ketjun venyminen

Mistä kohtaa ketjun metalli siis venyy?

Anonyymi kirjoitti:

Mistä kohtaa ketjun metalli siis venyy?

Keskusteluketju venyy turhaan kun joutuu selittämään selvää asiaa joten jätän selittelyt sikseen. Jaa Sixten Korkman?

Anonyymi kirjoitti:

Keskusteluketju venyy turhaan kun joutuu selittämään selvää asiaa joten jätän selittelyt sikseen. Jaa Sixten Korkman?

ei veny jos et ole pitkäpiimäinen

Moottoripyörissä on kiristys-palat-ohjaimet, joilla ketjun venyminen huomioidaan. Vannetta ja pyörää ei tarvitse irrottaa, vaan koko hoitoa ruuvataan takahaarukan ja rungon suhteen taakse päin. Sillä kompensoidaan ketjun venyminen, sillä olisi vaarallista, että löysä ketju irtoaa ajon aikana. Normaalisti ketjulle sallitaan ylä-alasuunnassa 3 -5 sentin liikerata.

100 - 150 kilowatin teho luonnollisesti venyttää ketjua eri tavoin kuin ihmisvoimat. MP-ketjuissa on o- tai x-rengas -voitelu, ja niiden keskipaino on 1,5 - 2 kiloa.

Mitkä ketjun osat siis venyvät?

Metallin venyminenkö selittää sinun mielestäsi ketjun pituuden muuttumisen?

Anonyymi kirjoitti:

Moottoripyörissä on kiristys-palat-ohjaimet, joilla ketjun venyminen huomioidaan. Vannetta ja pyörää ei tarvitse irrottaa, vaan koko hoitoa ruuvataan takahaarukan ja rungon suhteen taakse päin. Sillä kompensoidaan ketjun venyminen, sillä olisi vaarallista, että löysä ketju irtoaa ajon aikana. Normaalisti ketjulle sallitaan ylä-alasuunnassa 3 -5 sentin liikerata.

100 - 150 kilowatin teho luonnollisesti venyttää ketjua eri tavoin kuin ihmisvoimat. MP-ketjuissa on o- tai x-rengas -voitelu, ja niiden keskipaino on 1,5 - 2 kiloa.

Lue lisää

Kommentoit hiukan asian vierestä, eli puhut ketjun kireydestä. Nyt oli kyse ketjun venymisestä, eli mitkä osat siinä "venyvät"?

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoit hiukan asian vierestä, eli puhut ketjun kireydestä. Nyt oli kyse ketjun venymisestä, eli mitkä osat siinä "venyvät"?

En puhu asian vierestä, vaan puhun kokonaisuudesta, jotta ymmärtäisit. Metalli venyy, lähinnä tietenkin latat.

Guuglaa englanniksi tai saksaksi, niin tieteelliset perusteet asialle. En jaksa sulle niitä nyt hakea. Suomeksi avainasana on viruminen.

Anonyymi kirjoitti:

En puhu asian vierestä, vaan puhun kokonaisuudesta, jotta ymmärtäisit. Metalli venyy, lähinnä tietenkin latat.

Guuglaa englanniksi tai saksaksi, niin tieteelliset perusteet asialle. En jaksa sulle niitä nyt hakea. Suomeksi avainasana on viruminen.

Lue lisää

Tuskin polkupyörän ketjun metalli venyy niillä voimilla, jotka pystyt siihen lihasvoimin kohdistamaan polkiessasi.

Anonyymi kirjoitti:

Moottoripyörissä on kiristys-palat-ohjaimet, joilla ketjun venyminen huomioidaan. Vannetta ja pyörää ei tarvitse irrottaa, vaan koko hoitoa ruuvataan takahaarukan ja rungon suhteen taakse päin. Sillä kompensoidaan ketjun venyminen, sillä olisi vaarallista, että löysä ketju irtoaa ajon aikana. Normaalisti ketjulle sallitaan ylä-alasuunnassa 3 -5 sentin liikerata.

100 - 150 kilowatin teho luonnollisesti venyttää ketjua eri tavoin kuin ihmisvoimat. MP-ketjuissa on o- tai x-rengas -voitelu, ja niiden keskipaino on 1,5 - 2 kiloa.

Lue lisää

Samasta syystä joissain pyörissä on vaakasuuntaiset dropoutit. Tai sitten ei, mutta periaatteessa niitä voi käyttää noinkin.

Anonyymi kirjoitti:

Kommentoit hiukan asian vierestä, eli puhut ketjun kireydestä. Nyt oli kyse ketjun venymisestä, eli mitkä osat siinä "venyvät"?

Toleranssit kasvavat,, 0,001 venymä per lamelli tai akseli tappi, kertaa 309 palaa tekee jotain jne..
Kulumista tapahtuu
Venymistä
Kiihdytys jarrutus veto

Ketju venyy.

Anonyymi kirjoitti:

Ketju venyy.

Mistä syistä venyy, mitä ketjulle on silloin tapahtunut?

Polkupyörien tapauksessa voidaan lähteä siitä että ketjun venyminen on yhtä kuin sen nivelten kulumista?

Anonyymi kirjoitti:

Polkupyörien tapauksessa voidaan lähteä siitä että ketjun venyminen on yhtä kuin sen nivelten kulumista?

Venyminen ja kuluminen eivät ole yksi-yhteen sama sama asia.

Täytyy ensi kerralla testata tappien ja rullien mitat ja sivulevyt erikseen.

Jos tappi ja rulla ovat huonosti kiinni toisissaan tai epäsymmetriset, kyse on kulumisesta. Jos tapin ja sivulevyn välissä on klappia, tyhjää tilaa, kyse on kulumisesta. Jos tapit ovat normaalisti kiinni sivulevyissä ja ilman klappia, kyseessä on materiaalin venyminen.

Sepä se, vaseliinia pitää aina muistaa laittaa aimo annos!

Anonyymi kirjoitti:

Sepä se, vaseliinia pitää aina muistaa laittaa aimo annos!

Vaseliinia et tarvitse muualle kuin siihen yhteen paikkaasi.

Kyllä selittyy kun sen nivelet on tarpeeksi kuluneet.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä selittyy kun sen nivelet on tarpeeksi kuluneet.

Todista se.

Anonyymi kirjoitti:

Todista se.

Todista itse se että kyse olisi (vain) metallin venymisestä!

Anonyymi kirjoitti:

Todista itse se että kyse olisi (vain) metallin venymisestä!

Höpöä!

Edellinen kirjoittaja väitti, että koko kolmen lenkin verran venymistä selittyy kun sen nivelet on tarpeeksi kuluneet. Todistakoon hän ihan itse väitteensä.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöä!

Edellinen kirjoittaja väitti, että koko kolmen lenkin verran venymistä selittyy kun sen nivelet on tarpeeksi kuluneet. Todistakoon hän ihan itse väitteensä.

Lue lisää

½ tuuman ketjussa kahden erillisen lenkin väli tapista tappiin on yksi tuuma, sovitaan että yhdessä ketjussa on 112 lenkkiä. Jos pidennystä on tullut huimat (vajaat) kolme lenkkiä, pituus on kasvanut 1½" ja siten sovitusta vaikkapa 3,5 cm.

Jos lenkkejä on 112, sisälenkkejä on vain puolet eli 56 kpl, ja yhtä sisälenkkiä kohti pituus kasvaa 35/56 = 0,626mm. Kun tapin vakiopaksuus on 3,66mm, jokaisen tapin ja reiän välissä olevan reiän klappi on 17 %! Tuo ei kuulosta uskottavalta, kun koska yleinen suositus on, että venymä saa olla 1,5 - 3 %. Tuollainen ketju rallattaa kyllä jo niin paljon, että sillä pyöräily olisi mahdotonta.

Tuossa tapauksessa materiaalin on pakko väsyä ja muuttaa muotoaan.

Anonyymi kirjoitti:

½ tuuman ketjussa kahden erillisen lenkin väli tapista tappiin on yksi tuuma, sovitaan että yhdessä ketjussa on 112 lenkkiä. Jos pidennystä on tullut huimat (vajaat) kolme lenkkiä, pituus on kasvanut 1½" ja siten sovitusta vaikkapa 3,5 cm.

Jos lenkkejä on 112, sisälenkkejä on vain puolet eli 56 kpl, ja yhtä sisälenkkiä kohti pituus kasvaa 35/56 = 0,626mm. Kun tapin vakiopaksuus on 3,66mm, jokaisen tapin ja reiän välissä olevan reiän klappi on 17 %! Tuo ei kuulosta uskottavalta, kun koska yleinen suositus on, että venymä saa olla 1,5 - 3 %. Tuollainen ketju rallattaa kyllä jo niin paljon, että sillä pyöräily olisi mahdotonta.

Tuossa tapauksessa materiaalin on pakko väsyä ja muuttaa muotoaan.

Lue lisää

On helppo ottaa mitat ketjun tietyistä osista ennen käyttöön oton ja sitten kun ketju on jo venähtänyt käyttökelvottomaksi. Vasta siten voisi varmuudella todentaa onko materiaalin venymistä tapahtunut. Nyt se kuulostaa olevan vain uskonvarainen asia, "metallin on pakko venyä, ei ketju muuten voisi niin paljon muuttua pituudeltaan".

Anonyymi kirjoitti:

On helppo ottaa mitat ketjun tietyistä osista ennen käyttöön oton ja sitten kun ketju on jo venähtänyt käyttökelvottomaksi. Vasta siten voisi varmuudella todentaa onko materiaalin venymistä tapahtunut. Nyt se kuulostaa olevan vain uskonvarainen asia, "metallin on pakko venyä, ei ketju muuten voisi niin paljon muuttua pituudeltaan".

Lue lisää

>>> Nyt se kuulostaa olevan vain uskonvarainen asia, "metallin on pakko venyä, ei ketju muuten voisi niin paljon muuttua pituudeltaan".

Ei ole uskonvarainen asia, kyse on vain eri suhteista. On tunnettu fakta, että metalli väsyy, sitä kukaan ei voi kieltää.

3,5 sentin venymä pelkkien tappien ja sisälattojen kulumisesta on täysin mahdonta. Silloin kun ketjun ottaa käteensä, siitä kuuluu "klonk-klonk" tappien välistä, ehkä jollakin niin on käynyt...?!

Mitä teköäly sanoi asiasta?

Anonyymi kirjoitti:

Höpöä!

Edellinen kirjoittaja väitti, että koko kolmen lenkin verran venymistä selittyy kun sen nivelet on tarpeeksi kuluneet. Todistakoon hän ihan itse väitteensä.

Lue lisää

Todista sinä se metallin venyminen polkupyörän ketjussa!

Anonyymi kirjoitti:

½ tuuman ketjussa kahden erillisen lenkin väli tapista tappiin on yksi tuuma, sovitaan että yhdessä ketjussa on 112 lenkkiä. Jos pidennystä on tullut huimat (vajaat) kolme lenkkiä, pituus on kasvanut 1½" ja siten sovitusta vaikkapa 3,5 cm.

Jos lenkkejä on 112, sisälenkkejä on vain puolet eli 56 kpl, ja yhtä sisälenkkiä kohti pituus kasvaa 35/56 = 0,626mm. Kun tapin vakiopaksuus on 3,66mm, jokaisen tapin ja reiän välissä olevan reiän klappi on 17 %! Tuo ei kuulosta uskottavalta, kun koska yleinen suositus on, että venymä saa olla 1,5 - 3 %. Tuollainen ketju rallattaa kyllä jo niin paljon, että sillä pyöräily olisi mahdotonta.

Tuossa tapauksessa materiaalin on pakko väsyä ja muuttaa muotoaan.

Lue lisää

Nyt vasta luin tuon laskelman ja se sisältää muutaman virheellisyyden, eli vaikka tuollaisessa 112lenkkisessä ketjussa toisiaan on tuo 56 sisälenkkiparia, niin jokainen sisälenkki(pari) on kiinnitetty tapilla MOLEMMISTA PÄISTÄÄN, ja näissä molemmissa päissä tapahtuu tuota kulumaan samalla tapaa, eli kuluvia kohteita on tuon 56kpl:n sijasta 112kpl mihin tuo kuluma kohdistuu, eli yhtä lenkki/tappi liitosta kohden tuo kuluma olisi 0,313mm (ei tuo 0.626mm) ja kulumaa muodostuu niin tappiin kuin reunalevyynkin, ei vain jompaan kumpaan noista.

