Minkalaisia kokemuksia teillä on tilapäishoidon saatavuudesta autistiselle lapselle?Täällä Oulussa asia on meidän kohdalla sujunut erittäin hyvin,tälläisten lasten kanssa jaksaminen on välillä tosi kinttaalla.Meidän seitsemän vuotias autistinen poika on tilapäishoidossa 14 vrk /kk ja nyt hän on muuttamassa elokuun alussa pienille autistisille pojille tarkoitettuun ryhmäkotiin.Kertokaa kokemuksia jaksamisesta autististen haastavasti käyttäytyvien lastenne kanssa!?Itsellä tuntuu aina välillä ettei jaksa kertakaikkiaan yhtään...!Minkä ikäisenä teidän lapsenne on muutanut ryhmäkotiin tai vastaavaan asumisyksikköön?Vuoden me mietimme asiaa ja nyt tulimme tähän päätökseen, koko perheen kannalta parempi näin!Haluaisin kuulla muiden kokemuksia asiasta?!
Tilapäishoidosta asumisyksikköön
43
7091
Vastaukset
- Kukka
Kuinka vanha teidän poikanne on? Ei ole kokemusta. Tänään ilmestynessä tukiviestissä oli juttua asumiskodista. Minulle oli yllätys että lapsiakin niihin laitetaan, jaksaminen han on tietenkin kaiken a ja o. varmasti on ollut vaikea päätös.
- Anu
Poika on seitsemän vuotias ja täysin vahdattava ja 100% valvottava ja autettava kaikissa jokapäiväisissä toimissa.Poika on myös tosi nopea ja vilkas ja karkailee yms.Me sanotaankin häntä heinämieheksi :)! On ollut vaikea päätös ja rakkaus omaan lapseen ei katoa mihinkään vaikka hän asuukin muualla ja käy sitten jokatoinen vkl kotona.Meillä on vuotta vanhempi isosisko joka on aina jäänyt vähän varjoon pojan vaatiman jatkuvan huolenpidon vuoksi ja sekin vaikutti ja helpotti päätöstämme.Tämä ryhmäkoti johon poikamme muuttaa on nimenomaan suunniteltu autistisia henkilöitä varten ja se on neljälle pienelle pojalle mitoitettu vastavalmistunut ryhmäkoti.Tosi mahtava paikka.Pojat jotka asuu siellä käyvät vieressä olevaa erityiskoulua.
- ritalin
Onko poikanne kuinka vakavastikin autistinen?
Ryhmäkoti kuulostaa tosi rankalta. Luulisi sen olevan vaikea paikka lapsillekin. Älä ihmettele, jos lapsella on psykoottisia oireita. Vanhemmat on tosi tärkeät autisteille. Autismin takia saattaa tulla todellista ikävän tunnetta, vaikka olisi vanhempien seurassa. Tavallaan on teidän kanssanne, mutta silti... Vaikea selittää. - autistinen...
ritalin kirjoitti:
Onko poikanne kuinka vakavastikin autistinen?
Ryhmäkoti kuulostaa tosi rankalta. Luulisi sen olevan vaikea paikka lapsillekin. Älä ihmettele, jos lapsella on psykoottisia oireita. Vanhemmat on tosi tärkeät autisteille. Autismin takia saattaa tulla todellista ikävän tunnetta, vaikka olisi vanhempien seurassa. Tavallaan on teidän kanssanne, mutta silti... Vaikea selittää.muodosta tunnesidettä edes vanhempiinsa. Ihan oikea ratkaisu, jos ei jaksa. Rakastaa voi siitä huolimatta. Joskus täytyy ajatella muitakin perheen jäseniä, eikä kaikki asiat pidä, eikä tarvitsekaan pyöriä autistin ympärillä.
- Anu
ritalin kirjoitti:
Onko poikanne kuinka vakavastikin autistinen?
