Ennenkuin pieniä ja keskisuuria eläkkeitä ruvetaan leikkaamaan, niin myös Suomeen on saatava eläkepalkkakatto tai eläkekatto.
Lähes kaikissa muissa OECD‐maissa 40.000 - 50.000 kuukausieläkkeet eivät ole mahdollisia eläkekaton tai eläkepalkkakaton vuoksi.
Yritysjohtajien isot palkat ja lisäedut, myös valtionyhtiöissä mahdollistavat ylisuuret eläkkeet, ja kasvattavat eläkeerot pilviin. Lisäksi myös kokouspalkkiot kasvattavat eläkkeitä.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001679159.html
Lähes kaikissa muissa OECD‐maissa 40.000 - 50.000 kuukausieläkkeet eivät ole mahdollisia eläkekaton tai eläkepalkkakaton vuoksi.
Yritysjohtajien isot palkat ja lisäedut, myös valtionyhtiöissä mahdollistavat ylisuuret eläkkeet, ja kasvattavat eläkeerot pilviin. Lisäksi myös kokouspalkkiot kasvattavat eläkkeitä.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001679159.html
Vastaukset 61
Vanhimmat
Miten se katto toimisi?
Jos ansaittuihin eläkkeisiin kosketaan, niin pitää muuttaa perustuslakia.
En usko, että vihreiden ja vasemmistoliiton yhteensä 15% äänimäärä riittää.
Demarit ei asiaa aja koska kaikki demarit ovat eläkkeellä.
Ei se eläkekatto vaadi perustuslain muuttamista! Aiotaanhan nyt eläkkeitä leikatakin eikä kukaan ole puhunut perustuslaista mitään! Vaikka ne eläkkeet on jokainen työntekijä itse ansainnut ja pitäisi olla siten koskemattomat!
Miten se katto toimisi?
Eläkekatto Suomessa toimisi kuten muissakin EU‐ssa.
Eläkekatto voisi alkaa esim. ensi vuoden alusta. Siirtymäaikana huomioitaisiin esim. Jo kertyneet työeläkkeet. Leikata voitaisiin esim. Ylimääräiset eläke‐edut.
"Anonyymi
2024-10-01 15:43:17
Demarit ei asiaa aja koska kaikki demarit ovat eläkkeellä"
++++++++++++++
Ottais persukki vähempi viinaa pullonsuusta
nii elläisivät pitempää.
Missä maassa on eläkekatto, joka estää suuret eläkkeet?
En tarkoita sitä, missä maassa on yhdellä eläkkeellä katto, koska se on meilläkin kansaneläkkeellä.
Tarkoitan sitä, että missä maassa on sellainen eläkejärjestelmä, joka rahoittaa eri lähteistä tulevien eläkkeiden yhteistä määrää?
Ruotsi olisi väärä vastaus koska sielllä on kolme eläkejärjestelmää eikä kokonaissummaa rajoiteta millkään tavalla.
Ai niin, "lähes kaikki OECD-maat" ei ole myöskään oikea vastaus.
Jäi tuossa ihmetyttämään, että JOS Ruotsissa on EU:n matalin eläkekatto 4000 euroa, niin miksi Ruotsin eläkkeet ovat kuitenkin yli EU:n keskitason ja korkeammat kuin Suomessa, jossa ei ole kattoa?
https://www.euronews.com/business/2024/05/31/pensions-in-europe-which-countries-are-best-and-worst-for-retirement
Itävallassa on vielä suuremmat eläkkeet, vaikka se ei voi olla mahdollista katon takia.
Näyttää siltä, että kirjoituksessa on pilkottu eläkejärjestelmän pieniin osiin ja poimittu sitten tarkoitukseen sopivat palaset ja tehty niistä juttu.
Esimerkiksi Ruotsissa on kolme eläkettä, mutta kun niistä valitsee vain yhden, niin se näyttää vähäiseltä. Samaan aikaan ruotsalaiset saavat selvästi suomalaisia paremman eläkkeen.
Jutun olisi voinut kirjoittaa niinkin, että Suomesta olisi valittu vain kansaneläke ja sitten olisi kirjoitettu, että meillä on pienin eläke ja matalin raja.
Jos poliitikon ammattia halveksutaan, niin ei toimittaja jää kauaksi.
