Joogagurut opettavat, että joogan avulla ihminen kasvaa henkisesti sekä kykenee lopulta saavuttamaan yhteyden maailmankaikkeuden hengen kanssa; gurujen sanoma on että joogan henkinen kasvu tekee ihmisestä terveen, hyvinvoivan, henkisesti vahvemman sekä kehittyneemmän. Joogan henkisen kasvun lupaukset ja joogan terveysvauriot ja erikoisesti gurujen vammat ovat osoitus siitä kuinka joogan takana on henkivaltojen petos.
Maailmankaikkeuden henki on saatanan henki, joka pettää ihmisiä joogan kautta. Jos joogan kautta päästäisin ihan oikeasti sellaiselle henkiselle tasolle, viisauteen, hyvään oloon ja valaistumiseen, josta jooga lupaa, niin johtavat gurut eivät olisi vaurioittaneet kehoansa joogan kautta. Tässä kohtaa myös paljastuu joogan petos, sillä se ei auta edes johtavia guruja tulemaan niin viisaiksi, että he eivät rikkoisi omaa kehoansa joogan kautta. Sen sijaan lukuisa, eli suuri määrä johtavia guruja on rikkonut oman kehonsa joogan kautta. Tämä todistaa, että "maailmankaikkeuden henki", eli saatana joka on joogan takana pyrkii rikkomaan ja satuttamaan ihmisiä. Henkivallat ohjaavat ihmisiä erilaisiin asentoihin, jotka enemmin tai myöhemmin rikkovat eri kehonosia.
Fysioterapeutti Matt Toddman sanoo, että selkäkivuista kärsivien tulee olla hyvin varovaisia harjoittaessaan joogaa. Hänen mukaansa joogasta voi olla jossain tapauksissa hyötyä, mutta monet jooga-asennot kuormittavat selkää liikaa. Esimerkiksi vuori ja kobra asanat voivat ärsyttää selkärankaa. Asennot joiden tarkoituksena on pidentää selkärankaa voivat aiheuttaa pahoja vahinkoja selkärangalle jos ne tekee väärin.
Lisää terveyshaittoja. Erään vaihtoehtoisen parantamisen yliopiston (alternativehealing.org) havaintojen ja tutkimusten mukaan joogan meditaatio opetus voi aiheuttaa seuraavia fysiologisia sekä psyykkisiä ongelmia: mania, psykoosi, aistiharhoja, masennus, itsemurha taipumus, hermoromahdus, sydämen sykkeen äkkinäinen nopeutuminen, krooninen kipu sekä jakautunut persoonallisuus.
Koska joogan takana vaikuttaa pahuuden henkivallat, jotka meditaation kautta vaikuttavat vahingollisesti ihmisen mieleen, niin siksi joogan harrastajilla esiintyy edellä kuvatun kaltaisia psyykkisiä sekä fyysisiä ongelmia.
Jooga-meditaation ja psykoosin välillä on selkeä yhteys. Joissakin raporteissa on kerrottu näistä yhtymäkohdista muun muassa näin: psykoosin oireet ovat ilmaantuneet heti meditaation jälkeen, meditaation harrastamisen jälkeen psykoosikohtaukset ovat lisääntyneet. Sisäisen oman tietoisuuden korostaminen meditaation kautta ei ole hyväksi monille skitsofrenia potilaille.
Pahuutta täynnä olevan sielunvihollisen pyrkimys on sairastuttaa ja vääristää ihmisen mieli. Kun ihminen joutuu kosketuksiin pahojen henkivaltojen kanssa meditaation kautta, niin sen seurauksena jotkut ihmiset joutuvat psykoosiin sekä alkavat kärsimään mielenterveysongelmista.
Jooga aiheuttaa ongelmia mm. polvissa (rusto ja nivelet), revähtymät ja venähdykset kaulan alueella jota erityisesti pääseisonta aiheuttaa. Notkeat tai notkeuteen taipuvaiset ihmiset voivat loukata itseään taipumalla liian syvälle asentoihin, jotka voivat tuottaa ongelmia. Terapeutti Jake Kennedy (Kennedy Brothers Physical Therapy in Boston) on kertonut että puolen vuoden aikana heidän viiden klinikan vastaanotolla joogan aiheuttamat kudos- ja nivelvammat ovat nelinkertaistuneet.
Monet joogan harrastajat puolustelevat joogan aiheuttamia terveysongelmia sanomalla, että urheilussakin tulee rasitusvammoja ja loukkaantumisia, niin miksei siis joogassakin. Jooga on henkisen kasvun opetusta, jossa ihmisille opetetaan, että jooga-asentojen ja liikkeiden kautta ihmisen kehittyy henkisen kasvun tiellä kohti viisautta ja valaistumista. Joogaa ja sen aiheuttamia vammoja ei voi verrata urheiluvammoihin, koska joogaa markkinoidaan viisauden ja terveyden lähteenä, joka ei riko ihmisen kehoa, vaan pitää sen hyvässä kunnossa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos joogan henkisen kasvun tie olisi totta, niin joogan kautta ihminen ei rikkoisi omaa kehoansa. Koska joogan henkisen kasvun tie perustuu saatanalliseen valheeseen, niin siksi joogan harrastajilla esiintyy niin paljon terveysongelmia.
Urheilussa tunnustetaan se että harjoittelu voi aiheuttaa erilaisia vammoja, mutta joogassa opetetaan, että joogan fyysiset harjoitteet tuovat terveyttä sekä auttavat korjaamaan erilaisia vammoja. Urheilua ja joogaa ei siis voi verrata keskenään, sillä urheilu tunnustaa reilusti erilaisten vammojen syntymisen mahdollisuuden harjoituksen kautta, mutta jooga opettaa että sen fyysinen harjoite parantaa ja edistää ruumiinterveyttä ja kuntoa. Näin voi aluksi tapahtuakin joogassa, mutta mitä pitemmälle joogan harrastaja etenee fyysisissä harjoituksissaan, niin sitä todennäköisemmin hän vaurioittaa omaa kehoansa.
Onko joogan hyötyjä sittenkin liioiteltu?
48
315
Vastaukset
- Anonyymi
Vai onko peräti niin ettei hyötyjä ole ollenkaan.
- Anonyymi
Jooga tarkoittaa ” yhteys”. Kun kristitty rukoilee, se on myös joogaa, kun muslimi rukoilee, se on myös joogaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jooga tarkoittaa ” yhteys”. Kun kristitty rukoilee, se on myös joogaa, kun muslimi rukoilee, se on myös joogaa.
Ei tarvitse gurua rukoillakseen - joogatakseen. Sitä paitsi nykyään on tuskin enää edes monia oikeita guruja jäljellä.
Lapsen ensimmäinen guru on äiti.
Seuraavat gurut ovat kaikki koulun opettajat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tarvitse gurua rukoillakseen - joogatakseen. Sitä paitsi nykyään on tuskin enää edes monia oikeita guruja jäljellä.
Lapsen ensimmäinen guru on äiti.
Seuraavat gurut ovat kaikki koulun opettajat.Ei tarvitse gurua rukoillakseen - joogatakseen. Sitä paitsi nykyään on tuskin enää edes monia oikeita guruja jäljellä.
Lapsen ensimmäinen guru on äiti.
Seuraavat gurut ovat kaikki koulun opettajat.
KRISTINUSKOSSA PAPPI, JOKA ANTAA NEUVOJA, ON KRISTITYLLE GYRU, ISLAMISSA MULLAH.
JUUTALAISUUDESSA RABBI JNE. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tarvitse gurua rukoillakseen - joogatakseen. Sitä paitsi nykyään on tuskin enää edes monia oikeita guruja jäljellä.
Lapsen ensimmäinen guru on äiti.
Seuraavat gurut ovat kaikki koulun opettajat.
KRISTINUSKOSSA PAPPI, JOKA ANTAA NEUVOJA, ON KRISTITYLLE GYRU, ISLAMISSA MULLAH.
JUUTALAISUUDESSA RABBI JNE.KRISTINUSKOSSA PAPPI, JOKA ANTAA NEUVOJA, ON KRISTITYLLE GURU,
ISLAMISSA MULLAH.
JUUTALAISUUDESSA RABBI JNE. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
KRISTINUSKOSSA PAPPI, JOKA ANTAA NEUVOJA, ON KRISTITYLLE GURU,
ISLAMISSA MULLAH.
JUUTALAISUUDESSA RABBI JNE.Nykyään puhutaan jostakusta, joka kutsuu itseään Sadhguruksi. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä oikean gurun kanssa.
Sadhguru on eräänlainen titteli, teeskentely, rooli-maailman pelastaja. Nykyään sanalla ”guru” on täysin erilainen merkitys. Tämä sana "guru" on levinnyt länsimaihin ja tarkoittaa jotain sellaista kuin bisnesguru, seksiguru jne.
Sanan "guru" koko merkitys on siis hävinnyt nykyään kokonaan. Jos tarkastelemme "Upanishadin" Vedalaisia tekstejä, niissä sanotaan, että sillä sanalla on kaksi ominaisuutta: (sanskritin kielellä) joka suomeksi tarkoittaisi: hän on kuullut Vedat-Shruti. Hän on tuntenut Vedat (omaksunut Vedat). Ja koska hän tuntee Vedat, hän soveltaa niitä käytäntöön. Brahma-niṣṭham.
Guru on siis se, joka tuntee (kaikki) Vedat ja toteuttaa niitä käytännössä, elää niiden mukaan.
Mutta ne, jotka nykyään kutsuvat itseään guruksi, eivät ole todellisia guruja.
Niin sanotusta Sadhgurusta saa sen vaikutelman, että hän ei tunne lainkaan Veda-tekstejä.
Vedalaisen perinteen mukaan aito guru antaa jatkuvasti viitteitä (linkkejä) siitä, mistä hän on saanut tietonsa. Aito guru ei itse keksi mitään, vaan kertoo, mitä hän tietää teksteistä.
Sadhguru ei siis ole lainkaan guru, hänellä on vain gurun imago. Hän ei opeta henkistä tietoa, hän ei opeta Vedoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyään puhutaan jostakusta, joka kutsuu itseään Sadhguruksi. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä oikean gurun kanssa.
Sadhguru on eräänlainen titteli, teeskentely, rooli-maailman pelastaja. Nykyään sanalla ”guru” on täysin erilainen merkitys. Tämä sana "guru" on levinnyt länsimaihin ja tarkoittaa jotain sellaista kuin bisnesguru, seksiguru jne.
Sanan "guru" koko merkitys on siis hävinnyt nykyään kokonaan. Jos tarkastelemme "Upanishadin" Vedalaisia tekstejä, niissä sanotaan, että sillä sanalla on kaksi ominaisuutta: (sanskritin kielellä) joka suomeksi tarkoittaisi: hän on kuullut Vedat-Shruti. Hän on tuntenut Vedat (omaksunut Vedat). Ja koska hän tuntee Vedat, hän soveltaa niitä käytäntöön. Brahma-niṣṭham.
Guru on siis se, joka tuntee (kaikki) Vedat ja toteuttaa niitä käytännössä, elää niiden mukaan.
Mutta ne, jotka nykyään kutsuvat itseään guruksi, eivät ole todellisia guruja.
Niin sanotusta Sadhgurusta saa sen vaikutelman, että hän ei tunne lainkaan Veda-tekstejä.
Vedalaisen perinteen mukaan aito guru antaa jatkuvasti viitteitä (linkkejä) siitä, mistä hän on saanut tietonsa. Aito guru ei itse keksi mitään, vaan kertoo, mitä hän tietää teksteistä.
Sadhguru ei siis ole lainkaan guru, hänellä on vain gurun imago. Hän ei opeta henkistä tietoa, hän ei opeta Vedoja.Voimmeko päätellä, että uskonto on vain kaukainen näkemys Jumalasta?
Se riippuu siitä, miten uskonto ymmärretään. Se on laaja termi erilaisille uskovien ja harjoittajien ryhmille. Korkeimmassa merkityksessään sana voidaan kääntää "rakkaudella täytetyksi hartaudeksi". Sen saavuttamisessa on erilaisia vaiheita - tämäkin on uskontoa. On kuitenkin erotettava toisistaan kehityksen välivaiheet ja prosessin huipentuma.
On huomattava, että todellinen totuuden etsijä on kiinnostunut kommunikoimaan aidon Gurun kanssa. Häntä ei houkuttele uskomaan huijariin, joka on oppinut yllättämään hyväuskoiset ihmiset kaikenlaisilla tempuilla ja julistaa itsensä "vaatimattomasti" jumalaksi. ...Vielä tänäkin päivänä Intiassa on hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat edistyneet jonkin verran mystisten voimien kehittämisessä, ja lähes joka toinen ihminen on "yleisesti tunnustettu" jumalan inkarnaatio. Vielä kahdeksansataa vuotta sitten halpa temppu, jossa esineitä materialisoitiin tai sytytettiin tuleen kaukaa, olisi herättänyt useimmissa henkisesti koulutetuissa intialaisissa vain yhden reaktion: halun antaa muutaman rupian heitä huvittaneelle katutaikurille. Nyt kuitenkin, kun materialistisen primitivismin (empirismin) tiede on noussut etualalle ja mystisen joogan tuntemus on lähes kadonnut, tällaisista taikureista on tullut kuuluisia "kaikkivoipaisina jumalina".
Yhtä kysyttyjä sivistymättömän yleisön keskuudessa ovat itseriittoiset guru-opettajat, jotka kaatavat öljyä oppilaidensa aistillisten nautintojen liekkeihin ja kertovat heille, että jokainen ihminen on guru ja jumala itselleen. Kun epärehellinen ihminen haluaa saada hengellisen tiedon palvelemaan itseään, kaikkinäkevä Jumala lähettää hänelle sellaisen prostituoidun gurun, joka tyydyttää kaikki oppilaansa oikut. Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur selitti, että tällaiset "gurut" toimivat samassa roolissa kuin kotimaiset parturit ja pesijät.
Mutta todella vilpittömälle ihmiselle Krishna lähettää todellisen Gurudevin. Shastrojen mukaan todellisella henkisellä opettajalla on oltava tiettyjä ominaisuuksia.
...Lisäksi todellinen Gurudev voi olla vain sellainen, joka on saanut vihkimyksen gurulta katkeamattomassa opetuslapseuden ketjussa (Parampara)... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voimmeko päätellä, että uskonto on vain kaukainen näkemys Jumalasta?
Se riippuu siitä, miten uskonto ymmärretään. Se on laaja termi erilaisille uskovien ja harjoittajien ryhmille. Korkeimmassa merkityksessään sana voidaan kääntää "rakkaudella täytetyksi hartaudeksi". Sen saavuttamisessa on erilaisia vaiheita - tämäkin on uskontoa. On kuitenkin erotettava toisistaan kehityksen välivaiheet ja prosessin huipentuma.
On huomattava, että todellinen totuuden etsijä on kiinnostunut kommunikoimaan aidon Gurun kanssa. Häntä ei houkuttele uskomaan huijariin, joka on oppinut yllättämään hyväuskoiset ihmiset kaikenlaisilla tempuilla ja julistaa itsensä "vaatimattomasti" jumalaksi. ...Vielä tänäkin päivänä Intiassa on hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat edistyneet jonkin verran mystisten voimien kehittämisessä, ja lähes joka toinen ihminen on "yleisesti tunnustettu" jumalan inkarnaatio. Vielä kahdeksansataa vuotta sitten halpa temppu, jossa esineitä materialisoitiin tai sytytettiin tuleen kaukaa, olisi herättänyt useimmissa henkisesti koulutetuissa intialaisissa vain yhden reaktion: halun antaa muutaman rupian heitä huvittaneelle katutaikurille. Nyt kuitenkin, kun materialistisen primitivismin (empirismin) tiede on noussut etualalle ja mystisen joogan tuntemus on lähes kadonnut, tällaisista taikureista on tullut kuuluisia "kaikkivoipaisina jumalina".