Ryhmäkoti kuulostaa tosi rankalta. Luulisi sen olevan vaikea paikka lapsillekin. Älä ihmettele, jos lapsella on psykoottisia oireita. Vanhemmat on tosi tärkeät autisteille. Autismin takia saattaa tulla todellista ikävän tunnetta, vaikka olisi vanhempien seurassa. Tavallaan on teidän kanssanne, mutta silti... Vaikea selittää.Poikamme on vaikeasti autistinen ja 100% vahdittava ja huolenpitoa tarvitseva joka tilanteessa, toisin sanoen hoitaminen kotona on käynyt liian vaikeaksi.Ei voi uhrata kaikkien muiden perheenjäsenten elämää siihen jotta voisimme hoitaa poikaa kotona.Tähän asti olemme jaksaneet, mutta emme enää.Pojallamme on paljon haastavaa käyttäytymistä kuten ulosteella leikkimistä, pissalla leikkimistä, pesuaineiden ja rasvojen ja mausteiden syömistä ja sotkemista jos saa käsiinsä, karkailua, yö valvomista ja heräilyä...siinäpä vähän alkuun näitä käyttäytymispiirteitä!Sehän se onkin juuri kaikkein rassaavinta autistisen lapsen kanssa kun pikkulapsivaihe ei pääty koskaan...ainakaan meidän pojan kohdalla, hänellä on kyllä diagnosoitu myös keskiasteinen älyllinen kehitysvamma, en uskokkaan, että kaikkien autististen lasten kanssa on yhtä rankkaa.Poikamme on kulkenut jo kaksi ja puoli vuotta tilapäishoidossa 14 vrk/kk,enkä ole huomannut psykoottisia oireita? mitä lienee ritalin niillä tarkoittanee.
- ritalin
Anu kirjoitti:
Poikamme on vaikeasti autistinen ja 100% vahdittava ja huolenpitoa tarvitseva joka tilanteessa, toisin sanoen hoitaminen kotona on käynyt liian vaikeaksi.Ei voi uhrata kaikkien muiden perheenjäsenten elämää siihen jotta voisimme hoitaa poikaa kotona.Tähän asti olemme jaksaneet, mutta emme enää.Pojallamme on paljon haastavaa käyttäytymistä kuten ulosteella leikkimistä, pissalla leikkimistä, pesuaineiden ja rasvojen ja mausteiden syömistä ja sotkemista jos saa käsiinsä, karkailua, yö valvomista ja heräilyä...siinäpä vähän alkuun näitä käyttäytymispiirteitä!Sehän se onkin juuri kaikkein rassaavinta autistisen lapsen kanssa kun pikkulapsivaihe ei pääty koskaan...ainakaan meidän pojan kohdalla, hänellä on kyllä diagnosoitu myös keskiasteinen älyllinen kehitysvamma, en uskokkaan, että kaikkien autististen lasten kanssa on yhtä rankkaa.Poikamme on kulkenut jo kaksi ja puoli vuotta tilapäishoidossa 14 vrk/kk,enkä ole huomannut psykoottisia oireita? mitä lienee ritalin niillä tarkoittanee.
No kyllä se siitä vielä tokenee iän myötä. Mutta saattaa se ihan tosiaan kärsiä, jos se ikävöi vanhempiaan. Mutta jos ei, niin ei sitten.
Joo tota...
Minkälaista se karkailu on. En ole ennen kuullut, että autismiin liittyisi karkailu. - Anu
ritalin kirjoitti:
No kyllä se siitä vielä tokenee iän myötä. Mutta saattaa se ihan tosiaan kärsiä, jos se ikävöi vanhempiaan. Mutta jos ei, niin ei sitten.
Joo tota...
Minkälaista se karkailu on. En ole ennen kuullut, että autismiin liittyisi karkailu.Karkailu, mitä se on? Meidän pojan kohdalla se tarkoittaa sitä, että etsii ulospääsytietä kotoa kokoajan johonkin suuntaan, meillä on kyllä kaikki ovet lukittuna ja ne on pakko ollakkin koska jos karkaa ja menee hukkaan täytyy soittaa virkavalta koska poika kulkee määränpäättömästi minne sattuu ja ei osaa kertoa nimeään saatikka missä asuu ja vaarana on, että juoksee vaikka auton alle.Poika on karannut jopa tuuletusikkunasta, asumme eka kerroksessa ja aina välillä jää 8-vuotiaalta tyttäreltämme jokin lukko auki ja silloin mennään niin, että hippulat vinkuu...!!Poikamme on todella levotonja ketterä ja koko ajan liikkeessä mm.pomppii, kiljuu yms.Mutta nyt hyvät Juhannukset kaikille!
- äiti
ritalin kirjoitti:
No kyllä se siitä vielä tokenee iän myötä. Mutta saattaa se ihan tosiaan kärsiä, jos se ikävöi vanhempiaan. Mutta jos ei, niin ei sitten.