Hallitus jätti yli 5000 €/kk eläkkeiden verotuksen nostamatta, joten turha luulo, että nykyhallitus ajaisi eläkekattoa esim. Ruotsin malliin, mistä nyt otetaan vain oikeistolle sopivia asioita ja nekin rankemmalla kädellä.
Onko tuo totta, että tosiaan sitten vain korottavat pienien eläkkeiden verotusta? Mitä järkeä?
Hallitus kertoo toimiessaan tuolla tavalla eli kertoo teoillaan, että RAHAA ON, eikä ole pakko kääntää kaikkia kiviä.
Pienituloisilta ja vähävaraisilta leikkaaminen on Kokoomuksen, Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattien ja RKP:n päätavoite, kunhan vaan rikkaiden ja suurituloisten kaikki edut säilyvät.
https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/kansainvalista-vertailutietoa/elakekatot/
Ruotsissa on ns. eläkepalkkakatto. Se tarkoittaa , että yli n. 4100 €/kk palkasta ylimenoosuudesta ei kerry eläkettä.
Malleja siis löytyy.
Joo, entä ne kaksi muuta eläkettä, joita Ruotsalaiset saavat sen yhden lisäksi?
Niissä ei ole kattoa.
Eli ei ole olemassa mitään maksimieläkettä Ruotsissa.
Meilläkin on kansaneläkkeessä maksimi.
Ruotsin eläkejärjestelmä koostuu kolmesta osasta: valtion yleisestä eläkkeestä, työmarkkinaeläkkeestä työnantajalta ja mahdollisista omista eläkesäästöistä.
Ruotsissa on siis eläkepalkkakatto eli palkkaraja, jonka ylittävältä osalta eläkettä ei kerry.
Suomessa vastaavaa rajaa ei ole.
Asiaan voi tutustua eläketurvan sivuilta.
https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/kansainvalista-vertailutietoa/elakekatot/
Eiköhän molemmissa maissa saa säästää eläkepäiviä varten.
Niin, mutta se koskee vain yhtä kolmesta eläkkeestä, jota ihmiset saavat.
Eläke lasketaan näin :
eläke 1 + eläke 2 + eläke 3 = kokonaiseläke.
Eläke 1 on sellainen, jossa on raja.
Voit tarkastaa asian RUOTSIN eläketurvan sivuilta. Niillä ei ole poliittista intressiä puhua paskaa.
Ja kappas, eihän kokonaiseläkkeelle olekaan rajaa Ruotsissa.
Miten se olikin niin juuri, kun pääsin paukuttelemasta hekseleitä 🤡🤡🤡🤡🤡
Ruotsin eläkejärjestelmä koostuu kolmesta osasta: valtion yleisestä eläkkeestä, työmarkkinaeläkkeestä työnantajalta ja mahdollisista omista eläkesäästöistä.
https://www.pensionsmyndigheten.se/other-languages/suomalainen-finska/suomalainen-finska/ruotsin-elakejarjestelma
Tyhmä!
Jep,
se ei osaa lukea.
Osaa se lukea, mutta se ei ymmärrä sitä, mitä lukee. Vähän kuin vassarit, jotka ovat niin oman uskontonsa pauloissa, etteivät tajua, mitä maailmassa tapahtuu.
Lakisääteisten eläkkeiden lisäksi Ruotsissa on erittäin kattavat työmarkkinasopimuksiin perustuvat lisäeläkejärjestelmät sekä julkisen että yksityisen sektorin palkansaajille. Sopimuseläkejärjestelmään kuuluminen on pakollista kaikille, jotka työskentelevät alalla, jota sopimus koskee. Työmarkkinaeläkkeet kattavat noin 90 prosenttia palkansaajista.
https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/muiden-maiden-elakejarjestelmat/eurooppa/ruotsin-elakejarjestelma/
Koska siis Ruotsin palkkaeläkekatolla ei ole vaikutusta eläkkeisiin, niin sen voi huoletta ottaa käyttöön Suomessa.
Ruotsissa työmarkkinaeläkkeen maksaa enimmäkseen työnantaja. Toki siitäkin voi ottaa mallia.
On ihan sama, miten palkkasumman jakaa. Loppupeleissä työnantajalle kyseessä on yksi menoerä, joka voidaan maksaa ihan niin moneen paikkaan kuin halutaan.
