Kyläkoulun lakkautus voi rikkoa lapsen oikeuksia – päättäjät vetoavat kiireeseen ja pakkoon
Kuopiossa syntyi lähes kansanliike vastustamaan kaupungin talouden tasapainotusohjelmaan liittyvää koulujen lakkauttamislistaa.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen haluaa motivoida kuntia pitämään hyvä huoli lapsista ja lapsiperheistä, niin kunta pysyy vahvana ja hengissä tulevaisuudessakin.
Kunnat ohittavat säännöllisesti lasten oikeudet, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Varsinkin koulujen lakkauttamisten yhteydessä kunnollinen lapsivaikutusten arviointi jää tekemättä, kun päättäjät painivat talouden haasteiden kanssa.
Esimerkiksi Kuopiossa kahden koulun lakkautuspäätös palautui uudelleen valmisteltavaksi huonon valmistelun ja vanhempien painostuksen vuoksi.
Vanhemmat ja kyläaktiivit järjestivät avoimen seminaarin, jossa Kuopion kaupunkia syytettiin kovin sanoin koulujen lakkautuspäätösten huonosta valmistelusta ja lasten oikeuksien unohtamisesta.
Tilanteeseen puuttui lopulta kaupunginjohtaja Soile Lahti, joka esitti koulujen lakkauttamispäätöksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi lautakuntaan.
Asian palauttaminen valmisteltavaksi ei kuitenkaan välttämättä pelasta kouluja lakkauttamiselta. Kouluverkkoleikkaukset ovat osa Kuopion kaupungin 35 miljoonan euron talouden tasapainottamissuunnitelmaa.
Talous ohittaa lasten edun
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo, että kunnat ohittavat lasten oikeudet lähes poikkeuksetta, jos vaakakupissa painavat talouden säästötoimet.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto oli mukana Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin miten kunnat huomioivat lasten oikeudet kouluverkkoon kohdistuvien leikkausten yhteydessä.
Karvin selvityksen keskeinen tulos oli, että hyvin huonosti.
– Kyllä se aika tympeältä tuntui, etenkin kun kunnissa aivan hyvin tiedetään, että heillä on velvollisuus tehdä lapsivaikutusten arviointeja, Pekkarinen sanoo.
Pekkarisen mukaan lasten oikeuksien toteutumista ei selvitetä kunnissa riittävällä tavalla, jos ollenkaan. Sen lisäksi lasten ja nuorten kokemuksia ja näkemyksiä kouluverkon supistamisesta ei selvitetä myöskään jälkikäteen.
– Perusteet ovat ihan samat kuin valtionhallinnossa: on kiire, ei ole osaamista, talous on kuralla ja päätöksiä täytyy tehdä, Pekkarinen sanoo.
Selvityksessä tuli myös ilmi, että kyläkoulun lakkauttaminen on usein se ”viimeinen naula arkkuun” kunnan elinvoimaisuudelle.
– Tämän tyyppiset seikat tulisivat esiin, jos lakkautusten seurauksia arvioitaisiin huolellisemmin ja maltettaisiin pohtia, että onko se järkevää.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kuntien kouluverkkoleikkauksista
Kunnille on opas valmiina
Suomessa on paljon olemassa olevaa tietoa lasten ja nuorten näkemyksistä, muun muassa kouluterveyskyselyjen kautta.
Kansallinen lapsistrategia on julkaissut kunnille ja hyvinvointialueille oppaan siitä, miten lapsivaikutuksia voi arvioida ja miten lasten ja nuorten näkemyksiä voi selvittää.
– Siellä annetaan hyviä ohjeita siitä, miten lapsivaikutuksia voidaan arvioida ilman, että se muodostuu liian raskaaksi rakenteeksi, Pekkarinen sanoo.
Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien.
https://yle.fi/a/74-20112491
Kuopiossa syntyi lähes kansanliike vastustamaan kaupungin talouden tasapainotusohjelmaan liittyvää koulujen lakkauttamislistaa.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen haluaa motivoida kuntia pitämään hyvä huoli lapsista ja lapsiperheistä, niin kunta pysyy vahvana ja hengissä tulevaisuudessakin.
Kunnat ohittavat säännöllisesti lasten oikeudet, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Varsinkin koulujen lakkauttamisten yhteydessä kunnollinen lapsivaikutusten arviointi jää tekemättä, kun päättäjät painivat talouden haasteiden kanssa.
Esimerkiksi Kuopiossa kahden koulun lakkautuspäätös palautui uudelleen valmisteltavaksi huonon valmistelun ja vanhempien painostuksen vuoksi.
Vanhemmat ja kyläaktiivit järjestivät avoimen seminaarin, jossa Kuopion kaupunkia syytettiin kovin sanoin koulujen lakkautuspäätösten huonosta valmistelusta ja lasten oikeuksien unohtamisesta.
Tilanteeseen puuttui lopulta kaupunginjohtaja Soile Lahti, joka esitti koulujen lakkauttamispäätöksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi lautakuntaan.