Joo tota...
Minkälaista se karkailu on. En ole ennen kuullut, että autismiin liittyisi karkailu.Autistin äitinä tiedän, että lapsi saattaa karata välittömästi, jos välttää silmänsä. Vaaran tunnetta ei välttämättä ole, vaan lapsi saattaa juosta vaikka keskelle tietä. Olen tullut siihen tulokseen oman lapseni kohdalla, että lapsi haluaa jonkinlaista kontaktia toiseen ja sen vuoksi, kun ei muuten osaa kommunikoida, karkailee, että saa toisen ihmisen reagoimaan.
Toivottavasti lause on riittävän selkeä. Omalla lapsellani (10 vuotta) ei ole enää tarvetta karkailla, mutta kokeilee kaikenlaisia rajoja (miten äiti reagoi, kun teen näin, miten isoveli reagoi, kun teen näin, ompa hauska kun isoveli räjähtää, kun teen näin).
Suurin ongelma autistilla on nimenomaan vuorovaikutuksen ongelma ja sen vuoksi suurin osa käyttäytymisongelmista on. Meille on pojan kanssa syntynyt yhtéys toisiimme ja tulemme suhteellisen hyvin nykyään toimeen.
Lapsemme on päivät kerhossa ja koulussa, josta käsin käy puhe- ja musiikkiterapiassa. Kotona ollaan kotona, eikä mitään erikoisia korituokioita ole. Olen ajatellut asian, että lapsellakin täytyy olla vapaa-aikaa, vaikka onkin autisti. - Äiti 2
äiti kirjoitti:
Autistin äitinä tiedän, että lapsi saattaa karata välittömästi, jos välttää silmänsä. Vaaran tunnetta ei välttämättä ole, vaan lapsi saattaa juosta vaikka keskelle tietä. Olen tullut siihen tulokseen oman lapseni kohdalla, että lapsi haluaa jonkinlaista kontaktia toiseen ja sen vuoksi, kun ei muuten osaa kommunikoida, karkailee, että saa toisen ihmisen reagoimaan.
Toivottavasti lause on riittävän selkeä. Omalla lapsellani (10 vuotta) ei ole enää tarvetta karkailla, mutta kokeilee kaikenlaisia rajoja (miten äiti reagoi, kun teen näin, miten isoveli reagoi, kun teen näin, ompa hauska kun isoveli räjähtää, kun teen näin).
Suurin ongelma autistilla on nimenomaan vuorovaikutuksen ongelma ja sen vuoksi suurin osa käyttäytymisongelmista on. Meille on pojan kanssa syntynyt yhtéys toisiimme ja tulemme suhteellisen hyvin nykyään toimeen.
Lapsemme on päivät kerhossa ja koulussa, josta käsin käy puhe- ja musiikkiterapiassa. Kotona ollaan kotona, eikä mitään erikoisia korituokioita ole. Olen ajatellut asian, että lapsellakin täytyy olla vapaa-aikaa, vaikka onkin autisti.Meillä menee suurinpiirtein saman kaavan mukaan vaikkakin ikää vähemmän. Paljosta on luovuttu mutta paljon on myös saatu. Huolestuttaa vain tulevaisuus. Itse olen tällä hetkellä keikkatyöläinen ja työ aika ei ole täysi, en millään kyllä jaksaisi kokoaikatyssä.
- ritalin
ritalin kirjoitti:
No kyllä se siitä vielä tokenee iän myötä. Mutta saattaa se ihan tosiaan kärsiä, jos se ikävöi vanhempiaan. Mutta jos ei, niin ei sitten.
Joo tota...
Minkälaista se karkailu on. En ole ennen kuullut, että autismiin liittyisi karkailu.Täällä oli sellainen jo sensuroitu juttu, jonka mukaan autistia joutuu pitämään kaulapannassa.
En oikein uskonu sitä, mutta noi teidän kertomukset tuo vähän samaa mieleen.
Se sellainen käyttäytyminen kuuluu aika paljon autistin lapsuuteen, mistä kerroitte. Karkailusta en ollut ennen kuullut, mutta he ovat näköjään keksineet uusia konsteja. En usko, että lapsenne on niin vaikea tapaus, kuin luulette ja hän voisi siitä jotenkin kehittyäkin. Siis en tarkoita, että valehtelitte, vaan että se autismi ei välttämättä ole niin voimakas. Hän vain on aika agressiivinen tapaus. Tältä kuulostaisi. - näköjään...
ritalin kirjoitti:
Täällä oli sellainen jo sensuroitu juttu, jonka mukaan autistia joutuu pitämään kaulapannassa.
