Ostimme mökin keväällä , vesi tulee rengaskaivosta mökkiin.
Vesiputkessa on sulanapitokaapeli noin 30m ja käsittääkseni ei ole näitä uudempia itsestäänsäätäviä. Olisinkin kysynyt neuvoa, että onko tuota sähkösyöppöä pidettävä päällä heti pakkasista lähtien keväälle asti 24/7 vai onko turvallista laittaa kaapeli päälle pari tuntia ennen kuin itse vesipumpun laitan? Mökillä ei kuitenkaan olla kuin pari kertaa kuukaudessa muutama päivä kerrallaan talvella.
Hieman arveluttaa nimittäin tuleva talvi ja sähkölaskut.
Vesiputkessa on sulanapitokaapeli noin 30m ja käsittääkseni ei ole näitä uudempia itsestäänsäätäviä. Olisinkin kysynyt neuvoa, että onko tuota sähkösyöppöä pidettävä päällä heti pakkasista lähtien keväälle asti 24/7 vai onko turvallista laittaa kaapeli päälle pari tuntia ennen kuin itse vesipumpun laitan? Mökillä ei kuitenkaan olla kuin pari kertaa kuukaudessa muutama päivä kerrallaan talvella.
Hieman arveluttaa nimittäin tuleva talvi ja sähkölaskut.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mihin perustuu käsityksesi ettei olisi itsesäätyvä? Itsesäätyviä kaapeleita on käytetty jo ainakin yli 30 vuotta. Sitä ennen oli käytössä vakiotehokaapelit joissa käytettiin tehovalintarasiaa puoli-/täysiteho.
Tätä en tiennyt, että itsestäänsäätyviä kaapeleita on ollu niin kauan jo. Mökki on rakennettu 1998.
Sain edelliseltä omistajalta sähkölaskut helmi- ja maaliskuulta. Niissä sähkön kulutus oli todella suurta vaikka mökki oli käyttämättä. Lämmitys +10°. Saunassa jossa putket niin lämmityksenä on lattialämmitys. Kun tuon kaapelilämmittimen virran katkaisi katkaisijasta niin vuorokautisen sähkön kulutuksen määrä tippui noin 40kwh.
Tästä johtuen ajattelin, että kyseessä ei olisi tuollainen itsesäätelevä. Edellinen omistaja ei myöskään tiennyt kumpaa kaapelia putkissa on.
Tuo tarkoittaisi että kaapeli on n. 1700 W tehoinen, metriteholtaan lähes 60 W/m. Jokin tässä ei täsmää. Kaapelin arvokilpi löytyy yleensä sähköliitännän viererestä.
Kaapelille on vain kytkin I/O. Arvokilpeä ei ole näkyvissä.
2024 helmikuun keskilämpötila oli ihan pakksen puolella (tyyliin -5 °C ja maaliskuukin niukasti pakkasella) eli olivat kylmempiä kuin viime vuosikymmenet yleensä.
+10 °C sisälämpötila tarkoittaa siis 15-20 °C lämpötilaeroa ulkoilmaan verrattuna ja jos/kun kyseessä heikosti eristetty mökki (esim. 70 mm höylähirttä niin meneehän tuollaisen lämpötilaeron ylläpitoon yli kilowatti jatkuvaa tehoa. Eli helposti yli 1000 kWh/kk.
> Kun tuon kaapelilämmittimen virran katkaisi katkaisijasta niin vuorokautisen sähkön kulutuksen määrä tippui noin 40kwh.
Ehkäpäjopavaikka tämä sattui huhtikuun lopulla, jolloin keikahdettiin noin -5 °C pakkasilta yli +10 °C päivälämpötiloihin?
Jos ulkolämpötilan keikkuessa -5 asteessa 10°C sisälämpötilan ylläpitoon menee 40 kWh/d, niin konduktanssi on luokkaa 110 W/°C. -20 °C ulkolämpötilassa pitäisi mennä 2,75 kW tehoa = 66 kWh/d.
En tiedä mikä sulanapitokaapeli meidän mökillä on, mutta ollaan pidetty sitä päällä vain tarpeen mukaan. Tarve=ei tule vettä.
Ylläpitolämpö vain tiloissa, joissa on vesiputkia ja kalusteita, toinen puoli mökistä (vanha torppa) pidetään kylmillään. Sähköä kuluu n. 5000 kWh vuodessa sisätäen kesän muutamat sadat kilowatit. Kyllähän ensi talvi taas hirvittää, mökillä kun on pörssisähkö. 1000 kWh hintaan 2 €/kWh, niin ei pahemmin naurata...
Ei siis ehkä tarvitse olla huolissaan, että muoviputket hajoaisi jos lämmityskaapeli ei ole koko ajan käytössä.
Muoviputket kestää jäätymisen, muitten putkenosien kanssa voi olla ongelmia -lähinnä pallohanojen jotka halkeavat jos hana suljettu asennossa jolloin pallo sisään jäävällä vedellä ei ole tilaa jäätyessään laajeta.
Myös jakotukit osaavat hajota jäätyessään.
Nyt taas nämä kyselyikäisten murheet alkoivat jännittämään...
Kun on tarpeeksi tyhmä niin kaikki on jännää...