Ja mihin tuolla "yleisellä suosituksella" 1,5-3%:a viittaat? Ketjujen suositeltu vaihtoväli on kaikista lähteistä otettuna viimeistään tuo noin 1%:n luokkaa.
Ja tuo 1%:määrä on suhteutettu koko ketjusta mitattuun mittaan, eikä millään tavalla huomioi tuota yksittäisen tapin paksuutta tuossa vaihtosuosituksessa. Ei ketjua pureta osiin ja mitata tapin paksuutta kun ketjun kulumaa määritellään normaalissa käytössä.

Kaikkein helpointa ja järkevintä olisi ostaa uusia suoria tappeja tarvittava määrä, irrottaa vanhat tapit ketjusta ja asentaa uudet paikalleen. Ennen asennusta voi syväpuhdistaa kaikki ketjun komponentit sekä tarkistaa laattojen pituus sekä tappien läpimenoreikien ympärysmitta ettei ole soikeutta eikä muita epämuodostumia.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkein helpointa ja järkevintä olisi ostaa uusia suoria tappeja tarvittava määrä, irrottaa vanhat tapit ketjusta ja asentaa uudet paikalleen. Ennen asennusta voi syväpuhdistaa kaikki ketjun komponentit sekä tarkistaa laattojen pituus sekä tappien läpimenoreikien ympärysmitta ettei ole soikeutta eikä muita epämuodostumia.

Lue lisää

Kokoa mieluummin ylijäämäpätkistä uusi ketju. Sillä saat uutta käyttämätöntä ketjua aikaiseksi.

Kuluminen mainittu ja siihen voikin uskoa että sitä tapahtuu. Muunmuassa kuluneesta tapista voi silmin nähdä kuluneen ja ei-kuluneen alueen rajapinnan. Sisemmän levyn reikä myös varmasti kuluu, ylipäätään koko se osa jonka sisässä tappi on. Sen sijaan tuo viruminen polkupyörän tapauksessa tuntuu enemmän uskon asialta.

Jos ostaa aina samanmerkkisen ja samanlaisen ketjun, kertyy ajan mittaan ylijäämäpätkiä jos ja kun joutuu vähän lyhentämään sitä uutta ketjua. Niistä ylijäämäpätkistä saa koottua jossakin vaiheessa uuden ketjun.

Anonyymi kirjoitti:

Kuluminen mainittu ja siihen voikin uskoa että sitä tapahtuu. Muunmuassa kuluneesta tapista voi silmin nähdä kuluneen ja ei-kuluneen alueen rajapinnan. Sisemmän levyn reikä myös varmasti kuluu, ylipäätään koko se osa jonka sisässä tappi on. Sen sijaan tuo viruminen polkupyörän tapauksessa tuntuu enemmän uskon asialta.

Jos ostaa aina samanmerkkisen ja samanlaisen ketjun, kertyy ajan mittaan ylijäämäpätkiä jos ja kun joutuu vähän lyhentämään sitä uutta ketjua. Niistä ylijäämäpätkistä saa koottua jossakin vaiheessa uuden ketjun.

Lue lisää

Niin kaulakoristeeksi tai ranteeseen..

Anonyymi kirjoitti:

Niin kaulakoristeeksi tai ranteeseen..

Pyörään uudeksi ketjuksi.

Helteisinä vuodenaikoina ketjukauppiaat rikastuvat.

Anonyymi kirjoitti:

Helteisinä vuodenaikoina ketjukauppiaat rikastuvat.

Hyvä yritys vitsiksi!

Sinä olet yksi hupiukoista.

Todista se että laittaako pyörätonttu uusia vaiko kuluneita lenkkejä ketjuun! Jos ne on uusia, ei ole muuta ongelmaa kuin ketjun kiristäminesen tarve, tai jossakin vaiheessa lyhentäminen.

Demokratia eli kansanvalta on kansan valtaan perustuva valtiojärjestys. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovallan edustajat nousevat kansan joukosta ja että hallintovalta toteuttaa kansan tahtoa.

Pitää olla rst-tappi, ja mielellään kovetettu tai nikkelikäsitelty sisälevy. Ainakin Connexilla on tällaisia. Kestää venymättä tai kulumatta tuplasti sen, mitä halvat.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää olla rst-tappi, ja mielellään kovetettu tai nikkelikäsitelty sisälevy. Ainakin Connexilla on tällaisia. Kestää venymättä tai kulumatta tuplasti sen, mitä halvat.

Harmi että Connexilla ei ole 116 lenkkisiä, 114 on lähinnä mitä heillä valikoimissaan.

Anonyymi kirjoitti:

Harmi että Connexilla ei ole 116 lenkkisiä, 114 on lähinnä mitä heillä valikoimissaan.

10WAX on ainoa suoraan 116-lenkkinen.

Anonyymi kirjoitti:

Harmi että Connexilla ei ole 116 lenkkisiä, 114 on lähinnä mitä heillä valikoimissaan.

Osta yksi Connex jatkopalaketjuksi, siinä tapauksessa jos sitä ketjua voi jatkaa.

Anonyymi kirjoitti:

10WAX on ainoa suoraan 116-lenkkinen.

Harmillisen heikko saatavuus noilla ketjuilla, valmiiksi tehtaalla vahatut ketjut kiinnostaisi. Liuottimien kanssa en haluaisi läträtä.

"Te hupiukot, jotka olette sitä mieltä että ketju venyy materiaaliltaan, niin kertokaa mistä kohtaa se mielestänne venyy ja onko siis mielestänne kyse metallin venymisestä?"

Jos materiaali ei veny lainkaan, titaaniketjulle mainittu 8000 km on kovasti vaatimaton. Titaani on kestävä, eikä siitä postu materiaalia.

Halvimmat 6 - 7 euron ketjut kestävät kuivalla kelillä helposti 2000 - 3000 kilometriä. Huonoimmissakin olosuhteissa märällä ja hiekassa 1000 - 2000 kilometriä. Ei siis ole hinnan puolesta vähäisintäkään järkeä maksaa ketjuista 180 euroa, jos saman keston saa parilla kympillä.

Rrt-osilla 8000 km kestävä ketju maksaa alle 40 €.

Koska mikään materiaali ei väitetysti veny, hyvin hoidettuna ja voideltuna ketjut kestävät jopa 100 000 km.

Anonyymi kirjoitti:

"Te hupiukot, jotka olette sitä mieltä että ketju venyy materiaaliltaan, niin kertokaa mistä kohtaa se mielestänne venyy ja onko siis mielestänne kyse metallin venymisestä?"

Jos materiaali ei veny lainkaan, titaaniketjulle mainittu 8000 km on kovasti vaatimaton. Titaani on kestävä, eikä siitä postu materiaalia.

Halvimmat 6 - 7 euron ketjut kestävät kuivalla kelillä helposti 2000 - 3000 kilometriä. Huonoimmissakin olosuhteissa märällä ja hiekassa 1000 - 2000 kilometriä. Ei siis ole hinnan puolesta vähäisintäkään järkeä maksaa ketjuista 180 euroa, jos saman keston saa parilla kympillä.

Rrt-osilla 8000 km kestävä ketju maksaa alle 40 €.

Koska mikään materiaali ei väitetysti veny, hyvin hoidettuna ja voideltuna ketjut kestävät jopa 100 000 km.

Lue lisää

Saisiko jostakin todisteet siitä, että materiaali ei veny? Esimerkkinä voisi ottaa autoissa käytetyt jako- tai nokkaketjut, jotka kestävät 150 - 250 tkm. Niitä ketjuja voitellaan suodatetulla öljyllä 100 % ajasta.

Näissä ketjuissa on usein myös automaatti-kiristimet, mutta miksi ne sitten vaihdetaan, jos materiaali on ikuinen?

Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta?

Anonyymi kirjoitti:

Saisiko jostakin todisteet siitä, että materiaali ei veny? Esimerkkinä voisi ottaa autoissa käytetyt jako- tai nokkaketjut, jotka kestävät 150 - 250 tkm. Niitä ketjuja voitellaan suodatetulla öljyllä 100 % ajasta.

Näissä ketjuissa on usein myös automaatti-kiristimet, mutta miksi ne sitten vaihdetaan, jos materiaali on ikuinen?

Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta?

Lue lisää

Ehkä nekin kuluvat nimenomaan nivelistä. Materiaali ei ole ikuista, eikä kukaan ei ole sellaista väittänyt.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä nekin kuluvat nimenomaan nivelistä. Materiaali ei ole ikuista, eikä kukaan ei ole sellaista väittänyt.

Kyse siis venymisestä, ei kulumisesta ja ketjun materiaalin hävikistä.

Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta?

Anonyymi kirjoitti:

Kyse siis venymisestä, ei kulumisesta ja ketjun materiaalin hävikistä.

Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta?

Mitä sekoilet? Kuluminen nivelistä on ainakin varmaa, materialin venyminen riippuu taas tapauksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sekoilet? Kuluminen nivelistä on ainakin varmaa, materialin venyminen riippuu taas tapauksesta.

Lue mitä kysytään, ennen kuin käyt avaamaan tyhmyyttäsi!

Kysymys oli NYT siis nimenomaisesti materiaalin venymisestä, ei ketjun massan vähentymisestä. Ketjun venyminen mekaanisen kulumisen kautta on jo tullut aivan kaikille selväksi.

Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta?

Anonyymi kirjoitti:

Lue mitä kysytään, ennen kuin käyt avaamaan tyhmyyttäsi!

Kysymys oli NYT siis nimenomaisesti materiaalin venymisestä, ei ketjun massan vähentymisestä. Ketjun venyminen mekaanisen kulumisen kautta on jo tullut aivan kaikille selväksi.

Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta?

Lue lisää

Kuka AI ? Polkupyörien ketjun metallin venyminen ei ainakaan ole asiana tullut selväksi tai varmaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka AI ? Polkupyörien ketjun metallin venyminen ei ainakaan ole asiana tullut selväksi tai varmaksi.

AI, AI, aijai. Sitähän tässä yritämme selvittää.

Ellei ketjun materiaali mekaanisesti veny, hyvin voidellun ja puhtaan ketjun keston pitäisi olla lähes ikuinen. Selvää kaikille on, että nivelissä materiaalin määrä vähenee.

Anonyymi kirjoitti:

AI, AI, aijai. Sitähän tässä yritämme selvittää.

Ellei ketjun materiaali mekaanisesti veny, hyvin voidellun ja puhtaan ketjun keston pitäisi olla lähes ikuinen. Selvää kaikille on, että nivelissä materiaalin määrä vähenee.

Lue lisää

Ketjussa metalli hinkkaa vasten toista metallia, niin kyllä se väkisin kuluu, vaikka sitä voitelee. Moottorikin kuluu, vaikka siellä on aina voitelu ja hyvät öljyt.

Anonyymi kirjoitti:

Ketjussa metalli hinkkaa vasten toista metallia, niin kyllä se väkisin kuluu, vaikka sitä voitelee. Moottorikin kuluu, vaikka siellä on aina voitelu ja hyvät öljyt.

Niin, mitä sitten, melkoinen reppana olet.

Anonyymi kirjoitti:

Ketjussa metalli hinkkaa vasten toista metallia, niin kyllä se väkisin kuluu, vaikka sitä voitelee. Moottorikin kuluu, vaikka siellä on aina voitelu ja hyvät öljyt.

Mutta huolellisesti voideltuna juuri sopivalla määrällä laadukasta vaseliinia estyy kuluminen minimaaliseksi!

Anonyymi kirjoitti:

Mutta huolellisesti voideltuna juuri sopivalla määrällä laadukasta vaseliinia estyy kuluminen minimaaliseksi!