En oikein uskonu sitä, mutta noi teidän kertomukset tuo vähän samaa mieleen.
Se sellainen käyttäytyminen kuuluu aika paljon autistin lapsuuteen, mistä kerroitte. Karkailusta en ollut ennen kuullut, mutta he ovat näköjään keksineet uusia konsteja. En usko, että lapsenne on niin vaikea tapaus, kuin luulette ja hän voisi siitä jotenkin kehittyäkin. Siis en tarkoita, että valehtelitte, vaan että se autismi ei välttämättä ole niin voimakas. Hän vain on aika agressiivinen tapaus. Tältä kuulostaisi.pajoakaan autisteista ja heidän haastavasta käytöksestään. (järjestetään myös koulutusta)Mitä...tohditko vielä epäillä näitä äitejä..?
Sinut pitäisi pistää hoitamaan autistista 24h/vrk, ni tietäisit millaista se on. - sinä itse
Anu kirjoitti:
Poika on seitsemän vuotias ja täysin vahdattava ja 100% valvottava ja autettava kaikissa jokapäiväisissä toimissa.Poika on myös tosi nopea ja vilkas ja karkailee yms.Me sanotaankin häntä heinämieheksi :)! On ollut vaikea päätös ja rakkaus omaan lapseen ei katoa mihinkään vaikka hän asuukin muualla ja käy sitten jokatoinen vkl kotona.Meillä on vuotta vanhempi isosisko joka on aina jäänyt vähän varjoon pojan vaatiman jatkuvan huolenpidon vuoksi ja sekin vaikutti ja helpotti päätöstämme.Tämä ryhmäkoti johon poikamme muuttaa on nimenomaan suunniteltu autistisia henkilöitä varten ja se on neljälle pienelle pojalle mitoitettu vastavalmistunut ryhmäkoti.Tosi mahtava paikka.Pojat jotka asuu siellä käyvät vieressä olevaa erityiskoulua.
asua omaisistasi erillään mahtavassa laitoksessa?
- tuomitsemaan
sinä itse kirjoitti:
asua omaisistasi erillään mahtavassa laitoksessa?
kun et tunne tilannetta.
On se kumma kuinka näitä tietäjiä riittää. - sinä taas...
sinä itse kirjoitti:
asua omaisistasi erillään mahtavassa laitoksessa?
etä lopulta vanhemmat on NIIN väsyneitä, että muut perheen lapsetkin voivat pahoin. Ero tulisi vanhemmille, muille lapsille esim. käyttäytymisongelmia...heti ollaan tilanteessa, että sosiaalitoimisto puuttuu asiaan ja sitten koko perhe asuu kaikki erilleen...SITÄKÖ SINÄ HALUAISIT....?
- Äiti 2
Minkä laista haastavaa käyttäytymistä teillä on. Meillä poika on alle kouluikäinen ja tuntuu jo nyt että paikkoja rikkoo sitä mukkaa että mitähän se mahtaa olla parin vuoden päästä.
- ollunna...
Ihmisten päälle sylkemistä, läpsimistä (tosi kovaa), telkkarit, pyörät ym. tavaroiden/esineiden kaataminen ja rikkominen. Roskien syöntiä, itsensä hipelöiminen (voimakasta) Raivokohtauksia, joissa rauhoitus kestää useamman tunnin. Aina kun jostain päästään eroon, ni uusi piirre tulee esiin.
- äiti
ollunna... kirjoitti:
Ihmisten päälle sylkemistä, läpsimistä (tosi kovaa), telkkarit, pyörät ym. tavaroiden/esineiden kaataminen ja rikkominen. Roskien syöntiä, itsensä hipelöiminen (voimakasta) Raivokohtauksia, joissa rauhoitus kestää useamman tunnin. Aina kun jostain päästään eroon, ni uusi piirre tulee esiin.
pureminen (jonkin verran minulla arpia), raivoaminen, kaikkien nyppyjen syöminen, housuun laskeminen joskus tahallaan, cd-levyjen naarmuttaminen tahallaan, sylkeminen, repiminen (kaikki mitä voi repiä), onhan niitä aina jotain. aina joku menossa, ei tietenkään kaikki yhtä aikaa. riippuu kaudesta. nyt on silppuaminen (lähinnä paperin, joskus menee lakanakin, tai vaippa pieneksi silpuksi) ja nyppyjen syöminen)
- jaksamisia...
