Ongelma on

koko ajan ollut se ettei ole ollenkaan saanut hengähtää rauhassa ja se on jatkunut kymmenen vuoden ajan! Kysykää itseltänne, miltä tuntuisi elää painostettuna noin kauan ja on tapahtunut paljon sellaista, mikä oikeastaan on rangaistavaa tomintaa. Ei ole saanut hengähtää, vaikka olisi ollut lomaa, joka saa..naan päivä elämää on häiritty tavalla tai toisella, ei ole ollut mitään paikkaa missä sitä ei olisi ollut! Se on ollut pysyvä painajainen, joten onko ihme että erityispiirteinen on voinut huonosti koko sen ajan! Projekti on estänyt ihmisiin tutustumisen, koska ahdistus on ollut joka päivässä läsnä! Ainoa mikä siihen auttaa että luottamus ihmisiin tulee takaisin on se, että kaikenlainen esitys lopetetaan kokonaan ja seurataan sitä, auttaako se siihen että luottamus ihmisiin tulee takaisin. Aikaa mahdollisesti lisätään jos siihen koetaan tarvetta. Tilanne on hiukan samanlainen kuin kauan kestäneen avioeron jälkeen. Riippuen siitä minkälainen avioliitto on ollut, tarvitaan aikaa vähemmän tai enemmän siihen, että elämänsä kokee taas hyväksi ja mielekkääksi ja väsymys poistuu. Sitä ns. kertomista ei saa näkyä eikä kuulua enää missään, koska se on juuri sitä mikä on vienyt jatkuvasti toistettuna kaikki voimat! Useista pyynnöistä huolimatta se ei ole loppunut ja siksi se tuntuu aina pelkästään tarkoitukselliselta kiusaamiselta!!Sitten vuoden tai kahden vuoden päästä vointi on hyvä ja silloin on mahdollista että uuden ystävän löytäminen tulisi ajankohtaiseksi! Ei erityispiirteinen ja tuskin eierityispiirteinenkään jaksa vuosien väsymyksen jälkeen edes ajatella uutta ihmissuhdetta kenenkään kanssa! Sen tietää varmasti ihan jokainen, joka on joutunut kokemaan kauan kestävää väsymystä ja ahdistusta syystä tai toisesta!!