Monta kertaa unissani esiintyy mies, jota en tunne. Tämä mies kulkee yleensä edelläni. erityisesti mieleeni on painunut uni joka on toistunut jo monta kertaa. Uni ei tule kerralla. Kolme yötä- ja uneni tulee päätökseen.
Unessa olen ensin joen varrella. Lähden kulkemaan alajuoksulle vievää polkua pitkin. Polun varrella on paljon pensaita. Jokaisessa pensaassa kasvaa eri marjoja. Väsyn kesken matkan ja alan poimia marjoja syödäkseni. Menen pensaalle jossa kasvaa punaisia marjoja, mutta heti käteeni saatua ne häviävät. Niin toistuu jokaisen marjapensaan kohdalla kunnes tulen pensaan luokse jossa kasvaa kaikenvärisiä marjoja. Saan poimittua marjoja ja syötyä niitä. En kumminkaa tule marjoista kylläiseksi joten juon joen puhdasta vettä. Yhtäkkiä eteeni ilmestyy nuotio ja nuotiolla paistuu kalaa, lohta. Sen syötyäni nukahdan. Ensimmäinen uni päättyy siihen. Seuraavana yönä uni jatkuu...
herään lintujen lauluun. Nuotio on sammunut eikä hiillosta tai edes nuotion paikkaa näy missään. Jatkan polkua pitkin. Noin kahdenkilometrin päässä on kylä. Jään metsän suojaan katselemaan. Kylässä kaikki talot ovat valkoisia. Ainoastaan yksi iso talo on sinertävä. Pihalla pojat leikkivät taistelevansa. He kiljuvat riemusta ja nauravat. Vähän matkan päästä on yksinäinen tyttö. Tyttö veistää puusta itselleen miekkaa. Ei kestä kauan kun miekka on valmis. Tyttö menee ylpeänä esittelemään pojille tekemäänsä miekka, mutta pojat vain nauravat. Tyttö juoksee itkien metsään päin, kohti minua. Kumminkin juuri ennen puuta jonka takana olen katsellut kyölän touhuja, tyttö pysähtyy ja kääntyy minusta katsottuna oikealle. Hän vilkaisee molempiin suuntii ennen kun vetäisee vanhan tammen alta räsyisen paidan ja paikatut housut. Sen jälkeen tyttö heittää hameen pois ja pukee paidan ja vetää housut jalkaan. Sitten hän lähtee kiipeämään puuhun.
Tämän jälkeen aina herään. Enkä saa unen päästä enää kiinni. Seuraavana yönä uni taas jatkuu.
Seuraan tyttöä puuhun turvallisen välimatkan päästä. Pian huomaan tytöllä olevan puussa maja. Hän kiipeää majaan ja nauraa. Jatkan kiipeämistä kohti majaa. Maja on aika pieni, mutta jotenkin kodikas. Toisella seinustalla on pöytä ja pöydälle kynttilä. Kynttilä palaa ja sen hennon liekin avulla näen pöydällä olevan vihon. Vihonkannessa lukee nimeni. Avaan ensimmäisen sivun. Siinä on minun kuvani. Koko vihko on täynnä tietoa minusta. Sitten kuulen jonkun kuiskaavan: "Tiesin että tulisit". Käännyn ympäri ja huomaan edessäni sen tytönjoka oli kylästä lähtenyt itkien metsään ja kiivennyt puuhun. Tällä kertaa tytöllä on oikea miekka kädessään, puhtaat majurinvaatteet ja hänen vieressään seisoo mies. Mies hymyilee. Ojentaa minulle mustat paikatut polvihousut ja valkoisen kauluspaidan. Puen ne päälleni. Sen jälkeen mies ojentaa minulle oikean miekan ja kysyy: "osaatko käyttää sitä?" Heilutan päätäni. "en" vastaan.