äiti kirjoitti:
pureminen (jonkin verran minulla arpia), raivoaminen, kaikkien nyppyjen syöminen, housuun laskeminen joskus tahallaan, cd-levyjen naarmuttaminen tahallaan, sylkeminen, repiminen (kaikki mitä voi repiä), onhan niitä aina jotain. aina joku menossa, ei tietenkään kaikki yhtä aikaa. riippuu kaudesta. nyt on silppuaminen (lähinnä paperin, joskus menee lakanakin, tai vaippa pieneksi silpuksi) ja nyppyjen syöminen)
Tutun kuuloisia piirteitä on..Toisista päästään eroon, ni toisia tulee tilalle..
- Äiti
jaksamisia... kirjoitti:
Tutun kuuloisia piirteitä on..Toisista päästään eroon, ni toisia tulee tilalle..
Nyt on menossa ovien hakkaaminen, palasi tässä kesälomalla talvi harrastus. Tulee aika pitkäksi. Johtuukohan haastava käyttäytyminen muustakin kun huomionhausta, pitkastymisestä tai siitä ettei saa haluaamaansa läpi.
- lapsi
Äiti kirjoitti:
Nyt on menossa ovien hakkaaminen, palasi tässä kesälomalla talvi harrastus. Tulee aika pitkäksi. Johtuukohan haastava käyttäytyminen muustakin kun huomionhausta, pitkastymisestä tai siitä ettei saa haluaamaansa läpi.
hakee huomiota oven paukuttelulla.Loppuu,kun otan lapsen syliini.Meillä ei ole tahtojen taistelua.
- äiti
Äiti kirjoitti:
Nyt on menossa ovien hakkaaminen, palasi tässä kesälomalla talvi harrastus. Tulee aika pitkäksi. Johtuukohan haastava käyttäytyminen muustakin kun huomionhausta, pitkastymisestä tai siitä ettei saa haluaamaansa läpi.
Haastava käyttäytyminen johtuu usein rutiinin puutteesta. ei kotona voi tarjota sellasta rutiinia kuin koulussa tai tarhassa.
tavaroiden hyvin tarkka järjesteleminen, ovien paukutteleminen tasaisesti, negatiivinen hyökkäileminen, paperin silppuaminen on mielestäni sitä, että lapselta puuttuu turvallinen rutiini, joten hän yrittää itse luoda sitä itselleen. Hän reagoi siihen joko tekemällä väkisin itselleen turvallisia tasaisia toimintoja tai sitten hän reagoi siihen väkivaltaisesti tai nauraen hysteerisesti.
Haastava käyttäytyminen saattaa johtua myös siitä, että lapsi hakee kontaktia toiseen ihmiseen ja saa teoillaan reagoimaan toisen ihmisen joko positiivisesti tai negatiivisesti.
Meillä esimerkiksi näin kesällä lapsi laittaa nukkumaanmennessään kaikki tavarat t arkasti paikoilleen (ei muuten välttämättä tekisi sitä), eikä voi mennä nukkumaan, jos yksikin asia on väärin (toisinaan todella kauan). Toinen reaktio on, jos ei anna toisen olla esimerkiksi videolla omasta mielestään riittävän kauan, niin hän saattaa käydä käsiksi. Hänellä kun on taipumus juuttua videon tiettyyn kohtaan ja pitkäksikin aikaa. - Äiti
äiti kirjoitti:
Haastava käyttäytyminen johtuu usein rutiinin puutteesta. ei kotona voi tarjota sellasta rutiinia kuin koulussa tai tarhassa.
tavaroiden hyvin tarkka järjesteleminen, ovien paukutteleminen tasaisesti, negatiivinen hyökkäileminen, paperin silppuaminen on mielestäni sitä, että lapselta puuttuu turvallinen rutiini, joten hän yrittää itse luoda sitä itselleen. Hän reagoi siihen joko tekemällä väkisin itselleen turvallisia tasaisia toimintoja tai sitten hän reagoi siihen väkivaltaisesti tai nauraen hysteerisesti.
