monella on varmaankin se tilanne että on ihastunut, mutta ei ole pokkaa mennä kertomaan tästä ihastuksen kohteelle vaikka haluttaisi kovastikin...
ne, jotka ovat saaneet kerättyä tarpeeksi rohkeutta tunteiden tunnustamiseen niin heiltä olisi kiva kuulla kokemuksia. itse sain tunnustukseni jo tehtyä, ja vaikka mies ei ollutkaan kiinnostunut minusta muuten kuin kaverimielessä niin olen silti ylpeä itsestäni, että uskalsin. tunteiden paljastaminen ei nimittäin ole helppoa! ja ehkä muiden kokemuksista nekin, jotka eivät ole vielä uskaltaneet lähestyä ihastustaan, voisivat saada lisää rohkeutta ja itsevarmuutta.
ne, jotka ovat saaneet kerättyä tarpeeksi rohkeutta tunteiden tunnustamiseen niin heiltä olisi kiva kuulla kokemuksia. itse sain tunnustukseni jo tehtyä, ja vaikka mies ei ollutkaan kiinnostunut minusta muuten kuin kaverimielessä niin olen silti ylpeä itsestäni, että uskalsin. tunteiden paljastaminen ei nimittäin ole helppoa! ja ehkä muiden kokemuksista nekin, jotka eivät ole vielä uskaltaneet lähestyä ihastustaan, voisivat saada lisää rohkeutta ja itsevarmuutta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
kerroin tunteistani eräälle pojalle joskus, ja rakkaudesta sokeana en osannut nähdä että tämä vain käytti tavallaan hyväksi, vaikka emme mihinkään sänkyasteelle edenneetkään.. sen jälkeen tuli olo että uskaltaako sitä koskaan enää tehdä aloitetta. No kyllä sitä uskalsi, olin ihastunut erääseen mieheen joka sattumalta oli kerran samassa baarissa. menin hänen viereensä istumaan ja sanoin vain tyhmänä moi :) no kävi ilmi että hänkin oli ollut minuun jo kauan ihastunut (ja minä en ollut huomannut mitään!!??) olimmekin sitten monta vuotta yhdessä..
Mun kokemus on se, että mies ystävällisesti vain ilmoitti, että kyllähän sä muuten, MUTTA.. Eli ei. Sitten jälkeenpäin kavereidensa kanssa naureskelivat, että mitähän mäkin itsestäni luulin.. Vaikka sen ymmärtää, ettei kelvannut, vaikka mies antoikin niin ymmärtää, niin hävettää kyllä pitkään.
ei minkäänlaista vastakaikua..tavallaan en sitä uskaltanut odottaakaan.:(
olisihan se ollut liian moraalisesti tuomittavaa, mutta...no..ei mitään.
elämä jatkuu, ehkä joskus unohdan.