Siihen uni päättyy. seuraavana yönä nään pienen pätkän samasta miehestä ja tytöstä. Olemme purjehtimassa. "se on tyttäremme" mies kuiskaa minulle. Hymyilen ja näen tytön vieressä pienen pojan. Tyttö ja pienipoika miekkailevat. He nauravat ja kiljuvat riemusta. Heillä on hauskaa.
Tyttö on löytänyt pojan jonka kanssa miekkailla ja leikkiä sotaa.
Unessa olen ensin joen varrella. Lähden kulkemaan alajuoksulle vievää polkua pitkin. Polun varrella on paljon pensaita. Jokaisessa pensaassa kasvaa eri marjoja. Väsyn kesken matkan ja alan poimia marjoja syödäkseni. Menen pensaalle jossa kasvaa punaisia marjoja, mutta heti käteeni saatua ne häviävät. Niin toistuu jokaisen marjapensaan kohdalla kunnes tulen pensaan luokse jossa kasvaa kaikenvärisiä marjoja. Saan poimittua marjoja ja syötyä niitä. En kumminkaa tule marjoista kylläiseksi joten juon joen puhdasta vettä. Yhtäkkiä eteeni ilmestyy nuotio ja nuotiolla paistuu kalaa, lohta. Sen syötyäni nukahdan. Ensimmäinen uni päättyy siihen. Seuraavana yönä uni jatkuu...
herään lintujen lauluun. Nuotio on sammunut eikä hiillosta tai edes nuotion paikkaa näy missään. Jatkan polkua pitkin. Noin kahdenkilometrin päässä on kylä. Jään metsän suojaan katselemaan. Kylässä kaikki talot ovat valkoisia. Ainoastaan yksi iso talo on sinertävä. Pihalla pojat leikkivät taistelevansa. He kiljuvat riemusta ja nauravat. Vähän matkan päästä on yksinäinen tyttö. Tyttö veistää puusta itselleen miekkaa. Ei kestä kauan kun miekka on valmis. Tyttö menee ylpeänä esittelemään pojille tekemäänsä miekka, mutta pojat vain nauravat. Tyttö juoksee itkien metsään päin, kohti minua. Kumminkin juuri ennen puuta jonka takana olen katsellut kyölän touhuja, tyttö pysähtyy ja kääntyy minusta katsottuna oikealle. Hän vilkaisee molempiin suuntii ennen kun vetäisee vanhan tammen alta räsyisen paidan ja paikatut housut. Sen jälkeen tyttö heittää hameen pois ja pukee paidan ja vetää housut jalkaan. Sitten hän lähtee kiipeämään puuhun.
Tämän jälkeen aina herään. Enkä saa unen päästä enää kiinni. Seuraavana yönä uni taas jatkuu.
Seuraan tyttöä puuhun turvallisen välimatkan päästä. Pian huomaan tytöllä olevan puussa maja. Hän kiipeää majaan ja nauraa. Jatkan kiipeämistä kohti majaa. Maja on aika pieni, mutta jotenkin kodikas. Toisella seinustalla on pöytä ja pöydälle kynttilä. Kynttilä palaa ja sen hennon liekin avulla näen pöydällä olevan vihon. Vihonkannessa lukee nimeni. Avaan ensimmäisen sivun. Siinä on minun kuvani. Koko vihko on täynnä tietoa minusta. Sitten kuulen jonkun kuiskaavan: "Tiesin että tulisit". Käännyn ympäri ja huomaan edessäni sen tytönjoka oli kylästä lähtenyt itkien metsään ja kiivennyt puuhun. Tällä kertaa tytöllä on oikea miekka kädessään, puhtaat majurinvaatteet ja hänen vieressään seisoo mies. Mies hymyilee. Ojentaa minulle mustat paikatut polvihousut ja valkoisen kauluspaidan. Puen ne päälleni. Sen jälkeen mies ojentaa minulle oikean miekan ja kysyy: "osaatko käyttää sitä?" Heilutan päätäni. "en" vastaan.
