Valtion ja kuntien velkaantuminen jatkuu valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuitenkin yhä voim

Nälkä näkyy uudella tavalla ruokajonossa: osa alkaa syödä heti kassin saatuaan

Tampereella ruoka-avun jonottajista jo noin puolet on maahanmuuttajia. Heistä yli puolet on ukrainalaisia.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Nälkä näkyy uudella tavalla ruokajonossa: osa alkaa syödä heti kassin saatuaan

Tampereella ruoka-avun jonottajista jo noin puolet on maahanmuuttajia. Heistä yli puolet on ukrainalaisia.

hallitus tämänkin aiheutti

Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan näkyvät ruoka-avun tarvitsijoissa. Näin kertoo Tampereen seurakuntayhtymän ruoka-avun asiantuntija Marja Palkonen.

– Autonkuljettajamme ja jakajamme ovat kertoneet, että on ollut tilanteita, joissa ihminen on alkanut välittömästi syömään saatuaan ruokakassin. Ihan tällaisia tilanteita ei ole aikaisemmin ollut, Palkonen sanoo.

Anonyymi00003 kirjoitti:

hallitus tämänkin aiheutti

Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan näkyvät ruoka-avun tarvitsijoissa. Näin kertoo Tampereen seurakuntayhtymän ruoka-avun asiantuntija Marja Palkonen.

– Autonkuljettajamme ja jakajamme ovat kertoneet, että on ollut tilanteita, joissa ihminen on alkanut välittömästi syömään saatuaan ruokakassin. Ihan tällaisia tilanteita ei ole aikaisemmin ollut, Palkonen sanoo.

Suomen ongelma on ylisukupolvinen köyhyys, jossa eletään pelkkien tukien avulla sukupolvesta toiseen.
Sos.turvan tarkoitus on olla väliaikainen tukimuoto.

Se, mikä katsotaan riittäväksi perusturvan tasoksi, on pitkälti poliittinen arvovalinta.
Suomen sosiaaliturvan riittämättömyyttä voidaan tarkastella suhteessa muihin EU-maihin.
Köyhyysriskiä on mitattu 28 EU-jäsenmaassa.

Suomessa on EU-maista neljänneksi vähiten, 16,8 %, ihmisiä köyhyysriskiryhmässä.
Paras tapa arvioida sosiaaliturvan tasoa ja kriteereitä on verrata sitä muihin pohjoismaihin, joissa on samanlainen tukirakenne, yhteiskunta ja hintataso.

Keskittyminen yksittäisiin ongelmiin kadottaa näkyvistä esimerkiksi väestörakenteen muutoksen tai kriisien mukanaan tuomat ongelmat.
On selvää, ettei nykyisenlaisen hyvinvointivaltion kantokyky kestä tilannetta, jossa syntyvyys laskee ja vanhusten määrä lisääntyy voimakkaasti.
Lisäksi muuttuvassa yhteiskunnassa kaivataan keinoja vastata uusiin, yllättäviinkin tilanteisiin.

Kenties tärkein argumentti sosiaaliturvauudistuksen puolesta on yhteiskunnan muutosjoustavuuden vahvistaminen – parhaatkin mekanismit vaativat huoltoa toimiakseen ja toisinaan perusteellisempaa uusimista.

Marinin hallituksen aloittaessa köyhyysrajan (noin 1400 euroa) alapuolella elävien suomalaisten määrä oli noin 600 000.
Marinin hallituskauden aikana köyhien suomalaisten lukumäärä kasvoi 900 000:een.
Neljässä vuodessa köyhyys kasvoi 300 000:lla henkilöllä Suomessa ”niin ihanan Marinin” hallituksen aikana.

Punavihreä hallitus ei tehnyt mitään parantaakseen sosiaaliturvaa, valtiovarainministeri Saarikko julisti että, jokaisen suomalaisen tulee luopua elintasostaan.
Nyt oppositiossa taas ovat tehneet välikysymyksiä itselleen näistä omista päätöksistään eli päätöksien jättämättä tekemisistä.
Lähinnä SDP ja Vasemmistoliitto ja apupuolue Kepu.
Puolitoista vuotta sitten tähän aikaan oli 266 000 työtöntä työnhakijaa ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvoi vuoden takaisesta (2021 lähtien) ollen 104 000.
Sellainen perintö nykyhallitukselle.

öööööööööö