Tekoäly voisi hoitaa ruotsinkielisen palvelun ja vapauttaa meidät pakkoruotsista, mutta kielilaki ei

Tekoäly voi ratkaista kieliongelmat hyvinvointialueilla
(Juttu käännetty tekoälyllä ruotsista suomeksi)

Voiko teknologia turvata lakisääteisen ruotsinkielisen palvelun?

Näin uskoo Kia Leidenius Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.
Mikael Sjövall
18.9.2024

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue toteuttaa pilottihanketta, jonka tarkoituksena on parantaa puutteellista ruotsinkielistä palvelua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hanke luottaa erilaiseen tekoälyyn.

– Koska on tosiasia, että hyvinvointialueilta puuttuu ruotsia osaava henkilökunta, meidän on löydettävä uusia ja luovia ratkaisuja, joilla voidaan turvata palvelut ruotsiksi, sanoo Kia Leidenius, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityisasiantuntija.

Pilotin painopiste on tähän mennessä ollut materiaalien ja tekstien kääntämisessä suomesta ruotsiksi.

– Pilottiprojektissa mukana olleet kääntäjät ovat sitä mieltä, että tekoälykäännökset paransivat käännöstyön nopeutta keskimäärin 37 prosenttia. Tämä kuitenkin edellyttää, että tekstejä muokataan ja käsitellään sen jälkeen, kun tekoäly on tehnyt perustyön, kertoo Leidenius.

Joka kahdeksas tekoälyn avulla tehty käännös on hyvinvointialueen kääntäjien mukaan täysin virheetön eikä vaadi jälkikäteen muokkausta.

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto on tutkinut tekoälykäännösten tuottavuutta, laatua ja käyttäjäkokemusta. Tutkimuksen mukaan tekniikka sopii muun muassa pitkien ja vaikeasti tulkittavien tekstien kääntämiseen, jotka tekoälyn ansiosta muuttuvat ymmärrettävämmiksi ja helpommin luettaviksi.

– Olemme testanneet toista työkalua suomenkielisissä keskusteluissa potilaiden ja lääkäreiden välillä, jolloin tekoäly muuntaa nämä keskustelut sairauskertomuksiksi. Tämä helpottaa lääkärin työtä, koska hän voi keskittyä diagnoosin tekemiseen.

Tällaisia pilottikokeiluja, joissa keskustelut muutetaan yhteenvetoteksteiksi, on tähän mennessä tehty vain suomeksi Vihdissä, mutta niitä voitaisiin yhtä hyvin käyttää tilanteissa, joissa ruotsinkielinen potilas kuvailee oireitaan ruotsiksi suomenkieliselle lääkärille.

– Tekoälytyökalut on yleensä rakennettu niin, etteivät ne ymmärrä sekakieliä. Tämä edellyttää siis, ettei ruotsia puhuessaan sekoita suomenkielisiä sanoja.

Tekoälykäännösten ansiosta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on onnistunut lisäämään ruotsinkielisten tekstien määrää etenkin intranetissä. Lisäksi tekoäly on mahdollistanut henkilöstön hallinnollisten tehtävien automatisoinnin ja tehnyt ruotsin kielen näkyväksi koko hyvinvointialueella.

Sopimaton isäntä

Kaikista edistysaskeleista huolimatta Kia Leidenius suhtautuu epäilevästi tekoälyn käyttämiseen niin sanottuun reaaliaikaiseen tulkkaukseen potilaiden ja hoitohenkilöstön välisissä tapaamisissa.

– Tekoälyllä voi olla tyhmentävä vaikutus, joka heikentää motivaatiota oppia ruotsia. Lisäksi on olemassa oikeudellisia esteitä, jotka vaikeuttavat teknologian soveltamista asiakaspalvelussa.

Leidenius saa tukea Johanna Lindholmilta, joka työskentelee asiantuntijana Kuntaliitossa.

– Kielilain mukaan hyvinvointialueiden ei tulisi turvautua kansalliskielten tulkkaukseen asiakaspalvelussa. Ruotsinkielinen palvelu on hoidettava käytettävissä olevan henkilöstön toimesta, sanoo Lindholm.

Leidenius tuo esiin myös muita tekoälyn laajamittaiseen käyttöönottoon liittyviä riskejä.

– Tekoäly kuluttaa valtavia määriä energiaa ja uhkaa kasvattaa hiilijalanjälkeämme. Se ei ole ympäristöystävällistä, hän sanoo.

Lopputulos on, että tekoäly on hyödyllinen renki, josta ei pidä tehdä isäntää.

– Emme voi koskaan korvata ihmistä tekoälyllä, mutta tekoäly on hyödyllinen apuväline ja tukityökalu, joka voi auttaa meitä vahvistamaan kaksikielisyyttä hyvinvointialueilla, sanoo Leidenius.