Miten vaseliini saadaan juuri nivelen kuluvaan kohtaan? Vaseliinin tunkeutuvuus on todella huono, vaikka se on hyvä laajoilla pinnoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta huolellisesti voideltuna juuri sopivalla määrällä laadukasta vaseliinia estyy kuluminen minimaaliseksi!

Vaseliinimies havaittu.

Anonyymi kirjoitti:

Lue mitä kysytään, ennen kuin käyt avaamaan tyhmyyttäsi!

Kysymys oli NYT siis nimenomaisesti materiaalin venymisestä, ei ketjun massan vähentymisestä. Ketjun venyminen mekaanisen kulumisen kautta on jo tullut aivan kaikille selväksi.

Mitä AI tai joku muu tekoviisas sanoo asiasta?

Lue lisää

Venymisen voi mitata yksittäisen lenkin pituuden muutoksesta, mutta yleiskielessä puhutaan venymisestä vaikka olisi kyse kulumisesta ja myös rattaat kuluvat aikaa myöten ja ketjut löystyvät senkin takia ja ketjun pituuden muutoksen voi todeta vain mittaamalla ketjun pituus ja verrata sitä alkuperäiseen pituuteen. Kovin montaa muuttujaa ei tarvitse mitata kun selviää mistä ketjun löystyminen johtuu eli aivan turha väitellä asiasta. Tietenkin mittavälineiden on oltava riittävän tarkkoja eli mikään rullamitta ei kelpaa yksittäisen lenkin pituuden mittaamiseen tai tappien ja holkkien kulumisen mittaukseen.

Anonyymi kirjoitti:

AI, AI, aijai. Sitähän tässä yritämme selvittää.

Ellei ketjun materiaali mekaanisesti veny, hyvin voidellun ja puhtaan ketjun keston pitäisi olla lähes ikuinen. Selvää kaikille on, että nivelissä materiaalin määrä vähenee.

Lue lisää

Hyvin voideltunakin ketju tai mikä tahansa osa myös kuluu, dorka!

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin voideltunakin ketju tai mikä tahansa osa myös kuluu, dorka!

Kiitos esittelystä, Dorka. Voit kutsua minua Penaksi.

Auton nokkaketju kestää helposti 150 000 km hyvin voideltuna. Ketjussa on usein kuitenkin automaattikiristys.

Polkupyörässä ketjut voivat olla finaalissa jo 2000 - 3000 km kuluttua, viimeistään 7000 - 8000 km kohdalla.

Miten se kuluminen tapahtuu - materiaalia menettamallä vai materiaalia venyttämällä?

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos esittelystä, Dorka. Voit kutsua minua Penaksi.

Auton nokkaketju kestää helposti 150 000 km hyvin voideltuna. Ketjussa on usein kuitenkin automaattikiristys.

Polkupyörässä ketjut voivat olla finaalissa jo 2000 - 3000 km kuluttua, viimeistään 7000 - 8000 km kohdalla.

Miten se kuluminen tapahtuu - materiaalia menettamallä vai materiaalia venyttämällä?

Lue lisää

Niin, se on täysin selviö että ketju "venyy" kulumalla sitä oletuksellisesti kukeen ei edes kiistä?
Mutta sitten lisäksi se että "venyykö" se MYÖS materiaalin todellisen venymisen (eli että yksittäisten lenkki levyjen pituus myös kasvaa venymällä). Itse epäilen että nuo yksittäiset lenkkien levyt EIVÄT veny, mutta ihan 100%:n verma en ole (vielä) asiasta kun tuo omakohtainen ketjumittauskoe on vielä kesken, kun pitää vertailuketju vielä hankkia (nuo omat mittaukseni tämän ketjun lopussa).
Polkupyörämedia sanoo että lenkit EIVÄT VENY (ja tähän uskon itsekkin), mutta tuo omakohtainen testi vielä ei ole kokonaan tehtynä, tuon kulumisen kautta tapahtuvan ketjujen pidentymisen olen jo omakohtaisesti todentanut.

santtu_1975X kirjoitti:

Niin, se on täysin selviö että ketju "venyy" kulumalla sitä oletuksellisesti kukeen ei edes kiistä?
Mutta sitten lisäksi se että "venyykö" se MYÖS materiaalin todellisen venymisen (eli että yksittäisten lenkki levyjen pituus myös kasvaa venymällä). Itse epäilen että nuo yksittäiset lenkkien levyt EIVÄT veny, mutta ihan 100%:n verma en ole (vielä) asiasta kun tuo omakohtainen ketjumittauskoe on vielä kesken, kun pitää vertailuketju vielä hankkia (nuo omat mittaukseni tämän ketjun lopussa).
Polkupyörämedia sanoo että lenkit EIVÄT VENY (ja tähän uskon itsekkin), mutta tuo omakohtainen testi vielä ei ole kokonaan tehtynä, tuon kulumisen kautta tapahtuvan ketjujen pidentymisen olen jo omakohtaisesti todentanut.

Lue lisää

Kaksi asiaa on selvää, joista toista kukaan ei ole kiistänyt: venyminen on seurausta kulumisesta.

Tiedossa on edelleen että metalleilla on elastinen kerroin, jolloin ketju venyy puolisen senttiä, kun siihen kohdistetaan hetkellisiä maksimivoimia (2000 - 3000 N). Metalli on joustavaa, ja kyse on vain siitä, onko venyminen palautuvaa tai pysyvää. Ketjujen hiiliteräs yleensä venyy ja palautuu muotoonsa, mutta voi myös katketa suoraan metallin väsymisen kautta.

Kysymys on siis siitä, että osa kiistää metallin venymisen kokonaan, osa kiistää pysyvän venymisen. Asiaa voi tutkia mm. elastisen muodonmuutoksen ja voimien laskelmien kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Kaksi asiaa on selvää, joista toista kukaan ei ole kiistänyt: venyminen on seurausta kulumisesta.

Tiedossa on edelleen että metalleilla on elastinen kerroin, jolloin ketju venyy puolisen senttiä, kun siihen kohdistetaan hetkellisiä maksimivoimia (2000 - 3000 N). Metalli on joustavaa, ja kyse on vain siitä, onko venyminen palautuvaa tai pysyvää. Ketjujen hiiliteräs yleensä venyy ja palautuu muotoonsa, mutta voi myös katketa suoraan metallin väsymisen kautta.

Kysymys on siis siitä, että osa kiistää metallin venymisen kokonaan, osa kiistää pysyvän venymisen. Asiaa voi tutkia mm. elastisen muodonmuutoksen ja voimien laskelmien kautta.

Lue lisää

Olisiko sinulla vielä lähdeviitettä tuolle ketjun puolensentin venymällä ?
Koska itse en tuollaisesta ole kuullut ja aina on mielenkiintoista lukea kyseisenlaisia asioita.
Ilman kunnollista lähdettä tuo on ”vain” keskustelupalstalle heitetty luku ilman tietoa sen todenperäisyydestä.
Ja tuo 2000-3000N voima ketjuihin on ja kova lukema.
Tiedätkö millä voimalla ketjut katkeavat? (Tuosta löytyy hyvää mittadataa) ja miten tuo voima suhteutuu tuohon sinun 2000-3000N lukemaan jolla sinun mukaasi ketjujen venymä olisi tuon 0.5cm.

santtu_1975X kirjoitti:

Olisiko sinulla vielä lähdeviitettä tuolle ketjun puolensentin venymällä ?
Koska itse en tuollaisesta ole kuullut ja aina on mielenkiintoista lukea kyseisenlaisia asioita.
Ilman kunnollista lähdettä tuo on ”vain” keskustelupalstalle heitetty luku ilman tietoa sen todenperäisyydestä.
Ja tuo 2000-3000N voima ketjuihin on ja kova lukema.
Tiedätkö millä voimalla ketjut katkeavat? (Tuosta löytyy hyvää mittadataa) ja miten tuo voima suhteutuu tuohon sinun 2000-3000N lukemaan jolla sinun mukaasi ketjujen venymä olisi tuon 0.5cm.

Lue lisää

>>> Olisiko sinulla vielä lähdeviitettä tuolle ketjun puolensentin venymällä ?

Ei ole. Se perustuu esitettyyn teräksen AISI 8642 elastiseen kertoimeen, joka on 205 GPa ja arvioituun ketjun venyvään pinta-alaan. Maksimivenymä on laskettu yleisesti tiedossa olevalla pyöräilijän maksimivoimantuotolla, joka on 2,75 x pyöräilijän paino. Satakiloinen pyöräilijä kykenee aiheuttamaan kampien kautta hetkellisen 2750 newtonin voiman.

Normaali ketjuihin kohdistuva voima on luonnollisesti paljon pienempi, jolloin venymäkin on pienempi.

Löydät lisätietoa hakusanalla "Modulus of elasticity" ja käyttää itse alla olevaa laskinta, siihen voit syöttää haluamasi arvot.

https://mechanicalc.com/calculators/material-stress-strain-curve/

>>> On ”vain” keskustelupalstalle heitetty luku ilman tietoa sen todenperäisyydestä.

Totta, sinun ei tarvitse uskoa sanaakaan, mitä olen esittänyt. Ketjun materiaalikin on vain yksi monien joukosta, ja hiilipitoisuutta muuttamalla kaikki ominaisuudet muuttuvat.

Kuten kuitenkin on yleisesti tiedossa, mainitun teräksen vetolujuus on 4,5 kertaa elastinen kerroin. Kun vetolujuus ylittyy, ketju murtuu ja katkeaa. Se tarkoittaisi kuitenkin yli 10 000 newtonin voimaa, jota on ihmisvoimin mahdotonta saavuttaa. Murtuminen johtuu joko materiaalivirheestä ja pitkäaikaisesta mekaanisesta väsymisestä.

Anonyymi kirjoitti:

>>> Olisiko sinulla vielä lähdeviitettä tuolle ketjun puolensentin venymällä ?

Ei ole. Se perustuu esitettyyn teräksen AISI 8642 elastiseen kertoimeen, joka on 205 GPa ja arvioituun ketjun venyvään pinta-alaan. Maksimivenymä on laskettu yleisesti tiedossa olevalla pyöräilijän maksimivoimantuotolla, joka on 2,75 x pyöräilijän paino. Satakiloinen pyöräilijä kykenee aiheuttamaan kampien kautta hetkellisen 2750 newtonin voiman.

Normaali ketjuihin kohdistuva voima on luonnollisesti paljon pienempi, jolloin venymäkin on pienempi.

Löydät lisätietoa hakusanalla "Modulus of elasticity" ja käyttää itse alla olevaa laskinta, siihen voit syöttää haluamasi arvot.

https://mechanicalc.com/calculators/material-stress-strain-curve/

>>> On ”vain” keskustelupalstalle heitetty luku ilman tietoa sen todenperäisyydestä.

Totta, sinun ei tarvitse uskoa sanaakaan, mitä olen esittänyt. Ketjun materiaalikin on vain yksi monien joukosta, ja hiilipitoisuutta muuttamalla kaikki ominaisuudet muuttuvat.

Kuten kuitenkin on yleisesti tiedossa, mainitun teräksen vetolujuus on 4,5 kertaa elastinen kerroin. Kun vetolujuus ylittyy, ketju murtuu ja katkeaa. Se tarkoittaisi kuitenkin yli 10 000 newtonin voimaa, jota on ihmisvoimin mahdotonta saavuttaa. Murtuminen johtuu joko materiaalivirheestä ja pitkäaikaisesta mekaanisesta väsymisestä.

Lue lisää

Tuossa mielenkiintoinen artikkeli polkupyörän ketjuun kohdistuvasta voimasta (lähinnä ketjun maksimikeston kannalta katsottuna) ja jos / kun sieltä kaivettua dataa katsoo, niin käyttämäsi 2750Nm arvo ei kyllä olisi se arvo millä tuollaisen ketjun pitkäaikaiskulutuksen kestävyyttä tulisi tarkastella. Nyt kun puhut arvosta jonka kykenee kehittämään hyvin harvalukuinen ihmismäärä maailmassa eivätkä hekään pysty kyseistä voimantuottoa ylläpitämään kovinkaan pitkään (puhutaan joatsin ratapyöräilyn sprinteistä yms.) eli hieman sama asia kuin vaikka juoksussa tarkasteltaisiin asioita sen ajan perustella mitä maailman nopeimmat ihmiset juoksevat 100m.