Maksaahan työnantaja nyt työntekijän eläkkeen, työttömyysvakuutusmaksun ja verot. Työntekijä ei näe kuin nettopalkan.
Niin ja tosiaan työnantaja maksaa myös kirkollisveron ja mahdollisen ulosoton palkasta.
Joo mutta ei maksa eläkettä. Näet vaikkakin eläkemaksut kerätään osin työnantajalta ja osin työntekijältä, ei tuo työnantajan maksu ole työnantajan rahaa vaan osa palkkaa joka on sovittu työehtosopimusneuvotteluissa maksettavaksi suoraan työnantajalta. Eli käytännössä jos tuota puretaan on lopputulema se että työnantajan maksama eläke maksu on osa palkkaa.
Eläke karttumista riippuu eläkkeen suuruus eli tehdyt työvuodet ,palkka ja lisäksi asiaan vaikuttaa elinaika kerroin ja kyllä eläkekatto ,sekä eläkekarttuman suhteen tulisi tehdä muutoksia. Eläkekatolla kyettäisiin parantamaan eläkkeen maksu kykyä ja kohtuullistamaan eläkkeiden tasoa vastaamaan sitä tarkoitusta mahdollisimman kattavaksi jota varten eläkkeet on aikaan saatettu eli eläke päivien toimeentulo turvaa.
Työ urien pätkiydyttyä on mahdollisuus 40 vuoden uriin kuollut ajatus joten on pyrittävä takaamaan tuo toimeentulo lyhyemmillä työsuhteilla sillä tuollaisiin uriin ei enää Suomessa päästä. Siksi on perehdyttävä uudelleen siihen kuinka monta vuotta voimme ihmisten reaalisesti olettaa kykenevän yhtäjaksoisesti kartuttamaan eläkettä ja ansaitsemaan eläkkeen jolla he kykenevät jokseenkin tulemaan toimeen ilman sosiaalisia tukia joiden varaan he joutuvat jollei asiaan puututa. Tuossa suhteessa ,koulutuksen ollessa nykyisellään pitkiä jatkuen monen osalta 30 ikävuoteen, eläköitymisen tullessa vastaan 65 ikävuoden puitteissa, ei maksimi työssä olo aikaa voi missään suhteessa työurien ollessa pätkittäisi olettaa olevan pidempiä kuin 35 vuotta. Tuohon yhtälöön kun lisäämme sen tosiseikan että ihmiset lakkaavat työllistymästä 50 :nä, ei heillä käytännössä ole 20 vuotta pidempiin työuriin edellytyksiä ja tuolla 20 vuoden yhtämittaisella työllä olisi sitten kyettävä saamaan aikaiseksi eläke jolla tulee vanhuuden päivinä toimeen. Kyllä tarvetta muutokseen tulevien eläkeläisten toimeentulon takaamiseksi on, varsinkin kun tuo elin iän karttuman poistuminen leikkaa nykyisellään niiden eläkkeitä jotka eivät enää työllisty ja joita roikotetaan työttömänä odottamassa eläköitymis mahdollisuutta.
Tämä oli varmaan vitsi.
Kannattaisiko palkata pakanoita vai pitäisikö työnantajan erota kirkosta?
Palkkan määrä on helppo laskea. Ei työnantaja maksa yhtään enempää, jos joku maksu siirretään sen maksettavaksi, jos tuotteesta ei makseta enempää.
Jos kuluja lisätään, palkka laskee vastaavasti tai työpaikkojen määrä vähenee.
Sen pitäisi olla itsestään selvää.
Ei voi laittaa eläke- ja palkkakattoa. Miten rikkaat sitten pärjäävät?
Rikkaat pärjää aina.
Se ei ole ongelma.
Ongelma on oikeudenmukaisuus sukupolvien välillä. Jos eläke ei kerry nuorille, ne muuttavat sinne, missä ei tarvitse maksaa neljännestä palkasta ilman, että sillä saa mitään.
