Lähdin pois sieltä kun tajusin että kukaan ei välitä

Tästä tuli mieleen, ulkomaalaisten kertomukset leadership-ketjujen alla, omista havainnoistaan yrityskulttuurien todellisuuksista ja mitä painotuksia ja miten ajetaan. Yksi mielenkiintoinen havainto oli se vertailu siihen, että pitääkö olla ns likeability ominaisuuksia yksilöissä/johtajissa, silloin kun organisaatio on tuloksia hakeva ja painottava, jolloin ihmisten, varsinkaan johdossa oleteta olevan pidettyjä, koska pääpaino on hallinnoimisessa ja lopputulosten hakemisessa.

Oletus on, että kun nousevat organisaatio kaavioissa, heille kertyisi sen verran ammattiosaamista, että heitä kuunnellaan ja ns arvotetaan sen johdosta ei sen johdosta mitä ovat ihmisinä. Ts erityisesti isoissa organisaatioissa odottavat vuoroaan päästä pykälän ylemmäs muita, jolloin loppuu likeability vertailu ja odotus, kohtaavat ihmisiä kuin laivat yössä.

Tietysti, tässä on se vaara, että jos tietyt asiat eivät ole vaakakupissa tasapainossa, esim on huono johtajuutta, mikromanageeraamista ym, se itsessään syö mahdollisuuksia kaikilta ympäristössä tavoite ohjautuvuuteen, rakentavan palautteen kautta.

Ulkomaalaiset ketjuissa puhuvat mukavan avoimesti havainnoistaan, ehkä heillä on miljoonaympäristö ja voivat vapaammin ilmaista kokemuksiaan/havaintojaan, toivomuksena että se johtaisi parempaan (ymmärykseen), suomihavainnoijat ovat yleensä aika kärjistyksiä eikä kovin havainnointipohjaisia, jolla pyrittäisiin miettimään mitkä on ne tekijät mitä oikeasti halutaan nykymaailmassa painottaa, hakea?

Takaisin voi aina mennä