Juoksen aution kaupungin pimeitä katuja. Missään ei näy auttavia ihmisiä ja katuvalotkin vain paljastavat minut kolmelle takaa-ajaajalleni. Käännyn pimeälle pikkukujalle toiveenani eksyttää heidät. Edessäni on tiiliseinä. Käännyn kauhuissani katsomaan taakseni. He ovat siinä, seisovat rivissä ja hymyilevät. He aloittavat hakkaamiseni. Eniten minua lyö mies, jonka tiedän miehekseni, vaikka en ole häntä elävässä elämässä koskaan nähnyt. Hän hymyilee voitonriemuisesti kaatuessani maahan iskujen voimasta ja menetteässäni tajuntani. Uni loppuu.
Telmin metsässä suuren karhun kanssa. Painimme leikkimielisesti ja olen onnellinen. Olemme parhaat ystävät. Äkkiä karhu lähtee juoksemaan pois päin tarkoituksenaan saada minut seuraamaan sitä. Säikähdän, koska aavistan vaaran. Karhu pienenee kooltaan pennuksi. Kuvakulma vaihtuu. Näen karhuni hiekkätörmän yläpuolella kun tuntemani metsästäjä ampuu sitä. Juoksen kauhuissani karhuni luokse ja nostan sen syliini. Sylissäni pennuksi muuttunut karhu pienenee edelleen ja muuttuu ihmislapsen kokoiseksi. Uni loppuu.
Lennän suuren linnun selässä halki metsän, vaatteni ovat kuin keijukaisprinsessan. Metsän puut ovat todella suuria ja mahtavia. Metsässä elelee metsän kansaa, maahisia tms. ja näen heidän vilahtelevan siellä täällä puiden ja aluskasvillisuuden joukossa. Sydämessäni on suuri hätä päästä lapseni luokse ja pelastaa hänet joltain hyvin suurelta vaaralta. Tiedän heidän olevan tulossa ja minun on ennätettävä ensin pelastamaan lapseni.
Sama uni on toistunut useammin, mutta hieman eri muodossa. Jotkut uhkaavat lapseni henkeä ja minun on pelastettava hänet. Olen aina matkalla pelastamaan häntä, mutta koskaan en näe vaaran aiheuttajia tai lastani. Sinänsä mielenkiintoista, koska oikeassa elämässä minulla ei ole lapsia ainakaan vielä.
Telmin metsässä suuren karhun kanssa. Painimme leikkimielisesti ja olen onnellinen. Olemme parhaat ystävät. Äkkiä karhu lähtee juoksemaan pois päin tarkoituksenaan saada minut seuraamaan sitä. Säikähdän, koska aavistan vaaran. Karhu pienenee kooltaan pennuksi. Kuvakulma vaihtuu. Näen karhuni hiekkätörmän yläpuolella kun tuntemani metsästäjä ampuu sitä. Juoksen kauhuissani karhuni luokse ja nostan sen syliini. Sylissäni pennuksi muuttunut karhu pienenee edelleen ja muuttuu ihmislapsen kokoiseksi. Uni loppuu.
Lennän suuren linnun selässä halki metsän, vaatteni ovat kuin keijukaisprinsessan. Metsän puut ovat todella suuria ja mahtavia. Metsässä elelee metsän kansaa, maahisia tms. ja näen heidän vilahtelevan siellä täällä puiden ja aluskasvillisuuden joukossa. Sydämessäni on suuri hätä päästä lapseni luokse ja pelastaa hänet joltain hyvin suurelta vaaralta. Tiedän heidän olevan tulossa ja minun on ennätettävä ensin pelastamaan lapseni.
Sama uni on toistunut useammin, mutta hieman eri muodossa. Jotkut uhkaavat lapseni henkeä ja minun on pelastettava hänet. Olen aina matkalla pelastamaan häntä, mutta koskaan en näe vaaran aiheuttajia tai lastani. Sinänsä mielenkiintoista, koska oikeassa elämässä minulla ei ole lapsia ainakaan vielä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
1.Tällainen pelko ja pakeneminen voi tulla jostain vanhasta tapahtumasta, jonka olet painanut unohduksiin alitajuntaasi, jossa olet kuin vertauskuvallisesti joutunut kuin seinää vasten ja sinua on uhattu, joka fyysisesti tai henkisesti. Olet ollut tosi ahtaalla. Voi olla joku esim. mieshenkilö, jonka voimaa olet pelännyt.
2. Karhu on sinun voimaeläimesi. Kun karhu pieneni, se viestitti sinulle, että olet voimakas silloinkin kun näytät herkkyytesi ja tunteesi, ollessasi sellainen luonnollinen itsesi ja uskallat näyttää sen. Tunteiden ja heikkouksien myöntäminen on vahvuutta. (Sen sijaan heikkouksien peittäminen kovan kuoren alle, on heikkoutta.)
3. Kuvaa sitä miten paljon itsestäsi välität. Olet huolissasi sisäisestä lapsestasi, omasta itsestäsi, haluat sille vain hyvää ja haluat auttaa itseäsi, koska arvostat ja rakastat itseäsi.