(ote: https://timoheinonen.fi/ ja https://www.forssanlehti.fi/)
Maamme teiden ja laajemminkin liikenneverkkojen korjausvelan umpeen kurominen lähti liikkeelle pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella. Teiden korjausvelka oli kasvanut pitkään....
Korjausvelka pienenikin määrätietoisesti, kunnes 2021 pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella asfaltointimäärä laski aiemmasta 4000 km 2500 km ja se tarkoitti, että korjausvelka kääntyi uudelleen kasvuun...
vuonna 2022 uutta asfalttia vedettiin enää vain 2 300 km, vaikka Väyläviraston mukaan maamme teitä pitäisi päällystää vuosittain vähintään 4 000 kilometriä, jotta väylänpidon korjausvelka ei kasvaisi....
Ensi vuonna 2023 määrärahat riittävät enää noin 1700-1800 kilometrin asfaltointiin eli reikäiset, kuoppaiset ja murenevat tiet lisääntyvät.
Kohonneiden kustannusten aikana määrärahat ovat siis jääneet auttamattomasti jälkeen ja kun määrärahoja vielä Marinin hallitus SDP:n ja keskustan johdolla esittää leikattavaksi lähes 200 miljoonalla eurolla niin yhtälö on katastrofaalinen...
Sitten hallitus onneksi vaihtui (Ote valtioneuvoston sivuilta):
Liikenteen investointiohjelma on osa pääministeri Orpon hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2024–2027.
Vuoden 2024 talousarviossa liikenteen investointeihin varataan yhteensä 597 miljoonaa euroa, josta korjausvelan purkamiseen osoitetaan 250 miljoonan euron määräraha.
- Olen erityisen tyytyväinen siihen, että rapautunutta tiestöä korjataan ensi vuonna 250 miljoonalla eurolla. Korjausvelan kasvua on nyt mahdollista saada kuriin. Tulemme korjaamaan tiestöä ympäri Suomea kuljetusalan, teollisuuden ja jokaisen suomalaisen arjen turvallisuus ja tarpeet edellä. Satsaukset väyliin ympäri Suomen ovat ehdoton edellytys talouden kasvulle. Käynnistämme nopeasti useita infrahankkeita, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.
Maamme teiden ja laajemminkin liikenneverkkojen korjausvelan umpeen kurominen lähti liikkeelle pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella. Teiden korjausvelka oli kasvanut pitkään....
Korjausvelka pienenikin määrätietoisesti, kunnes 2021 pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella asfaltointimäärä laski aiemmasta 4000 km 2500 km ja se tarkoitti, että korjausvelka kääntyi uudelleen kasvuun...
vuonna 2022 uutta asfalttia vedettiin enää vain 2 300 km, vaikka Väyläviraston mukaan maamme teitä pitäisi päällystää vuosittain vähintään 4 000 kilometriä, jotta väylänpidon korjausvelka ei kasvaisi....
Ensi vuonna 2023 määrärahat riittävät enää noin 1700-1800 kilometrin asfaltointiin eli reikäiset, kuoppaiset ja murenevat tiet lisääntyvät.
Kohonneiden kustannusten aikana määrärahat ovat siis jääneet auttamattomasti jälkeen ja kun määrärahoja vielä Marinin hallitus SDP:n ja keskustan johdolla esittää leikattavaksi lähes 200 miljoonalla eurolla niin yhtälö on katastrofaalinen...
Sitten hallitus onneksi vaihtui (Ote valtioneuvoston sivuilta):
Liikenteen investointiohjelma on osa pääministeri Orpon hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2024–2027.
Vuoden 2024 talousarviossa liikenteen investointeihin varataan yhteensä 597 miljoonaa euroa, josta korjausvelan purkamiseen osoitetaan 250 miljoonan euron määräraha.
- Olen erityisen tyytyväinen siihen, että rapautunutta tiestöä korjataan ensi vuonna 250 miljoonalla eurolla. Korjausvelan kasvua on nyt mahdollista saada kuriin. Tulemme korjaamaan tiestöä ympäri Suomea kuljetusalan, teollisuuden ja jokaisen suomalaisen arjen turvallisuus ja tarpeet edellä. Satsaukset väyliin ympäri Suomen ovat ehdoton edellytys talouden kasvulle. Käynnistämme nopeasti useita infrahankkeita, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Taas yksi esimerkki Sannan hallituksen epäonnistumisista.