Yhtä kysyttyjä sivistymättömän yleisön keskuudessa ovat itseriittoiset guru-opettajat, jotka kaatavat öljyä oppilaidensa aistillisten nautintojen liekkeihin ja kertovat heille, että jokainen ihminen on guru ja jumala itselleen. Kun epärehellinen ihminen haluaa saada hengellisen tiedon palvelemaan itseään, kaikkinäkevä Jumala lähettää hänelle sellaisen prostituoidun gurun, joka tyydyttää kaikki oppilaansa oikut. Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur selitti, että tällaiset "gurut" toimivat samassa roolissa kuin kotimaiset parturit ja pesijät.
Mutta todella vilpittömälle ihmiselle Krishna lähettää todellisen Gurudevin. Shastrojen mukaan todellisella henkisellä opettajalla on oltava tiettyjä ominaisuuksia.
...Lisäksi todellinen Gurudev voi olla vain sellainen, joka on saanut vihkimyksen gurulta katkeamattomassa opetuslapseuden ketjussa (Parampara)...Mutta todella vilpittömälle ihmiselle Krishna lähettää todellisen Gurudevin. Shastrojen mukaan todellisella henkisellä opettajalla on oltava tiettyjä ominaisuuksia.
...Lisäksi todellinen Gurudev voi olla vain sellainen, joka on saanut vihkimyksen gurulta katkeamattomassa opetuslapseuden ketjussa (Parampara)...
Nöyrä guru ei varmasti koskaan kutsuisi itseään Jumalaksi tai suureksi pyhimykseksi.
Nöyryys on se, mistä tietoisuuden todellinen henkinen kehitys alkaa. Jos joku ei ole nöyrä, miten hänet voidaan tunnustaa henkiseksi opettajaksi, henkisen täydellisyyden ruumiillistumaksi? Tällainen omahyväinen ja ylimielinen henkilö vain pettää seuraajiaan ja jättää heidät kohtalonsa armoille…
Mutta aito Guru. Hän antaa vilpittömälle oppilaalle todellisen voiman, jonka avulla oppilas voi luopua kaikista syntisistä kiintymyksistä ja kehittää sydämeensä todellista Jumalallista rakkautta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta todella vilpittömälle ihmiselle Krishna lähettää todellisen Gurudevin. Shastrojen mukaan todellisella henkisellä opettajalla on oltava tiettyjä ominaisuuksia.
...Lisäksi todellinen Gurudev voi olla vain sellainen, joka on saanut vihkimyksen gurulta katkeamattomassa opetuslapseuden ketjussa (Parampara)...
Nöyrä guru ei varmasti koskaan kutsuisi itseään Jumalaksi tai suureksi pyhimykseksi.
Nöyryys on se, mistä tietoisuuden todellinen henkinen kehitys alkaa. Jos joku ei ole nöyrä, miten hänet voidaan tunnustaa henkiseksi opettajaksi, henkisen täydellisyyden ruumiillistumaksi? Tällainen omahyväinen ja ylimielinen henkilö vain pettää seuraajiaan ja jättää heidät kohtalonsa armoille…
Mutta aito Guru. Hän antaa vilpittömälle oppilaalle todellisen voiman, jonka avulla oppilas voi luopua kaikista syntisistä kiintymyksistä ja kehittää sydämeensä todellista Jumalallista rakkautta.J. Favorsin, kirjasta "Henkinen soturi" 1:
KYSYMYS: Voisitteko keskustella yksityiskohtaisemmin eri kirjoitusten ja henkisten opettajien roolista tietoisuuden kehityksessä?
V: Raamattu, Koraani, Toora, Vedat, Puranat ja muut kirjoitukset sekä profeetat: Muhammed, Jeesus, Buddha, Zarathustra, Madhavacharya ja muut suuret opettajat, kaikilla näillä lähteillä on tärkeä rooli henkisessä kasvussa. Tietenkin törmäämme joskus häikäilemättömiin, epärehellisiin opettajiin, mutta kaikki todelliset opettajat täyttävät saman tehtävän. He antavat PAIKAAN, AIKAAN JA OLOSUHTEISIIN SOPIVAA TIETOA, joka on suunnattu auttamaan ihmiskuntaa sen henkisessä kehityksessä. Jos näitä tekstejä analysoi huolellisesti, huomaa, että pohjimmiltaan ne ovat hyvin samankaltaisia. Ainoa ero on tapa KOODATA TIETOA, jonka näiden tekstien kirjoittajat ovat valinneet.
Kaikissa uskonnollisissa perinteissä on eksoteerinen ja esoteerinen puoli. Eksoteerinen elementti liittyy filosofian ulkoiseen puoleen. Ihmiset, joille eksoteerinen puoli on tärkeämpi, ovat yleensä lahkolaisia ja ajavat uskontonsa yksinoikeutta. Ne, joita uskonnon esoteerinen puoli vetää puoleensa, etsivät syvempää uskonnollista kokemusta. Uskonnollisen järjestelmän syvyyksiä tutkimalla he pääsevät kosketuksiin universaalien totuuksien kanssa. He eivät koe muita uskonnollisia ryhmiä uhkana eivätkä siksi asetu niitä vastaan. Jos seuraamme suuria opettajia, joilla on täydellistä tietoa universaaleista totuuksista, etenemme varmasti henkisellä polulla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
J. Favorsin, kirjasta "Henkinen soturi" 1:
KYSYMYS: Voisitteko keskustella yksityiskohtaisemmin eri kirjoitusten ja henkisten opettajien roolista tietoisuuden kehityksessä?
V: Raamattu, Koraani, Toora, Vedat, Puranat ja muut kirjoitukset sekä profeetat: Muhammed, Jeesus, Buddha, Zarathustra, Madhavacharya ja muut suuret opettajat, kaikilla näillä lähteillä on tärkeä rooli henkisessä kasvussa. Tietenkin törmäämme joskus häikäilemättömiin, epärehellisiin opettajiin, mutta kaikki todelliset opettajat täyttävät saman tehtävän. He antavat PAIKAAN, AIKAAN JA OLOSUHTEISIIN SOPIVAA TIETOA, joka on suunnattu auttamaan ihmiskuntaa sen henkisessä kehityksessä. Jos näitä tekstejä analysoi huolellisesti, huomaa, että pohjimmiltaan ne ovat hyvin samankaltaisia. Ainoa ero on tapa KOODATA TIETOA, jonka näiden tekstien kirjoittajat ovat valinneet.
Kaikissa uskonnollisissa perinteissä on eksoteerinen ja esoteerinen puoli. Eksoteerinen elementti liittyy filosofian ulkoiseen puoleen. Ihmiset, joille eksoteerinen puoli on tärkeämpi, ovat yleensä lahkolaisia ja ajavat uskontonsa yksinoikeutta. Ne, joita uskonnon esoteerinen puoli vetää puoleensa, etsivät syvempää uskonnollista kokemusta. Uskonnollisen järjestelmän syvyyksiä tutkimalla he pääsevät kosketuksiin universaalien totuuksien kanssa. He eivät koe muita uskonnollisia ryhmiä uhkana eivätkä siksi asetu niitä vastaan. Jos seuraamme suuria opettajia, joilla on täydellistä tietoa universaaleista totuuksista, etenemme varmasti henkisellä polulla.On olemassa pimeitä voimia, jotka eivät aseta vastakkain vain rotua rotua vastaan ja heimoa heimoa vastaan, vaan myös uskontoa uskontoa vastaan. Voimakkaimmat demoniset entiteetit ovat asettuneet papiston keskuuteen ja aiheuttaneet suuria riitoja. Monet nykyisistä niin sanotuista henkisistä opettajista ovat itse asiassa yhteydessä näihin demonisiin energioihin, jotkut heistä ovat todella riivattuja. Jos esimerkiksi henkilö pystyy parantamaan sairaan ihmisen, se ei välttämättä tarkoita, että hänen voimansa tulee jumalallisista lähteistä. Henkilö voi kutsua koolle alempia entiteettejä, jotka tunkeutuvat hänen tietoisuuteensa ja antavat hänelle valtavat psyykkiset voimat. Tällaisia psyykkisiä voimia käytetään toisten orjuuttamiseen ja aineellisten vaikeuksien lisäämiseen. Tulevina vuosina meidän on oltava erityisen valikoivia tietolähteiden suhteen. Tutkikaa kontaktoreiden, mystikkojen, meedioiden, astrologien ja selvännäkijöiden elämää. Mitä he sanovat ja mitä he tekevät? Tuottavatko heidän saarnansa valaistumista ja vapautumista? Keskittyvätkö he rakkauden ja omistautumisen kulttuuriin vai valtaan, hallintaan ja aineelliseen manipulointiin? Tutki tarkemmin heidän elämäntapaansa - onko se vanhurskas vai syntinen? Tämä yksilön huolellinen analyysi auttaa sinua ymmärtämään, onko heidän polkunsa myönteinen vai kielteinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On olemassa pimeitä voimia, jotka eivät aseta vastakkain vain rotua rotua vastaan ja heimoa heimoa vastaan, vaan myös uskontoa uskontoa vastaan. Voimakkaimmat demoniset entiteetit ovat asettuneet papiston keskuuteen ja aiheuttaneet suuria riitoja. Monet nykyisistä niin sanotuista henkisistä opettajista ovat itse asiassa yhteydessä näihin demonisiin energioihin, jotkut heistä ovat todella riivattuja. Jos esimerkiksi henkilö pystyy parantamaan sairaan ihmisen, se ei välttämättä tarkoita, että hänen voimansa tulee jumalallisista lähteistä. Henkilö voi kutsua koolle alempia entiteettejä, jotka tunkeutuvat hänen tietoisuuteensa ja antavat hänelle valtavat psyykkiset voimat. Tällaisia psyykkisiä voimia käytetään toisten orjuuttamiseen ja aineellisten vaikeuksien lisäämiseen. Tulevina vuosina meidän on oltava erityisen valikoivia tietolähteiden suhteen. Tutkikaa kontaktoreiden, mystikkojen, meedioiden, astrologien ja selvännäkijöiden elämää. Mitä he sanovat ja mitä he tekevät? Tuottavatko heidän saarnansa valaistumista ja vapautumista? Keskittyvätkö he rakkauden ja omistautumisen kulttuuriin vai valtaan, hallintaan ja aineelliseen manipulointiin? Tutki tarkemmin heidän elämäntapaansa - onko se vanhurskas vai syntinen? Tämä yksilön huolellinen analyysi auttaa sinua ymmärtämään, onko heidän polkunsa myönteinen vai kielteinen.
Siksi jokaisen, joka vakavasti etsii todellista onnea, on löydettävä todellinen henkinen opettaja ja hyväksyttävä hänen suojeluksensa saamalla häneltä initiaatio. Todellinen guru on sellainen, joka mietiskelemällä Pyhien Kirjoitusten sanoja on ymmärtänyt niiden johtopäätökset ja kykenee vakuuttamaan muut näiden johtopäätösten totuudesta. Tällaisia suuria persoonallisuuksia, jotka ovat jättäneet syrjään kaikki aineelliset näkökohdat ja valinneet Korkeimman Herran turvapaikakseen, on pidettävä todellisina henkisinä opettajina.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi jokaisen, joka vakavasti etsii todellista onnea, on löydettävä todellinen henkinen opettaja ja hyväksyttävä hänen suojeluksensa saamalla häneltä initiaatio. Todellinen guru on sellainen, joka mietiskelemällä Pyhien Kirjoitusten sanoja on ymmärtänyt niiden johtopäätökset ja kykenee vakuuttamaan muut näiden johtopäätösten totuudesta. Tällaisia suuria persoonallisuuksia, jotka ovat jättäneet syrjään kaikki aineelliset näkökohdat ja valinneet Korkeimman Herran turvapaikakseen, on pidettävä todellisina henkisinä opettajina.
Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
Ylisielu ja chaitya guru
Paramatma ja chaitya guru ovat eri ilmiöitä. Koska Paramatma ei ole aktiivinen, Hän, Jumala Paramatmana, vain tarkkailee aktiviteettia, sielujen toimintaa. Hän ei innoita eikä myöskään auta heitä tässä hypostaasissa. Hän vain tarkkailee ja sillä tavalla on olemassa.
Kaksi lintua istuu puun oksalla — tämä on Upanishadien antama esimerkki. Yksi lintu nokkii hedelmää, syö hedelmää, Toinen lintu katsoo sitä (lintua, joka syö hedelmää). Tämä on Paramatman asema.
Ja chaitya guru on tämä: kun mieli on puhdas ja henkisen hyvän jano on läsnä, etsimistä jne., silloin toisinaan ylhäältä tulee apua mielelle, ja tätä ilmiötä kutsutaan chaitya guruksi, mutta sitä ei kuitenkaan tapahdu kaikille.
Tällaista apua ei saa jokainen, koska mielen on oltava puhdas. Jos mieli ei ole puhdas, chaitya gurun opastusta ei tule. Henkilö, joka on vilpitön etsijä... joskus jokin inspiraatio tulee hänelle, se laskeutuu (ylhäältä) hänen mieleensä...
Joskus tuo inspiraatio voi olla chaitya gurun antama ja joskus ei. Chaitya gurun asema ei ole konkreettista, epämääräinen status. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Srila Bhakti Sundar Govinda Dev-Goswami Maharaj
Ylisielu ja chaitya guru
Paramatma ja chaitya guru ovat eri ilmiöitä. Koska Paramatma ei ole aktiivinen, Hän, Jumala Paramatmana, vain tarkkailee aktiviteettia, sielujen toimintaa. Hän ei innoita eikä myöskään auta heitä tässä hypostaasissa. Hän vain tarkkailee ja sillä tavalla on olemassa.
Kaksi lintua istuu puun oksalla — tämä on Upanishadien antama esimerkki. Yksi lintu nokkii hedelmää, syö hedelmää, Toinen lintu katsoo sitä (lintua, joka syö hedelmää). Tämä on Paramatman asema.
Ja chaitya guru on tämä: kun mieli on puhdas ja henkisen hyvän jano on läsnä, etsimistä jne., silloin toisinaan ylhäältä tulee apua mielelle, ja tätä ilmiötä kutsutaan chaitya guruksi, mutta sitä ei kuitenkaan tapahdu kaikille.
Tällaista apua ei saa jokainen, koska mielen on oltava puhdas. Jos mieli ei ole puhdas, chaitya gurun opastusta ei tule. Henkilö, joka on vilpitön etsijä... joskus jokin inspiraatio tulee hänelle, se laskeutuu (ylhäältä) hänen mieleensä...
Joskus tuo inspiraatio voi olla chaitya gurun antama ja joskus ei. Chaitya gurun asema ei ole konkreettista, epämääräinen status.Diksha guru
Diksha on brahmanilainen vihkimys (henkinen vihkimys), jonka antaa todellinen henkinen opettaja, Sri Guru.
Diksha, Divya-Gyana, on prosessi, jonka kautta tai jonka ansiosta transsendentaalinen tieto välittyy oppilaalle opettajalta...
