Rakkaustunne on ihmeellinen ihmisen elämään asetettu kompa

Minä rakastan kissoja, en ihmisiä.

No on kyllä rakastuminen kovan luokan harhaa, kun siitä niin totaalisen sekaisin menee. 🧡

Se on kemiaa ja siihen tarvitaan kohde mieluiten kaksi. Muuten yksipuolista mutta kyllä siitä sekaisin voi mennä vuosiksi jopa! Niin ettei muuta känniä tarvita. Ei se kyllä mitään harhaa ole.

Kyllä, rakkaus on paljon muuta, mutta pohjimmiltaan se on myös kemiaa. Aivoissa tapahtuu monimutkaisia kemiallisia reaktioita, joissa välittäjäaineet, kuten dopamiini, oksitosiini ja serotoniini, vaikuttavat tunteisiin ja kiintymykseen. Se on tavallaan kaunista, että niin syvällinen ja mystinen asia kuin rakkaus voidaan selittää myös tieteellisesti, mutta se ei vähennä sen arvoa. Se, miten me koemme ja ilmaistaan rakkaus, tekee siitä jotain ainutlaatuista ja inhimillistä.

Rakkaus tuntuu usein siltä kuin se iskisi kuin salama kirkkaalta taivaalta – et voi hallita sitä tai valita, kenet sydämesi valitsee. Se tekee rakkaudesta niin voimakkaan ja mystisen. On vaikea ennustaa, miksi juuri tietyt ihmiset herättävät meissä niin syviä tunteita, ja miksi ne tunteet voivat olla niin vahvoja, että ne hallitsevat ajattelua, käyttäytymistä ja jopa elämänvalintoja.

Vaikka tieteellisesti voi selittää, mitä aivoissa tapahtuu, kun rakastumme, se ei silti täysin selitä sitä taikaa, joka siihen liittyy. Ehkä juuri se, että rakkaus on niin arvaamatonta ja hallitsematonta, tekee siitä niin kiehtovaa ja pelottavaakin. Se pakottaa meidät kohtaamaan jotain itsessämme ja toisissamme, mikä on syvempää kuin mikään muu kokemus.

Kaikki kokemukset elämässä ovat vain kemiaa joten tuonperusteella kaikki on harhaa

Minä rakastan Jeesusta, olen kohdannut armon hänen kauttaan. Tunnen myös lähimmäisenrakkautta. Ja rakastan luontoa ja eläimiä. Rakkautta on siis olemassa. Romanttisesta rakkaudesta en niinkään ole varma. Usein ovat vähän niin kuin läheisriippuvuusssuhteita. Ei tietenkään kaikki.

Voi että kun mä rakastan sua ja sun 🧠🥶😎 toteamuksiasi mies
Naiselta.

Aina mietitään, että kaikki pitää olla todellista niin kuin nakkimakkara kädessä. Elämän piirissä suurin osa ei ole nimenomaan näkyvää ja kosketeltavaa. Ehkä ne on jätetty pois ihmisen hallinnasta, jottei ihminen niitä sotkisi. Ei kaikki ole harhaa mitä ei ymmärrä. Jos sulkee silmänsä kaikelta muulta paitsi makkaralta, elämä kapenee kummasti. Eikä aina tarvitse miettiä, mistä joku asia tulee tai syntyy. Riittää että se on olemassa, just sillä hetkellä. Syitä siihen voi olla miljoonia, eikä hyödytä niitä vaihtoehtoja miettiä, varsinkaan jos niitä ei lopulta voi ymmärtää.

Jos jätetään niinkin syvällisestä asiasta kuin rakkaus, pois kaikki mikä ei aistein ole ymmärrettävissä, siitä voi jäädä paljon pois. Eikä konkreettisestikaan aina kaikkea huomaa.

Tässä on komppa joka kuulostaa kyllä ihan kriikulta https://youtu.be/9DU0nNaNJ7E?si=dbh0BMI8QkzG33Mq