi, työtttömyyden pelon vuoksi, työuupumuksen vuoksi. Tämä kaikki tulee maksamaan paljon.
3. Ylikoulutus
Kun ei pääse töihin, venytetään opiskelua ja opiskellaan useita tutkintoja, jotka eivät ole ilmaisia.
4. Terveys
Työttömyyden vuoksi kansalaisten terveys laskee. Ei ole vara ostaa terveellistä ruokaa, ei viitsitä liikkua, kukaan ei viitsi edes aktivoida terveellisiin elämäntapoihin. Terveydenhoitomenot kasvavat työttömyyden vuoksi.
5. Saamatta jääneet tulot
Meillä on reilu kolme miljoonaa työikäistä ja työkykysitä. Heistä vain kaksi miljoonaa tekee tuottavaa työtä. Miljoona ei tee, vaan on toisten elätettävinä. Jos hekin tekisivät tuottavaa työtä, meillä olisi miljoonana menojen sijasta miljoonan tuottamat verotulot eli suunnilleen puolet nykyisestä määrästä lisää.
6. Syntymättä jääneet uudet tuotteet
Kun meillä ei saa työllistää itseään, meillä jää syntymättä uusia Nokioita. Tämä maksaa paljon.
7. Työttömyyden vuoksi meille on perustettu mitä erillaisempia virkoja jotta kaverit ovat saaneet töitä. Tästäkin tulee sellainen 500 000 henkilötyövuoden ylimääräinen kustannus meille.
Kun lasket nämä yhteen, saat melkoisen summan, tuskin tuo 40 miljardia edes riittää siihen. Laskin kerran että jos meillä ei ylläpidettäisi työttömyyttä, vaan tilanne olisi kuten 70-luvulla työllisyyden hoidon osalta, meidän bruttokansatuotteemme olisi tänä vuonna 207 miljardia euroa. Nythän se on 147 miljardia.
Soviteltu päiväraha on ihan hyvä idea, kunhan siitä poistetaan muutamia esteitä.
Kuitenkin jos tulot nyt ovat 500e/kk asuu todennäköisesti vuokralla ja silloin vuokran maksaa yhdessä kela ja sossu.
Eli alkuperäinen päiväraha pitäisi olla
500e asumiskustannukset(kohtuulliset sellaiset,mikäli asuu vuokralla)
Käytännössä tämä olisi maksimissaan 500e 400e=900e (vuokra pienempi->summa pienempi)
Ja tästä summasta vähennetään vähennetään 50c jokaista tienattua 1e kohti.
Eli tässä tapauksessa kokonaan omillaan olisi
1800e/kk tuloilla.
Tällainen malli kuullostaa järkevältä.
Vaihtoehtona olisi tietysti että sosiaalista asuntotuotantoa lisätään ja palataan vuokrakattoihin, koska odotettavasti markkinat eivät pystyneetkään huolehtimaan asunnontarpeesta.
Tuo oli hyvä huomio. Asumistuki pitäisi sovitella myös, eli hankkiessaan omia tuloja ja jos saa asumistukea, sen pitäisi pienentyä samalla tavalla kuin soviteltu työttömyyspäivärahakin.
Muussa tapauksessahan kävisi niin, ettei tulojen hankkiminen kannattaisi ollenkaan jos saa asumistukea. Tarkoitushan on kannusaa jokaista kansalaista hankkimaan itse tuloja, jotta voi aktivoitua ja harrastaa mitä haluaa. Nämä harrastukset synnyttävät kysyntää ja mahdollisesti uusia työpaikkoja.
Harkinnan varainen toimeentulotuki on säilytettävä.
Suurien sairauskustannusten tai muiden katastrofien varalta.
Kuten sanoit, on säilytettävä. Esittämäni muutoshan ei ole muuttamassa mitään muuta kuin sen, että kaikkea ei ole pakko ottaa täysinääräisenä, vaan voi hankkia itse lisää. Jos jos ottaa kaiken täysimääräisenä, sitten ei voi saada ylimääräistä. Joten toimeentulotuki säilyisi.
juuri näin nykyään käy, >>kävisi niin, ettei tulojen hankkiminen kannattaisi ollenkaan jos saa asumistukea. >> Asumistukia tarkistellaan tiettyjen tulorajojen mukaan. Suomesta puuttuvat ne halvat/kohtuuhintaiset asunnot melkein kokonaan(tai niissä on jo joku;), asumiskustannukset vievät penempituloisilta aivan liian suuren osan käteenjäävästä, suuntako?=>
>>Nylkypalkkojen ja sikavuokrien epäpyhä allianssi on tulenarka yhdistelmä, joka ei Suomessakaan enää ole tuntematon.>>
http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=392
>>osa-aikatyötä tekevät voivat saada soviteltua päivärahaa tai toimeentulotukea, joilla nipin napin selviää elinkustannuksista. Juhlimaan työn ja tuen yhteissummalla ei täälläkään pääse.>>
http://www.palkkatyolainen.fi/pt2003/pt0305/p030604-a1.html
Sinä se tässä ainoa tyhmä olet.
