Star Wars on pilalla.

Erityisesti Disneyl on unohtanut tarinankerronnan perusteet. Kaikki vanha on liian "perinteistä" ja "patriarkkaalista" ja tulos on hirveää mössöä. Uusin Star-Wars -sarja "The Acolyte" juuri kanseloitiin, kun se oli "taiteellisesti" ja taloudellisesti täysi katastrofi. Se kaatui paljolti tähän samaan "vahvoja naishahmoja modernille yleisölle" -tuubaan.

Tätä asennetta kuvaa hyvin juuri tuo Luken ja Rayn ero. Luke harjoittelee ja häntä valmennetaan, mutta Ray vain ryhtyy Jediksi ja koska on nuori voimakas naisshahmo, niin tietenkin se onnistuu ponnistelematta. Kaikista kamalinta tietenkin olisi jos Rayta valmentaisi joku vanhempi mies - kuten Luke. Patriarkkaalista hapatusta! Siksi Luke kuvataan elämään pettyneenä luuserina, jota elää piilossa autiolla saarella ja jota ei kiinnosta enää mikään ja joka odottaa vain kuolemaa, joka sitten seuraavassa elokuvassa tuleekin.

Tämä sama ilmiö toistuu, kun katsoin sukulaislasten kanssa joku aika sitten uusimman Mulanin, joka oli livenäyttelijöillä tehty adaptaatio vanhasta piirretystä. Mutta se ei ollut mikään 1:1 kopio, vaan paljasti hyvin missä on nykykerronnan vika.

Vanhassa piirretyssä tyttö (Mulan), jonka perheessä ei ole lähettää poikaa sotilaaksi, tekeytyy pojaksi ja värväytyy armeijaan. Tästä seuraa tuskainen, mutta määrätietoinen ponnistelu, jossa fyysisesti miehiä heikompi Mulan joutuu tekemään töitä kahta kovemmin ja korvaamaan fyysisen voiman puutteet muilla taidoillaan ja sitkeän työn tuloksena onnistuu tulemaan taitavaksi sotilaaksi.

Uudessa Mulanissa tavotteiden eteen ponnistelu, opiskelu ja harjoittelu on niin last season ja Mulan nyt vaan päättää ruveta sotilaakssi ja on heti mustan vyön martial arts mestari jolle kaikki käy luonnostaan. Sanoma on, että riittää kun vain päättää olla hyvä kaikessa, niin myös on. Elävässä elämässä ei vain ole eikä tuollainen hahmo ole millään tavalla samaistuttava.

Tämä on rappiota.