Asian palauttaminen valmisteltavaksi ei kuitenkaan välttämättä pelasta kouluja lakkauttamiselta. Kouluverkkoleikkaukset ovat osa Kuopion kaupungin 35 miljoonan euron talouden tasapainottamissuunnitelmaa.
Talous ohittaa lasten edun
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo, että kunnat ohittavat lasten oikeudet lähes poikkeuksetta, jos vaakakupissa painavat talouden säästötoimet.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto oli mukana Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttamassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin miten kunnat huomioivat lasten oikeudet kouluverkkoon kohdistuvien leikkausten yhteydessä.
Karvin selvityksen keskeinen tulos oli, että hyvin huonosti.
– Kyllä se aika tympeältä tuntui, etenkin kun kunnissa aivan hyvin tiedetään, että heillä on velvollisuus tehdä lapsivaikutusten arviointeja, Pekkarinen sanoo.
Pekkarisen mukaan lasten oikeuksien toteutumista ei selvitetä kunnissa riittävällä tavalla, jos ollenkaan. Sen lisäksi lasten ja nuorten kokemuksia ja näkemyksiä kouluverkon supistamisesta ei selvitetä myöskään jälkikäteen.
– Perusteet ovat ihan samat kuin valtionhallinnossa: on kiire, ei ole osaamista, talous on kuralla ja päätöksiä täytyy tehdä, Pekkarinen sanoo.
Selvityksessä tuli myös ilmi, että kyläkoulun lakkauttaminen on usein se ”viimeinen naula arkkuun” kunnan elinvoimaisuudelle.
– Tämän tyyppiset seikat tulisivat esiin, jos lakkautusten seurauksia arvioitaisiin huolellisemmin ja maltettaisiin pohtia, että onko se järkevää.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kuntien kouluverkkoleikkauksista
Kunnille on opas valmiina
Suomessa on paljon olemassa olevaa tietoa lasten ja nuorten näkemyksistä, muun muassa kouluterveyskyselyjen kautta.
Kansallinen lapsistrategia on julkaissut kunnille ja hyvinvointialueille oppaan siitä, miten lapsivaikutuksia voi arvioida ja miten lasten ja nuorten näkemyksiä voi selvittää.
– Siellä annetaan hyviä ohjeita siitä, miten lapsivaikutuksia voidaan arvioida ilman, että se muodostuu liian raskaaksi rakenteeksi, Pekkarinen sanoo.
Lapsivaikutusten arvioinnin perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien.
https://yle.fi/a/74-20112491
Vastaukset 43
Vanhimmat
Ja viisaat sanovat painavasti
Selvityksessä tuli myös ilmi, että kyläkoulun lakkauttaminen on usein se ”viimeinen naula arkkuun” kunnan elinvoimaisuudelle.
Persuilijahallitus leikkaa muutenkin isosti koulutuksesta.. ei hyvä.
Skarppina päättäjät ettei poljeta pieniä!
Nyt kuuluu hyvä ääni. Lapset ja nuoret ja vanhuset ne on laitettava ensin. Se on politiikan teko.
Pienet koulut polkevat todellakin lasten valtaenemmistön oikeuksia, sillä nämä pienet, lähinnä kotikoulua ja aikuisten suojatyöpaikkoja muistuttavat kunnan syöpöt ovat enää muinaisjäänne.
Aivankuin osa aikuisista luulisi, että isommassa koulussa kaikki olisivat samassa ryhmässä!
Minkä takia jotain muutaman talouden nurkkakuntaa pitää lasten varjolla varjella "kyläkuolemalta" kun " kuolema" on jo käynyt ja vanhemmatkin käyvät töissä päivittäin jopa 100-200 km päässä.
Yläkouluun lähtö tulee kuin tuleekin.
Kornia suorastaa on tämä joidenkin perheiden hirvittävä pelko siitä mitä oman nurkkakunnan ulkopuolella, muutaman kilometrin päässä, siinä isommassa koulussa on.
Tällaiset vanhemmat siirtävät omat pelkotilansa lapsiinsa.
Se paha vaanii siinä kotipöydällä olevassa tietokoneessa, ei kirkonkylän koululla.
Petosjytky. . .
Väite on kova ja vaatii perusteluita!
No mites tämä sotku oikein menee.
Kaikenhan pitäisi olla kunnossa, kun persut on hallituksessa.
Sanompahan vain, että kaikki on menossa persiilleen ja menee !!
Euro vastaan lapsi — kumpi voittaa?
Raha voittaa aina
Suomessa lapsille ja nuorille on kaikki ilmaista täysi-ikäisyyteen asti. Valtio kouluttaa ammattiin asti.
Ja tomppelit vielä valittaa!
Purra voi antaa niin paljon rhaa, että kyläkoulut voidaan säilyttää!!
Sellainen tulee asettaa kuin kyläkoulu asetus
Ihimisiä ei sais kiusata eurolla vaan euron tullee palavella ihimistä.
Mitähän ne Nivalassa puuhastelevat, kun ovat rakentaneet muutamassa vuodessa puolenkymmentä koulua sivukylille. Ovatko menettäneet järkemsä.