Kohtuuttoman suuret eläkekkeet (yli 5000 euroa) kertovat ettei eläkejärjestelmä yhdessä tulotasojen kanssa ole oikeudenmukaisesti toimiva. Liian korkeat tulot ja siten eläketulot kyseenlaistavat työiän jälkeisen toimeentuloturvan mitä alkujaan eläke on. Kysehän ei ole enää toimeentulosta vaan vaurastumisen jatkumisesta. Omaisuutta on kertynyt enemmän kuin tarpeeksi. Jos haluaa yhä paljon, olisi se toteutettava omilla henkilökohtasilla sopimuksilla vakuutusten kaltaisesti tai omalla sijoitustoiminnalla.
Valtion tai yhteiskunnan pitäisi taata vain kansaneläke, sillä eläkeläiset ovat kaikki samassa suhteessa valtioon. Toisaalta, kun nykyiset korkeatkin eläkkeet maksetaan työssäkäyvien eläkemaksuilla, olisi kohtuulista alentaa ainakin niitä korkeampia, silloin kun yhteiskunnassa talous supistuu ja kaikki muutkin säästävät. Ei niitä omia eläkerahoja ole mihinkään säilötty, vaikka joku niin luuleekin.
Eläkkeiden ei pitäisi olla yleisesti suurempia kuin palkkojen. Elätettävien alintakin toimeentuloa arvostellaan muutenkin. Kysehän samasta asiasta eli työnteon arvostamisesta. Kohtuuttomat erot tulotasoissa aiheuttaa saman epäsuhdan eläkejärjestelmään. Sitä voisi hyvin korjata oikeudenmukaisemmaksi.
Vaan, ihan sama. Kyse olisi vain samasta logiikasta, millä nykyisiä leikkauksia ja talouspolitiikkaa tehdään. Kaikki mukaan, oli järjestelmä mikä tahansa.
Eläkejärjestelmä ei ole yhtenäinen . Kansaneläke ei perustu työntekoon vaan sen kautta taataan vähimmäis eläke. Työeläke järjestelmä on ammattiliittojen aikaan saama ja kansan eläke valtion toimeenpanema vanhuuden turva. Työeläkejärjestelmä kannustaa työntekoon ja siinä säästetään eläkettä itselle, kansan eläkkeessä ei .Se on osa sosiaaliturva järjestelmää .Käytännössä likimain saman suuruinen kuin työttömyysturvan perusosa. Noita kahta ei pidä sotkea keskenään. Työeläke järjestelmä on se jossa urien pituus ja karttumia ,sekä maksu katto tulee ottaa tarkastelun alle.
Ruotsin malli siis. Palkkaeläkekatto ja työnantaja maksaa loput, jos haluaa houkutella työntekijöitä.
Joku säästää itse eläketää päälle.
Et ehkä hoksaa, mutta niinhän se pitkälti nytkin on.
Kun eläkemaksut laskevat katon takia, työnantajan on helpompi sitouttaa työntekijä ryhmäeläkkeellä.
Sen voi tehdä niin, että eläkeraha on yrityksen omistuksessa ja sen saa vasta tiettyjen työvuosien tai tietyn tuloksen jälkeen. Se on yritykselle parempi vaihtoehto kuin nykyinen. Työntekijälle ei niinkään.
Siirtymisessä on kuitenkin ongelmana jo ansaitut eläkkeet. Niitä ei voi leikata koska niillä on omaisuuden suoja. AY-liikekin on korostanut, että se on osa palkkaa, joka maksetaan myöhemmin eikä palkkaa voi pienentää. Jos eläkettä leikataan, pitäisi maksaa takautuvasti vastaava suurempi palkka.
Seurauksena on, että eläkemaksut nuorilla pysyy korkeana, mutta he eivät itse saa kuin hiluja. Tällä hetkellä eläkkeelle menevät saavat eläkettä kutakuinkin saman verran kuin ovat maksaneet eläkemaksuja. Eläkkeellä olevat ovat sen sijaan iskeneet kultasuoneen koska saavat eläkemaksunsa moninkertaisesti takaisin.
Nyt työuransa aloittava ei tule saamaan edes puolta maksamistaan maksuista eläkkeenä, jos katto toteutetaan. Ei tarvitse olla kovin fiksu tajutakseen, että kaikki kynnelle kykenevät lähtevät maasta.
Siirtymisen voi aloittaa laittamalla Suomeen palkkaeläkekaton vaikka 6000 euroon aluksi. Sitä suuremmasta palkasta ei työnantajan tarvitse maksaa eläkettä, eikä eläkettä kerry työntekijälle.