Haastava käyttäytyminen saattaa johtua myös siitä, että lapsi hakee kontaktia toiseen ihmiseen ja saa teoillaan reagoimaan toisen ihmisen joko positiivisesti tai negatiivisesti.
Meillä esimerkiksi näin kesällä lapsi laittaa nukkumaanmennessään kaikki tavarat t arkasti paikoilleen (ei muuten välttämättä tekisi sitä), eikä voi mennä nukkumaan, jos yksikin asia on väärin (toisinaan todella kauan). Toinen reaktio on, jos ei anna toisen olla esimerkiksi videolla omasta mielestään riittävän kauan, niin hän saattaa käydä käsiksi. Hänellä kun on taipumus juuttua videon tiettyyn kohtaan ja pitkäksikin aikaa.Tuo käsiksi käyminen on meidän tämän hetken pahimpia ongelmia. Ollaan koko perhe raapuilla. Pahiten se loukkaa sisaruksia. Jos suuttuu tai haluaa kontaktia raapii. Onko vinkkejä kenelläkään.
- mahdollista,
Äiti kirjoitti:
Tuo käsiksi käyminen on meidän tämän hetken pahimpia ongelmia. Ollaan koko perhe raapuilla. Pahiten se loukkaa sisaruksia. Jos suuttuu tai haluaa kontaktia raapii. Onko vinkkejä kenelläkään.
että lapsi hakee huomiota,tai syliä?
- Äiti
mahdollista, kirjoitti:
että lapsi hakee huomiota,tai syliä?
Siähän se nimenomaan tekee mutta väärällä tavalla, miten sen vain sais sen ymmärtämään sen. Tuntoaistin kamssa on ollu muutenkin ongelmia, ei tiedä miten lujaa voi toiseen koskea.
- äiti
Äiti kirjoitti:
Siähän se nimenomaan tekee mutta väärällä tavalla, miten sen vain sais sen ymmärtämään sen. Tuntoaistin kamssa on ollu muutenkin ongelmia, ei tiedä miten lujaa voi toiseen koskea.
tuo on niitä kysymyksiä, että viisaita olisimme, jos vastauksen tietäisimme.
Kuinka elämää voisi lapselle selkeyttää, voisiko lapsi kuvien avulla saada sanotuksi asiansa?
voiko tilanteita mitenkään ennakoida, poistaa tilanteen, asettaa aikarajoja esimerkiksi videon käyttöön. aikaa vievää, mutta toisten takia kannattaa kokeilla eri mahdollisuuksia. - autistipojan äiti
äiti kirjoitti:
tuo on niitä kysymyksiä, että viisaita olisimme, jos vastauksen tietäisimme.
Kuinka elämää voisi lapselle selkeyttää, voisiko lapsi kuvien avulla saada sanotuksi asiansa?
voiko tilanteita mitenkään ennakoida, poistaa tilanteen, asettaa aikarajoja esimerkiksi videon käyttöön. aikaa vievää, mutta toisten takia kannattaa kokeilla eri mahdollisuuksia.Joskus apua saa lääkityksestä. Meillä on koettu kaikki mahdollinen, mitä 13 vuoden aikana autismista voi tulla vastaan... mm vähät yöunen tarpeet ja "ikiliikkuminen" karkailuneen.
Sisarusten "pakko"tuuppiminen jne oli viimeinen pisara, johon halusin apua lapselleni. Poika aivan selvästi kärsi itsekin tilanteesta, sillä tönimiset eivät tuntuneet kivalta, mutta toiminta oli PAKONOMAISTA. Cipramilin pienet annokset olivat apu meille: 4- 5 tuntia ennen nukkunut kaveri nukkuu nykyään 7 jopa 8 tuntia ja on seesteinen. Oppiminen edistyy pikkuhiljaa ja epilesia pysyy kurissa kun yöuni on riittävämpi. Sisaruksia ei ole pakko tökkiä ... mitä nyt normaali kahnauksia on. Kuitenkaan en pidä, että poika olisi "huumeessa" vaan todella ihana kaveri niin itselleen kuin muillekin.
Cipramil on masennuslääke, yleisin aamulla otettava, mutta meillä toimii siten, että poika ottaa sen illalla ja se nukuttaa! Vähän niinkuin kaikki muukin toimii nurin kurin! - oisko...
