Tarrautuminen ihmisiin jotka ovat käyttäneet, ja hylänneet

Mietin että minkä takia. Epäilen että tarrauduin heihin kiinni koska annoin heille kunnioitukseni ja luottamukseni liian helposti.
Annoin kunnioitukseni ja luottamukseni sitä hyväksikäyttäneille ja sille sylkääville ihmisille. Väärille ihmisille. Sitä ei arvostettu, vaikka ainakin joku höpisi paljon luottamuksesta minulle - vaikka hän hyväksikäytti minun luottamustani häneen. Toinen vain raivosi minulle ja syyllisti minua mutta ei ainakaan manipuloinut poistamaan viestejä. Se sussa on hyvää, että kun satutat, teet sen ihan suoraan. Huudat, haukut. Olet tosi raju, vaikka, kun välitit yhtään, silloin olit hellä. Olet rehellisempi kuin mun hyväksikäyttäjä. Ehkä et oo niin paha tyyppi vaikka huonosti mua oletkin kohdellut. Silti meillä on huonoa historiaa ja se on myös minun syytäni. Harmi etten tiedä tarkemmin.
Kuitenkin, voin olla ylpeä itsestäni ainakin siinä että olen kärsinyt niin paljon ja olen yhä elossa, ja ehkä oppinut ikävistä ihmisistä jotain. Kovin moni ei selviäisi samasta tuskan määrästä hengissä tai kehittämättä alkoholismia tai muita päihde-ongelmia, en usko että selviäisi. Tämä on ollut kidutusta liian pitkään. Joku voi ajatella että ansaitsen sen... joskus ihmettelen sitä itsekin. Ehkä, ehkä en. Toivoisin kuitenkin että kärsimys olisi takanapäin.

Aloin hahmoittaa tätä vastausta kun pohdin miksi erään huutaminen kummittelee ajatuksissa. Haluaisin eroon näistä henkisistä sidoksistani. Haluan että elämäni, että minä, olisi rauhallisia. Että ajatukseni olisivat rauhassa menneisyyden pahoilta ja huonoilta, järkyttäviltä kokemuksilta.
Voi olla että jonkun teistä näen, ja olen kai nähnytkin. Mutta ei mulle tullut huutajasta paha mieli. Sun näkeminen toi hyvää mieltä, koska sulla oli typerä ilme.
Mutta en halua kaivata sua jos se on mun päätettävissä - koska säkään et tahdo sitä.
Olen epäonnistunut sinun suhteen. En ole kunnioittanut tahtoasi. Siitä olen pahoillani... jos et ota anteeksipyyntöni vastaan, niin itselleni.
Olen epäonnistunut, mutta annan itselleni anteeksi, koska tiedän että mulla on ollut tosi rankkaa, tosi pitkään...