Huippuluvut joilla tuollaista ketjukulumaa tulisi laskeskella ovat jossain 1000N. paikkeilla eikä tuohonkaan isoin osa ketjuista joudu altistumaan missään vaiheessa, koska tuokin vaatii jo noin 600W polkutehoa ja tuokin lukema on tavallisen pyöräilijän "ulottumattomissa".

https://zerofrictioncycling.com.au/wp-content/uploads/2019/07/Chain-Tensile-Strength-Test-Brief-converted.pdf

santtu_1975X kirjoitti:

Tuossa mielenkiintoinen artikkeli polkupyörän ketjuun kohdistuvasta voimasta (lähinnä ketjun maksimikeston kannalta katsottuna) ja jos / kun sieltä kaivettua dataa katsoo, niin käyttämäsi 2750Nm arvo ei kyllä olisi se arvo millä tuollaisen ketjun pitkäaikaiskulutuksen kestävyyttä tulisi tarkastella. Nyt kun puhut arvosta jonka kykenee kehittämään hyvin harvalukuinen ihmismäärä maailmassa eivätkä hekään pysty kyseistä voimantuottoa ylläpitämään kovinkaan pitkään (puhutaan joatsin ratapyöräilyn sprinteistä yms.) eli hieman sama asia kuin vaikka juoksussa tarkasteltaisiin asioita sen ajan perustella mitä maailman nopeimmat ihmiset juoksevat 100m.

Huippuluvut joilla tuollaista ketjukulumaa tulisi laskeskella ovat jossain 1000N. paikkeilla eikä tuohonkaan isoin osa ketjuista joudu altistumaan missään vaiheessa, koska tuokin vaatii jo noin 600W polkutehoa ja tuokin lukema on tavallisen pyöräilijän "ulottumattomissa".

https://zerofrictioncycling.com.au/wp-content/uploads/2019/07/Chain-Tensile-Strength-Test-Brief-converted.pdf

Lue lisää

Ja kun kerroit tuossa "yleisesti unnetusta" asiasta että pyöräilijä pystyy kehittämään 2.75kertaa oman painonsa verran voimaa, niin tämä teksti laitaa tuota toteamusta hieman omaan perspektiiviin:

" Even for track starts this is generally limited to around 2x body weight, it becomes very difficult to exceed this, and at the time of writing discussing this project with the head of major cycling company who just happens to be researching chains at the moment (handy timing), he advised that they work on 3x body weight max pedal force as a safety factor but that it is unlikely even a 100kg rider would be able to exert 300kg of pedal force. That is essentially doing a 300kg one legged squat, needing your arm pulling against handlebar to counteract this force. It issimply unlikely to be possible, even 2x body weight of pedalling force would only be able to be attained likely by extremely few athletes in the world. "

santtu_1975X kirjoitti:

Tuossa mielenkiintoinen artikkeli polkupyörän ketjuun kohdistuvasta voimasta (lähinnä ketjun maksimikeston kannalta katsottuna) ja jos / kun sieltä kaivettua dataa katsoo, niin käyttämäsi 2750Nm arvo ei kyllä olisi se arvo millä tuollaisen ketjun pitkäaikaiskulutuksen kestävyyttä tulisi tarkastella. Nyt kun puhut arvosta jonka kykenee kehittämään hyvin harvalukuinen ihmismäärä maailmassa eivätkä hekään pysty kyseistä voimantuottoa ylläpitämään kovinkaan pitkään (puhutaan joatsin ratapyöräilyn sprinteistä yms.) eli hieman sama asia kuin vaikka juoksussa tarkasteltaisiin asioita sen ajan perustella mitä maailman nopeimmat ihmiset juoksevat 100m.

Huippuluvut joilla tuollaista ketjukulumaa tulisi laskeskella ovat jossain 1000N. paikkeilla eikä tuohonkaan isoin osa ketjuista joudu altistumaan missään vaiheessa, koska tuokin vaatii jo noin 600W polkutehoa ja tuokin lukema on tavallisen pyöräilijän "ulottumattomissa".

https://zerofrictioncycling.com.au/wp-content/uploads/2019/07/Chain-Tensile-Strength-Test-Brief-converted.pdf

Lue lisää

Jos luit aikaisemman tekstini, olen puhunut koko ajan maksimivoimasta sekä normaalimmasta voimasta. Olen esittänyt normaalina voimana 400 newtonia, jolloin dynaaminen venymä on tietenkin murto-osa. Tehona on yleensä hyvä käyttää tavikselle 100-200 wattia.

Förstermann on eri luokassa.

Ei siis mitään uutta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos luit aikaisemman tekstini, olen puhunut koko ajan maksimivoimasta sekä normaalimmasta voimasta. Olen esittänyt normaalina voimana 400 newtonia, jolloin dynaaminen venymä on tietenkin murto-osa. Tehona on yleensä hyvä käyttää tavikselle 100-200 wattia.

Förstermann on eri luokassa.

Ei siis mitään uutta.

Lue lisää

Tuo 400N varmasti ihan asiallinen laskelmien lähtökohta laskuille, sähköavusteisella voisi käyttää lukemana vasrmaan jotain 600-800N välillä olevaa arvoa.

Tuolla 400N arvolla ei kyllä vielä perus laadukkaat ketju juuri venymään lähde.

Kun sinulla nuo laskuohjelmat hallussa niin minkälaista venymää antaisi arvoksi tuolla 400N voimalla?
Itselläni kun on noista insinööriopintojen materiaali ja lujuuslaskentaopinnoista pitkälti yli 25v. niin kyllä tietyt perusteet/käsitteet jollain tavoin hallussa, mutta ei jaksaisi kaikkea muistella miten menee...

santtu_1975X kirjoitti:

Tuo 400N varmasti ihan asiallinen laskelmien lähtökohta laskuille, sähköavusteisella voisi käyttää lukemana vasrmaan jotain 600-800N välillä olevaa arvoa.

Tuolla 400N arvolla ei kyllä vielä perus laadukkaat ketju juuri venymään lähde.

Kun sinulla nuo laskuohjelmat hallussa niin minkälaista venymää antaisi arvoksi tuolla 400N voimalla?
Itselläni kun on noista insinööriopintojen materiaali ja lujuuslaskentaopinnoista pitkälti yli 25v. niin kyllä tietyt perusteet/käsitteet jollain tavoin hallussa, mutta ei jaksaisi kaikkea muistella miten menee...

Lue lisää

Se oli jossakin edellä laskettu, oliko se 0,8mm.

> Teoriassa ketju voisi myös venyä. Se vaatisi kuitenkin niin suurta voima että tapit eivät sitä kestäisi.

Kerro lisää tuosta voimasta.

Teoriassa siis hyvin voideltu ja pesty ketju kestää 50 - 100 tkm, eikö niin? Varsinkin jos jaloissa ja kropassa ei ole kovaa voimantuottokykyä.

Aika monella nuoremmalla tuo asia meni pahasti ohi hilseen.

Tuossa vielä yksi erinomainen artikkeli asiasta, josta pomittuna

https://bike.bikegremlin.com/3306/bicycle-chain-wear-elongation/

"Chain wear is often (also incorrectly) referred to as chain “stretch”, because a worn chain does in fact elongate (i.e. the pitch is increased), but the chain material doesn’t stretch at all – elongation happens due to wear, as will be explained. What gets worn is the interface of pins and inner plates, as is shown in picture 7.
Since pins are fixed to the outer plates, no wear happens there. That is why, even on a heavily worn chain, the pitch between the two pins in the outer plates remains always the same. What changes is the distance between two pairs of outer plates. In other words: two pairs of outer plates get further apart when inner plates and pins interface gets worn – because they are what links two adjacent pairs of outer plates. This is shown in pictures 8 and 9."

santtu_1975X kirjoitti:

Tuossa vielä yksi erinomainen artikkeli asiasta, josta pomittuna

https://bike.bikegremlin.com/3306/bicycle-chain-wear-elongation/

"Chain wear is often (also incorrectly) referred to as chain “stretch”, because a worn chain does in fact elongate (i.e. the pitch is increased), but the chain material doesn’t stretch at all – elongation happens due to wear, as will be explained. What gets worn is the interface of pins and inner plates, as is shown in picture 7.
Since pins are fixed to the outer plates, no wear happens there. That is why, even on a heavily worn chain, the pitch between the two pins in the outer plates remains always the same. What changes is the distance between two pairs of outer plates. In other words: two pairs of outer plates get further apart when inner plates and pins interface gets worn – because they are what links two adjacent pairs of outer plates. This is shown in pictures 8 and 9."

Lue lisää

Eli kaikki tukee sitä, että hyvin voidellut ja pestyt ketjut ovat käytännössä ikuiset ja joka tapauksessa vähintään 50 000 km. Jos ei tuota matkaa kestä, on hoitanut huollot huonosti.

Anonyymi kirjoitti:

Eli kaikki tukee sitä, että hyvin voidellut ja pestyt ketjut ovat käytännössä ikuiset ja joka tapauksessa vähintään 50 000 km. Jos ei tuota matkaa kestä, on hoitanut huollot huonosti.

Lue lisää

Kaikki tukee sitä että hyvin voidelta ja pesty ketju kestää selvästi pidempään kuin voitelematon ja pesemätön ketju.
Hyvä voitelu vähentää kulumista mutta ei kuitenkaan poista sitä.

santtu_1975X kirjoitti:

Kaikki tukee sitä että hyvin voidelta ja pesty ketju kestää selvästi pidempään kuin voitelematon ja pesemätön ketju.
Hyvä voitelu vähentää kulumista mutta ei kuitenkaan poista sitä.

Lue lisää

Jos ketju ei mekaanisesti lainkaan veny, vaan kuluu materiaalia poistuen, 10 tkm vaihtoväli ketjuille osoittaisi vain todella surkeaa huolto-osaamista. Hyvin hoidetun ketjun on kestettävä huomattavasti pidempään.

Mekaanisesti kuluneen tapin ja ulkolevyn tunnistaa siitä, että muodostuneen välyksen tunnistaa sormin ja silmin havaittavasti.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ketju ei mekaanisesti lainkaan veny, vaan kuluu materiaalia poistuen, 10 tkm vaihtoväli ketjuille osoittaisi vain todella surkeaa huolto-osaamista. Hyvin hoidetun ketjun on kestettävä huomattavasti pidempään.

Mekaanisesti kuluneen tapin ja ulkolevyn tunnistaa siitä, että muodostuneen välyksen tunnistaa sormin ja silmin havaittavasti.

Lue lisää

Ketjun kuluneisuuden mittaamiseen on kehitetty ihan omat spesifistiset työkalunsa, jotta ei tarvitse arpoa kuinka kuluneet ovat.

Anonyymi kirjoitti:

Jos ketju ei mekaanisesti lainkaan veny, vaan kuluu materiaalia poistuen, 10 tkm vaihtoväli ketjuille osoittaisi vain todella surkeaa huolto-osaamista. Hyvin hoidetun ketjun on kestettävä huomattavasti pidempään.

Mekaanisesti kuluneen tapin ja ulkolevyn tunnistaa siitä, että muodostuneen välyksen tunnistaa sormin ja silmin havaittavasti.

Lue lisää

Silläkin on merkitystä kuinka kovalle rasitukselle ketju joutuu, tasainen helppo maasto ilman suurempaa voimankäyttöä pitää ketjunkin terveempänä kuin rajummalle vedolle altistuva kettinki.

