Kaksiakkujärjestelmä

Anonyymi-ap

Hankin vasta veneen, jossa kaksiakkujärjestelmä (erillinen 5Ah starttiakku ja 3 x 100 Ah käyttöakusto) on toteutettu latausreleellä, joka kytkee akustot yhteen, kun jommalla kummalla puolella jännite ylittää tietyn raja-arvon. Moottorin laturi on kytketty starttipuolelle ja maasähkö käyttöakuston puolelle.

Tuo ei tunnu kovinkaan järkevältä, koska starttiakkuhan on käytännössä aina täynnä ja käyttöakustoa ladataan paljon niin moottorin laturilla kuin maasähköstä. Starttiakku siis näkee latausjännitettä aivan suotta pitkät ajat käyttöakuston lataamisen takia.

Yksinkertaisin ratkaisu taitaisi olla, että jättää starttiakun täyteen ladattuna varalle ja kytkee kaikki laturit ja moottorin sähköt suoraan käyttöakustoon. Keksiikö joku tässä jonkun huonon puolen? Käyttöakusto toki koostuu ns vapaa-ajan akuista, jotka on tarkoitettu pienemmille purkuvirroille, mutta kun niitä on 3 rinnan, antavat varmasti ihan tarpeeksi virtaa startille.

18

598

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tämähän on vallitseva tapa ja käytäntö ladata kaksiakkujärjestelmää. En sano, että "niin kuin aina on tehty" on paras vaihtoehto kaikissa jutuissa mutta mitä luulet voittavasi jos teet akkupankista yksiakkujärjestelmän?

      • Anonyymi

        En muuta kuin ettei sitä starttiakkua suotta keiteltäisi. No, ehkäpä se sitä kestää, jos se kerran on vallitseva käytäntö.


    • Anonyymi

      Itsellä niin, että 1 startti - 4 hupia. Kytkimellä (1-BOTH-2) saan sekä koneen että maasähkölatauksen molemmille yhtaikaa tai vain jommalle kummalle puolelle. Yleensä ajossa pidän latausta vain hupipuolella ja yhdistän startin laturiin vain silloin tällöin - irroitan sen hupeista aina viimeistään kun kone sammuu. Ei siis releitä, kertaakaan en ole unohtanut starttiakkua kiinni hupeihin. Maasähkössä niillä on omat laturinsa, startilla pieni 5A. Jos starttiakku väsyy yllättäen, saa kytkimestä hupit sen rinnalle - ovat kaikki 5 samanlaisia.

    • Anonyymi

      Ei kai tuo starttiakku oikeasti ole vain 5 Ah? Starttiakut kestävät yleensä "ikuisesti". Vaihdoin täksi kaudeksi 2005 starttiakun uuteen. Se on latautunut aina kun kone käy ja myös maasähköstä. Eihän tuo mikään ongelma ole, kunhan latausjännite ei ole liian korkea.

      • Anonyymi

        Juu, näppäilyhäiriö 50 Ah.

        Tehokkaalla laturilla vajaata akkua ladatessa lienee jännite lähellä 15 volttia. Ajattelisin, ettei se ainakaan hyvää tee rinnalla olevalle täydelle akulle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu, näppäilyhäiriö 50 Ah.

        Tehokkaalla laturilla vajaata akkua ladatessa lienee jännite lähellä 15 volttia. Ajattelisin, ettei se ainakaan hyvää tee rinnalla olevalle täydelle akulle.

        No ei saisi olla noin korkea, jos on tarkoitus ajaa pidempiä matkoja. Millainen vene ja moottori on kyseessä? Tyypillisesti noissa on latausjännite hiukan yli 14 V poislukien vanhat perämoottorit ja ehkä nykyisetkin pienemmät, joissa jännitettä ei säädetty, vaan se saattoi nousta 17 V paikkeille akun ollessa täysi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No ei saisi olla noin korkea, jos on tarkoitus ajaa pidempiä matkoja. Millainen vene ja moottori on kyseessä? Tyypillisesti noissa on latausjännite hiukan yli 14 V poislukien vanhat perämoottorit ja ehkä nykyisetkin pienemmät, joissa jännitettä ei säädetty, vaan se saattoi nousta 17 V paikkeille akun ollessa täysi.

        Moottorin laturit ovat tyypillisesti 14 V, juuri siksi, ettei täyttä akkua pilata. Autokäyttöön nuo ovat ihan ok, kun akku on käytännössä aina täysi.

        Veneessä tilanne on ihan toinen. Ladattavaa voi olla satoja amppeeritunteja. Lataaminen toki onnistuu tuollaisella 14 V laturillakin, mutta hitaasti. Optimaalinen latausjännite perinteiselle lyijyakulle akun ollessa vielä latauksen tarpeessa on noin 14.8 V.