Voi sen toki porrastaa ja 6000 puolet pois ja 8000 ei kerrytä yhtään.
Siirtymisen voi aloittaa laittamalla Suomeen palkkaeläkekaton vaikka 6000 euroon asti. Siitä suurempi kerryttää yleistä eläkekassaa. Näin jotakin jäisi mainitsemalle työuransa aloittaville.
Muutoksen pitäisi kestää vuosia eikä se silti muuta perusongelmaa.
Ongelmana on se, että maksajien määrä vähenee ja maksettava määrä kasvaa.
Joko ansaittuja eläkkeitä pitää leikata tai eläkemaksuja nostaa.
Tai tehdään molemmat.
Kaikissa tapauksissa nuoret kärsivät ihan vain siksi, että väki vähenee.
Työeläkkeen tarkoitus ei ole tulonsiirto.
Sitä varten on verot.
Millä tavalla eläkejärjestelmän kestävyys paranee, jos eläkkeitä leikataan 20% ja maksut pienenevät 20%?
Kos taas maksuja lasketaan 10 % ja eläkkeitä 20 %, niin se on eläkemaksukorotus, jonka voi tehdä koskematta eläkkeisiin
Kaiken voi tehdä onnistuneestikkin tai sitten voi olla vain tekevinään. Pistää käden vasempaan taskuun ja siirtää sieltä oikeaan ja olla kadottavinaan ongelman oikeaan taskuun. Se ei tuo lisää eikä luo . Kaikki ratkaisut tietty edellyttävät että löytyy luovaa ajattelu kykyä.
En usko, että sitä voi tehdä onnistuneesti koska rahaa ei ole eikä tule.
Kyseessä on niukkuuden jakaminen ja niukkuus on syntynyt, kun on kerätty liian vähän ja jaettu sekin väärin.
Sitä ei voi enää perua.
Kerro, miten.
Millä korjaat sen, että nylkyiset eläkeläiset ovat maksaneet 5% eläkemaksuja ja saaneet moninkertaisen eläkkeen rahamäärään nähden?
Nyt maksetaan 25% eikä sekään riitä.
Elä viitti. Eläkekassat suorataan pursuavat rahaa. Mm Eu vaati suomelta talouden välittömiä sopeuttamiskeinoja toisin, kuin muilta velkaisemmilta Eu mailta, joiden BKT on jopa tuplasti velkaantuneempi kuin Suomen. Eläkekassoissa on monin kertaisesti se euromäärä joka on Suomen koko vuoden budjetti. Käyttämällä kassoja on maantaloutta suoraan tuettavissa ja pienennettävissä työntekijöiden varoin valtion taloutta. Nuo rahat näet on palkansaajien varallisuutta ei valtion vaikkakin valtion taholta nyt niitä pyritään hallitsemaan. Kansan eläkkeet on toinen juttu kuin työeläkkeet. Niiden hallita on valtion ,koska rahat tulevat valtion budjetista ja ne on sinänsä sosiaalisia menoja. Mitä tulee ikä rakenteeseen ,suuret ikäluokat alkavat olla jo kokeneet luontaisen poistuman, joten suurempaa ongemaa karttumien kanssa tuskin tulee. Näet eläkevaroja kartutetaan myös muutoin kuin maksupohjalta eli sijoittamalla ja tuo varallisuus on hyvin tuottava.
Kohtuullisuus kysymyksissä on epäsuhta varojen ulosmaksussa ja suhtautumisessa kassa varallisuuden ulos maksuun ,sen alkuperäisessä tarkoituksessa eli palkansaajien eläkkeiden takaamisessa.Tuossa suhteessa eläkkeiden ulosmaksua on pyritään jarruttamaan ja ajamaan eläkkeitä alas jolloin yksilöjä ajetaan turvan piiritä eläke köyhyyteen,sensijaan että toteutettaisiin alkuiperäitä tarkooitusta ja sen lisäksi lisätään sosiaalisia menoja eli veronmaksajien vero rasitetta, sillä se turva mikä tuota kautta viedään on taattava sosiaalisesti eli valtion kukkarosta.