Äiti kirjoitti:
Tuo käsiksi käyminen on meidän tämän hetken pahimpia ongelmia. Ollaan koko perhe raapuilla. Pahiten se loukkaa sisaruksia. Jos suuttuu tai haluaa kontaktia raapii. Onko vinkkejä kenelläkään.
apua..? Keksitte jonkin rangaistuksen ei toivotun käytöksen tapahduttua. Tukena kuvat ja rangaistus käytäntöön heti, että ymmärtää syy seuraus suhteen. Esimerkiksi jokin mieluinen tekeminen lapsellenne, onko sellaista..? Viikkojärjestyksessä olisi tämän tekemisen kuva ja jos lyömistä tapahtuu, niin vaihdetaan tilalle kuva mieluisesta tekemisestä, jossa on rastit vedetty päälle ja se esille, että ymmärtää menettäneen mieluisan jutun.
Rangaistustuoliakin voisi kokeilla..eli jos lyö, niin tuolille hiljaiseen paikkaan istumaan..aluksi voi pidellä lasta siinä, jos ei muuten pysy.
Käsien sitomistakin voisi kokeilla..tuntuu ehkä raa`alta keinolta, mut opetuksena, jos lyö, raapii, niin rangastuksena käsien sitominen.
Sijaistoimintaa voi myös kokeilla lyömiselle tms. eli jos raapii, niin pyydä silittämään jne.
Aina kannattaa kokeilla ja eihän ne tulokset ala heti näkyä, vaan ajan kanssa, jos sittenkään... - äti
oisko... kirjoitti:
apua..? Keksitte jonkin rangaistuksen ei toivotun käytöksen tapahduttua. Tukena kuvat ja rangaistus käytäntöön heti, että ymmärtää syy seuraus suhteen. Esimerkiksi jokin mieluinen tekeminen lapsellenne, onko sellaista..? Viikkojärjestyksessä olisi tämän tekemisen kuva ja jos lyömistä tapahtuu, niin vaihdetaan tilalle kuva mieluisesta tekemisestä, jossa on rastit vedetty päälle ja se esille, että ymmärtää menettäneen mieluisan jutun.
Rangaistustuoliakin voisi kokeilla..eli jos lyö, niin tuolille hiljaiseen paikkaan istumaan..aluksi voi pidellä lasta siinä, jos ei muuten pysy.
Käsien sitomistakin voisi kokeilla..tuntuu ehkä raa`alta keinolta, mut opetuksena, jos lyö, raapii, niin rangastuksena käsien sitominen.
Sijaistoimintaa voi myös kokeilla lyömiselle tms. eli jos raapii, niin pyydä silittämään jne.
Aina kannattaa kokeilla ja eihän ne tulokset ala heti näkyä, vaan ajan kanssa, jos sittenkään...joo rangaistus on ollut meilläkin käytössä. poikamme käy koulun jälkeen iltapäiväkerhossa ja sieltä tuli käyttöön (heidän kehoituksestaan) seuraava rangaistus: Jos lapsi toimii epätoivotulla tavalla ja komentamisella ei ole tehoavaa vaikutusta, niin laitetaan jauhettua pippuria pikkasen kielen päälle. poika tietää rangaistuksensa ja montaa kertaa ei tarvitse antaa pippuria, kun jo pelkkä sana riittää kieltämiseen.
Autistille monesti kaikki asiat ovat hyvin konkreettisia ja niin myös rangaistus menee selvemmin perille. - sentään
oisko... kirjoitti:
apua..? Keksitte jonkin rangaistuksen ei toivotun käytöksen tapahduttua. Tukena kuvat ja rangaistus käytäntöön heti, että ymmärtää syy seuraus suhteen. Esimerkiksi jokin mieluinen tekeminen lapsellenne, onko sellaista..? Viikkojärjestyksessä olisi tämän tekemisen kuva ja jos lyömistä tapahtuu, niin vaihdetaan tilalle kuva mieluisesta tekemisestä, jossa on rastit vedetty päälle ja se esille, että ymmärtää menettäneen mieluisan jutun.
Rangaistustuoliakin voisi kokeilla..eli jos lyö, niin tuolille hiljaiseen paikkaan istumaan..aluksi voi pidellä lasta siinä, jos ei muuten pysy.
Käsien sitomistakin voisi kokeilla..tuntuu ehkä raa`alta keinolta, mut opetuksena, jos lyö, raapii, niin rangastuksena käsien sitominen.
