Kirkkolehdon kosteikon kunnostaminen on ollut yksi Kokkola 400 -juhlavuoden tekoja. Kokkolan kaupunkilupapäällikkö Minna Väisänen kertoo, että työtä kaupungin salmen Suntin alueen kehittämiseksi ja ympäristöarvojen parantamiseksi on tehty pitkäjänteisesti ja että Kirkkolehdon kosteikko on yksi monista kehitystoimenpiteistä. ”Alusta asti meillä on ollut tavoitteena, että Kirkkolehtoa voitaisiin hyödyntää laajemmin kuin vain pelkkänä hulevesialueena”, Väisänen avaa suunnittelun taustoja.
Kirkkolehdon kosteikon tehtävänä onkin paitsi parantaa Suntin vedenlaatua laskeuttamalla valuma-alueelta tulevaa kiintoainesta kosteikon alueelle, myös palvella mahdollisimman laajasti luonnon monimuotoisuutta. Kosteikko on suunniteltu toimimaan kalojen kutupaikkana, vesi- ja rantalintujen lisääntymis- ja ruokailualueena ja kosteikkohyönteisten elinalueena. Kosteikon kasvillisuuden ja pieneliöiden arvioidaan myös poistavan ja sitovan vedestä fosforia ja typpeä.
Lisäksi kosteikko toimii luonnonmukaisena virkistysalueena ja lähiluontokohteena. ”Itse kokkolalaisena tiedän, että Sunti on tärkeä osa kaupungin historiaa sekä nykypäivää. Uskon, että kosteikko osaltaan parantaa Suntin tilaa sekä luo monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä Kirkkolehdon alueelle. On ollut pelkästään ilo olla suunnittelemassa kyseistä kokonaisuutta kaupungin kanssa”, Uusimäki toteaa tyytyväisenä. Myös Kokkolan kaupunki on tyytyväinen yhteistyön lopputulokseen. ”Envineerin kanssa yhteistyö on ollut joustavaa ja kaikin puolin vaivatonta”, Väisänen kiittää.
Lisätietoja Kirkkolehdon kosteikon suunnittelusta voit kysyä Toni Uusimäeltä.
+358 40 1878 408
[email protected]
Kirkkolehdon kosteikon tehtävänä onkin paitsi parantaa Suntin vedenlaatua laskeuttamalla valuma-alueelta tulevaa kiintoainesta kosteikon alueelle, myös palvella mahdollisimman laajasti luonnon monimuotoisuutta. Kosteikko on suunniteltu toimimaan kalojen kutupaikkana, vesi- ja rantalintujen lisääntymis- ja ruokailualueena ja kosteikkohyönteisten elinalueena. Kosteikon kasvillisuuden ja pieneliöiden arvioidaan myös poistavan ja sitovan vedestä fosforia ja typpeä.
Lisäksi kosteikko toimii luonnonmukaisena virkistysalueena ja lähiluontokohteena. ”Itse kokkolalaisena tiedän, että Sunti on tärkeä osa kaupungin historiaa sekä nykypäivää. Uskon, että kosteikko osaltaan parantaa Suntin tilaa sekä luo monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä Kirkkolehdon alueelle. On ollut pelkästään ilo olla suunnittelemassa kyseistä kokonaisuutta kaupungin kanssa”, Uusimäki toteaa tyytyväisenä. Myös Kokkolan kaupunki on tyytyväinen yhteistyön lopputulokseen. ”Envineerin kanssa yhteistyö on ollut joustavaa ja kaikin puolin vaivatonta”, Väisänen kiittää.
Lisätietoja Kirkkolehdon kosteikon suunnittelusta voit kysyä Toni Uusimäeltä.
+358 40 1878 408
[email protected]
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ressua ei mainita koko jutussa. Mistä se kertoo?
Lukekaa Ressun kymmenet kirjoitukset paikallislehdistä viimeisen 10 vuoden ajalta koskien Kokkolan ulkoalueitten kehittämistä... Reijo on kymmenien ideoitten isä, joista suuri määrä on toteutunut. Mm saostusallas Tervalampi.
Eikä pelkästään ulkoalueita koskevia. Saihan Kivelä aikaiseksi ihmiskrematorion, Lottelundin kiertoliittymän ("Kivelän kierros"), autiotalojen purkamiset, risusavotat ym jne...
Kosteikko repaskalla on housuissaan ja yksi puutarhajuttu joskus muinoin.
Krematorion Kokkolaan saamisesta oli juttu Keskipohjanmaa lehdessä ja mainittiin hankkeen käynnistäjä suntio Purontaka. Tällä Kivelällä ei mitään osuutta tähänkään asiaan.
Turha kosteikko, lokkeja täynnä
Ei ole turha. Tervalampi on mm taimenen kutulampi. Kalat pyrkivät yhä ylemmäksi, sekä Vikströmin, että Rosundin puroon. Siksi pitäisikin nopeasti entisöidä Köykärinjärvi, kaivaa mutkat oikaisten Vikströmin puro kanavaksi, ja rakentaa järven ja puron liittymäkohtaan säädettävä sulku kalaportaineen. Ai että Kokkola saisi ihanan sisäjärven; sekä kirkkaana virtaavan ja kalarikkaan Kokkojoen, ja nyt ei naureta!!!...
JK Kirkkolehdon kosteikko on lainvastainen nimitys, sillä Kirkkolehto on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu. Joten sinne ei saa kaivaa edes passkapoteroa, ja Tervalampeni sijaitsee kaukana Kirkkolehdosta, hah hah haaa!!!...
Kohteen nimi ei muuta paikan sijaintia kumipää.
Ajattele nyt edes hieman. Eikö kuulosta hyvältä: TERVALAMPI.
Kun taas kirkkolehdon kosteikko, voi s.....a. Pelkästään sanat kirkko, lehto ja kosteikko saavat aikaan refluusin. Samoin kuin suntti ja vanhansatamanlahti. Kun KOKKOJOKI sopii Kokkolan kaupunkiin, kuin nenä Ressun päähän. Ja tuo lahti olkoon TERVALAHTI, asuntomessualue TERVANIEMI, ja merkillisen tyhmä nimi roskaruka on KUKKULA, hah hah haaa!!!...
kyllä ihimine ovv viisas Mies
Homo Sapiens.
Kokkolan nimen voisi myös muuttaa Tervalaksi ja Suntin Tervajoeksi. Olen tästäkin kirjoittanut kymmeniä vuosia, hah hah haaa!!!...