        Jos veneessä on vain tuollainen tyhmä 14 V laturi, voi täyden akun huoletta pitää kytkettynä. Monessa veneessä on kuitenkin tehostettu latausta niin, että ladataan korkeammalla jännitteellä kun akku ei ole vielä täysi ja lasketaan ylläpitojännitteeseen vasta akun täyttyessä. Tällöin se latausvaiheessa rinnalle kytketty akku tykkää huonoa.

        Jos aloittajan veneessä moottorin laturin tai maasähkölaturin latausjännite on ylläpitojännitettä korkeampi, on hänen ajatuksensa akkujen erillään pidosta ihan hyvä.

        Ylipäänsä kaksiakkujärjestelmän tarpeellisuus on hieman kyseenalainen. Eihän sitä pääakustoa saa koskaan päästää tyhjäksi, oli toinen akku tai ei. Lyijyakku menee pilalle, jos sen purkaa kokonaan. Nykyisten akkumonitoreiden kanssa vahinkoa tuskin pääsee käymään.

        Erityisesti purjeveneissä erillisen starttiakun tarve on vähäinen, kun pikkuisen koneenhan pyöräyttää käyntiin vaikka akkuporakoneella, eikä toisaalta moottorittomuuskaan ole suurempi ongelma, kun kotiin pääsee ilmankin. Ja aika monella kulkee mukana ylimääräinen akku jollan sähkömoottoria varten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moottorin laturit ovat tyypillisesti 14 V, juuri siksi, ettei täyttä akkua pilata. Autokäyttöön nuo ovat ihan ok, kun akku on käytännössä aina täysi.

        Veneessä tilanne on ihan toinen. Ladattavaa voi olla satoja amppeeritunteja. Lataaminen toki onnistuu tuollaisella 14 V laturillakin, mutta hitaasti. Optimaalinen latausjännite perinteiselle lyijyakulle akun ollessa vielä latauksen tarpeessa on noin 14.8 V.

        Jos veneessä on vain tuollainen tyhmä 14 V laturi, voi täyden akun huoletta pitää kytkettynä. Monessa veneessä on kuitenkin tehostettu latausta niin, että ladataan korkeammalla jännitteellä kun akku ei ole vielä täysi ja lasketaan ylläpitojännitteeseen vasta akun täyttyessä. Tällöin se latausvaiheessa rinnalle kytketty akku tykkää huonoa.

        Jos aloittajan veneessä moottorin laturin tai maasähkölaturin latausjännite on ylläpitojännitettä korkeampi, on hänen ajatuksensa akkujen erillään pidosta ihan hyvä.

        Ylipäänsä kaksiakkujärjestelmän tarpeellisuus on hieman kyseenalainen. Eihän sitä pääakustoa saa koskaan päästää tyhjäksi, oli toinen akku tai ei. Lyijyakku menee pilalle, jos sen purkaa kokonaan. Nykyisten akkumonitoreiden kanssa vahinkoa tuskin pääsee käymään.

        Erityisesti purjeveneissä erillisen starttiakun tarve on vähäinen, kun pikkuisen koneenhan pyöräyttää käyntiin vaikka akkuporakoneella, eikä toisaalta moottorittomuuskaan ole suurempi ongelma, kun kotiin pääsee ilmankin. Ja aika monella kulkee mukana ylimääräinen akku jollan sähkömoottoria varten.

        Joo, kaksiakkujärjestelmän sijaan otin varalle kilon painoisen taskuun menevän 12000mAh virtapankin joka antaa 1500A hetkellistä. Pari kertaa käytetty, mutta naapuriveneen käynnistykseen eikä omaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moottorin laturit ovat tyypillisesti 14 V, juuri siksi, ettei täyttä akkua pilata. Autokäyttöön nuo ovat ihan ok, kun akku on käytännössä aina täysi.

        Veneessä tilanne on ihan toinen. Ladattavaa voi olla satoja amppeeritunteja. Lataaminen toki onnistuu tuollaisella 14 V laturillakin, mutta hitaasti. Optimaalinen latausjännite perinteiselle lyijyakulle akun ollessa vielä latauksen tarpeessa on noin 14.8 V.

        Jos veneessä on vain tuollainen tyhmä 14 V laturi, voi täyden akun huoletta pitää kytkettynä. Monessa veneessä on kuitenkin tehostettu latausta niin, että ladataan korkeammalla jännitteellä kun akku ei ole vielä täysi ja lasketaan ylläpitojännitteeseen vasta akun täyttyessä. Tällöin se latausvaiheessa rinnalle kytketty akku tykkää huonoa.

        Jos aloittajan veneessä moottorin laturin tai maasähkölaturin latausjännite on ylläpitojännitettä korkeampi, on hänen ajatuksensa akkujen erillään pidosta ihan hyvä.