Suomen valtiovelka suhteessa BKT:hen on EU-maista pienin heti Luxemburgin jälkeen ja pienenee koko ajan, sitä ei ole järkeä maksaa pois tätä tiuhempaan tahtiin. Lue hieman kansantaloudellista kirjallisuutta ja tule sitten selittämään uudelleen.
Oletko sinäkin mennyt äänestämään velanottajia?
Laske paljonko on maksettu velankorkoja vuodesta 90 lähtien.
No sinulla on oikeus velanotto kantaasi, itse en mielellään velankorkoja maksele.
Sinä siis mielelläsi pysäyttäisit talouskasvun ja ajaisit Suomen talouden sen pahimpaan kriisiin kautta aikain maksamalla valtion velan pois?
No, kai sinullakin on oikeus mielipiteeseesi.
En olisi ottanut koskaan yhtään velkaa.
Olisin sopeuttanut sosialiturvan heti laman alussa tasolle, jossa velkaa ei tarvi tehdä.
Jos olisimme vuonna 1990 ottaneet käyttöön esim. nim.hallitusnikkarin ehdottaman käytännön emme olisi nyt velkataakan alla.
Puhuimme valtion velan poismaksusta. Emme siitä miten olisi pitänyt toimia 15 vuotta sitten, se ei liity asiaan millään tavalla.
Vai onko ehdotuksesi, että käännetään aikaa taaksepäin ja tehdään kaikki toisin? 90-luvun alun lamasta ei tosin olisi selvitty ilman velanottoa millään menetelmillä.
"Jos olisimme vuonna 1990 ottaneet käyttöön esim. nim.hallitusnikkarin ehdottaman käytännön emme olisi nyt velkataakan alla."
Sehän olisi vain sotkenut talouden vieläkin pahemmin ja ajanut suomen maailmanpankin velkasaneeraukseen.
Jos meillä olisi ollut soviteltu päiväraha käytössä vuodesta 1985 (jolloin työttömyysturvalakia muutettiin), lamamme olisi ollut hyvin pieni. Niistä sadasta tuhannesta silloin yrityksen konkurssiin saaneesta vain noin 15 prosenttia olisi kaatunut, muut olisivat voineet jatkaa. Meille ei olisi syntynyt suuria velallisten määriä eikä suurta valtion velkaa.
Vai väitätkö, että nämä tahot, jotka aikaansaivat 90-luvun alun laman, olisivat ajaneet laman läpi vaikka väkisin ja kaataneet Suomen? Minä en usko että heidän uskalluksensa olisi riittänyt tähän. Ja jos meillä olisi ollut kaikilla soviteltu päiväraha, niin tämä tahohan olisi ollut muutenkin hampaaton.
Tämä lamahan syntyi siitä, että vuonna 1985 muutettiin työttömyysturva lakia niin, että osalta kansalaisia vietiin työttömyysturva. Näitä olivat lähinnä yrittäjät.
Samaan aikaan tehtiin pankkimaailmassa vapautus, jolloin suuri määrä yrittäjiä alkoi pelätä sosiaalihuollon luukulle joutumista talouden heikentyessä. Monet ajattelivat että ottamalla lainaa ja laajentamalla, uhka väistyy ja saadaan niin paljon liikevaihtoa että sillä selvitään laman yli. Talous kuumentui, lama syveni. Tuotteet eivät enää mennettkään kaupaksi ja moni yrittäjä oli veloissa.
Tätä sitten käytettiin hyväksi. Pankit irtisanoivat lainat kaikilta, myös niiltä, joilla meni periaatteessa hyvin ja olivat vakavaraisia. Moni yritys ei selvinnyt tästä lainojen irtisanomisesta vaikka olisivat selvinneet normaalista lainojen takaisinmaksusta.
