K.-A. Fagerholm kuvaa poliittisen uransa ja elämänsä monia vaiheita. Kirjan kaikkein henkilökohtaisimmat kohdat käsittelevät lapsuutta. Fagerholm oli kivityömies Johan August Fagerholmin ja Olga Serafina Worbs’n (o.s. Nordman) perheen kuopus. Äiti oli lapsia tehnyt enemmälti: ”Minä olin äitini kymmenes ja viimeinen lapsi”.
Fagerholm oli yksi itsenäisyyden ajan näkyvimmistä suomalaisista poliitikoista. Pitkä poliittinen ura kesti 1930-luvun alkupuolelta aina 1960-luvun loppuun asti. Fagerholm toimi vuosikymmenten aikana kansanedustajana, moninkertaisena sosiaaliministerinä, kolminkertaisena pääministerinä ja Suomen eduskunnan pitkäaikaisimpana puhemiehenä. Hän oli myös Alkon pääjohtaja vuosina 1952–1968.
Fagerholm muistetaan sanavalmiina mutta sovittelevana poliitikkona, jonka pohjasi poliittisen linjansa kansanvallan kunnioittamiselle ja pohjoismaiselle yhteistyölle. Hänen puolueensa oli sosiaalidemokraatit.
Suomen poliittiseen historiaan on jäänyt erityisesti Fagerholmin niukka häviö Urho Kekkoselle vuoden 1956 presidentivaalien kolmannella kierroksella. Vaalit ratkaistiin lopulta yhden äänen enemmistöllä.
Suomen eduskunnan pitkäaikaisin puhemies K.-A. Fagerholm (1901-1984).
Muistelmissaan Puhemiehen ääni (1977) K.-A. Fagerholm kuvaa poliittisen uransa ja elämänsä monia vaiheita. Kirjan kaikkein henkilöÄiti oli toista kertaa naimisissa ja hänellä oli edellisestä liitostaan lapsia: ”Minä olin äitini kymmenes ja viimeinen lapsi”. Fagerholmin isä kuoli puoli vuotta ennen poikansa syntymää kesäkuussa 1901 ”lentävään keuhkotautiin”. Pojalle ei jäänyt isästään edes valokuvaa.kohtaisimmat kohdat käsittelevät lapsuutta. Fagerholm oli kivityömies Johan August Fagerholmin ja Olga Serafina Worbs’n (o.s. Nordman) perheen kuopus.
Lapsuuden tuki ja turva äiti Olga kuoli kuoli helmikuussa 1920. ”Jos taivas ja paratiisi on olemassa, äitini ansaitsisi päästä sinne”.
Lapsuutta leimasivat köyhyys, ahtaat asuinolot ja jatkuvat muutot. Fagerholm joutui tekemään erilaisia hanttihommia jo lapsena – hän jakoi lehtiä, toimi juoksupoikana ja keräsi kesäisin kastematoja myydäkseen ne eteenpäin satamassa. Vuonna 1916 Fagerholm sai töitä pääkaupungin parturiliikkeistä, ensin apupoikana, ”Harja-Kallena”, ja sai jo pian leikata asiakkaiden hiuksia ja ajella partoja.
Fagerholm oli jo varhain kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Fagerholm lähti mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Hän hakeutui myös avustajaksi suomenruotsalaiseen työväenliikkeen Arbetarbladet-lehteen, eteni ensin toimittajaksi ja lopulta myös lehden päätoimittajaksi asti.
”Sydämeni lämpenee, kun selailen Arbetarbladetin 50 vuoden takaisia kellastuneita vuosikertoja. Sitä lehteä tehtiin rakkaudella!”
Fagerholm oli yksi itsenäisyyden ajan näkyvimmistä suomalaisista poliitikoista. Pitkä poliittinen ura kesti 1930-luvun alkupuolelta aina 1960-luvun loppuun asti. Fagerholm toimi vuosikymmenten aikana kansanedustajana, moninkertaisena sosiaaliministerinä, kolminkertaisena pääministerinä ja Suomen eduskunnan pitkäaikaisimpana puhemiehenä. Hän oli myös Alkon pääjohtaja vuosina 1952–1968.
Fagerholm muistetaan sanavalmiina mutta sovittelevana poliitikkona, jonka pohjasi poliittisen linjansa kansanvallan kunnioittamiselle ja pohjoismaiselle yhteistyölle. Hänen puolueensa oli sosiaalidemokraatit.
Suomen poliittiseen historiaan on jäänyt erityisesti Fagerholmin niukka häviö Urho Kekkoselle vuoden 1956 presidentivaalien kolmannella kierroksella. Vaalit ratkaistiin lopulta yhden äänen enemmistöllä.
Suomen eduskunnan pitkäaikaisin puhemies K.-A. Fagerholm (1901-1984).
Muistelmissaan Puhemiehen ääni (1977) K.-A. Fagerholm kuvaa poliittisen uransa ja elämänsä monia vaiheita. Kirjan kaikkein henkilöÄiti oli toista kertaa naimisissa ja hänellä oli edellisestä liitostaan lapsia: ”Minä olin äitini kymmenes ja viimeinen lapsi”. Fagerholmin isä kuoli puoli vuotta ennen poikansa syntymää kesäkuussa 1901 ”lentävään keuhkotautiin”. Pojalle ei jäänyt isästään edes valokuvaa.kohtaisimmat kohdat käsittelevät lapsuutta. Fagerholm oli kivityömies Johan August Fagerholmin ja Olga Serafina Worbs’n (o.s. Nordman) perheen kuopus.
Lapsuuden tuki ja turva äiti Olga kuoli kuoli helmikuussa 1920. ”Jos taivas ja paratiisi on olemassa, äitini ansaitsisi päästä sinne”.
Lapsuutta leimasivat köyhyys, ahtaat asuinolot ja jatkuvat muutot. Fagerholm joutui tekemään erilaisia hanttihommia jo lapsena – hän jakoi lehtiä, toimi juoksupoikana ja keräsi kesäisin kastematoja myydäkseen ne eteenpäin satamassa. Vuonna 1916 Fagerholm sai töitä pääkaupungin parturiliikkeistä, ensin apupoikana, ”Harja-Kallena”, ja sai jo pian leikata asiakkaiden hiuksia ja ajella partoja.
Fagerholm oli jo varhain kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Fagerholm lähti mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Hän hakeutui myös avustajaksi suomenruotsalaiseen työväenliikkeen Arbetarbladet-lehteen, eteni ensin toimittajaksi ja lopulta myös lehden päätoimittajaksi asti.
”Sydämeni lämpenee, kun selailen Arbetarbladetin 50 vuoden takaisia kellastuneita vuosikertoja. Sitä lehteä tehtiin rakkaudella!”
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.