https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d9403997-b5cc-4315-9957-46e42a3edf56
Miksi Suomessa ei tutkita kustannuksia?
Vastaavanlaisia tutkimuksia on Virénin mukaan tehty paljon myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, ja tutkimustulokset ovat yleensä samansuuntaisia kuin hollantilaisessa tutkimuksessa.
Suomessa on toisin. Aiheesta ei juuri ole tehty akateemista tutkimusta.
– Se on henkimaailman asioita, Virén sanoo.
Hän viittaa tapahtumiin hollantilaistutkimuksen yhteydessä. Professori (emeritus) Joop Hartog, joka on Hollannin arvostetuimpia taloustieteilijöitä ja yksi tutkimuksen neljästä tekijästä, sai kokea kovia.
– (Amsterdamin) yliopisto reagoi sanomalla, ettei yliopisto voi julkaista tutkimusta ja hänen työsopimustaan yliopiston kanssa oltiin jo katkaisemassa, mutta nämä toimet sitten peruttiin, Virén kertoo.
Tutkijanelikko kertoo kohtaamistaan hankaluuksista tutkimuksen esipuheessa. Ei olisi muka saanut tutkia, koska ihmisarvoa ei voi mitata rahalla.
– Tämä on se ongelma. Emme halua käsitellä joitakin asioita ollenkaan, ja sitten ne leimataan juridisiksi kysymyksiksi tai ihmisoikeuskysymyksiksi.
Toisin sanoen joissain asioissa talouskalkyylit eivät ole käyttökelpoisia eikä niitä saisi julkaista.
– Tämä on minusta aika kammottava tilanne. Kuitenkin joka paikassa me joudumme tekemään arvovalintoja, kuten paljonko laitetaan rahaa syöpähoitoihin.
– Emme me voi rajata yhteiskunnan valintoja sillä tavalla, että julistamme jotkut valinnat sellaisiksi, joita emme voi tehdä moraalisista syistä. Työvoimapolitiikka ja maahanmuutto ovat kuitenkin pääsääntöisesti taloudellinen kysymys, Virén jatkaa.
Miksi Suomessa ei tutkita kustannuksia?
Vastaavanlaisia tutkimuksia on Virénin mukaan tehty paljon myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, ja tutkimustulokset ovat yleensä samansuuntaisia kuin hollantilaisessa tutkimuksessa.
Suomessa on toisin. Aiheesta ei juuri ole tehty akateemista tutkimusta.
– Se on henkimaailman asioita, Virén sanoo.
Hän viittaa tapahtumiin hollantilaistutkimuksen yhteydessä. Professori (emeritus) Joop Hartog, joka on Hollannin arvostetuimpia taloustieteilijöitä ja yksi tutkimuksen neljästä tekijästä, sai kokea kovia.
– (Amsterdamin) yliopisto reagoi sanomalla, ettei yliopisto voi julkaista tutkimusta ja hänen työsopimustaan yliopiston kanssa oltiin jo katkaisemassa, mutta nämä toimet sitten peruttiin, Virén kertoo.
Tutkijanelikko kertoo kohtaamistaan hankaluuksista tutkimuksen esipuheessa. Ei olisi muka saanut tutkia, koska ihmisarvoa ei voi mitata rahalla.
– Tämä on se ongelma. Emme halua käsitellä joitakin asioita ollenkaan, ja sitten ne leimataan juridisiksi kysymyksiksi tai ihmisoikeuskysymyksiksi.
Toisin sanoen joissain asioissa talouskalkyylit eivät ole käyttökelpoisia eikä niitä saisi julkaista.
– Tämä on minusta aika kammottava tilanne. Kuitenkin joka paikassa me joudumme tekemään arvovalintoja, kuten paljonko laitetaan rahaa syöpähoitoihin.
– Emme me voi rajata yhteiskunnan valintoja sillä tavalla, että julistamme jotkut valinnat sellaisiksi, joita emme voi tehdä moraalisista syistä. Työvoimapolitiikka ja maahanmuutto ovat kuitenkin pääsääntöisesti taloudellinen kysymys, Virén jatkaa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Arvo Ihminen
Nuo tutkimukset ovat täyttä hölynpölyä ja artikkeli puppua. Ei tuossa mitään ongelmaa ole, se on rasistista mielipidettä. Kysykää vaikka vihervasemmistosta ja ottakaa tutkija sieltä YLE:n malliin, niin saatte totuuden sanan.
Yli puolet ei tienannut työelämässä penniäkään, ainakaan verokirjalla.maahanmuuttoasiaa
Anonyymi-ap
2024-05-05 05:59:19
Parahin lukija, totuus on tylsä. Mitään ihmettä ei tapahtunut työllistymiskehityksessä vuonna 2023. Pikemmin päinvastoin. Maahanmuuttajien työllisyys laahaa noin 15 prosenttiyksikköä kantaväestön perässä. Ja suunta on alaspäin. Romahdus näkyy nyttemmin myös haastattelututkimuksessa.
Työllisten määrän lisäksi väliä on laadulla. Paljonko kukin antaa ja saa. Verotulojen ja sosiaalimenojen suhde on ikään kuin yhteiskunnallinen käyttökate.
Ani harva kansainvälinen osaaja tekee huipputiliä suomalaisfirmojen leivissä.
Huomattavasti useammat ovat matalapalkka-aloilla, osittain tulonsiirtojen varassa. Hyvin monet saavat niistä koko elantonsa.
Yleiskuvaan sekä paikallisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin on olemassa käteenkäypiä mittareita. Kuka tahansa saa niitä silmäillä sivustossa kuntaluvut.fi.
Etenkin isojen pakolaismaiden (Irak, Afganistan, Somalia, Syyria) vaikutus julkiseen talouteen on pommin kaltainen. Pistän tähän yhden tilaston, josta tiedotusvälineet vaikenevat rasisminvastaisen taistelun tuoksinassa.
Suomen kantaväestön 25–60-vuotiailla palkka- ja yrittäjätulon mediaani on 33 020 euroa (tilastovuosi 2020). Edellä mainituissa pakolaismaissa syntyneillä ja heidän jälkeläisillään toisen polven maahanmuuttajilla mediaani on: nolla. Häh? Luit ihan oikein. Yli puolet ei tienannut työelämässä penniäkään, ainakaan verokirjalla.
Teemu Keskisarja-suomen uutiset ote
Marin sai pystyripulikohtauksen Ina kun joku sanoi sanan kustannus ja vielä pahempi kohtaus kun kuului sana kulu.
ahaa
Tutkijanelikko kertoo kohtaamistaan hankaluuksista tutkimuksen esipuheessa. Ei olisi muka saanut tutkia, koska ihmisarvoa ei voi mitata rahalla.
– Tämä on se ongelma. Emme halua käsitellä joitakin asioita ollenkaan, ja sitten ne leimataan juridisiksi kysymyksiksi tai ihmisoikeuskysymyksiksi.
134
PS. voit äänestää sdp
134PS
seuraa
rrt4
Miten voi olla tiedot luotettavia kun eivät edes tiedä valtioita? "Hollanti" nimistä maata/valtiota ei ole olemassakaan eikä kansaa nimeltä "hollantilainen". Jos ei edes tiedä sitä, niin ei ole luotettava (sama kuin puhuisi "Uusimaa" ja "uusimaalainen") jos asuu Helsingissä tai tuossa tilanteessa vaikka Jyväskylässä, niin on "maana Uusimaa" ja on "uusimaalainen". Oikeat ovat Alankomaat ja alankomaalainen