Suoelmalla 100 000 hehtaaria vanhaa metsää, se tuottaisi valtiolle noin 200 miljoonan euron hyödyn vuoteen 2050 mennessä, kertoo uusi selvitys.
Suomi on velvoitettu suojelemaan vanhoja metsiä.
Suomen kannattaisi suojella jopa viisi kertaa enemmän valtion vanhaa metsää kuin hallitus on esittänyt. Vanhojen metsien suojelu tuottaisi yhteiskunnalle enemmän taloudellista hyötyä kuin niiden hakkaaminen. Jos hallitus suojelisi 100 000 hehtaaria vanhaa metsää, nettohyöty olisi noin 185 miljoonaa euroa vuonna 2050.
Hiilelle löytyy suoraan hinta EU:n päästökaupasta. Suomi on jäämässä metsänieluja koskevasta EU-tavoitteesta. Veronmaksajia uhkaa miljardiluokan lasku, kun Suomi joutuu käymään nieluyksiköillä kauppaa. Niiden tarkka hinta on vielä epävarma. Vanhat metsät ovat erittäin hiilirikkaita kohteita, koska niissä on suuri puusto. Me saamme nyt hirmuisen päästöpulssin ja kustannuksia veronmaksajille.
Metsäyhtiöt voivat tehdä päätöksiä, jotka koskevat vain valtion metsiä. Laajempi suojelupäätös voisi myös nostaa puun hintaa markkinoilla, joka tuntuisi metsänomistajien kukkarossa. Siitä voisi myös seurata, että tukkipuuta ei päätyisi sellukattilaan tai ainepuuta energiakäyttöön, kuten nyt paikoin tapahtuu.
Suomessa on tähän mennessä arvioitu vain suojelun kustannuksia, mutta suojelun hyötyjä sekä vältettyjä kustannuksia ei ole tutkittu, tutkijat huomauttavat. Kansalaiset ja yhteiskunta ovat selvästi osoittaneet, että ne arvostavat monimuotoisuuden suojelua. Tähän saakka tehdyt selvityksen ovat tuijottaneet vain kustannuksia, mutta ei niitä hyötyjä, joita koituu luonnon monimuotoisuudesta tai jota koituu ilmastolle,
Suomi on velvoitettu suojelemaan vanhoja metsiä.
Suomen kannattaisi suojella jopa viisi kertaa enemmän valtion vanhaa metsää kuin hallitus on esittänyt. Vanhojen metsien suojelu tuottaisi yhteiskunnalle enemmän taloudellista hyötyä kuin niiden hakkaaminen. Jos hallitus suojelisi 100 000 hehtaaria vanhaa metsää, nettohyöty olisi noin 185 miljoonaa euroa vuonna 2050.
Hiilelle löytyy suoraan hinta EU:n päästökaupasta. Suomi on jäämässä metsänieluja koskevasta EU-tavoitteesta. Veronmaksajia uhkaa miljardiluokan lasku, kun Suomi joutuu käymään nieluyksiköillä kauppaa. Niiden tarkka hinta on vielä epävarma. Vanhat metsät ovat erittäin hiilirikkaita kohteita, koska niissä on suuri puusto. Me saamme nyt hirmuisen päästöpulssin ja kustannuksia veronmaksajille.
Metsäyhtiöt voivat tehdä päätöksiä, jotka koskevat vain valtion metsiä. Laajempi suojelupäätös voisi myös nostaa puun hintaa markkinoilla, joka tuntuisi metsänomistajien kukkarossa. Siitä voisi myös seurata, että tukkipuuta ei päätyisi sellukattilaan tai ainepuuta energiakäyttöön, kuten nyt paikoin tapahtuu.
Suomessa on tähän mennessä arvioitu vain suojelun kustannuksia, mutta suojelun hyötyjä sekä vältettyjä kustannuksia ei ole tutkittu, tutkijat huomauttavat. Kansalaiset ja yhteiskunta ovat selvästi osoittaneet, että ne arvostavat monimuotoisuuden suojelua. Tähän saakka tehdyt selvityksen ovat tuijottaneet vain kustannuksia, mutta ei niitä hyötyjä, joita koituu luonnon monimuotoisuudesta tai jota koituu ilmastolle,
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kepun hakkuumäärät, hakkuukriteerit, hakkuutavat ja mm. hakkuupuun paksuusohjeet ovat aivan pielessä. Koko metsänhoito on osoittautumassa täysin virheelliseksi.
Saksalainen tukkurekka:
https://www.forstpraxis.de/keine-erhoehung-des-zulaessigen-gesamtgewichts-19086
Ja suomalainen vataava tikkukuorma.
https://www.vastavalo.net/kuitupuu-lasti-timber-wood-kuitupuuta-539283.html
Jotain on pahasti mennyt persiilleen kun kehtaame noita tikkukuormia rahdata eestaas teillämme.
Tuli asuttua monessa maassa ja usealla mantereella, eikä koskaan näkynyt niin olemattoman kokoista puutavaraa kuljetettavan kuin mitä Suomessa näkee. Mikä ihme tuollaisen toiminnan on saanut aikaan. Etelä- Suomessakin puhutaan päätehakkuusta rinnakorkueden paksuusmitassa 28 cm. Tuo on kyllä täydellinen floppi.
Suomalaisten on syytä lähteä ulkomaille oppimaan metsänhoitoa.
Sellun tarvehan vähenee koko ajan. Alimittainen puu haaskataan nyt selluksi sen sijaan että sitä täysikasvuisena hyödynnettäisiin esim. puu rakentamisessa.
Asuin opiskeluaikoina Kilon puutaloissa. Miksi näitä ei meillä tehdä enemmän.
Olisi kannattanut jäädä kilon puutaloon...
Jumankekka mitä vinkumista. Edelleen yli 20% vientieuroista tulee metsäteollisuudesta, joten määkijien eläkkeet maksetaan pitkälti puulla.
Jos noin kolmekymmentävuotiasta metsää ei harvenneta, niin siitä ei ikinä tule tukkipuuta. Suurimmassa osassa Suomea tukeista ei tule järeydeltään yli 35 senttisiä edes sadassa vuodessa. Tukkipuun latvastakin tulee aina sellua kattilaan.
Ainakin täällä Helsingissä meillä on rinnankorkeudelta mitattuna joka kaupunginosassa yli 100 cm ja ympärysmitaltaan noin nelimetrisiä kuusia ja mäntyjä, puhumattakaan siperian lehtikuusista.
Montako miljoonaa kuutiota niistä kertyy?
Ehdotankin keskustalaisille loma- ja luonomatkaa Helsinkiin, jossa luontoa kunnioitetaan. Samalla voi tutustua Vantaanjoen suojavyöhykkeisiin Suomen suurimmalla maatilalla, eli Helsingin kaupungin vilejelyksiin, vaikkapa ko. tlan Haltialan ja Tuormarinkylän alueilla.
Mitenkä semmoselle luonomatkalle pääsee??
Junalla lähikaupungista ja lentokoneella maakunta(sote)kaupungista.
Tyypillistä hesalaisääliön mölinää...
Pääkaupunkiseutu on eniten hakannut metsiä aukkoon rakentamisen ja teiden takia - vittupäät.
Hesa? Itse asun Stadissa.
"Tsadin" Paloheinässäkö? HO HOO, HO HOO!
Käytä matematiikka ja osaa laskea tilavuus. Se menee komannessa potenssissa ja puun paksuus vaikuttaa siihen jo toisessa potesissa.