On se kumma kun itsellä oli uusi pyörä ja parissa vuodessa jo paljon vähäisemmällä ajolla näkyy monien rattaiden hampaat olevan "hain evällä". Vaikka ketjuja kierrättelin eikä vuodessa tullut kuin ehkä maksimissaan 1000km. Ketjut myös tuntuivat pitenevän omituisen nopeasti ja 3 ketjua omien mittausten mukaan kulahti huonoksi jo tässä parin vuoden aikana. Liekö vaikutusta sillä että pyörä on "Made in China" kuten varmaan mukana tullut ketjukin ja bikesteristä parin tilaamani uuden kmc-ketjun aitous alkoi epäilyttämään, taisivat olla jotain väärennöksiä sillä eihän nyt pitäisi noin nopeasti kulahtaa. Ja itse veikkaisin että jos kulahtaneella ketjulla päästelee loppuun asti niin että on takakasetti sileänä niin varmasti eturattaissakin alkaa jo kulumaa näkymään.

Eli yhäkö olet sitä mieltä että polkupyörän ketjuissa olevat yksittäisten lenkkien sivulevyjen pituus kasvaa ketjun mitan pidetessä?
Luitko nuo neljä artikkelia mitä liitin keskusteluun?

santtu_1975X kirjoitti:

Eli yhäkö olet sitä mieltä että polkupyörän ketjuissa olevat yksittäisten lenkkien sivulevyjen pituus kasvaa ketjun mitan pidetessä?
Luitko nuo neljä artikkelia mitä liitin keskusteluun?

Lue lisää

Kyseinen asia on periaatteessa suhteellisen helppo mitata itsekkin.
Kun seuraavan kerran vaihtaa ketjut pyöräänsä niin harvoin uudet ketjut ovat juuri oikean mittaiset kyseiseen pyörään vaan yleensä ketjut lyhennetään oikeaan mittaansa jolloin katkaistusta ketjusta jää muutama lenkki "talteen".
Sitten kun vaihdetut ketjut on "ajettu loppuun" (mitattu venymä pyörässä kiinniolleessa välillä 0.5-1.0%) niin purkaa pyörässä olleesta ketjusta muutaman lenkin osiinsa, ja tekee saman niille ketjusta yli jääneille lenkeille ja mittaa molempien yksittäisetn sivulevyjen pituudet ja vertaa pyörässä kiinni olleiden sivulevyjen pituutta käyttämättömien sivulevyjen pituuteen ja havainnoi onko niissä eroja vaiko ei, eli onko käytetyn ketjun llenkkien sivulevyt venyneet vaiko eivät.

Tämä tapa tietysti vaatii mittatyökaluksi työntömittaa yms. jossa mittatarkkuus mahdollistaa tarkan mittaamisen (mittanauhat yms. pitää tuossa unohtaa) ja ottaa kaikista mitattavista kappaleista useampi mittauskerta mittavirheiden eliminoimiseksi.

santtu_1975X kirjoitti:

Eli yhäkö olet sitä mieltä että polkupyörän ketjuissa olevat yksittäisten lenkkien sivulevyjen pituus kasvaa ketjun mitan pidetessä?
Luitko nuo neljä artikkelia mitä liitin keskusteluun?

Lue lisää

Tästä on ollut kysymys. On esitetty väite, että ketju ei voisi saada 2-3 lenkkiä lisämittaa pelkistä tapeista. Siis kulumisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Tästä on ollut kysymys. On esitetty väite, että ketju ei voisi saada 2-3 lenkkiä lisämittaa pelkistä tapeista. Siis kulumisesta.

Niin, nopealla etsinnällä löysin (ja linkkasin) 4kpl ulkolaisesta polkupyörä lehdistöstä peräisin olevia artikkeleita ketjun ”venymisestä”.
Kaikissa jutuissa asiaa käsiteltiin vain ketjun kulumisen seurauksena olevana ilmiönä ja kahdessa näissä artikkeleista sanotaan suht suoraan että ketjun metalliosat EIVÄT veny.
Nyt sitten jokainen saa itse miettiä mitä lähdettä itse uskoo, noita linkkamini kirjoituksia vaiko suomi24 kirjoittajaa.

santtu_1975X kirjoitti:

Niin, nopealla etsinnällä löysin (ja linkkasin) 4kpl ulkolaisesta polkupyörä lehdistöstä peräisin olevia artikkeleita ketjun ”venymisestä”.
Kaikissa jutuissa asiaa käsiteltiin vain ketjun kulumisen seurauksena olevana ilmiönä ja kahdessa näissä artikkeleista sanotaan suht suoraan että ketjun metalliosat EIVÄT veny.
Nyt sitten jokainen saa itse miettiä mitä lähdettä itse uskoo, noita linkkamini kirjoituksia vaiko suomi24 kirjoittajaa.

Lue lisää

Itse uskon, kun pääsen mittaamaan ja testaamaan välykset.

Anonyymi kirjoitti:

Itse uskon, kun pääsen mittaamaan ja testaamaan välykset.

Pienen laskutoimituksen voisi aiheesta pitää.
Jos ajatellaan että käytetty ketju on "venynyt" (=mitta pidentynyt) kolmella lenkillä uuteen ketjuun nähden, eli jos uusi ja käytetty ketju laitettaisiin vierekkäin, niin käytetty ketju olisi sen kolmen lenkin verran pidempi kuin uusi.
Jos otetaan laskuun vaikka tuollainen keskimittainen 110 lenkkinen ketju. Prosenteissa venymä tarkoittaisi reilun 2.7%:n venymää (suositeltu ketjun vaihtoväli lähteestä riippuen 0.5-1.0%).
Kolmen lenkin verran "venynyt" ketju tarkoittaa sitä että sen mitta on pidentynyt 3*0.5" (kaikkien pyöränketjujen "tappiväli" on 0.5") eli 1.5" joka on 3.81cm eli 38.1mm
Koska ketjussa on 110 lenkkiä niin jokaisessa tappien ja reunalevyjen liitoskohdassa olisi tapahtunut noin 0.346mm kuluma tapista/reunalevyistä joka ei omasta mielestäni kuulosta vielä ihan mahdottomalta lukemalta mitä ei voisi mitenkään tapahtua.

santtu_1975X kirjoitti:

Pienen laskutoimituksen voisi aiheesta pitää.
Jos ajatellaan että käytetty ketju on "venynyt" (=mitta pidentynyt) kolmella lenkillä uuteen ketjuun nähden, eli jos uusi ja käytetty ketju laitettaisiin vierekkäin, niin käytetty ketju olisi sen kolmen lenkin verran pidempi kuin uusi.
Jos otetaan laskuun vaikka tuollainen keskimittainen 110 lenkkinen ketju. Prosenteissa venymä tarkoittaisi reilun 2.7%:n venymää (suositeltu ketjun vaihtoväli lähteestä riippuen 0.5-1.0%).
Kolmen lenkin verran "venynyt" ketju tarkoittaa sitä että sen mitta on pidentynyt 3*0.5" (kaikkien pyöränketjujen "tappiväli" on 0.5") eli 1.5" joka on 3.81cm eli 38.1mm
Koska ketjussa on 110 lenkkiä niin jokaisessa tappien ja reunalevyjen liitoskohdassa olisi tapahtunut noin 0.346mm kuluma tapista/reunalevyistä joka ei omasta mielestäni kuulosta vielä ihan mahdottomalta lukemalta mitä ei voisi mitenkään tapahtua.

Lue lisää

Ulkolevyjä on määrällisesti vain puolet. Ulkolevyn ja tapin välinen kuluminen ratkaisee.

Anonyymi kirjoitti:

Ulkolevyjä on määrällisesti vain puolet. Ulkolevyn ja tapin välinen kuluminen ratkaisee.

Ulkolevyjä on tosiaan vain puolet, mutta jokaisessa ulkolevyssä on 2kpl tapin ja ulkolevyn liitosta missä kuluma tapahtuu...

santtu_1975X kirjoitti:

Ulkolevyjä on tosiaan vain puolet, mutta jokaisessa ulkolevyssä on 2kpl tapin ja ulkolevyn liitosta missä kuluma tapahtuu...

Jos ketjussa on 110 lenkkiä, eli 55 "sisä" ja 55 "ulkolenkkiä", niin ketjussa on 110 tappia ja näinollen myös 110 tapin ja ulkolenkin liitosta (puolellansa).

santtu_1975X kirjoitti:

Jos ketjussa on 110 lenkkiä, eli 55 "sisä" ja 55 "ulkolenkkiä", niin ketjussa on 110 tappia ja näinollen myös 110 tapin ja ulkolenkin liitosta (puolellansa).

Siis nyt tuli ajatusvirhe itselläni, ketjujen kiinnitystappi on kiinteästi kiinni ulkolevyissä ja ketjun kirtävä liike tapahtuu sisemmässä levyssä, eli kuluminenkin on siellä, eli tapin ja sisempien levyjen välillä.
Tuossa asia selitetty ehkä parhaiten hyvien kuvien kanssa
https://bike.bikegremlin.com/3306/bicycle-chain-wear-elongation/

santtu_1975X kirjoitti:

Siis nyt tuli ajatusvirhe itselläni, ketjujen kiinnitystappi on kiinteästi kiinni ulkolevyissä ja ketjun kirtävä liike tapahtuu sisemmässä levyssä, eli kuluminenkin on siellä, eli tapin ja sisempien levyjen välillä.
Tuossa asia selitetty ehkä parhaiten hyvien kuvien kanssa
https://bike.bikegremlin.com/3306/bicycle-chain-wear-elongation/

Lue lisää

Juuri niin, asiaa oli käsitelty jo aikaisemmin säikeessä eli tappien suhde vs. sisälevyt.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri niin, asiaa oli käsitelty jo aikaisemmin säikeessä eli tappien suhde vs. sisälevyt.

Sinänsä nuo edellä mainitut laskelmat pitävät yhä paikkansa.
110 lenkkisessä ketjussa on 110kpl tapin ja sisälevyjen liitoskohtaa missä kulumista tapahtuu.

santtu_1975X kirjoitti:

Sinänsä nuo edellä mainitut laskelmat pitävät yhä paikkansa.
110 lenkkisessä ketjussa on 110kpl tapin ja sisälevyjen liitoskohtaa missä kulumista tapahtuu.

Niin, aikaisemmin oli tarkasteltu suhdetta tapit vs. sisälevyt.

santtu_1975X kirjoitti:

Niin, nopealla etsinnällä löysin (ja linkkasin) 4kpl ulkolaisesta polkupyörä lehdistöstä peräisin olevia artikkeleita ketjun ”venymisestä”.
Kaikissa jutuissa asiaa käsiteltiin vain ketjun kulumisen seurauksena olevana ilmiönä ja kahdessa näissä artikkeleista sanotaan suht suoraan että ketjun metalliosat EIVÄT veny.
Nyt sitten jokainen saa itse miettiä mitä lähdettä itse uskoo, noita linkkamini kirjoituksia vaiko suomi24 kirjoittajaa.

Lue lisää

Aloittaja oli siis oikeassa omassa keskustelun avauksen lähtökohdassaan.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja oli siis oikeassa omassa keskustelun avauksen lähtökohdassaan.

Aivan, ainakaan mistään lähteistä en löydä mitään viitteitä siitä että ketju "venyisi" mitenkään muuten kuin kulumalla tapeista sekä reunalevyistä.

Pitää muistaa että vaikka Suomenkielessä ilmiötä kutsutaan hyvin yleisesti ketjujen venymiseksi, niin esimerkiksi Englanninkielisessa polkupyörätermistössä ilmiön nimi on "chain wear" eli suomeksi ketjujen kuluminen.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja oli siis oikeassa omassa keskustelun avauksen lähtökohdassaan.

Aloittaja on pelkkä riidankylväjä.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja on pelkkä riidankylväjä.

Perustele!

santtu_1975X kirjoitti:

Kyseinen asia on periaatteessa suhteellisen helppo mitata itsekkin.
Kun seuraavan kerran vaihtaa ketjut pyöräänsä niin harvoin uudet ketjut ovat juuri oikean mittaiset kyseiseen pyörään vaan yleensä ketjut lyhennetään oikeaan mittaansa jolloin katkaistusta ketjusta jää muutama lenkki "talteen".
Sitten kun vaihdetut ketjut on "ajettu loppuun" (mitattu venymä pyörässä kiinniolleessa välillä 0.5-1.0%) niin purkaa pyörässä olleesta ketjusta muutaman lenkin osiinsa, ja tekee saman niille ketjusta yli jääneille lenkeille ja mittaa molempien yksittäisetn sivulevyjen pituudet ja vertaa pyörässä kiinni olleiden sivulevyjen pituutta käyttämättömien sivulevyjen pituuteen ja havainnoi onko niissä eroja vaiko ei, eli onko käytetyn ketjun llenkkien sivulevyt venyneet vaiko eivät.