Tämä oli laskettu homma. Yritysten omaisuus kaatui pankeille ja sijoittajille. Samaan aikaan ne rahastivat "huonot" lainansa ja tappionsa valtiolta eli silloisilta veronmaksajilta.
Saatiin siis kaksinkertainen rahastus. Elettiin 90-luku ja syliin tullutta omaisuutta voitiin hyödyntää. Syntyi paljon rikkaita ja paljon köyhiä.
Tätä olisi ollut mahdoton toteuttaa jos meillä ei olisi muutettu työttömyysturvalakia vuonna 1985. Meillä lama olisi sujunut normaalin tapaan, vain muutamia epäonnisia yrityksiä olisi kaaatunut, muut olivat päässeet jatkamaan 90-luvun puolivälin jälkeen uudestaan entisellään.
Kun nyt muistelemma tätä 90-luvun lamaa, kannattaa muistaa nyt hallituksen ja työministerin suunnitelmat kaapata rahat työttömiltä. Tämä tapahtuu siten, että ensivuoden alusta (jos nyt laki saadaan voimaan), yli 500 päivää työttömänä olleet menettävät työttömyystuen. Tästä ollaan hiljaa, mutta se on sisällytetty uuteen lakiin.
Tämä tarkoittaisi sitä, että kaikki ne työttömät, jotka ovat olleet työttömiä yli 500 päivää, eivät saa enää rahaa Kelalta, vaan kunnilta. Eli sosiaalihuollon kautta. Tämä taas tarkoittaa sitä, että sosiaalihuolto ei anna mitään jos on varallisuutta. Eli ensi vuoden alusta meille syntyy sadantuhannen työttömän joukko, jonka varallisuus menee realisointiin.
Ihme ja kumma, suunnilleen saman suuruinen joukko kuin oli 90-luvun laman aikana. Tämä on laskettu niin, että se on tarpeeksi suuri joukko jotta sillä on varallisuutta riittävästi, mutta niin pieni, ettei enemmistö vielä vastusta tilannetta.
Kun myyntiin tulee kerralla paljon huviloita, metsää ja muuta omaisuutta, niiden hinta laskee ja rahakkaat voivat ostaa niitä edullisesti, hyväntekijöinä. Kun tilanne menee ohi muutaman vuoden kuluttua, on omaisuus ja varallisuus taas siirtynyt rikkaammille ikäänkuin huomaamatta ja laillisesti. Sitten onkin taas aika alkaa miettiä seuraavaa kuprua vuoden 2020 tienoille.
"Maksetaan toi valtionvelka
Kirjoittanut: pois. 20.6.2005 klo 12.29
Valtion velka n.63 miljardia. Valtion vuosittaiset menot n.37 miljardia. Valtionvelan vuosittaiset korot n.3miljardia (näin vähän kun on korot alhaalla). "
Milläs tuo valtiovelka maksettaisiin nopeasti pois?
Nostetaanko veroja velan maksun takia?
Jos halutaan, voidaan valtion velka maksaa pois nopeastikin. Muutetaan ensin työttömyysturvalakia niin, että jokaisella on soviteltu päiväraha.
Sen jälkeen odotetaan kolme vuotta.
Tässä vaiheessa voidaan ottaa 10 miljardia vuodessa verovaroja velan lyhentämiseen, sen heikentämättä suuremmin taloutta. Vuonna 2014 velka on maksettu.
En kuitenkaan kannata nopeaa maksamista, vaan enintään viiden miljardin lyhennystä vuosittain vuodesta 2010 alkaen, jolloin velka olisi maksettu vuoteen 2030 menessä.
Verot ovat jo 80 prosenttia (kaikki verot yhteensä), joten niitä ei voi nostaa. Olet varmaan huomannut rajavartioiden lakon, valtiolla ei ole enää vara maksaa vartijoiden palkkoja, vaan niitä on supistettava. Tämä vain siksi, ettei veroja voida enää kerätä enempää.
"Verot ovat jo 80 prosenttia (kaikki verot yhteensä), joten niitä ei voi nostaa"
Veroaste on n. 45 %
Oletamme että Sinä teet työtä yhden päivän. Sen työn arvo voisi olla 100 euroa.
Kun teet sen kahdeksan tuntia töitä, työsi arvosta on jo laitettu veroluontoisiin keräyksiin aika paljon. Jos sinun työsi arvo on 100 €, niin siitä menee ensin 30 € veroluonteisiin maksuihin ennen kuin sinä edes näet sitä palkkaasi bruttona.