        Ylipäänsä kaksiakkujärjestelmän tarpeellisuus on hieman kyseenalainen. Eihän sitä pääakustoa saa koskaan päästää tyhjäksi, oli toinen akku tai ei. Lyijyakku menee pilalle, jos sen purkaa kokonaan. Nykyisten akkumonitoreiden kanssa vahinkoa tuskin pääsee käymään.

        Erityisesti purjeveneissä erillisen starttiakun tarve on vähäinen, kun pikkuisen koneenhan pyöräyttää käyntiin vaikka akkuporakoneella, eikä toisaalta moottorittomuuskaan ole suurempi ongelma, kun kotiin pääsee ilmankin. Ja aika monella kulkee mukana ylimääräinen akku jollan sähkömoottoria varten.

        Jollan moottorin akun nimellisjännite on kolmikennoisena 10.8 V, ja nelikennoisena 14,4 V.
        Ei noita Li akkuja voi käyttää sellaisenaan pääkoneen startin pyörittämiseen, vaan tarvitaan jännitteen säädin väliin, ja sellaista ei useimmista veneistä löydy tarvittavalle virralle, mitä startti edellyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jollan moottorin akun nimellisjännite on kolmikennoisena 10.8 V, ja nelikennoisena 14,4 V.
        Ei noita Li akkuja voi käyttää sellaisenaan pääkoneen startin pyörittämiseen, vaan tarvitaan jännitteen säädin väliin, ja sellaista ei useimmista veneistä löydy tarvittavalle virralle, mitä startti edellyttää.

        Höpö höpö. LiFePO4 soveltuu erinomaisesti starttiakuksi,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jollan moottorin akun nimellisjännite on kolmikennoisena 10.8 V, ja nelikennoisena 14,4 V.
        Ei noita Li akkuja voi käyttää sellaisenaan pääkoneen startin pyörittämiseen, vaan tarvitaan jännitteen säädin väliin, ja sellaista ei useimmista veneistä löydy tarvittavalle virralle, mitä startti edellyttää.

        Kyllä se startti toimisi ihan hyvin 10,8 tai 14,4 V nimellisjännitteelläkin, mutta nuo ovat Li-ion-akun nimellisjännitteitä. Lyijyakun korvikkeena käytetään LiFePO4- eli lyhyemmin LFP-akkuja, joiden nimellisjännite 4-kennoisena on sopivasti 12,8 V. Starttiakkuna voi BMS aiheuttaa ongelmia ja riittävää virtaa ei kaikista akuista saa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jollan moottorin akun nimellisjännite on kolmikennoisena 10.8 V, ja nelikennoisena 14,4 V.
        Ei noita Li akkuja voi käyttää sellaisenaan pääkoneen startin pyörittämiseen, vaan tarvitaan jännitteen säädin väliin, ja sellaista ei useimmista veneistä löydy tarvittavalle virralle, mitä startti edellyttää.

        Sinulla voi toki olla jokin tuollainen erikoisempi akku jollassa. Useimmilla lienee kuitenkin ihan perinteinen lyijyakku.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla voi toki olla jokin tuollainen erikoisempi akku jollassa. Useimmilla lienee kuitenkin ihan perinteinen lyijyakku.

        LiPo tai Li-ion ei ihan harvinainen ole pienissä sähkövispeleissä joissa on mallikohtainen akku, vaikka LiFePO4 turvallisempana vaihtoehtona lienee yleistynyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        LiPo tai Li-ion ei ihan harvinainen ole pienissä sähkövispeleissä joissa on mallikohtainen akku, vaikka LiFePO4 turvallisempana vaihtoehtona lienee yleistynyt.

        Ei toki niissä, joissa mallikohtainen akku, mutta useimmilla on noita Motonet-tyylisiä halpisvispilöitä, jotka sitten tökätään normilyijyakkuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei toki niissä, joissa mallikohtainen akku, mutta useimmilla on noita Motonet-tyylisiä halpisvispilöitä, jotka sitten tökätään normilyijyakkuun.

        Minä totesin heti kättelyssä, että lyijyakku, jossa on riittävä käyttökapasiteetti, painaa liikaa hinauksessa olevassa jollassa enkä jaksa/viitsi sitä poiskaan nostella ellei ole lataustarvetta, joten halvemman pään LiFePO4 tai ei mitään on oma valinta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä totesin heti kättelyssä, että lyijyakku, jossa on riittävä käyttökapasiteetti, painaa liikaa hinauksessa olevassa jollassa enkä jaksa/viitsi sitä poiskaan nostella ellei ole lataustarvetta, joten halvemman pään LiFePO4 tai ei mitään on oma valinta.

