tietoisesti muunkin luonnontuhoamisen ohella? Kumpiko on suurempi syyllinen. Toinen yrittää suojella luontoa, toinen tietoisesti tuohoaa luontoa ja suojeltuja lajeja.
Kumiko on suurempi rikos, maalata eduskunnan pylväitä luonnon puolesta, vai tuhota raakkuja
Anonyymi-ap
8164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos motiivia teoille arvioidaan, niin raakkujen tuhoaminen tarkoituksella on huomattavasti pahempi ja tuoimittavampi rikos.
Ihmettelen hysteeristä "järkyttymistä" henkilöiltä joiden tulisi tiukassa paikassa pystyä.ajattelemaan ja toimimaan järkevästi.
Kuten 1987 silloinen kulttuuriministeri ",järkyttyi" pikku provokaaatiosta mitä Kontio kirjassaan samoin perustein ihmetteli.
Kavereitahan pidettiin toista kuukautta pidätettynä!
Tuolloinhan poliisi sai mielivaltaisesti mistä tahansa pitää ketä tahansa häkissä niin kauan kuin halusi.
Jos jonkun mökki paloi saattoivat viedä häkkiin koska sherlokit epäilivät vakuutuspetosta.
Tuomiot toki tästäkin annettava mikäli teot oikeudessa todetaan.
Arvostan Katariina Souria joka myös uskalsi sanoa tämän ääneen.
On aina hienoa jos joku uskaltaa sanoa vastakkaisen mielipiteen laumassa huutajille.
Joku kepulainen vaati Elokapinan kieltämistä ikäänkuin oltaisiin Venäjällä.
Lestaperskepulaisuus on aina perustunut ns kusetukseen. Kekkonen kielteli sattuman varaisesti kirjojen painamista tai uutisia ja perusteli asian sillä, että hän päättää mikä on neuvostovastaista Suomessa... Mutta siinä Kekkosen kikki meni pahasti ruvelle, kun yritti kieltää Unto Parvilahden Berijan Tarhat. Julkaistiin Kekkosesta huolimatta ja vihdoin Suomessa saatiin myös faktatietoja todellisesta neuvostoliitosta. Unto Parvilahti oli yksi niistä suomalaisista jotka Kekkosen kaveri Yrjö Leino lähetti laittomasti neuvostoliittoon.
Kuten avauksesta käy selville, kumpikin on rikos. Raakkurikoksessa motiivi on taloudellinen hyöty. Pylväiden töhrimisessä kansalaisten ja poliitikkojen herättely ympäristönsuojelutoimiin. Yleisesti vallalla olevien moraalikäsitysten mukaan raakkujen tuhoaminen on tietysti näistä pahempi rikos. Lainsäätäjäkin on arvottanut sen näistä vakavammaksi rikokseksi.
Raakkujen tuhoamisen osalta ei ole mitään epäselvyyttä toiminnan moitittavuudesta. Pylväiden töhrimisen osalta voi kysyä, pyhittääkö hyvä tarkoitus keinot. Omasta mielestäni ei pyhitä. Lisäksi tällaiset keinot todennäköisesti toimivat toiseen suuntaan kuin halutaan. Huomio on kiinnittynyt Elokapinan toiminnan laittomuuteen luonteeseen eikä luonnonsuojeluun. Radikaali toiminta ja aggressiivinen kansalaisaktivismi harvoin johtavat mihinkään myönteiseen tulokseen kapinoitsijoiden näkökulmasta. Päinvastoin on vaarana, että he tekevät hallaa hyvälle ja tärkeälle tarkoitukselle. Toiminnan motiivina lienee turhautuminen demokraattisen päätöksenteon hitauteen. Tällainen veneen keikuttaminen suuremmassa mittakaavassa johtaa aina riitelyyn, jolloin se hyvä tarkoitus varmasti peittyy sen alle. Euroopassa kaikki hyvät tavoitteet hukkuvat nyt Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja ääriooikeistolaisuuden kasvuun, jotka tarkoittavat konfliktin riskin kasvu.
Eli on hyödytöntä pohtia, kumpi on näistä suurempi rikos. Murha ja vahingonteko ovat rikoksia. Toisen suurempi moitittavuus ei tee toisesta mitään hyvää tekoa.
Niin tietysti eli tarkoitat että juridiikassa joka tekoa arvioidaan itsessään?
Mutta ei tuollaisesta pitäisi päättäjien "järkyttyä".
Muuten samaa mieltä. Vihreät alkoivat saamaan asioitaan läpi kun siirtyivät normaaliin parlmamentarismin.
Tuota sama oli minusta hyvin ilmeistä, mutta kiitoksia asiantuntijan vahvistuksesta asialla. Motiivilla on iso merkitys. Jostakin historian hämärästä jäänyt mieleen sellainen arvio, että kumman rikos oli suurempi, Ilmari Turjan jättämä viesti venäjäksi venäläisille Turjanlinnaan, jossa hän kertoi, että säästäkään köyhän kirjalijan koti ja suunnassa x oleva niemi ja alue on tyhjä ja sielläkin voi majoittautua. Onneksi Turjanlinna poltettiin, mutta tuo viesti sieltä löytyi suomalaisen partion toimesta. Adolf Ehrnrooth ammutti tykistöll'venäläisten suurhyökkäyksessä antautuvia ja syynä oli se, että pelättiin koko sen rintamalohkon murtuvan.
Kysymys kuului, että kun Ilmari pidätettiin, niin oikeudenkäynnissä selvisi, että suomalaiset oli miesten vähyyden vuoksi jättäneet Turjan tarkoittaman suunnan vapaaksi ja jos venäläiset olisivat sinne suunnanneet, niin todennäköisesti suomalaisten rintama olisi murtunut. Turja sai ankaran rangaistuksen, mutta Adolf Ehrnrooth vapautettiin sotaoikeudessa ja perustelut ko tykistöiskulle oli perusteltu teko. Motiivilla on iso merkitys ja juridiikka on vaikea laji. Mutta tämä vähän karkasi turhan laajalle. Kajaani Oy sahalla näin Ilmari Turjan kiitos kirjeen, tilasi sieltä uuteen Turjalinnaan puut ja jätti maksamatta. Ilmarin kirjeessä luki, että teidän palvelut ja tuotteet on hyvä laatuisia ja tulen käyttämään teidän palveluita useasti tulevaisuudessa.. Kajaani Oy ei lähtenyt perimään Turjalta rajoja, mutta jokaisen uuden myyntipäällikön oli luettava Ilmarin kirja opetuksena luoton antamisesta..
Tarkoittanet sodan aikana Kainuussa asunutta Ilmari Kiantoa, etkä Helsingissä asunutta, eteläpohjalaissyntyistä Ilmari Turjaa. Molemmat toki kirjailijoita. 😄