Näitä veroluonteisia maksuja ovat erilaiset työttömyysturvamaksut, vakuutukset ja muut veroluonteiset maksut, jotka työnantaja maksaa.
Tuohon 30 euroon ei siis sisälly lomarahasi, jotka otetaan vielä siitä päältä. Mutta koska saat ne lomalle jäädessäsi, niitä ei tässä huomioida.
Kun sitten saat sen bruttopalkan, siitä menee ihmisten kuvittelema vero, keskimäärin 31 % bruttopalkasta eli 22 % työn arvosta. Sen ihmiset yleensä näkevät ja kokevat siinä tilinauhassa. Saat siis käteesi noin puolet tekemäsi työn arvosta.
Mutta kaikkia veroja ei ole vielä maksettu, joita siitä tehdystä työstä viedään veroina. Sinulla voi olla auto, johon tankkaat bensiiniä. Kun tankkaat eurolla, maksat siitä 75 senttiä suoraa veroa ja lisäksi sen valmistuksessa ja jakelussa olevan veron, noin 7 senttiä, eli kaikkiaan 82 % veroa. Eli jos tankkaisit koko tililläsi, siitä menisi 82 % veroihin. Jos ostat jotakin muuta, vaikkapa Suomessa valmistetun puukon tai leivän, sen hinnassa on veroa 35-75 %.
Jos nyt katsomme minkä verran 100 euron työstä menikään veroihin, saamme ensin 30 € veroluonteisina maksuina jotka työnantaja pidätti, sitten 22 € veroa palkansaannin yhteydessä, jotka myös työnantaja pidätti ja sitten 27 € veroja, jotka menevät kun ostat jotakin sillä palkallasi. Tuotteessa on siis keskimäärin 65 % veroja. Veroihin meni siis 79 €, keskimäärin.
Jos ostat polttoainetta, jonka kokonaisveron osuus on se 75 %+ 7 % (se jalostuksen vero), jää sinulle verotonta hyödykettä 10 € siitä 100 euron työstäsi. Monet pakolliset maksut ovat myös veroja, katumaksu, kiinteistövero, käyttömaksu, jätevero, jotka sinun pitää maksaa eri yhteyksissä.
Riippuen siis siitä, mitä ostat näillä käteen jäävillä rahoilla, tulee kokonaisveroasteeksesi 80 ± 5 %.
Osan veroistahan saat takaisin, koulutuksena, lasten päivähoitona, turvallisuutena, eläkkeenä, terveydenhoitona. Mutta puolet noista kerätyistä veroista on sellaisia, joita et näe koskaan, ne katoavat.
Vuosi tasolla tämä tekee keskimäärin 10 000 euroa jokaisesta kansalaiselta. Siis 10 000 euroa johonkin, josta sinulle ei ole minkäänlaista hyötyä, eikä kenellekään muullekaan. Siis hukkaan heitettyä rahaa, jonka saisimme itsellemme jos meillä olisi kaikilla soviteltu päiväraha.
"Verot ovat jo 80 prosenttia (kaikki verot yhteensä), joten niitä ei voi nostaa"
Veroaste on n. 125 %
"Riippuen siis siitä, mitä ostat näillä käteen jäävillä rahoilla, tulee kokonaisveroasteeksesi 80 ± 5 %. "
Näin ei lasketa kokonaisveroastetta...
Jos väität jotakin, esitä väitteesi, älä sano että noin ei lasketa.
Jos termi kokonaisveroaste on ehditty varata jollekin bemarin alustarakenteelle, niin ei voi mitään. Jätetään koko sana pois ja keskustellaan siitä minä verran kansalaisen tekemän työn arvosta jää hänen itsensä päätettäväksi.
Eli kun sinä teet töitä yhden päivän eli kahdeksan tuntia ja sen työn arvo on 100 euroa, miten se jakaantuu kun olet hankkinut jotakin itsellesi sillä tulolla, jonka saa siitä työstä.
Mikä on siis sen hankitun vastineen arvo ilman veroja?
Loputhan sitten menee veroihin, josta saa osan takaisin julkisina palveluina, mutta niistä ei voi itse päättää. Väitin ja väitän edelleen että puolet näistä veroista palautuu keskimäärin takaisin. Keskimäärin tarkoittaa sitä, että jos ei sairauskulut elämän aikana olekaan keskimääräiset, saa vähemmän takaisin.