Tämä tapa tietysti vaatii mittatyökaluksi työntömittaa yms. jossa mittatarkkuus mahdollistaa tarkan mittaamisen (mittanauhat yms. pitää tuossa unohtaa) ja ottaa kaikista mitattavista kappaleista useampi mittauskerta mittavirheiden eliminoimiseksi.

Lue lisää

Sanoohan sen nyt järkikin ettei ne ketjun sivulevyt mihinkään veny, vaan linkkien tapit hinkkaa ne reikänsä väljiksi ja siitä tulee se "venyminen". Saa aika pieniaivoinen olla jos ei tällaista asiaa käsitä.

Anonyymi kirjoitti:

Sanoohan sen nyt järkikin ettei ne ketjun sivulevyt mihinkään veny, vaan linkkien tapit hinkkaa ne reikänsä väljiksi ja siitä tulee se "venyminen". Saa aika pieniaivoinen olla jos ei tällaista asiaa käsitä.

Lue lisää

Oletpas suuriaivoinen. Itse olen ollut varmana siitä että metalli oikeasti venyy.

Voitko kertoa sen vastauksen muille?

Minulla olisi tuossa laatikossa vielä tallella ”projektisähkäristä” purettu, entisen omistajan toimesta reippaaseen ylimittainen (venymä n. 1.6%) ajettu KMC:n x10 ketju. Olisiko hyviä ideoita miten lähtisi mahdollista lenkkien venymää mittaamaan?

santtu_1975X kirjoitti:

Minulla olisi tuossa laatikossa vielä tallella ”projektisähkäristä” purettu, entisen omistajan toimesta reippaaseen ylimittainen (venymä n. 1.6%) ajettu KMC:n x10 ketju. Olisiko hyviä ideoita miten lähtisi mahdollista lenkkien venymää mittaamaan?

Lue lisää

Tai tiedänhän itsekkin miten pitäisi tehdä.
Käydä ostamassa kaupasta uusi vastaava KMC:n x10 ketju, purkaa molemmista muutama lenkki osiksi ja mitata sivulevyjen pituudet tarpeeksi tarkasti molempien osalta, niin sisempien kuin ulompienkin levyjen osalta ja verrata näitä…

En vain tiedä viitsinkö yhden nettikeskustelun takia käydä ostamassa 30€ ketjut vain ne purkaakseni ja mitatakseni…

santtu_1975X kirjoitti:

Tai tiedänhän itsekkin miten pitäisi tehdä.
Käydä ostamassa kaupasta uusi vastaava KMC:n x10 ketju, purkaa molemmista muutama lenkki osiksi ja mitata sivulevyjen pituudet tarpeeksi tarkasti molempien osalta, niin sisempien kuin ulompienkin levyjen osalta ja verrata näitä…

En vain tiedä viitsinkö yhden nettikeskustelun takia käydä ostamassa 30€ ketjut vain ne purkaakseni ja mitatakseni…

Lue lisää

Varmasti asiasta on tehty ihan asiallisia insinööri-, maisteri- tai tohtoritason tutkimuksia, ilmeisimmin lujuuslaskentaan liittyen.

Itselläni on sekä vanhaksi menossa olevat ketjut että pakasta vedetyt ketjut, mutta ei sopivaa mittalaitetta kuten mikrometriruuvia. Puhutaan siis mikrometreistä (μm).

Onko jollakin tietoa, mitkä ovat uuden ketjun yhden laatan-sivulevyn tarkimmat mahdolliset mitat (paksuus, leveys, korkeus, paino jne. )? Tuo mittahan on standardoitu.

Ihan kiinnostava aihe, vaikka sillä ei maailmaa pelastetakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Varmasti asiasta on tehty ihan asiallisia insinööri-, maisteri- tai tohtoritason tutkimuksia, ilmeisimmin lujuuslaskentaan liittyen.

Itselläni on sekä vanhaksi menossa olevat ketjut että pakasta vedetyt ketjut, mutta ei sopivaa mittalaitetta kuten mikrometriruuvia. Puhutaan siis mikrometreistä (μm).

Onko jollakin tietoa, mitkä ovat uuden ketjun yhden laatan-sivulevyn tarkimmat mahdolliset mitat (paksuus, leveys, korkeus, paino jne. )? Tuo mittahan on standardoitu.

Ihan kiinnostava aihe, vaikka sillä ei maailmaa pelastetakaan.

Lue lisää

Pitäisi kerralla ostaa samasta valmistuserästä useampi ketju ja testailla ja vertailla niitä keskenään.
Valmistajilla saattaa toleranssit poiketa eri tuotantokoneidenkin välillä eli välttämättä samasta myyntierästä kaupan hyllyltä ei saa saman laitteen tekemiä ketjuja. Raaka-aineiden tuottajillakin voi olla pieniä laatueroja materiaalissa.

Jos pääsisi vaikka Suomi24 Pyöräilyfoorumin delegaatio suurimpien ketjuvalmistajien tehtaille mittailemaan ketjuja niin uskoisin että saataisiin tämä aihe tältä osin käsiteltyä loppuun hyvässä yhteisymmärryksessä ja kaikkia osapuolia kunnioittavalla tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Varmasti asiasta on tehty ihan asiallisia insinööri-, maisteri- tai tohtoritason tutkimuksia, ilmeisimmin lujuuslaskentaan liittyen.

Itselläni on sekä vanhaksi menossa olevat ketjut että pakasta vedetyt ketjut, mutta ei sopivaa mittalaitetta kuten mikrometriruuvia. Puhutaan siis mikrometreistä (μm).

Onko jollakin tietoa, mitkä ovat uuden ketjun yhden laatan-sivulevyn tarkimmat mahdolliset mitat (paksuus, leveys, korkeus, paino jne. )? Tuo mittahan on standardoitu.

Ihan kiinnostava aihe, vaikka sillä ei maailmaa pelastetakaan.

Lue lisää

Mikrometrihän on millin tuhannesosa 0,001mm mutta tuohon mittaustarkkuuten en näe tarvetta, mikrometritasollahan alkaisi jo lämpölaajeneminenkin näkymään tuloksissa. Ja itseasiassa "normaalit" perus mikrometrithän eivät edes mittaa kuin millin sadasosan 0.01mm tarkkuudella joten uskaltaisin väittää että normaalit mittavirheet ja valmistustoleranssit huomioiden tuo millin sadasosan tarkkuus olisi aivan riittävä tarkkuus ja tuohon tarkkuuteen pääsee nykypäivänä aivan normaalit digitaaliset työntömitat yms. laitteet.

t.santtu_1975X kirjautumatta kun suomi24 ei päästä kirjautumaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäisi kerralla ostaa samasta valmistuserästä useampi ketju ja testailla ja vertailla niitä keskenään.
Valmistajilla saattaa toleranssit poiketa eri tuotantokoneidenkin välillä eli välttämättä samasta myyntierästä kaupan hyllyltä ei saa saman laitteen tekemiä ketjuja. Raaka-aineiden tuottajillakin voi olla pieniä laatueroja materiaalissa.

Jos pääsisi vaikka Suomi24 Pyöräilyfoorumin delegaatio suurimpien ketjuvalmistajien tehtaille mittailemaan ketjuja niin uskoisin että saataisiin tämä aihe tältä osin käsiteltyä loppuun hyvässä yhteisymmärryksessä ja kaikkia osapuolia kunnioittavalla tavalla.

Lue lisää

Niin, tai pääsisi edes tapaamaan Shimanon tai KMC:n pääjohtajaa, tuotantojohtajaa tai tuotekehitysjohtajaa. Olisi edes matkat tehtaalle maksettu yhteisymmärryksessä.

Siellä voisi sitten itse viemiensä mittalaitteiden kanssa kiistää kaiken kuulemansa ja näkemänsä.

KMC valmistaa yli 150 000 kilometriä ketjua joka vuosi. Noin isossa määrässä millimetrit ovat pikkuasioita. Jos edes osuisi kohdalleen metrin tarkkuudella.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tai pääsisi edes tapaamaan Shimanon tai KMC:n pääjohtajaa, tuotantojohtajaa tai tuotekehitysjohtajaa. Olisi edes matkat tehtaalle maksettu yhteisymmärryksessä.

Siellä voisi sitten itse viemiensä mittalaitteiden kanssa kiistää kaiken kuulemansa ja näkemänsä.

KMC valmistaa yli 150 000 kilometriä ketjua joka vuosi. Noin isossa määrässä millimetrit ovat pikkuasioita. Jos edes osuisi kohdalleen metrin tarkkuudella.

Lue lisää

"Siellä voisi sitten itse viemiensä mittalaitteiden kanssa kiistää kaiken kuulemansa ja näkemänsä."

Mittalaitteista ja niiden tarkkuudesta ei tässä ketjussa olekaan vielä peistä väännetty.

santtu_1975X kirjoitti:

Tai tiedänhän itsekkin miten pitäisi tehdä.
Käydä ostamassa kaupasta uusi vastaava KMC:n x10 ketju, purkaa molemmista muutama lenkki osiksi ja mitata sivulevyjen pituudet tarpeeksi tarkasti molempien osalta, niin sisempien kuin ulompienkin levyjen osalta ja verrata näitä…

En vain tiedä viitsinkö yhden nettikeskustelun takia käydä ostamassa 30€ ketjut vain ne purkaakseni ja mitatakseni…

Lue lisää

Ylijäämäpätkiä tapaa usein syntyä ketjua vaihdettaessa. Itse olen "säästänyt" niitä. Tässähän olisikin nyt niille yksi käyttötarkoitus.

Anonyymi kirjoitti:

Ylijäämäpätkiä tapaa usein syntyä ketjua vaihdettaessa. Itse olen "säästänyt" niitä. Tässähän olisikin nyt niille yksi käyttötarkoitus.

Totta, itse olen tavannut heittää nämä ylijäämät pois.
Tosin tuossa(kin) olisi se ongelma että sitten pitäisi tarkoituksellisesti ajaa kyseiset ketjut ”ylikuluneiksi”.

santtu_1975X kirjoitti:

Tai tiedänhän itsekkin miten pitäisi tehdä.
Käydä ostamassa kaupasta uusi vastaava KMC:n x10 ketju, purkaa molemmista muutama lenkki osiksi ja mitata sivulevyjen pituudet tarpeeksi tarkasti molempien osalta, niin sisempien kuin ulompienkin levyjen osalta ja verrata näitä…

En vain tiedä viitsinkö yhden nettikeskustelun takia käydä ostamassa 30€ ketjut vain ne purkaakseni ja mitatakseni…

Lue lisää

Nyt olisi sitten hieman mittausdataa itsetyhtynä aiheesta (yhä puuttuu vertailuketju ulkolenkkien pituuksien vertailuun).