Eettisesti oikeudenmukaista on kaikessa demokraattisessa toiminnassa ,se että kuormaa jaetaan sinne missä on kykyä kantaa sitä ja samalla myös huolehditaan siitä että kaikki pysyy mukana ja että yhteiskunta säilyy hyvinvoipaisena että täyttää myös oikeusvaltion määreet ihmisoikeudellisesti. Siksi on myös eläke karttumia kootessa toteutettava tuota veropohjalta tunnettua taakan kanto tapaa eli progressiivisuutta .
Ulos maksussa taasen voidaan aivan samoin kuin kaikessa muussakin käyttää tarve harkintaa ,kestävyys pohjalta ja katsoa mikä on kohtuullista ja kuinka paljon voidaan katsoa kohtuuden nimissä olevan eroa pienimmän ja suurimman eläkkeen välillä jotta toimeentulon turvaaminen säilyy kohtuun rajoissa. Eli katsoa se että kaikki tulevat toimeen työeläkkeellä ja ketään ei nauti kohtuutonta etua toisiin nähden. Tuolta pohjalta toiminta on lähtenyt ja nuo kassat tyhjästä synnytetty joten kyllä niiden pytyssä pitäminenkin pitäisi onnistua ilman sen kummempia kommervärkkejä.
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakejarjestelman-elakevarat-ja-rahavirrat/
https://www.sttinfo.fi/tiedote/70462805/tyoelakevarat-kasvoivat-10-miljardia-vuoden-2024-alkupuoliskolla?publisherId=26857&lang=fi
https://valtioneuvosto.fi/budjetti-2024
Eläkevelkaa on n.800 miljardia euroa eli sen verran on ansaittu eläkkeitä enemmän kuin kassoissa on rahaa.
Maksettavat eläkkeet ovat 15% suuremmat kuin eläkemaksut eli vajaalla käyvät kassat kutistuvat.
Koska työeläkevarat ovat sijoitettuina, ne laskevat ja nousevat suhdanteiden mukaan. Sinun poimimasi otsikko 10 miljardin kasvusta on vain prosentin verran tarpeesta. Kasvu oli poikkeuksellista eikä tarvitse tehdä paljoakaan töitä löytääkseen uutisen, jossa eläkevarat supistuivat. Se taitaa tulla seuraavassa katsauksessa.
Joka tapauksessa tuolla kasvulla menee 100 vuotta nykyisen vajeen kiini kuromiseen ja eläkkeet kuitenkin pitää maksaa paljon nopeammin.
Ymmärrän, että politiikka on kivaa, kun siitä poimii sen, minkä haluaa kuulla, mutta sillä perusteella ei kuitenkaan kannata äänestää.
Oikeastaan nuo eläkevarat ei ole poliittisen hallinnan piirissä ,kun kyse on työväetön eläkepäiviksi kerrytetystä varallisuudesta puhumme palkansaajien varoita.
Se mitä tulee kivaan politiikan piirissä noista varoita keskustellessa usein unohtuu kenen nuo eläkevarat on. Varat eivät ole valtiollista varallisuutta eikä eduskunta se taho, jolle palkansaajien varain hallinta kuuluu. Palkansaajia edustaa heidän etu ryhmittymänsä eli ammattiliitot. Politiikoista varmasti kyllä olisi kivaa jos nuo varat olisivat valtiollisia, voisi niitä käyttää vapaasti ja paikata vaikka tuota budjettivajetta, vaan niin ei ole. Niitä ei kerrytetä verovaroin. Se taitaa nyt olla joku jolla menee vellit ja puurot sekaisin noiden asioiden tiimoilta. Tuolta pohjalta näet periaatteellisesti varain ulosmaksu ja käyttökohteet on lähtökohtaisesti sen tahon päätettävissä kenen varat ovat.
https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/rahoitus-ja-sijoitustoiminta/rahoitusperiaatteet/
Työeläkeet ei ole yksi yksioikoinen yhtenäinen asia :
https://www.tyoelake.fi/tyonantajan-velvollisuudet/julkisaloilla-oma-lakinsa/
https://www.tela.fi/2019/10/30/mista-tulevat-rahat-elakkeisiin-ja-miten-ne-maksetaan/
https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elaketurva/elaketurva-kokonaisuutena/elakejarjestelman-kuvaus/
https://www.tela.fi/tyoelakejarjestelma/tyoelakkeen-keskeiset-periaatteet/
Mäkin osaan laittaa linkkejä, mutta noi mitä sä linkkaat ovat mulle tuttuja asioita.