Dikshan eli vihkimyksen avulla henkinen opettaja antaa henkilölle henkisen elämän polulla neofyytin aseman. Tämän seremonian tarkoituksena on välittää henkistä tietoa ja samalla poistaa synnin ydin.
Diksha on n opetuslapseksi vihkimisriitti yleensä, erityisesti vaishnavismissa. Dikshaa, turvapaikan ottamista todellisen henkisen opettajan juuresta, pidetään ehdottoman välttämättömänä perimmäisen henkisen päämäärän saavuttamiseksi - joko vapautuminen syntymän ja kuoleman maailmasta (moksha) tai rakkaus Jumalaan omistautumisessa (prema-bhakti) ja yksilöllisen suhteen saavuttaminen Häneen (jossakin viidestä suuresta lajista) riippuen siitä, kuuluuko oppilas johonkin henkiseen perinteeseen.
Diksha muuttaa ihmistä henkisesti ja antaa hänelle pääsyn tietylle henkisen olemassaolon alueelle (edellyttäen tietenkin, että hän noudattaa henkisen opettajansa ohjeita ja henkisen harjoittelun periaatteita). Vaishnavismissa diksha on vihkimys Jumalan palvelemiseen ja Jumalalle omistautumiseen perustuvaan elämään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Diksha guru
Diksha on brahmanilainen vihkimys (henkinen vihkimys), jonka antaa todellinen henkinen opettaja, Sri Guru.
Diksha, Divya-Gyana, on prosessi, jonka kautta tai jonka ansiosta transsendentaalinen tieto välittyy oppilaalle opettajalta...
Dikshan eli vihkimyksen avulla henkinen opettaja antaa henkilölle henkisen elämän polulla neofyytin aseman. Tämän seremonian tarkoituksena on välittää henkistä tietoa ja samalla poistaa synnin ydin.
Diksha on n opetuslapseksi vihkimisriitti yleensä, erityisesti vaishnavismissa. Dikshaa, turvapaikan ottamista todellisen henkisen opettajan juuresta, pidetään ehdottoman välttämättömänä perimmäisen henkisen päämäärän saavuttamiseksi - joko vapautuminen syntymän ja kuoleman maailmasta (moksha) tai rakkaus Jumalaan omistautumisessa (prema-bhakti) ja yksilöllisen suhteen saavuttaminen Häneen (jossakin viidestä suuresta lajista) riippuen siitä, kuuluuko oppilas johonkin henkiseen perinteeseen.
Diksha muuttaa ihmistä henkisesti ja antaa hänelle pääsyn tietylle henkisen olemassaolon alueelle (edellyttäen tietenkin, että hän noudattaa henkisen opettajansa ohjeita ja henkisen harjoittelun periaatteita). Vaishnavismissa diksha on vihkimys Jumalan palvelemiseen ja Jumalalle omistautumiseen perustuvaan elämään.Diksha edistää henkisen tiedon hankkimista. Guru toimii tässä välttämättömänä välittäjänä, Jumalan valtuutettuna edustajana maan päällä. Henkinen opettaja, joka antaa vihkimyksen (diksha-guru), voi olla vain henkisesti kohonnut (tiettyjä henkisiä ominaisuuksia omaava) ja pätevä (Pyhiin kirjoituksiin ja menneisyyden pyhimysten henkiseen perintöön perehtynyt) henkilö. Lisäksi tällaisen pyhän henkilön on kuuluttava arvovaltaiseen guru-paramparaan, opetuslapseusketjuun, jossa henkinen tieto on siirtynyt opettajalta oppilaalle vääristelemättä vuosisatojen ajan.
Henkisen vihkimisseremonian, dikshan, jälkeen oppilas saa henkisen nimen ja pyhän mantran tai useita mantroja, joita on toistettava päivittäin koko elämänsä ajan. On olemassa muunkinlaisia dikshoja, kuten vihkimys sannyasaan (luostarielämään, luopunut elämäntapa) jne.
Täällä [kuolevaisten maailmassa] aineellinen näkökulma peittää aina henkisen virran alleen, puhtaus häiriintyy. Joskus Krishna tulee henkilökohtaisesti, joskus Hän lähettää väkensä, edustajansa. Ja sitten taas muodollisessa, puhtaassa tilassaan tämä ilmiö - totuus - vakiintuu (tai syntyy uudelleen). Puhtauden standardi on aina säilytettävä tai ylläpidettävä. Sanokaamme, että kun kuvaamme historiaa, kun kirjoitamme kronikkaa, jätämme monia historian henkilöitä pois. Ne, jotka olivat vähemmän päteviä, joilla oli vähemmän hyveitä, jätetään pois. ... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Diksha edistää henkisen tiedon hankkimista. Guru toimii tässä välttämättömänä välittäjänä, Jumalan valtuutettuna edustajana maan päällä. Henkinen opettaja, joka antaa vihkimyksen (diksha-guru), voi olla vain henkisesti kohonnut (tiettyjä henkisiä ominaisuuksia omaava) ja pätevä (Pyhiin kirjoituksiin ja menneisyyden pyhimysten henkiseen perintöön perehtynyt) henkilö. Lisäksi tällaisen pyhän henkilön on kuuluttava arvovaltaiseen guru-paramparaan, opetuslapseusketjuun, jossa henkinen tieto on siirtynyt opettajalta oppilaalle vääristelemättä vuosisatojen ajan.
Henkisen vihkimisseremonian, dikshan, jälkeen oppilas saa henkisen nimen ja pyhän mantran tai useita mantroja, joita on toistettava päivittäin koko elämänsä ajan. On olemassa muunkinlaisia dikshoja, kuten vihkimys sannyasaan (luostarielämään, luopunut elämäntapa) jne.
Täällä [kuolevaisten maailmassa] aineellinen näkökulma peittää aina henkisen virran alleen, puhtaus häiriintyy. Joskus Krishna tulee henkilökohtaisesti, joskus Hän lähettää väkensä, edustajansa. Ja sitten taas muodollisessa, puhtaassa tilassaan tämä ilmiö - totuus - vakiintuu (tai syntyy uudelleen). Puhtauden standardi on aina säilytettävä tai ylläpidettävä. Sanokaamme, että kun kuvaamme historiaa, kun kirjoitamme kronikkaa, jätämme monia historian henkilöitä pois. Ne, jotka olivat vähemmän päteviä, joilla oli vähemmän hyveitä, jätetään pois. ...Kun alkuperäinen [henkinen] virtaus on vääristynyt, alentunut, kun se on vääristynyt [mayan, illusorisen ympäristön, vaikutuksesta], tarvitaan Jumalan innoitusta sen elvyttämiseksi alkuperäiseen loistoonsa. Ja tätä varten tulevat joko Herra Itse tai asianomaiset henkilöt. [Henkisen tiedon virran] jatkuva luonne. Emme voi odottaa, että tämä virtaus pysyy aina muuttumattomana, ilman häiriöitä tai vääristymiä. Tämä on mahdotonta, joten todella janoiset ihmiset, jotka janoavat hengellistä totuutta, haluavat nähdä puhtaan asumisen [kirjaimellisesti] linjan, jossa tämä ilmiö asuu, mistä sitä voi etsiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun alkuperäinen [henkinen] virtaus on vääristynyt, alentunut, kun se on vääristynyt [mayan, illusorisen ympäristön, vaikutuksesta], tarvitaan Jumalan innoitusta sen elvyttämiseksi alkuperäiseen loistoonsa. Ja tätä varten tulevat joko Herra Itse tai asianomaiset henkilöt. [Henkisen tiedon virran] jatkuva luonne. Emme voi odottaa, että tämä virtaus pysyy aina muuttumattomana, ilman häiriöitä tai vääristymiä. Tämä on mahdotonta, joten todella janoiset ihmiset, jotka janoavat hengellistä totuutta, haluavat nähdä puhtaan asumisen [kirjaimellisesti] linjan, jossa tämä ilmiö asuu, mistä sitä voi etsiä.
Joku antoi merkittävän panoksen, sitten tämä tutkimus keskeytettiin, sitten tuli vaikkapa Newton, ja sitten Newtonin jälkeen, muutamaa sukupolvea myöhemmin, tuli Einstein. Näin ollen voi olla aukkoja, aukkoja, mutta lanka pysyy katkeamattomana, [se on] relejuoksu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joku antoi merkittävän panoksen, sitten tämä tutkimus keskeytettiin, sitten tuli vaikkapa Newton, ja sitten Newtonin jälkeen, muutamaa sukupolvea myöhemmin, tuli Einstein. Näin ollen voi olla aukkoja, aukkoja, mutta lanka pysyy katkeamattomana, [se on] relejuoksu.
Ja jos yritämme yhdistää, rakentaa ketjua, yhdistämme vain merkittäviä persoonallisuuksia: neroja, valopilkkuja. Henkisessä mielessä tilanne on sama: aukkoja, aukkoja. Ne, joilla on mentaalisia samskaroita, ennakkoluuloja, eivät kykene ymmärtämään henkisen totuuden luonnetta, heille guru-parampara on vain fyysistä jatkuvuutta. Mutta kun henkinen silmä avataan, silloin ihminen tajuaa: se, mikä oli läsnä acharyassa numero yksi, ei löydy acharyasta numero kaksi tai numero kolme. Alamme etsiä: mistä, mistä "numerosta" löytyy tämä puhtauden standardi, ensimmäisen acharyan puhtauden standardi?
Sampradaya on organisaatiomuoto henkisen tiedon säilyttämiseksi ja välittämiseksi. Gaudiya Vaishnavismin seuraajat kuuluvat sampradayaan nimeltä Brahma-Madhva-Gaudiya-sampradaya.
Sampradayaan kuuluvat arvovaltaiset henkiset Opettajat, jotka ovat saaneet Jumalalta Itseltään puhtaan henkisen tiedon opetuslapseusketjun kautta.
Sampradayamme välittömien henkisten opettajien nimet, jotka ovat peräisin itse Herra Krishnasta:
Srila Bhaktivinod Thakur
Srila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Maharaj (missiomme perustaja).
Srila Bhakti Sundar Govinda Maharaj
jne.
Sampradayamme on saanut alkunsa itse Herra Krishnasta, joka välitti henkisen tiedon ensimmäiselle elävälle olennolle Brahmalle.
Sampradaya - kirjaimellisesti. "täydellinen lahja", jossa henkinen tieto siirtyy opettajalta oppilaalle. Vaishnava-sampradayoja on neljä: 1) Brahma-, 2) Kumara , 3) Rudra-, 4) Sri-sampradaya.
"Neljän sampradayan Vaishnava-acharyat, nimittäin Vaishnava-acharyat:
Sri Ramanujacharya Sri sampradayassa, Sri Madhvacharya Brahma sampradayassa, Vishnuswami Rudra sampradayassa ja Nimbaditya Chatuhsana sampradayassa, puhdistavat koko maailmankaikkeuden läsnäolollaan. Mitkään muut mantrat kuin ne, jotka on saatu näiden sampradayojen opettajilta saadun henkisen vihkimysprosessin (diksha) kautta, eivät tuota toivottua tulosta."
Kaikkien näiden sampadayojen henkiset opettajat tulivat aineellisen maailman ulkopuolelta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja jos yritämme yhdistää, rakentaa ketjua, yhdistämme vain merkittäviä persoonallisuuksia: neroja, valopilkkuja. Henkisessä mielessä tilanne on sama: aukkoja, aukkoja. Ne, joilla on mentaalisia samskaroita, ennakkoluuloja, eivät kykene ymmärtämään henkisen totuuden luonnetta, heille guru-parampara on vain fyysistä jatkuvuutta. Mutta kun henkinen silmä avataan, silloin ihminen tajuaa: se, mikä oli läsnä acharyassa numero yksi, ei löydy acharyasta numero kaksi tai numero kolme. Alamme etsiä: mistä, mistä "numerosta" löytyy tämä puhtauden standardi, ensimmäisen acharyan puhtauden standardi?
Sampradaya on organisaatiomuoto henkisen tiedon säilyttämiseksi ja välittämiseksi. Gaudiya Vaishnavismin seuraajat kuuluvat sampradayaan nimeltä Brahma-Madhva-Gaudiya-sampradaya.
Sampradayaan kuuluvat arvovaltaiset henkiset Opettajat, jotka ovat saaneet Jumalalta Itseltään puhtaan henkisen tiedon opetuslapseusketjun kautta.
Sampradayamme välittömien henkisten opettajien nimet, jotka ovat peräisin itse Herra Krishnasta:
Srila Bhaktivinod Thakur
Srila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur.
Srila Bhakti Rakshak Sridhar Maharaj (missiomme perustaja).
Srila Bhakti Sundar Govinda Maharaj
jne.
Sampradayamme on saanut alkunsa itse Herra Krishnasta, joka välitti henkisen tiedon ensimmäiselle elävälle olennolle Brahmalle.
Sampradaya - kirjaimellisesti. "täydellinen lahja", jossa henkinen tieto siirtyy opettajalta oppilaalle. Vaishnava-sampradayoja on neljä: 1) Brahma-, 2) Kumara , 3) Rudra-, 4) Sri-sampradaya.
"Neljän sampradayan Vaishnava-acharyat, nimittäin Vaishnava-acharyat:
Sri Ramanujacharya Sri sampradayassa, Sri Madhvacharya Brahma sampradayassa, Vishnuswami Rudra sampradayassa ja Nimbaditya Chatuhsana sampradayassa, puhdistavat koko maailmankaikkeuden läsnäolollaan. Mitkään muut mantrat kuin ne, jotka on saatu näiden sampradayojen opettajilta saadun henkisen vihkimysprosessin (diksha) kautta, eivät tuota toivottua tulosta."
Kaikkien näiden sampadayojen henkiset opettajat tulivat aineellisen maailman ulkopuolelta.TOTUUS PALJASTUU eläville olennoille SIINÄ MÄÄRIN, KUIN NE VOIVAT HAVAITA SEN PAIKAN, AJAN JA OLOSUHTEIDEN MUKAAN. Se ILMENEE ERIASTEISESTI Raamatussa, Koraanissa, Vedoissa ja muissa kirjoituksissa.
Eri ihmisillä on erilainen ajattelutapa, joten vaikuttaa siltä, että tietty ihmisryhmä voi omaksua sen.
Täydellinen Totuus esitetään joskus tietämättömien ihmisten hyväksi tavallisen uskonnon muodossa, joka SALLII KOMPROMISSIN maallisten pyrkimysten kanssa.
ON ERILAISIA TASOJA MYÖS VEDALAISESSA TIEDOSSA, jotka riippuvat siitä, miten ihmiset voivat vastaanottaa ja sisäistää nämä tiedot - kohderyhmästä ja gunoista jne. riippuen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
TOTUUS PALJASTUU eläville olennoille SIINÄ MÄÄRIN, KUIN NE VOIVAT HAVAITA SEN PAIKAN, AJAN JA OLOSUHTEIDEN MUKAAN. Se ILMENEE ERIASTEISESTI Raamatussa, Koraanissa, Vedoissa ja muissa kirjoituksissa.
Eri ihmisillä on erilainen ajattelutapa, joten vaikuttaa siltä, että tietty ihmisryhmä voi omaksua sen.
Täydellinen Totuus esitetään joskus tietämättömien ihmisten hyväksi tavallisen uskonnon muodossa, joka SALLII KOMPROMISSIN maallisten pyrkimysten kanssa.