Siihen uni päättyy. seuraavana yönä nään pienen pätkän samasta miehestä ja tytöstä. Olemme purjehtimassa. "se on tyttäremme" mies kuiskaa minulle. Hymyilen ja näen tytön vieressä pienen pojan. Tyttö ja pienipoika miekkailevat. He nauravat ja kiljuvat riemusta. Heillä on hauskaa.
Tyttö on löytänyt pojan jonka kanssa miekkailla ja leikkiä sotaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Uni kertoo oman itsen kahden puolen etsimisestä ja löytämisestä, tasapainon etsimisestä. (feminiininen ja maskuliininen puoli, jotka meissä kaikissa on)
Joen vartta kulkeninen on elämän virran seuraamista. Pensaat joista söit marjoja ovat hetkellisen nautinnonhaun hetkiä, huomaat, että nautinnot joita haet, eivät tuo tyydytystä, ne häviävät kuin tuhka tuuleen. Siis onnen tunne ei ole kestävää. Joku ulkoinen nautinto sitten tuottaa hiukan enemmän tyydytystä, mutta ei sekän riittävästi, uni näyttää, että sen lisäksi tarvitsisit myös sielun energiaa, elämän vettä. Näet sitten nuotion, se on palavan sielun vertauskuva, elävyys sinussa, sitä lie etsitkin.
Olet nälkäinen sielultasi, näet paistettua kalaa, kala onkin omien lahjojen vertauskuvaa, niitä käyttämällä saakin jo pitempiaikaisempaa tyydytksen tunnetta, levon sielulle.
Seuraava uni:
Nuotio on sammunut, on aamu, silmäsi avautuvat näkemään lisää. Kuulet lisäksi lintujen laulun, sillä on vapauttava merkitys, vapaus ja ilo. Kylä jonka löydät sielun maisemassasi (metsässä). Pojat taistelevat (maskuliinisuus sinussa, voima ja tekeminen) ja tyttö joka veistää miekkaa (feminiininen puolesi, joka ei liene kovin voimakas, kun teki miehistä puuhaa, veisti puusta miekkaa). Tuli mieleeni, että olet hiukan kadottanut naisellista puoltasi, se on hukassa tai et hyväksy sitä, kun pojat nauroivat tekemisellesi. Sitten tyttö löytää räsyiset poikamaiset vaatteet, että olisi poikamaisempi poikien silmissä ja saisi hyväksynnän pojilta.
Kolmas uni:
Tyttö kiipeää puuhun (tämä tyttö on unessa mielestäni sinä itse), se kuvaa sukuasi, juuriasi, sitä miksi olet juuri sellainen kuin olet. Olet ehkä tällainen "poikatyttö". Se että sinun opitäisi esittää naisellisempaa kuin olet, saa sinut surulliseksi. Mutta kun sait poikavaatteet päälle ja pääsit majaan puussa (poikien leikit) olit iloinen, kokonainen. Vihossa on sinun elämän tarinasi. Unen lopussa tuntuu kuin löytäisit itsesi, itsessäsi asuvan tytön, jolla on rohkeutta ja pojan joka hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. Olet löytänyt tasapainon.
Viime yönä näin unen jossa olin keskellä metsää. Näin vain puita ja pienen mökin. Mökkiin ei mennyt mitään polua. Ei mitään jälkiä asutuksista. Kumminkin kun astuin mökkiin siellä oli kaikki mahdollinen: pöytä, kynttilöitä, vuode ja takka. Takassa oli tuli. Pöydän ääressä tuolilla istui sama mies kuin edellisissä unissa. Uni päättyi siihen. Mitä se tarkoittaa? Viittaako se kenties samaan kuin edellinen uni?
Tuntuu unen perusteella, että olet löytänyt itsesi. Metsä on sielun maisema, siellä keskellä mökki, sinä. Siellä sisällä takassa tuli, sydämen liekki. Tuntuu kuin olisit nyt omassa itsessäsi kuin kotonasi. Olet tasapainoinen. Olet löytänyt toisen puolesi, joko vertauskuvallisesti itsestäsi tai sitten ihan parisuhteenkin kautta.