Jos sä itse perehdyt noihin, niin joudut toteamaan saman kuin minäkin.
Eläkerahastot eivät ole läheskään riittäviä eläkkeisiin ja ne pienenevät edelleen.
Se on ihan yhteen ja vähennyslaskua. Ei tarvitse olla edes kouluja käynyt.
No.. laitappa nyt tuohon sellaiset linkit ja rätingit, joista nuo esille tuomasi seikat on selkeästi todennettavissa, kiitos.
Tämän kommentin perusteella eläkekaton portaattainen asettaminen olisi järkevää.
Eläkepalkkarajan käyttöönotto olisi yksi keino rajoittaa ylisuuria eläkkeitä.
Eläke järjestelmän uusimaan pyrkimine olisi eläkekatto asettamalla järkevää, mutta kuten edellä on esiin tullut ei eläke järjestelmä ole yhtenäinen .Koska varat ovat yksityisiä ,vaikkakin julkisen puolen eläkkeet valtion ja kuntien ei uusiminen ole läpihuuto juttu ,sillä varain hallinto ei ole valtiollinen ,lukuun ottamatta kansaneläkettä. Eli esim yksityisen puolen eläkkeitä ei ole käytettävissä julkisen puolen vajetta paikkamaan. Tosin eläke ratkaisuin yksityisellä puolella voidaan helpottaa sosiaalisten kustannusten kerty- mistä jolloin niin haluttaessa varoja vapautuessa on niiden kautta tuettavissa valtiollisia eläkkeitä. Asioita voidaan aina järjestellä. Kunnallisella sektorilla ,kunnat on pitkälti tuettuja joten järjestely halukkuutta tuskin puutuu ei varsinkaan siellä päässä jossa eläkkeiden kestävyys on koetuksella. Yksityisellä saralla tuskin on halukkuutta käyttää varojansa toisten hyväksi, joten kassojen yhdistäminen vaatisi tasinkoa niiltä joiden kassat ammottaa tyhjyyttään. Tuossa suhteessa valtio on oleellisessa asemassa, mutta varoja ei löydy ,joten tuo eläke kestävyyden korjaus on aloitettava kattoineen sieltä missä aukko on ja määritettävä ns ."riittävä " minimi taso alkuunsa. Se että valtion taholta puututaan koko eläkejärjestelmään ja niiden maksamiseen ulos sen vuoksi että jotkut ovat hoitaneet asiansa huonosti ja hilataan eläkeikää kaikkinensa ylös ammatti aloita tai kassojen kestävyydestä huolimatta ,pannen kaikki kärsimään joidenkin leväperäisyydestä on kohtuutonta. Koska kyse ei ole edes valtion varoita ,rajoitetaan yksityisten varainhallintaa valtiollisesti jollin toimen laillisuus on kyseenalaista.
Koska eläke järjestelmät on synnytetty "irrallisina" yksikköinä aloittain, vaikkakin lainsäädännöllisenä pohjana on saatettu käyttää esim. mm. 30.12 1924 valtion viran ja toimenhaltijan säädöstä lakiin, oikeudesta eläkkeeseen on eri aloilla ja niiden piirissä eläköitymis kriteerit saatataneet olla varsin eri laisia, alakohtaisista seikoita johtuen ,joita ehkä hyvä esimerkki on merimiehet tai lentäjät joiden saralal alunalkaen oli jos oiken muitan Aero leivissä erikoisen matala eläköityimis ikä 1930 luvulla.
Eläkkeisiin on vaikuttanut elinaian odote, joka on huomioitu joillain aloilla ajan saatossa ammatillisten riskien tuomana elinajan odottaman alenemana. Nykyisin tuo mieleltään lähinnä vanhuus iän nousemaan liittyvänä syynä puuttua eläkkeiden maksuun ,eläkkeelle pääsy ikää nostaen. Tosin tietyt alat ovat edelleen raskauttavia ja elinikään vaikuttavia. Koska näin on tulee eläkkeitä edelleen käsitellä aloittain ja huomioida nuo puitteet, sekä kassojen kestävyys niiden varojen pohjalta eikä käsitellä eläkkeitä kuin ne olisivat yhtenäinen valtion aikaan saattama turva kansalaisille ,jota ne ei ole. Lainsäädännön kautta on perehdyttävissä eläkkeiden kehitykseen mm. esimerkkinä mainittakoon Sotilas eläkelaki joka käsittääkseni on vuodelta 1941 ja sitä on uusittu mm. 1950.