ON ERILAISIA TASOJA MYÖS VEDALAISESSA TIEDOSSA, jotka riippuvat siitä, miten ihmiset voivat vastaanottaa ja sisäistää nämä tiedot - kohderyhmästä ja gunoista jne. riippuen.Brahma-Madhva-Gaudiya Sampradaya (Brahmā-Madhva-Gauḍīya-sampradāya)
Tämä vedalainen tieto polveutuu Brahmasta. Vedalaisen käsityksen mukaan nämä sampradayat alkoivat maailmankaikkeuden luomisesta ja kestävät nykyhetkeen asti tiedon siirtymisen johdonmukaisuuden vuoksi kaikki aiemmat gurut ovat läsnä nykyisen henkisen mestarin opetuksissa. Vedainen prosessi varmistaa, että siirto pysyy puhtaana varmistamalla lähettäjän pätevyyden.
AJAN MYÖTÄ KAIKKIA, mikä ei tule Paramparan kautta, vääristyy. Näin voi tapahtua myös Paramparasta saadun tiedolle. Uskonnoista haarautuu monia sivuhaaroja, jotka poikkeavat suuresti alkuperäisestä sanomasta. Alkuperäisestä sanomasta ei siis ole paljon mitään jäljellä. MUTTA kun (paramparan kautta tapahtuva) tieto alkaa ajan myötä muuttua, Jumala Itse laskeutuu planeetallemme tai lähettää avataransa - niin silloin Veda-tieto on jälleen eheytynyt. Se pysyy siis alkuperäisenä. Näin se on ollut ja tulee olemaan myös jatkossa. Aina.
Kun alkuperäinen [henkinen] virtaus on vääristynyt, vähentynyt [mayan, illusorisen väliaineen, vaikutuksesta], tarvitaan Jumalallistamista, jotta ilmiö voidaan herättää henkiin alkuperäisessä loistossaan. Ja tätä tarkoitusta varten tulee joko Jumala itse tai asianomaiset ihmiset. [Henkisen tiedon virran] keskeytymätön luonne. Emme voi odottaa, että tämä virtaus pysyy aina muuttumattomana, ilman häiriöitä tai vääristymiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Brahma-Madhva-Gaudiya Sampradaya (Brahmā-Madhva-Gauḍīya-sampradāya)
Tämä vedalainen tieto polveutuu Brahmasta. Vedalaisen käsityksen mukaan nämä sampradayat alkoivat maailmankaikkeuden luomisesta ja kestävät nykyhetkeen asti tiedon siirtymisen johdonmukaisuuden vuoksi kaikki aiemmat gurut ovat läsnä nykyisen henkisen mestarin opetuksissa. Vedainen prosessi varmistaa, että siirto pysyy puhtaana varmistamalla lähettäjän pätevyyden.
AJAN MYÖTÄ KAIKKIA, mikä ei tule Paramparan kautta, vääristyy. Näin voi tapahtua myös Paramparasta saadun tiedolle. Uskonnoista haarautuu monia sivuhaaroja, jotka poikkeavat suuresti alkuperäisestä sanomasta. Alkuperäisestä sanomasta ei siis ole paljon mitään jäljellä. MUTTA kun (paramparan kautta tapahtuva) tieto alkaa ajan myötä muuttua, Jumala Itse laskeutuu planeetallemme tai lähettää avataransa - niin silloin Veda-tieto on jälleen eheytynyt. Se pysyy siis alkuperäisenä. Näin se on ollut ja tulee olemaan myös jatkossa. Aina.
Kun alkuperäinen [henkinen] virtaus on vääristynyt, vähentynyt [mayan, illusorisen väliaineen, vaikutuksesta], tarvitaan Jumalallistamista, jotta ilmiö voidaan herättää henkiin alkuperäisessä loistossaan. Ja tätä tarkoitusta varten tulee joko Jumala itse tai asianomaiset ihmiset. [Henkisen tiedon virran] keskeytymätön luonne. Emme voi odottaa, että tämä virtaus pysyy aina muuttumattomana, ilman häiriöitä tai vääristymiä.Miksi maailmassa on niin paljon erilaisia uskontoja?
Srimad Bhagavatamissa Uddhava kysyy saman kysymyksen: "Miksi maailmassa on niin paljon opetuksia, jotka väittävät olevansa uskonto?". Viekö kukin niistä yksinään minut päämäärääni, vai onko niillä jokin porrastus?"
Krishna vastasi hänelle:
"Luomisen kynnyksellä panin uskonnon totuudet Luoja Brahman sydämeen, ja häneltä ne siirtyivät hänen opetuslapsilleen.
Mutta kun nämä opetuslapset välittivät näitä totuuksia muille, he muuttivat niitä hieman omien kykyjensä mukaan.
Kun annoin tämän tiedon Brahmalle, se oli yksi. Brahma kertoi sen opetuslapsilleen, ja kun he ottivat sen sydämeensä, se meni sisään, mutta hieman muunneltuna.
Kun he puolestaan välittivät tätä tietoa oppilailleen, se muuttui vielä enemmän.
Se menetettiin aineellisen maailman vääristävän luonteen vuoksi. Tieto vääristyi ensinnäkin silloin, kun se vastaanotettiin, ja toiseksi silloin, kun sitä välitettiin.
Alkuperäinen tieto on siis vähitellen vääristynyt, ja nyt näemme, että uskonnon maailma on kuin viidakko. ... Ja näiden muunneltujen laskevien oppien vastapainoksi ihmismielestä on noussut esiin vastakkaisia, nousevia oppeja, kuten ateismi. Siksi löydämme tällaisen viidakon.
Kun uskonto on täysin rappeutunut, Jumala tulee uudelleen tai lähettää edustajansa ja neuvoo häntä: "Mene ja korjaa kaikki."
Emme voi odottaa, että tämä henkien tiedon virtaus pysyy aina muuttumattomana, ilman häiriöitä tai vääristymiä.
Ja tämä koskee kaikkia maailman uskontoja. Miksi idässä tiedetään se, mutta lännen uskonnot eivät hyväksy sitä?
MUTTA kun (paramparan kautta tapahtuva) tieto alkaa ajan myötä muuttua, Jumala Itse laskeutuu planeetallemme tai lähettää avataransa - niin silloin Veda-tieto on jälleen eheytynyt.
Kristinuskosta puuttui Parampara-järjestelmä, joten sen lisäksi, että muut uskonnot ovat eri mieltä sen kanssa, kristinuskon eri suuntaukset ja lahkot myös taistelevat keskenään sen oikeellisuudesta. Helluntailaiset, luterilaiset, baptistit, metodistit ja muut kiistelevät jatkuvasti oppinsa oikeellisuudesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi maailmassa on niin paljon erilaisia uskontoja?
Srimad Bhagavatamissa Uddhava kysyy saman kysymyksen: "Miksi maailmassa on niin paljon opetuksia, jotka väittävät olevansa uskonto?". Viekö kukin niistä yksinään minut päämäärääni, vai onko niillä jokin porrastus?"
Krishna vastasi hänelle:
"Luomisen kynnyksellä panin uskonnon totuudet Luoja Brahman sydämeen, ja häneltä ne siirtyivät hänen opetuslapsilleen.
Mutta kun nämä opetuslapset välittivät näitä totuuksia muille, he muuttivat niitä hieman omien kykyjensä mukaan.
Kun annoin tämän tiedon Brahmalle, se oli yksi. Brahma kertoi sen opetuslapsilleen, ja kun he ottivat sen sydämeensä, se meni sisään, mutta hieman muunneltuna.
Kun he puolestaan välittivät tätä tietoa oppilailleen, se muuttui vielä enemmän.
Se menetettiin aineellisen maailman vääristävän luonteen vuoksi. Tieto vääristyi ensinnäkin silloin, kun se vastaanotettiin, ja toiseksi silloin, kun sitä välitettiin.
Alkuperäinen tieto on siis vähitellen vääristynyt, ja nyt näemme, että uskonnon maailma on kuin viidakko. ... Ja näiden muunneltujen laskevien oppien vastapainoksi ihmismielestä on noussut esiin vastakkaisia, nousevia oppeja, kuten ateismi. Siksi löydämme tällaisen viidakon.
Kun uskonto on täysin rappeutunut, Jumala tulee uudelleen tai lähettää edustajansa ja neuvoo häntä: "Mene ja korjaa kaikki."
Emme voi odottaa, että tämä henkien tiedon virtaus pysyy aina muuttumattomana, ilman häiriöitä tai vääristymiä.
Ja tämä koskee kaikkia maailman uskontoja. Miksi idässä tiedetään se, mutta lännen uskonnot eivät hyväksy sitä?
MUTTA kun (paramparan kautta tapahtuva) tieto alkaa ajan myötä muuttua, Jumala Itse laskeutuu planeetallemme tai lähettää avataransa - niin silloin Veda-tieto on jälleen eheytynyt.
Kristinuskosta puuttui Parampara-järjestelmä, joten sen lisäksi, että muut uskonnot ovat eri mieltä sen kanssa, kristinuskon eri suuntaukset ja lahkot myös taistelevat keskenään sen oikeellisuudesta. Helluntailaiset, luterilaiset, baptistit, metodistit ja muut kiistelevät jatkuvasti oppinsa oikeellisuudesta.Mitä tarkoittaa Parampara?
Parampara – tiedon perimysketju opettajalta oppilaalle. Parampara-järjestelmässä tieto siirtyy muuttumattomana sukupolvelta toiselle. Parampara-linjan kautta voidaan välittää monenlaista tietoa niin henmisellä alueella kuin taiteessa jne.
Parampara tunnetaan myös nimellä guru-shishya parampara tai guru-parampara, henkisten opettajien ketju tai opetuslapseusperimys, jonka kautta henkinen tieto siirtyy eteenpäin. Pyhien kirjoitusten mukaan tämän järjestelmän on perustanut Jumala itse, ja sen kautta tieto säilyy alkuperäisessä muodossaan. Parampara vahvistaa saadun tiedon totuuden tai auktoriteetin. Se auttaa välttämään keksintöjä ja todellisten arvojen korvaamista toissijaisilla arvoilla. Jokaisen henkistä tietoa jakavan gurun on myös itse kuuluttava paramparaan.
Vedan sanojen mukaan kolme asiaa jäävät kanssamme seuraavaan elämään: uskon syvyys, hyvien tekojen tulokset ja hurskaat henkiset jälkeläiset, jotka olemme kasvattaneet ja jotka jatkavat työtämme. Kaikki muu - rikkaus, maine, aistilliset nautinnot - katoaa maailmankaikkeuden lakien mukaisesti. Rikas mies voi syntyä köyhäksi ja oppinut tyhmäksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä tarkoittaa Parampara?
Parampara – tiedon perimysketju opettajalta oppilaalle. Parampara-järjestelmässä tieto siirtyy muuttumattomana sukupolvelta toiselle. Parampara-linjan kautta voidaan välittää monenlaista tietoa niin henmisellä alueella kuin taiteessa jne.
Parampara tunnetaan myös nimellä guru-shishya parampara tai guru-parampara, henkisten opettajien ketju tai opetuslapseusperimys, jonka kautta henkinen tieto siirtyy eteenpäin. Pyhien kirjoitusten mukaan tämän järjestelmän on perustanut Jumala itse, ja sen kautta tieto säilyy alkuperäisessä muodossaan. Parampara vahvistaa saadun tiedon totuuden tai auktoriteetin. Se auttaa välttämään keksintöjä ja todellisten arvojen korvaamista toissijaisilla arvoilla. Jokaisen henkistä tietoa jakavan gurun on myös itse kuuluttava paramparaan.
Vedan sanojen mukaan kolme asiaa jäävät kanssamme seuraavaan elämään: uskon syvyys, hyvien tekojen tulokset ja hurskaat henkiset jälkeläiset, jotka olemme kasvattaneet ja jotka jatkavat työtämme. Kaikki muu - rikkaus, maine, aistilliset nautinnot - katoaa maailmankaikkeuden lakien mukaisesti. Rikas mies voi syntyä köyhäksi ja oppinut tyhmäksi.Mitä mieltä olette nykyaikaisista guruista, jotka matkustavat ja popularisoivat henkisiä ajatuksia? Pitäisikö meidän luottaa heihin?
Jokaisella on paikkansa universaalissa harmoniassa. Kaikki kirkon papit eivät ole Kristuksen arvokkaita edustajia, mutta jos sanomme, että kaikki papit ovat vain kiireisiä tekemään rahaa uskovien tunteilla, loukkaamme Jumalaa ja hänen hartaitaan. Samanlainen vetää puoleensa samanlaista. Vilpitön ihminen löytää aina ihmisiä, jotka ovat henkisesti läheisiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä mieltä olette nykyaikaisista guruista, jotka matkustavat ja popularisoivat henkisiä ajatuksia? Pitäisikö meidän luottaa heihin?
Jokaisella on paikkansa universaalissa harmoniassa. Kaikki kirkon papit eivät ole Kristuksen arvokkaita edustajia, mutta jos sanomme, että kaikki papit ovat vain kiireisiä tekemään rahaa uskovien tunteilla, loukkaamme Jumalaa ja hänen hartaitaan. Samanlainen vetää puoleensa samanlaista. Vilpitön ihminen löytää aina ihmisiä, jotka ovat henkisesti läheisiä.Sanskritin sana "Guru" käännetään yleensä "raskas", toisin kuin "laghu", joka tarkoittaa "kevyttä". Mutta syvemmässä etymologisessa merkityksessä se tarkoittaa "Häntä, joka jumalallisilla ominaisuuksillaan ja jumalallisen voiman sankarillisten esimerkkien valolla hälventää tietämättömyyden pimeyden ihmissydämissä ja antaa itsensä varauksetta niille, jotka antautuvat ehdoitta ja itsestään unohtamatta…
…
Gurun ylevää asemaa eivät voi pitää ammattimaiset papit tai ne, jotka ansaitsevat elantonsa saarnaamalla. Itsekkäitä ihmisiä motivoivat henkilökohtaiset motiivit, itsekkyys ja turhamaisuus, eikä halu vilpittömästi ylistää Jumalaa ja auttaa langenneita sieluja, kuten todellinen henkinen opettaja tekee. Aivan kuten käsi ja jalka sidottuna oleva ihminen ei voi vapauttaa toista ihmistä, joka on samassa kurjassa tilanteessa, niin myös se, joka julistaa itseään guruksi, vaikka on mayan vallassa, ei pysty vapauttamaan toista langennutta sielua.
Henkisen opettajan valinta ei voi perustua perimään tai kastiin. Hänen tulisi olla Jumalan sanansaattaja, Krishnan suora edustaja. Siksi mitään maallisia ominaisuuksia ei voida ottaa huomioon gurun valinnassa. Jopa tavallisen maalaisjärjen mukaan lääkärin pojasta ei välttämättä tule tulevaisuudessa lääkäriä.
