Tarvitsen retkilleni avustajan mukaan. Kuvaan lähinnä susia ja karhuja. Avustajan olisi hyvä omata raudanlujat hermot ja hyvä henkivakuutus. Avustajan tehtävä olisi olla haaskana susille ja karhuille. Maksan varsin hyvää palkkaa 9 euroa päivässä, jos on kokenut haaska ja selvinnyt hengissä aiemmilta reissuilta, niin voidaan neuvotella jopa 9.5 euron korvauksesta. Työttömät etusijalla. Oppisopimus mahdollinen, jos pysyt hengissä. Tehtäväsi olisi olla paikallaann kuvauskojun edessä makaamassa ja minä juon kahvia ja kuvaan. Asiallisia yhteydenottoja.
Luontovalokuvaaja tarvitsee avustajan mukaan
Anonyymi-ap
9265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä törkyturpakuperkeikkahullu hetivalmis. Ota yhteyttä olemattomaan jamalin saunakylään. Ja tarvittaessa nuolen karhunahnuksenkin.
Jatkis ilmoittautui! Ei vaan uskalla esiintyä omalla nimellään. Heti innostui kun oli karhun ahnusta tarjolla...
Taas on joku persehielle haiseva corepyllerö tehnyt mielestään vitsikkään aloituksen.
Minä nauroin sille niin että maha on vieläkin kipeä 🤣
Joo, minustakin hauskoja tämmöset jutut... 😂
Tule kysymään onko hauskaa kun rengastehtaalta jää työttömäksi? Voidaan miettiä kaksi kertaa, äänestetäänkö perussuomalaisia tai kokoomusta.
Min`oon painija pohojanmaalta ja haisen hirmuisesti, mutta se oo vaa hyöryks, ku karhut ja susrukat tietää, millo oon lähistöllä. En oo mikää kukkakeppi, vaan sellane, joka pystyy seisomahan tuntikausia paikalhaan sääs ku sääs, oottaen sitä täyrellistä hetkee. Tierän, notta luonnos pittää osata liikkuu varovasti, ja oon valamis kattoo karhuu silimästä silimähä. Oon aina ollu intohimone luantoihemine, ja eläimet, erittehen suurperot, on kiehtonheet minnuu jo kakarana. Pohjanmaan lakehuksilla kasvaissa opin, notta luantoa ja sen asukkeja pittää kunnioottaa. Oon viettäny lukemattomia öitä metissä, kuunnellen tuulen huminaa ja oottaen, millon se susi alottaa ulvontasa. Sitte min`oon uluvonu suren kans yhyressä aamuun asti. Se on se ulovomine ei nii hilijane yhteys luanton kans, joka saapi minut palaamahan aina takasi. Oon tottunu kantamahan raskasta kalustoo, parisattaa killoo kulukee kepiästi selässä, sietämähän hyttysiä, kylymyyttä ja perkeleitä, ja tärkeimpänä, oottamahan niin kauvan ku pittää. En pelekää likasii hommia, eikä minuu tarvi käskee kahesti, ku tarvitaan joku, joka sulautuu metän siimeksehen haaskaks olemaha. Uskon, notta mahtavan hajuin ansiosta karhut ja suret kiinostuu just siitä oikeest paikast oikeesee aikaa. Sano.
🐖💩
Oot sie niin sairas tapaus.