Eli purettu KMC:n X10 ketju joka ollut sähköavusteisessa maastopyörässä (pyörä jonka rakentelua toisessa ketjussa olen päivittänyt aika ajoin), jonka ketjua ajettu edellisen omistajan toimesta "ylipitkäksi". Sähköavusteisella maastopyörällä ketju joutuu varmasti sinne rankemmanpään käyttöön jossa siihen kohdistuvat voimat sieltä rankemmasta päästä, tästä voinemme olla samaa mieltä?
Ketju pesty ja nyt mitattu KMC:n omalla digitaalisella korjaamokäyttöön tarkoitetulla ketjunvenymämittarilla, se mittaa venymän kahdeksan tappivälin matkalta (joka on siis 8*0.5" eli hieman reilut 10cm.) joten aivan yksi yhteen lukema ei ole muutettavissa perinteiseksi ketjuvenymä prosentiksi. Kolmen mittauskerran keskiarvomittaus oli kuvassa oleva 1,67mm / 8 lenkkiä = 0,209mm/lenkki(tappi).
https://aijaa.com/2HlcjX

Tämän jälkeen purin ketjusta neljä lenkkiparia ja otin niistä neljät ulkolevyt ja neljät sisälevyt talteen (ja mittasin ne, mutta niillä mitoilla ei vielä väliä kun puttuu vertailulevyt).
https://aijaa.com/vdXh3x

Sitten otin tapit tarkateluun ja niistä oli helpohkosti havaittavissa kulumat tietyllä reunaa tappia (eli siinä reunassa joka hankaa yhteen sisälevyjen kanssa).
Hieman haastavaa kuvata kamerakännykällä, mutta asetin kaksi tappia niin että etummaisessa on nähtävissä nämä kulumakohdat ja takimmainen on "kulumaton" puoli kuvaan päin.
https://aijaa.com/eXixuk

Ja sitten mittaamaan tappeja, ensin tappi 1 mitattuna "ei kuluman suuntaisesti", mitta 3.62mm ja sitten mitattuna "kuluman suuntaisesti", mitta 3.47mm, kuluma 0.15mm
https://aijaa.com/eXixuk
https://aijaa.com/606vOi

Sitten sama tapille kaksi, ja vastaavat lukemat:3.62mm / 3.45mm, kuluma 0.17mm
https://aijaa.com/hfqKC9
https://aijaa.com/5Sk6sm

Keskimääräinen kuluma siis kahden tapin otannalla 0.16mm/tappi, eli mitatun 8 tapin/lenkin matkalla tappien kuluma olisi 1.28mm kun mitattu kokonaiskuluma oli 1,67mm
Eli vielä noin 0.39mm(0,049mm/tappi) osalle pitäisi löytää "selitys" onko venyt tuon vaiko se todennäköisempi että sisemmän levyn kiinnitys reikä olisi kulunut myös tuon verran, reikä näyttää silminnähden aavistuksen soikelta mutta käytettävissä olevilla välineillä sen mittaaminen ei onnistu...
Mutta näillä mittauksilla kuitenkin vähintään 76%:a tuosta ketjun pidentymisestä olisi selitettävissä tuon tapin kulumalla, mutta vielä pitäisi saada jotenkin mitattua tuo loppukuluma...

santtu_1975X kirjoitti:

Nyt olisi sitten hieman mittausdataa itsetyhtynä aiheesta (yhä puuttuu vertailuketju ulkolenkkien pituuksien vertailuun).

Eli purettu KMC:n X10 ketju joka ollut sähköavusteisessa maastopyörässä (pyörä jonka rakentelua toisessa ketjussa olen päivittänyt aika ajoin), jonka ketjua ajettu edellisen omistajan toimesta "ylipitkäksi". Sähköavusteisella maastopyörällä ketju joutuu varmasti sinne rankemmanpään käyttöön jossa siihen kohdistuvat voimat sieltä rankemmasta päästä, tästä voinemme olla samaa mieltä?
Ketju pesty ja nyt mitattu KMC:n omalla digitaalisella korjaamokäyttöön tarkoitetulla ketjunvenymämittarilla, se mittaa venymän kahdeksan tappivälin matkalta (joka on siis 8*0.5" eli hieman reilut 10cm.) joten aivan yksi yhteen lukema ei ole muutettavissa perinteiseksi ketjuvenymä prosentiksi. Kolmen mittauskerran keskiarvomittaus oli kuvassa oleva 1,67mm / 8 lenkkiä = 0,209mm/lenkki(tappi).
https://aijaa.com/2HlcjX

Tämän jälkeen purin ketjusta neljä lenkkiparia ja otin niistä neljät ulkolevyt ja neljät sisälevyt talteen (ja mittasin ne, mutta niillä mitoilla ei vielä väliä kun puttuu vertailulevyt).
https://aijaa.com/vdXh3x

Sitten otin tapit tarkateluun ja niistä oli helpohkosti havaittavissa kulumat tietyllä reunaa tappia (eli siinä reunassa joka hankaa yhteen sisälevyjen kanssa).
Hieman haastavaa kuvata kamerakännykällä, mutta asetin kaksi tappia niin että etummaisessa on nähtävissä nämä kulumakohdat ja takimmainen on "kulumaton" puoli kuvaan päin.
https://aijaa.com/eXixuk

Ja sitten mittaamaan tappeja, ensin tappi 1 mitattuna "ei kuluman suuntaisesti", mitta 3.62mm ja sitten mitattuna "kuluman suuntaisesti", mitta 3.47mm, kuluma 0.15mm
https://aijaa.com/eXixuk
https://aijaa.com/606vOi

Sitten sama tapille kaksi, ja vastaavat lukemat:3.62mm / 3.45mm, kuluma 0.17mm
https://aijaa.com/hfqKC9
https://aijaa.com/5Sk6sm

Keskimääräinen kuluma siis kahden tapin otannalla 0.16mm/tappi, eli mitatun 8 tapin/lenkin matkalla tappien kuluma olisi 1.28mm kun mitattu kokonaiskuluma oli 1,67mm
Eli vielä noin 0.39mm(0,049mm/tappi) osalle pitäisi löytää "selitys" onko venyt tuon vaiko se todennäköisempi että sisemmän levyn kiinnitys reikä olisi kulunut myös tuon verran, reikä näyttää silminnähden aavistuksen soikelta mutta käytettävissä olevilla välineillä sen mittaaminen ei onnistu...
Mutta näillä mittauksilla kuitenkin vähintään 76%:a tuosta ketjun pidentymisestä olisi selitettävissä tuon tapin kulumalla, mutta vielä pitäisi saada jotenkin mitattua tuo loppukuluma...

Lue lisää

Hienosti tehty. Kiitos ja kumarrus.

santtu_1975X kirjoitti:

Nyt olisi sitten hieman mittausdataa itsetyhtynä aiheesta (yhä puuttuu vertailuketju ulkolenkkien pituuksien vertailuun).

Eli purettu KMC:n X10 ketju joka ollut sähköavusteisessa maastopyörässä (pyörä jonka rakentelua toisessa ketjussa olen päivittänyt aika ajoin), jonka ketjua ajettu edellisen omistajan toimesta "ylipitkäksi". Sähköavusteisella maastopyörällä ketju joutuu varmasti sinne rankemmanpään käyttöön jossa siihen kohdistuvat voimat sieltä rankemmasta päästä, tästä voinemme olla samaa mieltä?
Ketju pesty ja nyt mitattu KMC:n omalla digitaalisella korjaamokäyttöön tarkoitetulla ketjunvenymämittarilla, se mittaa venymän kahdeksan tappivälin matkalta (joka on siis 8*0.5" eli hieman reilut 10cm.) joten aivan yksi yhteen lukema ei ole muutettavissa perinteiseksi ketjuvenymä prosentiksi. Kolmen mittauskerran keskiarvomittaus oli kuvassa oleva 1,67mm / 8 lenkkiä = 0,209mm/lenkki(tappi).
https://aijaa.com/2HlcjX

Tämän jälkeen purin ketjusta neljä lenkkiparia ja otin niistä neljät ulkolevyt ja neljät sisälevyt talteen (ja mittasin ne, mutta niillä mitoilla ei vielä väliä kun puttuu vertailulevyt).
https://aijaa.com/vdXh3x

Sitten otin tapit tarkateluun ja niistä oli helpohkosti havaittavissa kulumat tietyllä reunaa tappia (eli siinä reunassa joka hankaa yhteen sisälevyjen kanssa).
Hieman haastavaa kuvata kamerakännykällä, mutta asetin kaksi tappia niin että etummaisessa on nähtävissä nämä kulumakohdat ja takimmainen on "kulumaton" puoli kuvaan päin.
https://aijaa.com/eXixuk

Ja sitten mittaamaan tappeja, ensin tappi 1 mitattuna "ei kuluman suuntaisesti", mitta 3.62mm ja sitten mitattuna "kuluman suuntaisesti", mitta 3.47mm, kuluma 0.15mm
https://aijaa.com/eXixuk
https://aijaa.com/606vOi

Sitten sama tapille kaksi, ja vastaavat lukemat:3.62mm / 3.45mm, kuluma 0.17mm
https://aijaa.com/hfqKC9
https://aijaa.com/5Sk6sm

Keskimääräinen kuluma siis kahden tapin otannalla 0.16mm/tappi, eli mitatun 8 tapin/lenkin matkalla tappien kuluma olisi 1.28mm kun mitattu kokonaiskuluma oli 1,67mm
Eli vielä noin 0.39mm(0,049mm/tappi) osalle pitäisi löytää "selitys" onko venyt tuon vaiko se todennäköisempi että sisemmän levyn kiinnitys reikä olisi kulunut myös tuon verran, reikä näyttää silminnähden aavistuksen soikelta mutta käytettävissä olevilla välineillä sen mittaaminen ei onnistu...
Mutta näillä mittauksilla kuitenkin vähintään 76%:a tuosta ketjun pidentymisestä olisi selitettävissä tuon tapin kulumalla, mutta vielä pitäisi saada jotenkin mitattua tuo loppukuluma...

Lue lisää

Pitää vielä hieman kommentoida/lisätä kirjoitukseeni kun kiireessä sen tein.
Ensinnäkin yksi linkki oli vaihtunut väärää (oli saman kuvan linkki kahteen otteeseen), eli kuva "tappi1":n kulumattoman suunnan paksuusmittauksesta (jonka tulos siis sama 3,62mm kuin tappi2:lla), mutta lisätään se ennen kuin joku kommentoi asiasta:
https://aijaa.com/uJycK4

Sitten, tuo KMC:n ketjukulumamittarin näyttämä on tosiaan 8:n lenkin matkalle, jonka mitta on siis 4" eli 101,6mm, eli perinteisemmällä prosenttikuluneisuus asteikolla tuo 1,67mm pidentyminen tarkoitta 1,64%:n kulumaa(venymää) ketjuissa joka siis tarkoittaa huomattavan kulunutta ketjua joka on kuluttanut muutkin voimansiirron osat loppuun.

santtu_1975X kirjoitti:

Nyt olisi sitten hieman mittausdataa itsetyhtynä aiheesta (yhä puuttuu vertailuketju ulkolenkkien pituuksien vertailuun).

Eli purettu KMC:n X10 ketju joka ollut sähköavusteisessa maastopyörässä (pyörä jonka rakentelua toisessa ketjussa olen päivittänyt aika ajoin), jonka ketjua ajettu edellisen omistajan toimesta "ylipitkäksi". Sähköavusteisella maastopyörällä ketju joutuu varmasti sinne rankemmanpään käyttöön jossa siihen kohdistuvat voimat sieltä rankemmasta päästä, tästä voinemme olla samaa mieltä?
Ketju pesty ja nyt mitattu KMC:n omalla digitaalisella korjaamokäyttöön tarkoitetulla ketjunvenymämittarilla, se mittaa venymän kahdeksan tappivälin matkalta (joka on siis 8*0.5" eli hieman reilut 10cm.) joten aivan yksi yhteen lukema ei ole muutettavissa perinteiseksi ketjuvenymä prosentiksi. Kolmen mittauskerran keskiarvomittaus oli kuvassa oleva 1,67mm / 8 lenkkiä = 0,209mm/lenkki(tappi).
https://aijaa.com/2HlcjX

Tämän jälkeen purin ketjusta neljä lenkkiparia ja otin niistä neljät ulkolevyt ja neljät sisälevyt talteen (ja mittasin ne, mutta niillä mitoilla ei vielä väliä kun puttuu vertailulevyt).
https://aijaa.com/vdXh3x

Sitten otin tapit tarkateluun ja niistä oli helpohkosti havaittavissa kulumat tietyllä reunaa tappia (eli siinä reunassa joka hankaa yhteen sisälevyjen kanssa).
Hieman haastavaa kuvata kamerakännykällä, mutta asetin kaksi tappia niin että etummaisessa on nähtävissä nämä kulumakohdat ja takimmainen on "kulumaton" puoli kuvaan päin.
https://aijaa.com/eXixuk

Ja sitten mittaamaan tappeja, ensin tappi 1 mitattuna "ei kuluman suuntaisesti", mitta 3.62mm ja sitten mitattuna "kuluman suuntaisesti", mitta 3.47mm, kuluma 0.15mm
https://aijaa.com/eXixuk
https://aijaa.com/606vOi

Sitten sama tapille kaksi, ja vastaavat lukemat:3.62mm / 3.45mm, kuluma 0.17mm
https://aijaa.com/hfqKC9
https://aijaa.com/5Sk6sm

Keskimääräinen kuluma siis kahden tapin otannalla 0.16mm/tappi, eli mitatun 8 tapin/lenkin matkalla tappien kuluma olisi 1.28mm kun mitattu kokonaiskuluma oli 1,67mm
Eli vielä noin 0.39mm(0,049mm/tappi) osalle pitäisi löytää "selitys" onko venyt tuon vaiko se todennäköisempi että sisemmän levyn kiinnitys reikä olisi kulunut myös tuon verran, reikä näyttää silminnähden aavistuksen soikelta mutta käytettävissä olevilla välineillä sen mittaaminen ei onnistu...
Mutta näillä mittauksilla kuitenkin vähintään 76%:a tuosta ketjun pidentymisestä olisi selitettävissä tuon tapin kulumalla, mutta vielä pitäisi saada jotenkin mitattua tuo loppukuluma...