Tästä seuraa, että ne, jotka tavoittelevat aineellista hyötyä tai vapautumista, eivät voi olla guruja, koska he itse ovat puutteessa eivätkä ole saavuttaneet todellista henkistä asemaansa. Kun ihminen on menettänyt luonnollisen asemansa (Krishnan ikuinen palveleminen), on pakko joutua illusorisen energian, mayan, pettämäksi, joka pakottaa hänet käyttämään materiaa hyväkseen halujensa täyttämiseksi. Niinpä hän yrittää joskus täyttää tarpeensa ... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanskritin sana "Guru" käännetään yleensä "raskas", toisin kuin "laghu", joka tarkoittaa "kevyttä". Mutta syvemmässä etymologisessa merkityksessä se tarkoittaa "Häntä, joka jumalallisilla ominaisuuksillaan ja jumalallisen voiman sankarillisten esimerkkien valolla hälventää tietämättömyyden pimeyden ihmissydämissä ja antaa itsensä varauksetta niille, jotka antautuvat ehdoitta ja itsestään unohtamatta…
…
Gurun ylevää asemaa eivät voi pitää ammattimaiset papit tai ne, jotka ansaitsevat elantonsa saarnaamalla. Itsekkäitä ihmisiä motivoivat henkilökohtaiset motiivit, itsekkyys ja turhamaisuus, eikä halu vilpittömästi ylistää Jumalaa ja auttaa langenneita sieluja, kuten todellinen henkinen opettaja tekee. Aivan kuten käsi ja jalka sidottuna oleva ihminen ei voi vapauttaa toista ihmistä, joka on samassa kurjassa tilanteessa, niin myös se, joka julistaa itseään guruksi, vaikka on mayan vallassa, ei pysty vapauttamaan toista langennutta sielua.
Henkisen opettajan valinta ei voi perustua perimään tai kastiin. Hänen tulisi olla Jumalan sanansaattaja, Krishnan suora edustaja. Siksi mitään maallisia ominaisuuksia ei voida ottaa huomioon gurun valinnassa. Jopa tavallisen maalaisjärjen mukaan lääkärin pojasta ei välttämättä tule tulevaisuudessa lääkäriä.
Tästä seuraa, että ne, jotka tavoittelevat aineellista hyötyä tai vapautumista, eivät voi olla guruja, koska he itse ovat puutteessa eivätkä ole saavuttaneet todellista henkistä asemaansa. Kun ihminen on menettänyt luonnollisen asemansa (Krishnan ikuinen palveleminen), on pakko joutua illusorisen energian, mayan, pettämäksi, joka pakottaa hänet käyttämään materiaa hyväkseen halujensa täyttämiseksi. Niinpä hän yrittää joskus täyttää tarpeensa ...Sellaiset niin sanotut gurut ovat itse hädänalaisessa asemassa, ja siksi he eivät edes tavallisen maalaisjärjen mukaan pysty auttamaan toista ihmistä pois hädästä. Shastrat suosittelevat painokkaasti välttämään tällaisten ihmisten henkistä ohjausta. Ihmisen tulisi ottaa turvapaikka sellaisen hartaan hartaan jalkojen juuresta, joka palvelee Krishnaa jatkuvasti ja monin eri tavoin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sellaiset niin sanotut gurut ovat itse hädänalaisessa asemassa, ja siksi he eivät edes tavallisen maalaisjärjen mukaan pysty auttamaan toista ihmistä pois hädästä. Shastrat suosittelevat painokkaasti välttämään tällaisten ihmisten henkistä ohjausta. Ihmisen tulisi ottaa turvapaikka sellaisen hartaan hartaan jalkojen juuresta, joka palvelee Krishnaa jatkuvasti ja monin eri tavoin.
Vanhin -- Brahma-sampradaya
"Edellä mainituista neljästä sampradayasta Brahma-sampradaya on vanhin. Sen perustana oleva opettajien peräkkäisyys alkoi luomisen aikaan ja jatkuu tähän päivään asti."
Sampradayat välittävät tietoa katkeamattomassa muodossa.
"Nämä neljä vaisnava-sampradayaa, jotka noudattavat tiukasti guru-paramparan periaatteita, välittävät muuttumattomassa muodossa Vedojen, Vedantojen, Vedangojen ja kaiken teistisen kirjallisuuden sisältämää tietoa sopusoinnussa jumalallisen shrutin kanssa. He takaavat, että mitään osaa alkuperäisestä tiedosta ei ole muutettu, mitään ei ole lisätty tai vääristelty. Siksi, vaikka Brahma-vidyan alkuperä juontaa juurensa muinaisiin aikoihin, ei pitäisi olla epäilystäkään niiden kirjoitusten aitoudesta, joihin nämä arvovaltaiset traditiot perustuvat. Sampradaya on epäilemättä erinomainen ja ehdottoman välttämätön organisaatiomuoto ihmiskunnalle henkisen tiedon säilyttämisessä ja välittämisessä. Tästä syystä sat-sampradaya-järjestelmä on olemassa tässä maailmassa, ja kaikki suuret tietäjät ja pyhät muinaisista ajoista lähtien ovat jakaneet sen ylevät järjestäytymis- ja metodologiset periaatteet ja tulleet itse sen osallistujiksi ja kannattajiksi." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vanhin -- Brahma-sampradaya
"Edellä mainituista neljästä sampradayasta Brahma-sampradaya on vanhin. Sen perustana oleva opettajien peräkkäisyys alkoi luomisen aikaan ja jatkuu tähän päivään asti."
Sampradayat välittävät tietoa katkeamattomassa muodossa.
"Nämä neljä vaisnava-sampradayaa, jotka noudattavat tiukasti guru-paramparan periaatteita, välittävät muuttumattomassa muodossa Vedojen, Vedantojen, Vedangojen ja kaiken teistisen kirjallisuuden sisältämää tietoa sopusoinnussa jumalallisen shrutin kanssa. He takaavat, että mitään osaa alkuperäisestä tiedosta ei ole muutettu, mitään ei ole lisätty tai vääristelty. Siksi, vaikka Brahma-vidyan alkuperä juontaa juurensa muinaisiin aikoihin, ei pitäisi olla epäilystäkään niiden kirjoitusten aitoudesta, joihin nämä arvovaltaiset traditiot perustuvat. Sampradaya on epäilemättä erinomainen ja ehdottoman välttämätön organisaatiomuoto ihmiskunnalle henkisen tiedon säilyttämisessä ja välittämisessä. Tästä syystä sat-sampradaya-järjestelmä on olemassa tässä maailmassa, ja kaikki suuret tietäjät ja pyhät muinaisista ajoista lähtien ovat jakaneet sen ylevät järjestäytymis- ja metodologiset periaatteet ja tulleet itse sen osallistujiksi ja kannattajiksi."Meidän guru-paramparamme, opettajien peräkkäisyys, seuraa ideaalia, ei kehoa, se on opastavien, ei virallisesti vihkimisten peräkkäisyys. Srila Bhaktisiddhanta Sarasvati kirjoittaa guru-paramparallemme omistetussa laulussaan:...
,,,sanskrit...
...
...
Krishna-tietoisuuden korkein totuus laskeutuu alas shiksha-gurujen, opastavien henkisten opettajien, kautta." Opettajiemme perimäjärjestyksen luetteloon kuuluvat ne, jotka ovat saavuttaneet oikean tason oivalluksen oikeassa aspektissa.
...
guru-parampara on keinomme nähdä Krishna. Tämän gurujen linjan kautta palveluksemme saavuttaa Krishnan, ja Hän hyväksyy sen välittömästi. Tähän logiikkaan viitataan sanskritinkielisissä kirjoissa nimellä shatapatra vedhah nyaya. Luulemme, että palvelu saavuttaa Krishnan suoraan, vaikka todellisuudessa se siirtyy gurulta gurulle, aivan kuten neula lävistää lehtipinon.
...
Ja meidän on huolehdittava siitä, että otamme vastaan oikean gurun, muuten neula katkeaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meidän guru-paramparamme, opettajien peräkkäisyys, seuraa ideaalia, ei kehoa, se on opastavien, ei virallisesti vihkimisten peräkkäisyys. Srila Bhaktisiddhanta Sarasvati kirjoittaa guru-paramparallemme omistetussa laulussaan:...
,,,sanskrit...
...
...
Krishna-tietoisuuden korkein totuus laskeutuu alas shiksha-gurujen, opastavien henkisten opettajien, kautta." Opettajiemme perimäjärjestyksen luetteloon kuuluvat ne, jotka ovat saavuttaneet oikean tason oivalluksen oikeassa aspektissa.
...
guru-parampara on keinomme nähdä Krishna. Tämän gurujen linjan kautta palveluksemme saavuttaa Krishnan, ja Hän hyväksyy sen välittömästi. Tähän logiikkaan viitataan sanskritinkielisissä kirjoissa nimellä shatapatra vedhah nyaya. Luulemme, että palvelu saavuttaa Krishnan suoraan, vaikka todellisuudessa se siirtyy gurulta gurulle, aivan kuten neula lävistää lehtipinon.
...
Ja meidän on huolehdittava siitä, että otamme vastaan oikean gurun, muuten neula katkeaa.Jumalallinen tietoisuus vastaan konfessionaalinen tietoisuus
Sri Guru ja hänen armonsa
Oppilas: Henkistä totuutta etsiessään ihminen voi liittyä uskonnolliseen tehtävään edetäkseen kohti elämän perimmäistä päämäärää. Jonkin ajan kuluttua hän kuitenkin huomaa, että lahkolaiset asenteet estävät hänen edistymistään. Hän näkee, että tässä yhteiskunnassa hyötynäkökohdat ovat henkisten ihanteiden yläpuolella. Jos hän tuntee tarvetta etsiä muualta, hänen uskonnolliset johtajansa saattavat kertoa hänelle, ettei hän löydä mistään korkeampia totuuksia kuin mitä heidän järjestössään opetetaan. Hänelle saatetaan myös vihjata, että jos hän lähtee yhteisöstä, se tulee hänelle kalliiksi. Hänestä voi tulla hylkiö, hänet voidaan leimata harhaoppiseksi, ja kaikki tämä siksi, että hän on vilpittömästi pyrkinyt siihen, minkä hän uskoo olevan se ihanne, jota varten yhteisö on perustettu. Pitäisikö hänen, välittömien esimiestensä neuvoista piittaamatta, ottaa riski jättää yhteisö, vai pitäisikö hänen pyrkiä pysymään siinä?
Srila Sridhar Maharaj: Edistys tarkoittaa vanhan hylkäämistä ja uuden hyväksymistä. Kun suhteellinen ja absoluuttinen näkökulma törmäävät toisiinsa, pitäisi hylätä suhteellinen näkökulma ja hyväksyä absoluuttinen. ...
...
...
Absoluuttiset ja suhteelliset edut kuuluvat siis kahteen eri luokkaan. Pidämme absoluuttisia etuja tärkeämpinä. Meidän on oltava vilpittömiä uskomuksissamme. Joskus, jos ympäristö ei sovi meille, meidän on lähdettävä siitä. Jopa Krishna-tietoisuusliikkeessä, vaishnava-uskossa, meidän on erotettava toisistaan myös puhtaus ja muoto. Muotoa tarvitaan yleisesti auttamaan meitä säilyttämään nykyinen asemamme. Samalla ymmärrykseni korkeammasta ihanteesta kehottaa minua jatkuvasti kehittymään, menemään eteenpäin, ja minne tahansa menenkin, minun on seurattava suurempaa mallia, korkeampaa ihannetta. Henkinen elämä on täynnä asteittaista kehitystä, pysähtymiselle ei ole sijaa. Ymmärrättekö te? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jumalallinen tietoisuus vastaan konfessionaalinen tietoisuus
Sri Guru ja hänen armonsa
Oppilas: Henkistä totuutta etsiessään ihminen voi liittyä uskonnolliseen tehtävään edetäkseen kohti elämän perimmäistä päämäärää. Jonkin ajan kuluttua hän kuitenkin huomaa, että lahkolaiset asenteet estävät hänen edistymistään. Hän näkee, että tässä yhteiskunnassa hyötynäkökohdat ovat henkisten ihanteiden yläpuolella. Jos hän tuntee tarvetta etsiä muualta, hänen uskonnolliset johtajansa saattavat kertoa hänelle, ettei hän löydä mistään korkeampia totuuksia kuin mitä heidän järjestössään opetetaan. Hänelle saatetaan myös vihjata, että jos hän lähtee yhteisöstä, se tulee hänelle kalliiksi. Hänestä voi tulla hylkiö, hänet voidaan leimata harhaoppiseksi, ja kaikki tämä siksi, että hän on vilpittömästi pyrkinyt siihen, minkä hän uskoo olevan se ihanne, jota varten yhteisö on perustettu. Pitäisikö hänen, välittömien esimiestensä neuvoista piittaamatta, ottaa riski jättää yhteisö, vai pitäisikö hänen pyrkiä pysymään siinä?
Srila Sridhar Maharaj: Edistys tarkoittaa vanhan hylkäämistä ja uuden hyväksymistä. Kun suhteellinen ja absoluuttinen näkökulma törmäävät toisiinsa, pitäisi hylätä suhteellinen näkökulma ja hyväksyä absoluuttinen. ...
...
...
Absoluuttiset ja suhteelliset edut kuuluvat siis kahteen eri luokkaan. Pidämme absoluuttisia etuja tärkeämpinä. Meidän on oltava vilpittömiä uskomuksissamme. Joskus, jos ympäristö ei sovi meille, meidän on lähdettävä siitä. Jopa Krishna-tietoisuusliikkeessä, vaishnava-uskossa, meidän on erotettava toisistaan myös puhtaus ja muoto. Muotoa tarvitaan yleisesti auttamaan meitä säilyttämään nykyinen asemamme. Samalla ymmärrykseni korkeammasta ihanteesta kehottaa minua jatkuvasti kehittymään, menemään eteenpäin, ja minne tahansa menenkin, minun on seurattava suurempaa mallia, korkeampaa ihannetta. Henkinen elämä on täynnä asteittaista kehitystä, pysähtymiselle ei ole sijaa. Ymmärrättekö te?Krishna-tietoisuus, korkeimman tason henkinen ajatus, laskeutuu, virtaa tasolta toiselle
Mantraan vihkiytyminen tarkoittaa, että opettaja välittää oppilaalle todellista tietoa ja omistautumisen tunnetta. Ja sen on oltava aitoa. Emme opi mitään homeopaattisesta pilleristä vain katsomalla sitä - sen voima on sen sisällä. Niinpä myös mantrassa tärkeintä on se, millainen ajatus ja tunne välittyy tuon äänen kautta. Impersonalisteilla on sama mantra, ja hekin laulavat Krishnan pyhää nimeä, mutta tällainen "nimi" katoaa brahmajyotissa. He eivät voi ylittää Virajaa, aineellisen ja henkisen maailman välistä jokea. Bhaktivinoda Thakur sanoo, että kun mayavadi toistaa Krishnan nimeä, se on kuin hän heittäisi salamoita Herran pyhään kehoon. Tällaisessa "laulamisessa" ei ole mitään terveellistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Krishna-tietoisuus, korkeimman tason henkinen ajatus, laskeutuu, virtaa tasolta toiselle
Mantraan vihkiytyminen tarkoittaa, että opettaja välittää oppilaalle todellista tietoa ja omistautumisen tunnetta. Ja sen on oltava aitoa. Emme opi mitään homeopaattisesta pilleristä vain katsomalla sitä - sen voima on sen sisällä. Niinpä myös mantrassa tärkeintä on se, millainen ajatus ja tunne välittyy tuon äänen kautta. Impersonalisteilla on sama mantra, ja hekin laulavat Krishnan pyhää nimeä, mutta tällainen "nimi" katoaa brahmajyotissa. He eivät voi ylittää Virajaa, aineellisen ja henkisen maailman välistä jokea. Bhaktivinoda Thakur sanoo, että kun mayavadi toistaa Krishnan nimeä, se on kuin hän heittäisi salamoita Herran pyhään kehoon. Tällaisessa "laulamisessa" ei ole mitään terveellistä.Henkinen mestari voi kuulua kolmeen eri kategoriaan. Korkeimman tyyppinen guru asettaa toisen jalan henkimaailmasta aineelliseen maailmaan ja kuljettaa sieluja täältä sinne. Keskimmäisen tyypin guru on täällä, mutta hän asettaa toisen jalkansa sinne ja kuljettaa sieluja henkimaailmaan. Alimman tyypin guru seisoo molemmilla jaloillaan täällä, mutta hän näkee selvästi korkeimman tason ja pyrkii kuljettamaan sieluja tästä maailmasta tuohon maailmaan. Tällaisia ovat yleisesti ottaen kolmenlaisia guruja.