        Joo, on sellainen varmasti kivempi. Me ei viitsitä paljon hinailla jollaa, vaan yleensä täytetään vain tarpeen tullen. Siinä menee joka tapauksessa se kymmenisen minuuttia, niin akun nosto paikoilleen ei tilannetta paljon muuta. Kapasiteettia taitaa olla noin 50 Ah, joten ei paina paljon ja riittää hyvin lasten leikkeihin. Jos lapset eivät ole mukana, niin en ole jaksanut sähkömoottoria käyttää ollenkaan. Rantaan pääsee niillä airoillakin ihan yhtä hyvin.


    • Anonyymi

      Viimeisessä kappaleessa kuvailemasi "vara-akku" järjestelmä on meillä ollut käytössä pari kymmentä vuotta. Vaikea keksiä olellisia huonoja puolia.

      Meillä ei puhuta hupi- ja starttiakustosta vaan pää- ja vara-akustosta. Käytännössä pääkytkin on aina asennossa 1 (pääakusto) tai off. Joskus, muutaman kerran kaudessa startataan kokeeksi asennossa 2 jotta tiedetään, että vara-akku on kunnossa.

      Vara-akkua lataa aurinkolataussäätimen toinen ulostulo ja maasähkölaturin toinen ulostulo (laturissa 15A ja 1A ulostulot). Vara-akku kestää tällaisessa käytössä kokemuksen mukaan n 10 vuotta. Vara-akkuna on halpa ja pienehkö auton akku, muistaakseni 45 Ah. Pääakuston kapasiteetti on 360 Ah.

      • Anonyymi

        Meillä myös vastaava, paitsi että entinen starttiakku ei ole kytkimen päässä, vaan akkukengät pitää siirtää, jos jostain syystä joskus tarvittaisiin vara-akkua. Lähinnä voisi tulla kysymykseen, jos pääakusto yllättäen viottuisi. Mitään vahingossa tyhjentymistä ei varmasti pääse tapahtumaan, koska varaustilan näkee monitorista ja toisaalta kapasiteettia on niin paljon, että pitäisi olla reissussa pitkälle toista viikkoa ilman maasähköä. Tilanteeseen havahtuu viimeistään jääkaapin tyhjentyessä.

        Vara-akku on omalla pikkuisella ylläpitolaturilla maasähkössä, mikä varmistaa, että pysyy täytenä, vaikka sille ei koskaan suo pienintäkään ajatusta.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Silmienvääntelijä-persut pääsivät Japanissa sarjakuvaan

      Torille! https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011943173.html
      Maailman menoa
      35
      4125
    2. Avopuoliso, mies-/naisystävä vai mikä?

      Kävin eilen irl keskustelun, joka jätti minut pohtimaan seuraavaa ... millä nimityksellä kutsua henkilöä, jonka kanssa o
      Ikävä
      241
      3972
    3. Huvittava ilmiö: Vasemmistolaiset uskoo sokeasti SDP:n parantavan heidän

      elämäänsä, jos demarit johtaa seuraavaa hallitusta (Kyse on siis palstan vasemmistolaisista) Totuus on toinen, nimittäi
      Maailman menoa
      135
      3107
    4. Riikka ohoi! Saksa alensi bensaveroa, missä euron bensa?

      Perussuomalaisten yksi vaalilupauksista oli euron bensiini suomalaisille autoilijoille. Ei ole näkynyt. Jopa vasemmis
      Maailman menoa
      65
      2984
    5. Miksi Kuhmolaiset on niin nyrpeä ilmeisiä?

      Miksi suurin osa (ei onneksi kaikki) on niin typääntyneen näkösiä elämäänsä? Tuijotetaan toisia pahansuopaisesti ja kat
      Kuhmo
      16
      2891
    6. Tulipalo rivitalossa, tuhoutuu täysin

      Kainuun pelastuslaitos sai hieman puolenyön jälkeen maanantaina ilmoituksen rivitalon huoneistossa syttyneestä tulipalos
      Puolanka
      70
      2676
    7. Kyllä, maata ei halua puolustaa nimenomaan punavihreän puolen edustajat

      "Esimerkiksi maanpuolustushenki on keskimääräistä alempana naisten, arvoliberaalien, heikossa taloustilanteessa olevien
      Maailman menoa
      96
      2429
    8. Älkää vaan sairastuko syöpään Suomessa

      Tilaston mukaan Suomi, Slovakia ja Latvia lääkitsee aivan pohjamudissa syöpää. Sairastunutta hoidetaan edelleen vanhana
      Maailman menoa
      117
      2033
    9. Oot se sinä

      Ihan varmasti oot, tuo olemus ei valehtele 😘💓🪅 🏡 ihana 😍🙏
      Ikävä
      24
      1740
    10. Sä veit mun sydämen ihan totaalisesti

      Aivan totaalisesti..
      Ikävä
      43
      1621
    Aihe