Jotta sinun olisi helpompi esittää näkemyksesi, niin voit vapaasti käyttää esittämääni rakennetta ja korjata luvut siihen (jos nyt osaat itse).
- Tulovero
- ALV
- Perintövero
- Omaisuusvero
- Leimavero
- Vero ruskeista silmistä (varmaan tulossa)
jne.
Ensinnäkin, Suomessa on lukuisia veroja joita muissa maissa ei edes ole. Toiseksi, ne yhteistkin verot ovat korkeampia Suomessa kuin muualla.
Luulen että 75-85% on aika realistinen arvio.
Mitä sitten saa Suomen verorahoilla ? Maksullisen sairaanhoidon, esimerkiksi.
Valitettavasti nykyisin ei enää saa aina sitä sairaanhoitoa. Koska työttömyyden vuoksi meillä ei ole varaa hoitaa kaikkia, osa sairastuneista jää vaille hoitoa. Tämä toimii tyypilliseen hölmöläiseen tapaan.
Kansalainen sairastuu johonkin, joka vaatisi terveydenhoitopalveluja. Hän menee valittamaan vaivastaan. Työttömyyden vuoksi ei ole vara tutkia juuri tässä kuussa, vaan annetaan aika johonkin puolen vuoden päähän. Sitten kansalainen odottelee vaivansa kanssa sen puolivuotta. Jos työttömyys on vienyt rahoja lisää, sikaa saatetaan siirtää.
Kun sitten parin vuoden kuluttua kansalainen lopulta pääsee tutkimuksiin, lääkärin ensimmäinen kommentti on, teidän olisi pitänyt tulla paljon aikaisemmin, nyt joudumme tekemään kalliita operaatioita vaivan ehtiessä pahentua.
Kansalainen laitetaan taas jonoon ja vaiva sen kuin pahenee. Jos käy hyvä tuuri, vaiva ehtii pahentua niin, että henki menee. Jos ei ole hyvä tuuri, vaiva pahenee ja elämänlaatu heikkenee. Pääsee hoitoon ja vaiva vaivaa. Hoito ei enään tepsi, vaan elämästä tulee vaikeaa. Tarvitaan loppuelämäksi hoitohenkilökuntaa, tarkkailua, uusia sairaalajaksoja. Ja kaikki tämä tulee kalliiksi veronmaksajille ja yhä enemmän kansalaisia joutuu pitkiin hoitojaksoihin.
Vaikka monessa tapauksessa hoidon aloittaminen heti vaivan ilmestyessä olisi vähentänyt hoidon tarvetta hyvinkin paljon. Ja vaivaa ei todennäkäisesti olisi syntynyt ollenkaan, ellei olisi olemassa hallituksen ylläpitämää työttömyyttä. Työttömyyden vuoksi me maksamme yhä enemmän ja enemmän terveydestämme. Ja kärsimme yhä enemmän ja enemmän vaivoistamme.
Jos hoitaisimme kaikki asiat oikein eli emme hyväksyisi hallituksemme ylläpitämää työttömyyttä, meille riittäisi verotukseksi puolet nykyisestä eli kaikkiaan meidän tarvitsisi maksaa veroja vain puolet. Koska veroa on kaikessa, työssä, tuotteissa, palveluissa, omaisuudessa, niin kaikkien hinnat laskisivat.
Ja kun tuloissa ei enää olisi niin paljon veroja, myöskin tulot kasvaisivat. Tämä lisäisi ostovoimaa runsaasti. Niin paljon, että jos kertoo nykyisen kuukausitulonsa (mitä sinne pankkitilille tulee kuukauden aikana) kahdella, niin saa selville ostovoiman jos hallitus ei ylläpitäisi työttömyyttä vaan antaisi kaikkien työllistää itseään tai toisia.
Muutos on huomattavasti suurempi kuin pelkkä tulojen kaksinkertaistuminen, sillä nykyisin suurin osa tuloista menee välttämättömiin menoihin. Jos rahaa tulee tupla määrä, se uusi tulo ei tietenkään mene lämmitykseen, ruokaan tai muuhun välttämättömään, vaan se on kansalaisen käytössä jolla hän voi hankkia sitä ylimääräistä, mitä hän nyt ei kykene hankkimaan.
"Jos väität jotakin, esitä väitteesi, älä sano että noin ei lasketa. "
Veroasteessa verrataan verokertymää bruttokansantuotteeseen. Se on luokkaa 45 - 47 %