Nämä eivät ole vaisnavojen kolme tasoa, vaan nämä ovat gurujen kolme tasoa. Kun suurin devotee laskeutuu toimimaan acharyana - joka opettaa esimerkillään - hän on keskitason devoteen asemassa. Hänellä on toinen jalka henkimaailmassa, ja Krishnan käskystä hän laittaa toisen jalkansa tänne aineelliseen maailmaan täyttääkseen acharyan tehtävät. Ja guru, jolla on toinen jalka aineellisessa maailmassa ja joka ulottaa toisen jalkansa henkimaailmaan, on madhyama-adhikari, keskitason devotee. Hänkin täyttää acharyan tehtävät. Alemman tason acharya seisoo molemmilla jaloillaan täällä aineellisessa maailmassa, mutta hänen katseensa on kiinnittynyt henkimaailmaan. Hänkin voi olla acharya. Tämä on acharyojen porrastus, ja vaisnavojen eri tasot ovat erilaisia. Niistä puhutaan Srimad-Bhagavatamissa (11.2.45-47)... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Henkinen mestari voi kuulua kolmeen eri kategoriaan. Korkeimman tyyppinen guru asettaa toisen jalan henkimaailmasta aineelliseen maailmaan ja kuljettaa sieluja täältä sinne. Keskimmäisen tyypin guru on täällä, mutta hän asettaa toisen jalkansa sinne ja kuljettaa sieluja henkimaailmaan. Alimman tyypin guru seisoo molemmilla jaloillaan täällä, mutta hän näkee selvästi korkeimman tason ja pyrkii kuljettamaan sieluja tästä maailmasta tuohon maailmaan. Tällaisia ovat yleisesti ottaen kolmenlaisia guruja.
Nämä eivät ole vaisnavojen kolme tasoa, vaan nämä ovat gurujen kolme tasoa. Kun suurin devotee laskeutuu toimimaan acharyana - joka opettaa esimerkillään - hän on keskitason devoteen asemassa. Hänellä on toinen jalka henkimaailmassa, ja Krishnan käskystä hän laittaa toisen jalkansa tänne aineelliseen maailmaan täyttääkseen acharyan tehtävät. Ja guru, jolla on toinen jalka aineellisessa maailmassa ja joka ulottaa toisen jalkansa henkimaailmaan, on madhyama-adhikari, keskitason devotee. Hänkin täyttää acharyan tehtävät. Alemman tason acharya seisoo molemmilla jaloillaan täällä aineellisessa maailmassa, mutta hänen katseensa on kiinnittynyt henkimaailmaan. Hänkin voi olla acharya. Tämä on acharyojen porrastus, ja vaisnavojen eri tasot ovat erilaisia. Niistä puhutaan Srimad-Bhagavatamissa (11.2.45-47)...Lukemattomien gurujen maa
Kirjat > Sri Guru ja hänen armonsa
...
"Täydellistä tietoa ei voi saada vain yhdeltä gurulta - siitä ei ole epäilystäkään." Omistautumisen korkeimmassa vaiheessa meidän ei pitäisi nähdä vain yhtä gurua - meidän pitäisi nähdä guruja kaikkialla. Krishnan maassa jokainen on guru, ja siihen suuntaan meidän on järjestettävä itsemme uudelleen. Kaikki ympärillämme henkimaailmassa edustaa meille gurua, me olemme sen kaiken palvelijoita. Vaikunthaan tai Golokaan pääseminen tarkoittaa, että näemme guruja joka puolella ja kumarramme heitä. Siellä on tietysti porrastusta, mutta jokainen siellä on guru. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukemattomien gurujen maa
Kirjat > Sri Guru ja hänen armonsa
...
"Täydellistä tietoa ei voi saada vain yhdeltä gurulta - siitä ei ole epäilystäkään." Omistautumisen korkeimmassa vaiheessa meidän ei pitäisi nähdä vain yhtä gurua - meidän pitäisi nähdä guruja kaikkialla. Krishnan maassa jokainen on guru, ja siihen suuntaan meidän on järjestettävä itsemme uudelleen. Kaikki ympärillämme henkimaailmassa edustaa meille gurua, me olemme sen kaiken palvelijoita. Vaikunthaan tai Golokaan pääseminen tarkoittaa, että näemme guruja joka puolella ja kumarramme heitä. Siellä on tietysti porrastusta, mutta jokainen siellä on guru.On olemassa erilaisia gurujen luokkia. Kaikkia vaisnavoja pidetään guruina. Vaikka henkinen mestari sanoisi oppilaalleen yhden ainoan kirjaimen, se sisältää Äärettömyyden. Henkisen mestarin antama tieto on ääretöntä. Sen täydelliseen ymmärtämiseen ja sisäistämiseen tarvitaan kuitenkin erilaisia lähteitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On olemassa erilaisia gurujen luokkia. Kaikkia vaisnavoja pidetään guruina. Vaikka henkinen mestari sanoisi oppilaalleen yhden ainoan kirjaimen, se sisältää Äärettömyyden. Henkisen mestarin antama tieto on ääretöntä. Sen täydelliseen ymmärtämiseen ja sisäistämiseen tarvitaan kuitenkin erilaisia lähteitä.
Tiedon omaksumisprosessin kolme vaihetta
Hyvin usein ihmiset eivät tiedä sen enempää elämänsä päämäärää kuin sitäkään, miten he voivat saavuttaa tuon päämäärän.
Vedojen opetuksessa prosessi on paljon syvällisempi kuin pelkkä informaation kerääminen tai aineellisen tietoisuuden muodostaminen. Vedalaisessa mielessä koulutus on ihmisen muuttumista.
Tämä muutos on välttämätön, ja se tapahtuu, kun anarthat poistuvat sydämestämme. Vedalaisessa yhteiskunnassa koulutus vastaa toista syntymää.
Henkilö, joka on saanut henkisen koulutuksen, syntyy uudelleen.
Brihadaranyaka Upanishadissa (2.4.5) puhutaan tiedon omaksumisen kolmesta vaiheesta eli ihmisen muuttumisen kolmesta vaiheesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiedon omaksumisprosessin kolme vaihetta
Hyvin usein ihmiset eivät tiedä sen enempää elämänsä päämäärää kuin sitäkään, miten he voivat saavuttaa tuon päämäärän.
Vedojen opetuksessa prosessi on paljon syvällisempi kuin pelkkä informaation kerääminen tai aineellisen tietoisuuden muodostaminen. Vedalaisessa mielessä koulutus on ihmisen muuttumista.
Tämä muutos on välttämätön, ja se tapahtuu, kun anarthat poistuvat sydämestämme. Vedalaisessa yhteiskunnassa koulutus vastaa toista syntymää.
Henkilö, joka on saanut henkisen koulutuksen, syntyy uudelleen.
Brihadaranyaka Upanishadissa (2.4.5) puhutaan tiedon omaksumisen kolmesta vaiheesta eli ihmisen muuttumisen kolmesta vaiheesta.Muinaiset puhuivat kolmesta kriteeristä, joiden perusteella lausuman totuutta arvioitiin. Jos kaikki kolme kriteeriä ovat yhteneväiset, väite voidaan tunnustaa todeksi. Nämä kolme kriteeriä ovat seuraavat: guru, sadhu ja shastrat. Nykyään mielipiteitä on niin monenlaisia, että on vaikea tietää, mikä kunkin yksilön perimmäinen tavoite oikeastaan on. Viime kädessä gurut (todelliset henkiset oppaat) ja sadhut (nykyajan pyhät) korostavat shastrojen (pyhien tekstien) merkitystä. Pyhiin teksteihin on turvauduttava aina, kun on tarpeen ymmärtää jokin tietty asia tai se, miten elää ja miten toimia erilaisissa olosuhteissa. Ja vaikka voimmekin viitata näihin teksteihin, on tärkeää sovittaa ymmärryksemme yhteen sen perinteen oppineiden ja seuraajien näkemysten kanssa, jota nämä tekstit edustavat. Mitä tulee henkilökohtaiseen oppimiseen, meidän tulisi tutkia seuraamamme järjestelmän perustajan opetuksia ja käyttäytymistä ja neuvotella henkilökohtaisen opettajamme kanssa. Hän ei tunne ainoastaan itse tekstejä, vaan tuntee myös vahvuutemme ja heikkoutemme ja voi neuvoa meitä siinä, miten voimme parhaiten soveltaa oppimaamme.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muinaiset puhuivat kolmesta kriteeristä, joiden perusteella lausuman totuutta arvioitiin. Jos kaikki kolme kriteeriä ovat yhteneväiset, väite voidaan tunnustaa todeksi. Nämä kolme kriteeriä ovat seuraavat: guru, sadhu ja shastrat. Nykyään mielipiteitä on niin monenlaisia, että on vaikea tietää, mikä kunkin yksilön perimmäinen tavoite oikeastaan on. Viime kädessä gurut (todelliset henkiset oppaat) ja sadhut (nykyajan pyhät) korostavat shastrojen (pyhien tekstien) merkitystä. Pyhiin teksteihin on turvauduttava aina, kun on tarpeen ymmärtää jokin tietty asia tai se, miten elää ja miten toimia erilaisissa olosuhteissa. Ja vaikka voimmekin viitata näihin teksteihin, on tärkeää sovittaa ymmärryksemme yhteen sen perinteen oppineiden ja seuraajien näkemysten kanssa, jota nämä tekstit edustavat. Mitä tulee henkilökohtaiseen oppimiseen, meidän tulisi tutkia seuraamamme järjestelmän perustajan opetuksia ja käyttäytymistä ja neuvotella henkilökohtaisen opettajamme kanssa. Hän ei tunne ainoastaan itse tekstejä, vaan tuntee myös vahvuutemme ja heikkoutemme ja voi neuvoa meitä siinä, miten voimme parhaiten soveltaa oppimaamme.
Tiettyjen lausuntojen merkityksen selventämiseksi on tarpeen kääntyä nykyajan pyhien puoleen. Pyhien tehtävänä on puolustaa pyhiä kirjoituksia ja perinnettä, selittää niitä nykyajan kontekstissa ja viedä tätä ikuista sanomaa tuleville sukupolville. Pelkät pyhimyksetkään eivät kuitenkaan riitä, sillä joskus jopa pyhimykset joutuvat politiikan, kaupankäynnin tai aistillisten halujen vaikutuksen alaisiksi, jolloin he menettävät henkisen eheytensä. Näin ollen, vaikka tulkintamme pyhistä kirjoituksista olisikin pyhimysten mielipiteiden mukainen, on myös tarpeen kysyä järjestelmän perustajan ja henkilökohtaisen mentorimme mielipidettä. (Jotta tällainen mentori voisi toimia gurun roolissa, hänen on täytynyt saavuttaa täydellisyys hengellisessä harjoituksessa, hänen on oltava perehtynyt pyhiin kirjoituksiin ja hänellä on oltava kyky ja halu välittää tietoa muille. Meidän on omalta osaltamme oltava hyvin päättäväisiä ja hyviä oppilaita. Tällaisen suhteen solmimisen myötä opettaja ja oppilas oppivat tuntemaan toisensa yhä paremmin, jotta he voivat edetä yhdessä hengellisellä tiellä). Jos pyhät vahvistavat sen, mitä olemme oppineet pyhistä kirjoituksista, mutta se on ristiriidassa hengellisen opettajan elämän ja ohjeiden kanssa, meidän tulisi hylätä tuo ymmärrys.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiettyjen lausuntojen merkityksen selventämiseksi on tarpeen kääntyä nykyajan pyhien puoleen. Pyhien tehtävänä on puolustaa pyhiä kirjoituksia ja perinnettä, selittää niitä nykyajan kontekstissa ja viedä tätä ikuista sanomaa tuleville sukupolville. Pelkät pyhimyksetkään eivät kuitenkaan riitä, sillä joskus jopa pyhimykset joutuvat politiikan, kaupankäynnin tai aistillisten halujen vaikutuksen alaisiksi, jolloin he menettävät henkisen eheytensä. Näin ollen, vaikka tulkintamme pyhistä kirjoituksista olisikin pyhimysten mielipiteiden mukainen, on myös tarpeen kysyä järjestelmän perustajan ja henkilökohtaisen mentorimme mielipidettä. (Jotta tällainen mentori voisi toimia gurun roolissa, hänen on täytynyt saavuttaa täydellisyys hengellisessä harjoituksessa, hänen on oltava perehtynyt pyhiin kirjoituksiin ja hänellä on oltava kyky ja halu välittää tietoa muille. Meidän on omalta osaltamme oltava hyvin päättäväisiä ja hyviä oppilaita. Tällaisen suhteen solmimisen myötä opettaja ja oppilas oppivat tuntemaan toisensa yhä paremmin, jotta he voivat edetä yhdessä hengellisellä tiellä). Jos pyhät vahvistavat sen, mitä olemme oppineet pyhistä kirjoituksista, mutta se on ristiriidassa hengellisen opettajan elämän ja ohjeiden kanssa, meidän tulisi hylätä tuo ymmärrys.
Todella henkiset prinsiipit eivät ole vain ajassa testattuja vaan myös universaaleja. Ne ovat olennainen osa ihmisen olemassaoloa. Huomaamme myös helposti, että pyhät tekstit, pyhimykset ja gurut ovat läheisessä linjassa uskonnollisten periaatteiden kanssa. Jos jokin asia on yhdenmukainen kaikkien kolmen lähteen kanssa, voimme luottaa siihen.
Joskus saatamme nähdä jonkun henkisen opettajan sanovan asioita, jotka ovat ristiriidassa pyhien mielipiteen tai pyhien kirjoitusten opetusten kanssa. Kun tarkastelemme asiaa tarkemmin, huomaamme, että hänen ohjeensa ovat itse asiassa vastoin todellisia henkisiä periaatteita. Suuret henkiset opettajat tulevat täyttämään sen, mitä pyhät kirjoitukset ovat sanoneet, ja valaisemaan edeltäjiensä ohjeita. Jos löydämme epäselvyyksiä tai virheitä tietyn gurun teologisissa opetuksissa, se on yleensä vastoin shastroja ja sadhuja. Hengellisiä periaatteita ei pidä seurata sokeasti. Jos joku julistautuu uskonnolliseksi johtajaksi ja hylkää sen perusteella muinaisten opettajien kirjoitukset ja opetukset, tällaisiin lausuntoihin on suhtauduttava varovaisesti. Se, joka ei halua totella tunnustettuja auktoriteetteja, ei ole täysin rehellinen, eikä hänen ajattelutapansa ole palvelevan johtajan tapa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todella henkiset prinsiipit eivät ole vain ajassa testattuja vaan myös universaaleja. Ne ovat olennainen osa ihmisen olemassaoloa. Huomaamme myös helposti, että pyhät tekstit, pyhimykset ja gurut ovat läheisessä linjassa uskonnollisten periaatteiden kanssa. Jos jokin asia on yhdenmukainen kaikkien kolmen lähteen kanssa, voimme luottaa siihen.