Nivalaas on enenpi järkiä!
Nivalasa on kläppejä, lapsia kuin pipua. Siin on se ero
Jos te katsotte Nivalan kyläkuvaa niin onhan se elävä, siellä on elämää.
Siellä ei valiteta, siellä tehdään.
Eikä näy tuulimyllyjä...
Kannuksessa on ja Kannuslaiset hallitsevat paikallista Osuuspankkia.
Häh???
Ei ne ole sen fiksumpia nivalaiset mutta ne osaaLapsia tarvii saada vaan entiseen malliin !!
Voimakas kasvun politiikka Haapaveelle nyt!
Laitetaan Haapavedellä lista: Allekirjoittaneet sitouttuvat maksamaan alle oppilasmäärän jäävien koulujen kustannukset,
Vieläkö ehtii lisääntyä ja pelastaa Mieluskylän koulun?.
Pelastuu se, kun suljetaan Humalojan vanha puinen hökötys.
Se on totta tänäpänä.
Lapsissa on tulevaisuus. Onko Haapavedellä tulevaisuutta?
Jätetään vaa n lapset Haapaveelle ja muutetaan muut pois, niin nähään onko niissä tulevaisuus.
Tähän tulee palata pian! Mielipaha
Viimeinen kun kulkee,
oven perässänsä sulkee,
läimäisy koulun ovelle,
iskee kovaa eläväisille kylille?
Miten muka?
Kulkeehan kaikki muutkin kyliltä muualla kouluissa, töissä ja harrastuksissa. Eikä kukaan siihen kuole.
Kyläkouluissa kasvaa hyvin tasapainoisia oppilaita ja kunnon kansailisia!
No tuosta voidaan kyllä olla monella tapaa erimieltä.
Sinulla on siten lie hyvinkin kokemusta ja tietotaitoa puhua. On kyläkouluja ja on kyläkouluja.
Miksi kuntalaisten pitäisi kustantaa yksityisopetus muutamille luojan valituille.
Sairas jo ajatuksena.
Eiköhän kepu,vasemmisto ja kokoomus vedä laudat seuraavaksi Mieluskylän koulun ikkunoille ja ovelle. Muut koulut joutuu vielä saman kovan ja sivukyliä syrjivä n asenteen kohdalle.
Kepu loi siten ja nekin palvelut joudutaan kaukaa hakemaan. Ei pääse Haapavedellä edes päiväaikaan päivystykseen.
Kun antaa kepulle pikkusormen se vie koko......tilaatteko lisää tätä kylmää kyytiä?
Josko kerran ei ole lapsia, niin niitä ei sitten ole.
Onkos se kepu hallituksessa ? Kait se Purran porukka on se joka päättää rahoituksesta.
Jumalaton määrä yksityiselle muka kelakorvauksiin. Tuhon tie.
Demari kysäisi hyvin kyselytunnilla kun kysyi, että tuttu oli käynyt yksityisellä ja lasku oli ollut vajaat 500euroa. Ei tavan ihmisellä ole mahdollisuutta, oli se kelakorvaus vaikka 20 tai 50 euroa.
Persut koittaa peittää omat toimensa piiloon, puhumalla ihan muusta kuin hallituksen päätöksistä. NYT pitää muistaa, että säästöjä on tehtävä mutta MITEN ?
Aloittaja vertaa Kuopiota, Suomen 6..suurinta kaupunkia, ja Haapavettä keskenään kouluasioissa.
Harvalle nuin suurta mittakaavavirhettä tulee.
Keskusta autioittaa maaseudut. Ja vieläpä maaseutujen maaseudut eli maaseutukuntien sivukylät. Keskusta sai aikaan soten ja sote tekee sen että vanhempi väki alkaa muuttamaan lähemmäs Oulua tai vaikkapa sinne Ouluun että saavat palveluita vanhana. Tämä kepun uudistus ei onnistunut millään tavalla. Puute rahasta niin valtava että pitää urakalla lakkauttaa toimintoja ja keskittää sinne Ouluun. On se täällä maaseudulla nähty että keskustasta on tullut maaseutujen pahin painajainen. Keskittäminen on keskustan päätavoite. Hapaveelläkin kepu keskittää koululaiset maaseudulta taajamaan.
Mitä pahaa siinä pikku kirkonkylän koulussa on ?
Viikon agendalla on lasten oikeudet!
Pihistetäänkö nyt väärästä paikasta?
Yksityiskoulut kiinni, kun ei kylällä ole väkeä ..
Lapsen onni ja onnettomuus riippuu hänen kodistaan ja vanhemmistaan.
Tämä kyläkoulumärinä on käsittämätöntä pelonsekaista höpinää, kyllä netit ja huumeet, todelliset uhat, se paha maailma, ovat joka sivukylällä,
Nyt jotkut nurkkakuntaistuneet ovat keksineet vangita lapset jollekin "meijän perälle" . On kysymys lasten varjolla tehtävästä aikuisten ahneudesta, itsekkäästä politikoinnista, ei mistään lasten parhaasta. Hyvin läpinäkyvää vaatimista.