Keskeisin ongelma

koko projektissa on ollut alusta lähtien se, ettei vanhempi henkilö ole koskaan pitänyt tarpeellisena sitä, että hänen pitäisi saada uusi parisuhde tai uusi ystävä, Se on aivan päinvastoin kuin suurin osa ihmisistä ajattelee ja siksi ihmisten on vaikea ymmärtää sellaista ajattelutapaa. Niin kauan kuin muut eivät sitä ymmärrä ja yrittävät muuttaa hänen tapaansa ajatella, he aiheuttavat hänelle stressiä ja ahdistusta. Ei vanhempi nainen vaadi erityispiirteistä lastakaan etsimään tyttöystävää tai kavereita, koska hän ymmärtää miksi hänen lapsensa ei koe tarvitsevansa ketään elämäänsä. Lapsen setä kuuluu myös autismin kirjon ryhmään, oli pienenä kävelevä tietosanakirja ja moni muukin hänen persoonassaan varmisti sen. Lapsen setä on aina elänyt yksin, ei ole seurustellut koskaan. eikä hänellä ole kavereita ja ikää on jo yli kuudenkymmenen. Hän ei pidä sukulaisiinsa yhteyttä ja harrastaa yksilölajeja. Vanhempi nainen ei myöskään ole kokenut yksin olemisessa mitään ongelmaa aikoinaan tapahtuneen eron jälkeen. Ennen kuin projekti aloitettiin olisi pitänyt kysyä häneltä hänen omia mielipiteitään omaan elämäänsä liittyen. Nyt on saatu yli kymmenen vuoden aikana pelkkää tuhoa aikaan monella tapaa. Stressi ei tee hyvää kenellekään. Projekti on lopetettava kokonaan, koska se vain tuhoaa vanhemman naisen elämää monella tapaa niin kauan kuin se jatkuu! Ison määrän ihmisiä on vihdoinkin hyväksyttävä hänen erilaisuutensa ja siitä johtuva tarpeettomuus tutustua keneenkään! Hän ei halua uutta parisuhdetta, hän ei halua uutta ystävää tai kaveria. Hän ei halua tutustua keneenkään enää koskaan, siksi että hän kokee elämänsä hyväksi, kun saa tehdä itselle mieluisaa työtä ja viettää vapaa-aikaansa yksin ja omien lähisukulaisten kanssa! Kaikkien pitää osata asettua eri tavalla ajattelevan henkilön asemaan, eikä yrittää muuttaa häntä!