Joskus saatamme nähdä jonkun henkisen opettajan sanovan asioita, jotka ovat ristiriidassa pyhien mielipiteen tai pyhien kirjoitusten opetusten kanssa. Kun tarkastelemme asiaa tarkemmin, huomaamme, että hänen ohjeensa ovat itse asiassa vastoin todellisia henkisiä periaatteita. Suuret henkiset opettajat tulevat täyttämään sen, mitä pyhät kirjoitukset ovat sanoneet, ja valaisemaan edeltäjiensä ohjeita. Jos löydämme epäselvyyksiä tai virheitä tietyn gurun teologisissa opetuksissa, se on yleensä vastoin shastroja ja sadhuja. Hengellisiä periaatteita ei pidä seurata sokeasti. Jos joku julistautuu uskonnolliseksi johtajaksi ja hylkää sen perusteella muinaisten opettajien kirjoitukset ja opetukset, tällaisiin lausuntoihin on suhtauduttava varovaisesti. Se, joka ei halua totella tunnustettuja auktoriteetteja, ei ole täysin rehellinen, eikä hänen ajattelutapansa ole palvelevan johtajan tapa.Meidän ei myöskään pitäisi seurata niitä, jotka väittävät, että perinne on kuollut ja että sen alkuperäinen perustaja on idealisti. Ei ole tarpeen keksiä uudelleen yleismaailmallisia periaatteita tai käyttää aikaa uusien tulkintojen antamiseen sille, mikä on ollut selvää jo kauan. Pyhien tehtävänä on säilyttää perinne ja tehdä siihen vain pieniä muutoksia paikan ja olosuhteiden mukaan. He eivät koskaan hylkää perinnettä.
Tämä seikka näyttää olevan tärkein eri uskontojen välisten ristiriitojen syy. Ymmärtämättä hengellisen harjoituksen ydintä ja yleismaailmallisia periaatteita me pitäydymme perinteen ulkopuolella ja pidämme sitä sen olemuksena. Jokainen, joka on perehtynyt syvällisesti oman perinteensä teologiaan, löytää universaaleja periaatteita, joita voi jakaa kaikkien niiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita tutkimaan pyhiä kirjoituksia syvällisesti. Ilman kunnioitusta shastroja, sadhuja ja guruja kohtaan on kuitenkin mahdotonta saavuttaa syvää ja tarkkaa ymmärrystä kaikista hienouksista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meidän ei myöskään pitäisi seurata niitä, jotka väittävät, että perinne on kuollut ja että sen alkuperäinen perustaja on idealisti. Ei ole tarpeen keksiä uudelleen yleismaailmallisia periaatteita tai käyttää aikaa uusien tulkintojen antamiseen sille, mikä on ollut selvää jo kauan. Pyhien tehtävänä on säilyttää perinne ja tehdä siihen vain pieniä muutoksia paikan ja olosuhteiden mukaan. He eivät koskaan hylkää perinnettä.
Tämä seikka näyttää olevan tärkein eri uskontojen välisten ristiriitojen syy. Ymmärtämättä hengellisen harjoituksen ydintä ja yleismaailmallisia periaatteita me pitäydymme perinteen ulkopuolella ja pidämme sitä sen olemuksena. Jokainen, joka on perehtynyt syvällisesti oman perinteensä teologiaan, löytää universaaleja periaatteita, joita voi jakaa kaikkien niiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita tutkimaan pyhiä kirjoituksia syvällisesti. Ilman kunnioitusta shastroja, sadhuja ja guruja kohtaan on kuitenkin mahdotonta saavuttaa syvää ja tarkkaa ymmärrystä kaikista hienouksista.Järki, kyky erottaa yksi asia toisesta, joka erottaa ihmisen muista olennoista tässä maailmassa, edellyttää Kokonaisuuden ja sen yksittäisten hiukkasten (jivojen) välisten erojen näkemistä sen sijaan, että ne yhdistettäisiin joksikin sulautuneeksi, jolla ei ole erityispiirteitä. Absurdia on se, että äly, joka pyrkii täydellisen itsetuhon vuoksi sulautumaan yhteen Yhden Kokonaisuuden kanssa, yrittää järkevästi todistaa, ettei sitä itseään ole olemassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Järki, kyky erottaa yksi asia toisesta, joka erottaa ihmisen muista olennoista tässä maailmassa, edellyttää Kokonaisuuden ja sen yksittäisten hiukkasten (jivojen) välisten erojen näkemistä sen sijaan, että ne yhdistettäisiin joksikin sulautuneeksi, jolla ei ole erityispiirteitä. Absurdia on se, että äly, joka pyrkii täydellisen itsetuhon vuoksi sulautumaan yhteen Yhden Kokonaisuuden kanssa, yrittää järkevästi todistaa, ettei sitä itseään ole olemassa.
Se, joka ei tunnista Gurua, ei lopulta tunnista omaa olemassaoloaan. On ilmeistä, että pieni sielu ja absoluuttinen Kokonaisuus eivät ole yksi ja sama: näin ollen, missä tilassa tahansa ne ovatkin, jopa korkeimman yhteyden tilassa, ne eivät menetä eroavaisuuksiaan ja heillä on mahdollisuus toimia kukin oman luonteensa mukaisesti. Kokonaisuus voi kuitenkin täydellisenä määränä toimia sekä palvelijan että isännän roolissa, kun taas pieni tietoisuuden hiukkanen voi toimia vain palvelijan roolissa. Ensimmäisessä tapauksessa täydellinen Kokonaisuus ilmestyy Gurun muodossa. Palvelijana Absoluutti ilmentää Itsessään kaikkien yksittäisten sielujen toiminnan. Jokainen sielu on Absoluutin ikuinen, erottamaton ja äärettömän pieni voima. Sen luonteeseen kuuluu totella, ei alistaa. Osana absoluuttisen palvelun energiaa yksilöllinen sielu on kutsuttu auttamaan jumalallista palvelijaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se, joka ei tunnista Gurua, ei lopulta tunnista omaa olemassaoloaan. On ilmeistä, että pieni sielu ja absoluuttinen Kokonaisuus eivät ole yksi ja sama: näin ollen, missä tilassa tahansa ne ovatkin, jopa korkeimman yhteyden tilassa, ne eivät menetä eroavaisuuksiaan ja heillä on mahdollisuus toimia kukin oman luonteensa mukaisesti. Kokonaisuus voi kuitenkin täydellisenä määränä toimia sekä palvelijan että isännän roolissa, kun taas pieni tietoisuuden hiukkanen voi toimia vain palvelijan roolissa. Ensimmäisessä tapauksessa täydellinen Kokonaisuus ilmestyy Gurun muodossa. Palvelijana Absoluutti ilmentää Itsessään kaikkien yksittäisten sielujen toiminnan. Jokainen sielu on Absoluutin ikuinen, erottamaton ja äärettömän pieni voima. Sen luonteeseen kuuluu totella, ei alistaa. Osana absoluuttisen palvelun energiaa yksilöllinen sielu on kutsuttu auttamaan jumalallista palvelijaa.
Kaikista hyveistä korkein on arvostelukyky, mutta silläkin on rajoituksensa
Ihmiselle on luontaista tehdä virheitä. Vaikka ihminen olisi kuinka koulutettu ja älykäs tahansa, tätä virhettä ei voi mitenkään korjata. Suurimpien filosofien tulisi muistaa, että ihminen voi luonteensa vuoksi aina tehdä monia virheitä, varsinkin kun hän yrittää arvioida henkisiä ja ikuisia todellisuuksia empiirisen tietämyksensä perusteella. Kaikista hyveistä korkein on arvostelukyky, mutta silläkin on rajoituksensa. On tietenkin joitakin ihmisiä, joilla on luonnostaan ainutlaatuisia kykyjä. Kuitenkin riippumatta siitä, millaisia kykyjä ja taitoja ihmisellä on, hänen mielensä on aina levoton ja epävakaa.
Tänään hyväksymme teorian, ja muutamaa päivää myöhemmin hylkäämme sen. Suurmiesten opit ovat täynnä virheitä, ja se on helppo huomata. Joskus voi olla hämmentävää nähdä, miten nopeasti saman henkilön mielipiteet voivat muuttua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikista hyveistä korkein on arvostelukyky, mutta silläkin on rajoituksensa
Ihmiselle on luontaista tehdä virheitä. Vaikka ihminen olisi kuinka koulutettu ja älykäs tahansa, tätä virhettä ei voi mitenkään korjata. Suurimpien filosofien tulisi muistaa, että ihminen voi luonteensa vuoksi aina tehdä monia virheitä, varsinkin kun hän yrittää arvioida henkisiä ja ikuisia todellisuuksia empiirisen tietämyksensä perusteella. Kaikista hyveistä korkein on arvostelukyky, mutta silläkin on rajoituksensa. On tietenkin joitakin ihmisiä, joilla on luonnostaan ainutlaatuisia kykyjä. Kuitenkin riippumatta siitä, millaisia kykyjä ja taitoja ihmisellä on, hänen mielensä on aina levoton ja epävakaa.
Tänään hyväksymme teorian, ja muutamaa päivää myöhemmin hylkäämme sen. Suurmiesten opit ovat täynnä virheitä, ja se on helppo huomata. Joskus voi olla hämmentävää nähdä, miten nopeasti saman henkilön mielipiteet voivat muuttua.Todellinen guru on sellainen, joka tuntee hyvin pyhien kirjoitusten tarkoituksen, jolla on käytännön kokemusta ja joka on vakiinnuttanut itsensä puhtaaseen tietoisuuteen. Tällaisen neuvonantajan luo on mentävä auttamaan itseään: ymmärtämään, mikä on maailman korkein hyvä ja miten se saavutetaan. Se on välttämätöntä. Se on todellista. Se ei ole mielikuvituksen tuotetta. Ja samalla se on vaikeaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todellinen guru on sellainen, joka tuntee hyvin pyhien kirjoitusten tarkoituksen, jolla on käytännön kokemusta ja joka on vakiinnuttanut itsensä puhtaaseen tietoisuuteen. Tällaisen neuvonantajan luo on mentävä auttamaan itseään: ymmärtämään, mikä on maailman korkein hyvä ja miten se saavutetaan. Se on välttämätöntä. Se on todellista. Se ei ole mielikuvituksen tuotetta. Ja samalla se on vaikeaa.
Empiirisen oppimisen turhamaisuus tarvitsee instituution, jonka avulla se voisi toteuttaa todellisen luonteensa. Tämän maailman koulutus kärsii suuresti siitä, että lähes kukaan ei osaa opettaa älyn todellista soveltamista. Pelkkä sanallinen alistumisen periaatteen hyväksyminen henkiselle opettajalle ei riitä tähän. Intellekti vastustaa itsepintaisesti tällaisen alistumisen käytännön soveltamista. Se on taipuvainen sotkeutumaan illusorisen energian verkkoihin, joita esitetään empiirisen kirjallisuuden taitavissa lupauksissa. Empiiristä kirjallisuutta on käytännössä mahdotonta tuhota, aivan kuten on mahdotonta tuhota itse illusorista energiaa. Empiirinen kirjallisuus on illusorisen energian lahja jumalattomalle älylle. Ihmisen älyllä ei ole omaa luovaa kykyä. Se ei voi toimia omasta tahdostaan, vaan ainoastaan tottelee ohjausta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Empiirisen oppimisen turhamaisuus tarvitsee instituution, jonka avulla se voisi toteuttaa todellisen luonteensa. Tämän maailman koulutus kärsii suuresti siitä, että lähes kukaan ei osaa opettaa älyn todellista soveltamista. Pelkkä sanallinen alistumisen periaatteen hyväksyminen henkiselle opettajalle ei riitä tähän. Intellekti vastustaa itsepintaisesti tällaisen alistumisen käytännön soveltamista. Se on taipuvainen sotkeutumaan illusorisen energian verkkoihin, joita esitetään empiirisen kirjallisuuden taitavissa lupauksissa. Empiiristä kirjallisuutta on käytännössä mahdotonta tuhota, aivan kuten on mahdotonta tuhota itse illusorista energiaa. Empiirinen kirjallisuus on illusorisen energian lahja jumalattomalle älylle. Ihmisen älyllä ei ole omaa luovaa kykyä. Se ei voi toimia omasta tahdostaan, vaan ainoastaan tottelee ohjausta.
Mitä on älykkyys?
Ei pidä sekoita modernin tieteen ja vedalaisen paradigman näkemyksiä. Niillä on täysin erilaiset lähtökohdat ja viitekohdat. Vedoissa intellektiä eli älyä kutsutaan termillä "buddhi", jossa "bud" tarkoittaa heräämistä, heräämistä ja "dhi" tietoisuutta.
Yhdessä "buddhdhi" tarkoittaa "herännyttä tietoisuutta". Niitä, jotka eivät ole vielä herättäneet sitä (eläimet ja kasvit), kutsutaan "mudhiksi" - "vailla älyä". Jopa ihmisessä järki voi olla puhdas "subuddhi" tai saastunut "kubuddhi".
Äly tarkoittaa kykyä ajatella abstrahoidusti aistien impulsseista ja aistikokemuksesta. Mieli toimii vain empiirisen kokemuksen varassa eikä voi toimia tukeutumatta aisteihin, kun taas järki voi. Mieli järkeilee "haluan-ei halua" -tasolla, tottelee tunteiden sanelua ja pyrkii välittömään hyötyyn. Äly järkeilee velvollisuuksien (minun on pakko, vaikka en halua), vastuun ja sielun pitkän aikavälin hyvän kategorioissa. Siksi äly voi tehdä päätöksen, joka ei miellytä mieltä ja tunteita, mutta on hyvä sielulle. - Anonyymi
Minkälaisia ominaisuuksia aidolla Gurulla pitää olla?
Hänen on oltava perehtynyt Jumalan ilmoittamaan Totuuteen - ei tavallisiin asioihin.
Korkeamman valtakunnan ilmestys tulee maailmaan monin tavoin, mutta gurulla on oltava kattava, selkeä tieto.
Hänen on tunnettava Jumalallinen Totuus täydellisesti. Ja hänen on aina elettävä aitoa henkistä elämää
Kaiken hänen toimintansa tulisi liittyä henkeen eikä aineelliseen maailmaan.
Hän elää elämää, jolla ei ole mitään tekemistä ohimenevien, maallisten etujen kanssa. Hän elää aina transsendentaalisella tasolla rikkomatta sitä hetkeksikään. Mitä tahansa hän tekeekin, hän tekee sen vain tällä tietoisuudella.
Todellinen guru on sellainen, joka tuntee hyvin kirjoitusten tarkoituksen, jolla on käytännön kokemusta ja joka on vakiintunut puhtaaseen tietoisuuteen. Tällaisen neuvonantajan luo on mentävä auttamaan itseään: ymmärtämään, mikä on maailman korkein hyvä ja miten se saavutetaan. Se on välttämätöntä. Se on todellista. Se ei ole mielikuvituksen tuotetta. Ja samalla se on vaikeaa. Absoluuttista Totuutta on etsittävä todellisen menetelmän avulla, muuten kuljemme väärää polkua ja päädymme sanomaan: "Täällä ei ole mitään - kaikki ei ole todellista." Tämä ei ole totta. Siksi voimme oivaltaa jumalallisen todellisen luonteen kokemuksen kautta vain, jos oivallamme totuuden todellisen menetelmän avulla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minkälaisia ominaisuuksia aidolla Gurulla pitää olla?