Oikaiskoon se joka tietää enemmän.,
Asiassa huomion arvoista :
Ja se että asiat on viety lakiin ei tarkoita sitä että niiden sisältöön on eduskunnalla päätäntä valta . Näissä asioissa lainsäädäntöä on käytetty asioiden sisällön sitomiseksi lainsäädäntöön jotta niitä olisi myös valvottavissa. Eli sovitut asiat on viety hyväksyttävästi vahvistettavaksi lakiin ja se on se rooli joka eduskunnalla noissa asioissa yksinomaan on .Ei sisällön määrittäminen sillä kysymys on vapaan sopimisen piiriin kuuluvasta yksityisen varallisuuden käytöstä.
Historia on mielenkiintoinen, mutta se ei ole relevantti.
Tämän päivän ongelmia ei sen avulla voi korjata.
Asian suhteen, kuten huomata edellä olevasta saattaa on toimivalta kysymyksiä. Mm se, että eduskunnalla on suora toimivalta ainoastaan kansaneläkkeiden suhteen ja toiseksi kaikkea ei tarvitse korjata ,sillä esim yksityisen sektorin eläkkeet ovat enemmän kuin kantavalla pohjalla .
Miten perustelet sen, että yksityisen sektorin eläkkeet olisiva kantavalla pohjalla?
Mikä on tase tällä hetkellä, tuleeko rahaa enemmän sisään kuin lähtee ulos?
Jos lähtee enemmän ulos, niin kauanko kassa kestää, jos mikään ei muutu?
Yksityisen puolen kassojen varallisuus on moninkertainen Suomen valtion budjettiin nähden ja niiden varallisuudella myös lainoitetaan mm. Yrityksiä. Sitä voit perehtyä oma aloitteisesti syvemmälti asioihin jos mielenkiintoa riittää ja mitä tulee noiden asioiden hoitamiseen on tahoja joilla on valtuuksia noiden asioiden hoitamiseen ja joiden toimikuvaan nuo kuuluvat . Itsellä nyt ei ole enempiä intressejä jatkaa noiden asioiden puimista tämän enempää .
Sano suoraan, että sinulla ei ole hajuakaan ja et osaa laskea, vaikka joku kertoisi luvut.
Katsot ihan vääriä asioita, kun arvioit kestävyyttä.
Toivottavasti teillä tulee koulussa edes vähän taloustietoa.
He .. taitaa se olla minun kouluista muutamia kymmeniä vuoisia ,ehkä hiukka kauemmin kuin olet maailmaa taapertanut.
No sitten sekään ei selitä, miksi et osaa.
🐞🥀🍀
800 000 eur eläkkeestä ei juuri paljon jää käteen veroa menee 795 000 eur/kk
https://www.ksml.fi/paikalliset/2696344
Keskisuomalaisessa oli kirjoitus ylisuurista eläkkeistä, lue edellä olevasta linkistä. Mitään ei ole tehty. Suomessa ei vain ole eläkekattoa eikä eläkepalkkakattoa. Molemmat tarvittaisiin.
Eläkkeiden tasapainottamisen suhteen ongelma on julkisella sektorilla ,joka on paisunut ja on lähinnä menoerä ,koska sen alla ei ole tuottavaa toimintaa vaan lähinnä palveluja ja yli suureksi muodostunut hallinto koneisto. Talouden kestävyyden suhteen tuo on se sektori johon on paneuduttava talouden kuntoon saattamiseksi ,yhtäläillä kuin eläke rasitteen puitteissa. Eläkekatto on hyvä ajatus ja sitä tulee edistää, mutta varain hallinto kun ei ole valtion ,päätös ei ole suoranaisesti poliittinen, lukuun ottamatta kansan eläkkeitä, jonka suhteen tuo on jo käytännössä olemassa, kansaneläkkeen suuruuden määrittämisen myötä.