Lue lisää

Onko sisä- ja ulkolevyn ulkomitta sama? Voi olla turha kysymys jos ei ole uutta mihin verrata. Jos levy (materiaali) venyy, sisä- ja ulkolevyt venynevät samaa tahtia kun materiaali on samaa.

Anonyymi kirjoitti:

Onko sisä- ja ulkolevyn ulkomitta sama? Voi olla turha kysymys jos ei ole uutta mihin verrata. Jos levy (materiaali) venyy, sisä- ja ulkolevyt venynevät samaa tahtia kun materiaali on samaa.

Lue lisää

Itseasiassa ei ole sama, niissä on jopa senverran huomattava ero, että oletuksellisesti ne on tarkoituksellisesti tehty erimittaisiksi.
Ulkolenkeissä tuo 20.95mm edusti suht hyvää keskiarvoa
https://aijaa.com/xsaD8j

Ja sisälenkeissä vastaava keskiarvo 20.65mm
https://aijaa.com/bsoJO1

Eli eroa kokonaiset 0.3mm joka noissa toleransseissa on paljon ja uskon että aivan tarkoituksellinen ero, tapinreikien paikassa en pysti mitään eroa silmällä huomaamaan kun laittaa kohdakkain, vaan eri tulee ulkolenkin päiden pituudesta,
Sisä/ulkolenkkien keskinäisissä mitoissa heitot luokkaa 0,02mm (joka voi selittyä myös kyseisenmallisen ohuen mutta pitkulaisen kappaleen mittaamisen hankaluudesta, että kappaleen saa mittaan juuri pisimpään asentoonsa eikä ole kallellaan mihinkään suuntaan).

santtu_1975X kirjoitti:

Itseasiassa ei ole sama, niissä on jopa senverran huomattava ero, että oletuksellisesti ne on tarkoituksellisesti tehty erimittaisiksi.
Ulkolenkeissä tuo 20.95mm edusti suht hyvää keskiarvoa
https://aijaa.com/xsaD8j

Ja sisälenkeissä vastaava keskiarvo 20.65mm
https://aijaa.com/bsoJO1

Eli eroa kokonaiset 0.3mm joka noissa toleransseissa on paljon ja uskon että aivan tarkoituksellinen ero, tapinreikien paikassa en pysti mitään eroa silmällä huomaamaan kun laittaa kohdakkain, vaan eri tulee ulkolenkin päiden pituudesta,
Sisä/ulkolenkkien keskinäisissä mitoissa heitot luokkaa 0,02mm (joka voi selittyä myös kyseisenmallisen ohuen mutta pitkulaisen kappaleen mittaamisen hankaluudesta, että kappaleen saa mittaan juuri pisimpään asentoonsa eikä ole kallellaan mihinkään suuntaan).

Lue lisää

Alkoi senverran kiinnostamaan tuo asia noiden ulko ja sisälevyjen erilaisista mitoista ja kun oli jäänyt yhdesta uudesta Shimanon 11s, (HG-701) ketjusta muutama pala uusien ketjujen asennuksessa yli ja löytyi tuosta vierestä, niin pakko oli purkaa ja katsoa miten on, sama juttu oli siinä, ulkolevy 21,04mm ja sisälevy 20.71, eli näillä eroa 0.33mm, eli tuo taitaa olla ihanvakiojuttu että ulkolenkki hieman pidempi kuin sisälenkki (ei vaikutusta tietenkaan tappiväliin, se sama molemmissa tietenkin), aina oppii uutta...
https://aijaa.com/0SEZuq
https://aijaa.com/LCaWRw

santtu_1975X kirjoitti:

Alkoi senverran kiinnostamaan tuo asia noiden ulko ja sisälevyjen erilaisista mitoista ja kun oli jäänyt yhdesta uudesta Shimanon 11s, (HG-701) ketjusta muutama pala uusien ketjujen asennuksessa yli ja löytyi tuosta vierestä, niin pakko oli purkaa ja katsoa miten on, sama juttu oli siinä, ulkolevy 21,04mm ja sisälevy 20.71, eli näillä eroa 0.33mm, eli tuo taitaa olla ihanvakiojuttu että ulkolenkki hieman pidempi kuin sisälenkki (ei vaikutusta tietenkaan tappiväliin, se sama molemmissa tietenkin), aina oppii uutta...
https://aijaa.com/0SEZuq
https://aijaa.com/LCaWRw

Lue lisää

Valmistaako KMC Shimanon ketjut?

Vaikka olisikin eri valmistajan ketju, uusien ja vanhojen levyjen ei vaikuta todennäköiseltä. Mitat ovat virhemarginaalien sisällä.

Alustavasti tuo viittaisi siihen, että venyminen olisi tapeista ja sisälevyn tapin rei'istä johtuvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Valmistaako KMC Shimanon ketjut?

Vaikka olisikin eri valmistajan ketju, uusien ja vanhojen levyjen ei vaikuta todennäköiseltä. Mitat ovat virhemarginaalien sisällä.

Alustavasti tuo viittaisi siihen, että venyminen olisi tapeista ja sisälevyn tapin rei'istä johtuvaa.

Lue lisää

Vaikka olisikin eri valmistajan ketju, uusien ja vanhojen levyjen venyminen ei vaikuta todennäköiseltä, piti siis sanoa.

Anonyymi kirjoitti:

Valmistaako KMC Shimanon ketjut?

Vaikka olisikin eri valmistajan ketju, uusien ja vanhojen levyjen ei vaikuta todennäköiseltä. Mitat ovat virhemarginaalien sisällä.

Alustavasti tuo viittaisi siihen, että venyminen olisi tapeista ja sisälevyn tapin rei'istä johtuvaa.

Lue lisää

Käsittääkseni KMC valmistaa alihankintana myös joitakin Shimanon ketjuja, mutta noissa Shimanon HG-701 ketjuissa lukee mede in Japan ja KMC:llä ei ole Japanissa tehdasta, joten oletuksellisesti tuo ketjumalli ei ole KMC:n tekemä.
Ja tuo sivulevyjen mittauksesta tuli hieman "oma episodinsa", koska kiinnostuin asiasta noiden sisä ja ulkolevyjen eri mittaisuuden takia ja sillä että evatko/eivätkö ole eri pituutta keskenään ei lähtökohtaisesti pitäisi olla tekemistä tässä keskustelussa olevan ketjujen kulumisen/"venymisen" kanssa. Kun katsoin noita itselläni varaosalaatikossa olevia uusia ketjuja, niin ainakin myös Shimanon HG-93 ketjussa on silminnähden havaittavissa tuo että sisemmän lenkin levyt ovat aavistyksen lyhyemmät kuin ulkolenkin levyt, mutta sitten taas esim. KMC:n huipputason 1yksivaihde e101 ketjussa sisempilenkki on se jossa levyt ovat pidemmät kuin ulompien lenkkien levyt. Eli tähän ei ole ilmeisesti olemassa mitään yleistä "sääntöä" vaan ketjukohtaisesti voivat olla pidempiä/lyhyempiä taikka samanpituisia...

Nyt kun viitsisi käydä ostamassa tuollaisen x10 ketjun ja mittaisi siitä nuo sivulevyjen pituudet niin saisi siitä suht lopullisen varmuuden tuohon "venymiseen".

santtu_1975X kirjoitti:

Käsittääkseni KMC valmistaa alihankintana myös joitakin Shimanon ketjuja, mutta noissa Shimanon HG-701 ketjuissa lukee mede in Japan ja KMC:llä ei ole Japanissa tehdasta, joten oletuksellisesti tuo ketjumalli ei ole KMC:n tekemä.
Ja tuo sivulevyjen mittauksesta tuli hieman "oma episodinsa", koska kiinnostuin asiasta noiden sisä ja ulkolevyjen eri mittaisuuden takia ja sillä että evatko/eivätkö ole eri pituutta keskenään ei lähtökohtaisesti pitäisi olla tekemistä tässä keskustelussa olevan ketjujen kulumisen/"venymisen" kanssa. Kun katsoin noita itselläni varaosalaatikossa olevia uusia ketjuja, niin ainakin myös Shimanon HG-93 ketjussa on silminnähden havaittavissa tuo että sisemmän lenkin levyt ovat aavistyksen lyhyemmät kuin ulkolenkin levyt, mutta sitten taas esim. KMC:n huipputason 1yksivaihde e101 ketjussa sisempilenkki on se jossa levyt ovat pidemmät kuin ulompien lenkkien levyt. Eli tähän ei ole ilmeisesti olemassa mitään yleistä "sääntöä" vaan ketjukohtaisesti voivat olla pidempiä/lyhyempiä taikka samanpituisia...

Nyt kun viitsisi käydä ostamassa tuollaisen x10 ketjun ja mittaisi siitä nuo sivulevyjen pituudet niin saisi siitä suht lopullisen varmuuden tuohon "venymiseen".

Lue lisää

Jotta asia olisi käytännön faktaa, pitäisi siis verrata toisiinsa kahta identtistä ketjua - siis uusi ka kulunut. Turha siis verrata omenaa ja appelsiinia, vaikka molemmat ovat hedelmiä.

Kaikki kuitenkin viittaa alustavasti siihen, että valtaosa ketjun venymisestä johtuu kulumisesta.

santtu_1975X kirjoitti:

Itseasiassa ei ole sama, niissä on jopa senverran huomattava ero, että oletuksellisesti ne on tarkoituksellisesti tehty erimittaisiksi.
Ulkolenkeissä tuo 20.95mm edusti suht hyvää keskiarvoa
https://aijaa.com/xsaD8j

Ja sisälenkeissä vastaava keskiarvo 20.65mm
https://aijaa.com/bsoJO1

Eli eroa kokonaiset 0.3mm joka noissa toleransseissa on paljon ja uskon että aivan tarkoituksellinen ero, tapinreikien paikassa en pysti mitään eroa silmällä huomaamaan kun laittaa kohdakkain, vaan eri tulee ulkolenkin päiden pituudesta,
Sisä/ulkolenkkien keskinäisissä mitoissa heitot luokkaa 0,02mm (joka voi selittyä myös kyseisenmallisen ohuen mutta pitkulaisen kappaleen mittaamisen hankaluudesta, että kappaleen saa mittaan juuri pisimpään asentoonsa eikä ole kallellaan mihinkään suuntaan).

Lue lisää

Laita se mitattava kappale jotain suoraa puupalikkaa tms. vasten ja mittaa niin että mauserin kärjet myös kyseistä seinämää koskettaen.

Vaseliinimies havaittu.

Kunnollinen kirjoitustaito auttaa oleellisesti viestin ymmärtämistä.