Yle: Noin kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu maissa, jotka eivät ole tuominneet Venäjän toimia

Miksi Nato hävisi ja sanktiot eivöt toimineet.

Tämänkaltaisia kommentteja EU-maiden päättäjät ovat antaneet siitä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa. Euroopan unionissa ja Suomessa ei ole epäilystäkään siitä, kenen puolella tulee olla.

Kun katsoo reaktioita koko maailman tasolla, kuva muuttuu kirjavammaksi. Maailman maat ovat jakautuneet kuta kuinkin kolmeen leiriin: Venäjän hyökkäyksen tuomitseviin maihin, Venäjää myötäileviin tai sitä tukeviin maihin sekä maihin, jotka pyrkivät suhtautumaan hyökkäykseen neutraalisti.

Kokosimme tähän juttuun kahden hyökkäyssotaa koskevan YK-äänestyksen tulokset sekä tutkimuslaitoksen tekemän arvion eri maiden reaktioista. Maaliskuun alussa YK:ssa otettiin kantaa siihen, tuleeko Venäjän hyökkäys tuomita ja huhtikuun alussa taas siihen, tulisiko maa erottaa väliaikaisesti YK:n ihmisoikeusneuvostosta.

Suurin osa väestöstä asuu maissa, joissa ei ole tuomittu hyökkäystä

Tutkimuslaitos The Economist Intelligence Unit (EIU) arvioi maaliskuun lopussa, että reilu kolmannes (36 prosenttia) maailman väestöstä asuu maissa, jotka ovat selvästi tuominneet Venäjän ja asettaneet sille pakotteita.

Liki kolmannes (32 prosenttia) maailman väestöstä asuu EIU:n mukaan maissa, jotka ovat toistaiseksi pysyneet reaktioissaan neutraaleina eli ne eivät ole ottaneet kantaa suuntaan tai toiseen. Niin ikään kolmannes asuu maissa, joissa valtionjohto on suoraan tukenut Venäjää tai jakanut kannanotoissaan Venäjän esittämiä argumentteja.

Toisin sanoin jopa kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä asuu sellaisissa maissa, jotka eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Ulkopoliittisen instituutin vierailevaa johtavaa asiantuntijaa Olli Ruohomäkeä luku ei yllätä. Hän muistuttaa, että Afrikan mantereella, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa Ukraina on kaukana. Sota Ukrainassa ei tule samalla tavalla iholle kuin täällä Suomessa ja Euroopassa.

– Venäjän disinformaatiokampanja on ollut kohtuullisen menestyksekäs Aasiassa ja Afrikassa. Venäjä on myös tehnyt selväksi Afrikan ja Aasian maille, että jos äänestätte meitä vastaan, siitä tulee teille seurauksia liittyen esimerkiksi kauppasuhteisiin.

Reaktiot Venäjän sotaan kertovat myös demokratian tilasta. Karkeasti ottaen kartat näyttävät, missä menee demokraattisen maailman rajat. Ruohomäen mukaan Venäjän-tukijoiden tai siihen neutraalisti suhtautuvien maiden määrä tuo esille sen, että Vladimir Putin – samoin kuin Kiinan presidentti Xi Jinping – ovat puhutelleet monien Afrikan ja Aasian maiden johtajia.

Aasia ja Lähi-itä

Erityisesti Aasian jättiläisvaltioihin Kiinaan ja Intiaan on kohdistunut paljon painetta. Sekä Kiinalla että Intialla on lämpimät välit Kremliin. Molemmat ovat tanssineet koko sodan ajan nuoralla lännen ja Venäjän välissä: ne eivät ole selkeästi tuominneet hyökkäystä.

EIU:n arvioissa Kiina ja Intia ovat kallellaan Venäjään päin – Kiina Intiaa selvemmin. Nämä kaksi maata muodostavat ison siivun koko maailman väestöstä. Niissä asuu yhteensä reilu kolmannes maailman väestöstä.

Noin 220 miljoonan asukkaan Pakistan on pidättäytynyt tuomitsemasta Venäjän hyökkäystä eikä se myöskään äänestänyt Venäjän erottamisesta ihmisoikeusneuvostosta.

Afrikka

Afrikan maat ovat hajautuneita suhtautumisessaan Venäjän tekemään hyökkäykseen. Osa maista kallistuu kannoissaan länteen, osa Venäjään ja osa pyrkii olemaan puolueettomia.

Hajanaisuus kertoo Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhemman tutkijan Liisa Laakson mukaan siitä, ettei Afrikan unioni ole onnistunut tavoitteessaan luoda Afrikalle yhtenäistä ääntä kansainvälisten suhteiden areenoilla. Afrikkalaisen yhtenäisyyden hajoittaminen on myös ollut Venäjän tavoite, Laakso arvioi.

– Venäjä haluaa estää Afrikan yhtenäisen tuen EU:lle ja lännelle. Siellä on 54 valtiota, mikä tarkoittaa 54 ääntä YK:ssa. Kremlissä koetaan uhkana, että nämä äänet menisivät lännelle.

Afrikka on Laakson mukaan Venäjälle "yksi taistelutanner EU:ta ja EU:n yhtenäisyyttä vastaan".

Afrikan maiden kannat eivät Laakson mukaan asetu niinkään Ukraina-vastaiseksi vaan ne heijastelevat kritiikkiä Yhdysvaltojen valta-asemaa ja tietynlaista kaksinaismoralismia kohtaan. Tuoreessa muistissa on Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan Libyaan tekemä sotilaallinen interventio, jota ei tuomittu YK:ssa, Laakso sanoo.

Afrikan maiden YK-äänestyksissä todennäköisesti näkyy myös Kiinan vaikutusvalta Afrikassa, Laakso arvioi.

– Aikaisemmissakin YK-äänestyksissä on merkkejä siitä, että Afrikan maat ovat äänestäneet niin kuin Kiina on toivonut. Esimerkiksi Etiopian hallitus on hyvin lähellä Kiinaa. Kiina on tehnyt merkittäviä investointeja maahan ja tukenut hallitusta Tigrayn alueella käydyssä sisällissodassa. Tämä on voinut vaikuttaa siihen, miksi Etiopia vastusti Venäjän väliaikaista erottamista YK:n ihmisoikeusneuvostosta.

https://yle.fi/a/3-12399655