Hänen on oltava perehtynyt Jumalan ilmoittamaan Totuuteen - ei tavallisiin asioihin.
Korkeamman valtakunnan ilmestys tulee maailmaan monin tavoin, mutta gurulla on oltava kattava, selkeä tieto.
Hänen on tunnettava Jumalallinen Totuus täydellisesti. Ja hänen on aina elettävä aitoa henkistä elämää
Kaiken hänen toimintansa tulisi liittyä henkeen eikä aineelliseen maailmaan.
Hän elää elämää, jolla ei ole mitään tekemistä ohimenevien, maallisten etujen kanssa. Hän elää aina transsendentaalisella tasolla rikkomatta sitä hetkeksikään. Mitä tahansa hän tekeekin, hän tekee sen vain tällä tietoisuudella.
Todellinen guru on sellainen, joka tuntee hyvin kirjoitusten tarkoituksen, jolla on käytännön kokemusta ja joka on vakiintunut puhtaaseen tietoisuuteen. Tällaisen neuvonantajan luo on mentävä auttamaan itseään: ymmärtämään, mikä on maailman korkein hyvä ja miten se saavutetaan. Se on välttämätöntä. Se on todellista. Se ei ole mielikuvituksen tuotetta. Ja samalla se on vaikeaa. Absoluuttista Totuutta on etsittävä todellisen menetelmän avulla, muuten kuljemme väärää polkua ja päädymme sanomaan: "Täällä ei ole mitään - kaikki ei ole todellista." Tämä ei ole totta. Siksi voimme oivaltaa jumalallisen todellisen luonteen kokemuksen kautta vain, jos oivallamme totuuden todellisen menetelmän avulla.Kristus itse myönsi opetuksensa epätäydellisyyden:
12
»Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13
Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).
Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:
(Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kristus itse myönsi opetuksensa epätäydellisyyden:
12
»Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13
Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).
Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:
(Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?Nykyaikaisessa maailmassa on valtava määrä erilaisia uskontokuntia, sekä ikivanhoja, jotka ovat olleet olemassa jo tuhansia vuosia, että uusia, jotka ilmestyivät vähän aikaa sitten. Hengellisten liikkeiden moninaisuus hämmentää usein totuutta etsiviä ihmisiä. Tuntien toisaalta hengellisen kehityksen houkuttelevuuden, monet ihmiset pelkäävät lähteä tälle tielle, koska he pelkäävät joutuvansa johonkin epäilyttävään järjestöön. Usein käy myös niin, että tultuaan jonkin uskonnollisen ryhmän jäseniksi ihmiset alkavat julistaa sitä ainoaksi pelastustieksi ja arvostelevat muita tunnustuksia. Kun joku julistaa, että absoluuttinen totuus on vain uskonnon omaisuutta, syntyy uskonnollista fanatismia ja suvaitsemattomuutta. Näin syntyy uskonnollisia konflikteja, keskinäistä arvostelua ja erilaisia fobioita.
Tällaisia näkemyksiä ja epäilyjä ennakoiden muinainen Veda-kirjallisuus julisti jo vuosituhansia sitten, että on olemassa vain yksi Absoluuttinen Totuus - Jumala - ja vain yksi uskonto - ehdottoman rakkauden ikuinen uskonto. Vedan mukaan tämä ikuinen uskonto on olemassa maailmassa ja ilmenee maailmankaikkeudessa eri aikakausina ihmiskunnan ajan ja kehitystason mukaan. Vedojen näkökulmasta kaikki tässä maailmassa vallitsevat uskonnolliset käytännöt ovat tämän ikuisen uskonnon ilmentymiä, jotka on annettu ihmisille siinä määrin kuin he kykenevät havaitsemaan sen: "On olemassa vain yksi todellisuus, mutta tietäjät kutsuvat sitä eri nimillä" (Rigveda, 1.164.46).
Hindulaisuuden ammattitutkijat, filosofit ja totuuden etsijät ovat usein hämmentyneitä, kun he joutuvat kohtaamaan vedalaisen filosofian monisäikeisen perinnön ja yrittävät ymmärtää tämän henkisen perinteen ytimen ja sen tarkoituksen. Nykyaikaisessa ymmärryksessä vallitsee usein näkemys, jonka mukaan hindulaisuus on kaoottinen sekoitus uskomuksia, joita yhdistää yksi yhteinen alku - alkuperä. Usein vedalaista uskontoa pidetään monijumalaisuutena - eri puolijumalien kulttien sekoituksena, joskus sitä pidetään panteistisena järjestelmänä ja joskus se samaistetaan joogan harjoittamiseen. Tällaiset epäselvät käsitykset Vedoista luovat usein ihmisissä ennakkoluuloja, joiden mukaan niiden muinaiset tekstit ovat huonompia kuin nykyaikaiset maailmanuskonnot.
Todellisuudessa tällaisia vastakkaisia näkemyksiä on kuitenkin syntynyt vain kahdesta syystä:
- Yksi syy on se, että vedalaisen kirjallisuuden määrä on valtava - kymmenen biljoonaa shlokaa. Asiantuntija-arvioiden mukaan vedalaisten tekstien kokonaismäärä ylittää kaiken muinaisen kirjallisuuden yhteensä. Hollantilainen indologi J. Gonda luonnehti sitä seuraavasti: "On virhe sanoa, että sanskritinkielinen kirjallisuus ylittää määrältään Kreikan ja Rooman kirjallisuuden. Sanskritin kirjallisuus on lähes rajaton, eli kukaan ei tiedä sen todellista kokoa tai sen sisältämien teosten lukumäärää." Veda-kirjallisuuden jättimäinen määrä on johtanut siihen, että vain osaa sen teksteistä on tutkittu valikoivasti, tutkijoiden yksityisten intressien mukaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nykyaikaisessa maailmassa on valtava määrä erilaisia uskontokuntia, sekä ikivanhoja, jotka ovat olleet olemassa jo tuhansia vuosia, että uusia, jotka ilmestyivät vähän aikaa sitten. Hengellisten liikkeiden moninaisuus hämmentää usein totuutta etsiviä ihmisiä. Tuntien toisaalta hengellisen kehityksen houkuttelevuuden, monet ihmiset pelkäävät lähteä tälle tielle, koska he pelkäävät joutuvansa johonkin epäilyttävään järjestöön. Usein käy myös niin, että tultuaan jonkin uskonnollisen ryhmän jäseniksi ihmiset alkavat julistaa sitä ainoaksi pelastustieksi ja arvostelevat muita tunnustuksia. Kun joku julistaa, että absoluuttinen totuus on vain uskonnon omaisuutta, syntyy uskonnollista fanatismia ja suvaitsemattomuutta. Näin syntyy uskonnollisia konflikteja, keskinäistä arvostelua ja erilaisia fobioita.
Tällaisia näkemyksiä ja epäilyjä ennakoiden muinainen Veda-kirjallisuus julisti jo vuosituhansia sitten, että on olemassa vain yksi Absoluuttinen Totuus - Jumala - ja vain yksi uskonto - ehdottoman rakkauden ikuinen uskonto. Vedan mukaan tämä ikuinen uskonto on olemassa maailmassa ja ilmenee maailmankaikkeudessa eri aikakausina ihmiskunnan ajan ja kehitystason mukaan. Vedojen näkökulmasta kaikki tässä maailmassa vallitsevat uskonnolliset käytännöt ovat tämän ikuisen uskonnon ilmentymiä, jotka on annettu ihmisille siinä määrin kuin he kykenevät havaitsemaan sen: "On olemassa vain yksi todellisuus, mutta tietäjät kutsuvat sitä eri nimillä" (Rigveda, 1.164.46).
Hindulaisuuden ammattitutkijat, filosofit ja totuuden etsijät ovat usein hämmentyneitä, kun he joutuvat kohtaamaan vedalaisen filosofian monisäikeisen perinnön ja yrittävät ymmärtää tämän henkisen perinteen ytimen ja sen tarkoituksen. Nykyaikaisessa ymmärryksessä vallitsee usein näkemys, jonka mukaan hindulaisuus on kaoottinen sekoitus uskomuksia, joita yhdistää yksi yhteinen alku - alkuperä. Usein vedalaista uskontoa pidetään monijumalaisuutena - eri puolijumalien kulttien sekoituksena, joskus sitä pidetään panteistisena järjestelmänä ja joskus se samaistetaan joogan harjoittamiseen. Tällaiset epäselvät käsitykset Vedoista luovat usein ihmisissä ennakkoluuloja, joiden mukaan niiden muinaiset tekstit ovat huonompia kuin nykyaikaiset maailmanuskonnot.
Todellisuudessa tällaisia vastakkaisia näkemyksiä on kuitenkin syntynyt vain kahdesta syystä:
- Yksi syy on se, että vedalaisen kirjallisuuden määrä on valtava - kymmenen biljoonaa shlokaa. Asiantuntija-arvioiden mukaan vedalaisten tekstien kokonaismäärä ylittää kaiken muinaisen kirjallisuuden yhteensä. Hollantilainen indologi J. Gonda luonnehti sitä seuraavasti: "On virhe sanoa, että sanskritinkielinen kirjallisuus ylittää määrältään Kreikan ja Rooman kirjallisuuden. Sanskritin kirjallisuus on lähes rajaton, eli kukaan ei tiedä sen todellista kokoa tai sen sisältämien teosten lukumäärää." Veda-kirjallisuuden jättimäinen määrä on johtanut siihen, että vain osaa sen teksteistä on tutkittu valikoivasti, tutkijoiden yksityisten intressien mukaan.- Toinen syy on asianmukaisen lähestymistavan puuttuminen tutkimukseen. Vedojen tekstit itsessään osoittavat, että niitä tulisi tutkia vain arvovaltaisessa opetuslapseusperimyksen linjassa, jossa niiden merkitys välittyy ilman vääristymiä tai uudistuksia.
Asianmukainen lähestymistapa Vedojen tutkimiseen osoittaa, että tämä muinainen järjestelmä sisältää systemaattisen kuvauksen uskonnon henkisestä kehityksestä. Veda-perinteen sisäisten virtausten ja oppien moninaisuus ei johdu sen sattumanvaraisuudesta, vaan päinvastoin sen syvästi tieteellisestä lähestymistavasta, jolla kuvataan ihmisen tietoisuuden eri tasoja ja niiden mukaisia erilaisia uskonnollisuuden muotoja. Kun olemme analysoineet vedalaista uskontojärjestelmää, voimme nähdä, että se vastaa melko hyvin nykymaailmassa vallitsevaa uskontojen moninaisuutta.
Vedalaisessa kirjallisuudessa sanotaan, että Absoluuttinen Totuus on vain yksi, ja se ilmenee eriasteisesti kaikissa tämän maailman uskonnoissa. Vedalaisen filosofian mukaan jokainen sielu tulee tähän maailmaan kehittyäkseen. Tämän evoluution päätavoitteena on luopua itsekkyydestä ja kehittää epäitsekästä rakkautta. Sielu kulkee kohti tätä päämäärää elämästä toiseen. Ja ennen kuin se saavuttaa tämän päämäärän, sen syntymät tässä maailmassa eivät lopu. Vedalaisen käsityksen mukaan tämän maailman eri uskonnot ovat olemassa kuin henkisen kehityksen koulun luokkia. Näin ollen Vedojen näkökulmasta jokainen uskonto on yksi porras sielun kehityksen tikkailla.
Voimme siis verrata koko ihmisen henkisen kehityksen polkua kouluun ja eri uskonnollisia järjestelmiä tämän koulun sisällä oleviin luokkiin. Voimme nähdä, että koulussa on yleinen oppimistavoite, ja kussakin luokassa on myös joitakin yksityisiä tavoitteita. Kunkin luokan osatavoitteiden saavuttaminen johtaa kuitenkin oppilaan kohti yleistä tavoitetta eli lukion päättötodistuksen saamista. Vastaavasti kaiken uskonnollisen kehityksen yhteinen tavoite on sama - epäitsekkään rakkauden kehittyminen Jumalaa kohtaan ja paluu Hänen asuinsijoilleen tästä maailmasta. Koska tämä on kuitenkin uskonnon korkein päämäärä, sitä ei voi saavuttaa välittömästi, aivan kuten lukiodiplomia ei voi saavuttaa lapsi, joka ei ole suorittanut kaikkia luokkia.
Siksi koulussa on asteittainen koulutusohjelma lapselle. Samoin kaikki tämän maailman uskonnot edustavat tiettyjä hengellisen kehityksen vaiheita, jotka ihmisen on käytävä läpi ennen kuin hän saavuttaa korkeimman päämäärän. Vedalaisen käsityksen mukaan kaikki tämän maailman uskonnot ovat siis saman henkisen polun eri tasoja.
Vedan mukaan maailmassa on kuusi uskonnon tasoa. Jokainen näistä tasoista vastaa ihmisen psykologista tilaa, hänen tietoisuuttaan.
Kuten missä tahansa oppimisprosessissa, uskonnossakin on kolme osaa: tieto, käytäntö ja tarkoitus. Esimerkiksi aritmetiikan tavoitteena on oppia laskemaan. Tätä tarkoitusta varten on olemassa teoria - aritmetiikan oppikirja. Ja sitten on käytäntö - harjoitukset, joita oppilaan on tehtävä oppiakseen teorian. Vastaavasti uskonnossa on nämä kolme osatekijää. Sen korkein perimmäinen päämäärä on rakkaus Jumalaan. Uskonnon teoriaa ovat pyhien kirjoitukset ja teologiset teokset. Ja on myös käytäntöä - jumalanpalvelus, askeesi, riitit, rituaalit, lyhyesti sanottuna kaikki ne uskonnolliset toimet, jotka ovat välttämättömiä hengellisen kokemuksen saamiseksi ja pyhistä kirjoituksista johdetun teorian sisäistämiseksi.
Vedan mukaan kullakin uskonnon kuudesta tasosta nämä kolme osatekijää ovat erilaisia. Ne eroavat toisistaan: tarkoitus, tieto ja käytäntö. Veda-käsikirjoituksissa todetaan, että määräävä tekijä sen suhteen, millä tasolla ihminen on, ovat hänen motiivinsa tai halunsa. Koska ihminen valitsee sen uskonnon tason, joka sopii hänen sisäisiin motiiveihinsa. - Anonyymi
Jooga tarkoittaa ” yhteys”. Kun kristitty rukoilee, se on myös joogaa, kun muslimi rukoilee, se on myös joogaa.
Ei tarvitse gurua rukoillakseen - joogatakseen. Sitä paitsi nykyään on tuskin enää edes monia oikeita guruja jäljellä.
Lapsen ensimmäinen guru on äiti.
Seuraavat gurut ovat kaikki koulun opettajat.
KRISTINUSKOSSA PAPPI, JOKA ANTAA NEUVOJA, ON KRISTITYLLE GURU, ISLAMISSA MULLAH.
JUUTALAISUUDESSA RABBI JNE.
- Anonyymi
Uutisten mukaan Sanna on aloittanut joogan. Juoni tiivistyy.
Nyt tarvitaan rukoilua hänen puolesta.
Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?
Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot5833868Muuttaisiko viesti mitään
Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j483318- 382791
Valpuri Nykänen elokapina
Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.662749Oon vähän ihastunut suhun nainen
Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)192134- 322081
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni121967- 291855
Oot pala mun sielua
Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my171800Hei T........
Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu471749