Sijaistoimintaa voi myös kokeilla lyömiselle tms. eli jos raapii, niin pyydä silittämään jne.
Aina kannattaa kokeilla ja eihän ne tulokset ala heti näkyä, vaan ajan kanssa, jos sittenkään...mitään käsien sitomisia.
- ritalin
Pahanteko lapsella johtuu turhautumisesta ja itsekontrollin puutteesta.
Sitten on huomion hakua. Jos huomion hausta rankaisee lastaan, voi kohta viedä lapsen mielisairaalaan syvän masennuksen takia.
Nämä siis pitää erottaa.
Turhautuminen voidaan torjua tarjoamalla lapselle kiinnostavaa tekemistä. Tekeminen pitää olla lisäksi paremminkin autistiselle lapselle sopivaa, kuin NT lapselle sopivaa ja lapsen täytyy saada itse valita kiinnostuksen kohteensa.
Itsekontrolliin voi vaikuttaa esim. tukemalla lasta ja yli-innostumalla hänen positiivisista teoistaan.
Usein haastava käyttäytyminen suututtaa vanhemman niin, että antaa kohtuuttoman rangaistuksen mitättömästä asiasta. Esim. heittää lapsen pihalle moneksi tunniksi, kun tulee erimielisyyksiä jostain asiasta. - voi....
sentään kirjoitti:
mitään käsien sitomisia.
kokeilla esim. myös jalkojen sitomista tai kengännauhojen sitomista yhteen (potkimisen lopettamiseksi),joskus auttaa. Voihan olla et pari kertaa näitä toimia riittää..sä et nyt ymmärrä..
- autisti älyää...
ritalin kirjoitti:
Pahanteko lapsella johtuu turhautumisesta ja itsekontrollin puutteesta.
Sitten on huomion hakua. Jos huomion hausta rankaisee lastaan, voi kohta viedä lapsen mielisairaalaan syvän masennuksen takia.
Nämä siis pitää erottaa.
Turhautuminen voidaan torjua tarjoamalla lapselle kiinnostavaa tekemistä. Tekeminen pitää olla lisäksi paremminkin autistiselle lapselle sopivaa, kuin NT lapselle sopivaa ja lapsen täytyy saada itse valita kiinnostuksen kohteensa.
Itsekontrolliin voi vaikuttaa esim. tukemalla lasta ja yli-innostumalla hänen positiivisista teoistaan.
Usein haastava käyttäytyminen suututtaa vanhemman niin, että antaa kohtuuttoman rangaistuksen mitättömästä asiasta. Esim. heittää lapsen pihalle moneksi tunniksi, kun tulee erimielisyyksiä jostain asiasta.joissain tilanteissa tehneensä väärin! Ja silloin voi rangaista, niinkuin tavallisiakin lapsia. Sanoit sinä mitä sanoit, mutta näin se on!!
- sadisti vanhemmat
autisti älyää... kirjoitti:
joissain tilanteissa tehneensä väärin! Ja silloin voi rangaista, niinkuin tavallisiakin lapsia. Sanoit sinä mitä sanoit, mutta näin se on!!
sidotaan kädet ja jalat selän taakse loppu elämäksi,siinä heille ansaitsemansa rangaistus.
- kun otat....
sadisti vanhemmat kirjoitti:
sidotaan kädet ja jalat selän taakse loppu elämäksi,siinä heille ansaitsemansa rangaistus.
kaiken NIIN kirjaimellisesti. Luuletko sinä, että ne narulla tiukasti sidotaan..? Esimerkkihän oli, jos potkii, niin sidotaan kengän nauhat vähäksi aikaa yhteen (tai jalat). Jos lyö niin voi pitää käsistä kiinni, tai laittaa esim. huivin käsiin. Eikä niitä pidetä, kuin muutama minuutti, jos sitäkään..ei siis tunteja!!!!!!!!!!
- ritalin
autisti älyää... kirjoitti:
joissain tilanteissa tehneensä väärin! Ja silloin voi rangaista, niinkuin tavallisiakin lapsia. Sanoit sinä mitä sanoit, mutta näin se on!!
En tainnut tossa kieltääkkään, etteikö autisti älyäisi. Sanoin kyllä, että ei pidä rangaista juurikaan siitä, että lapsi pyrkii kommunikoimaan tai saamaan huomiota. Vai mitä luulit sanoneeni?
- äiti
ritalin kirjoitti:
Pahanteko lapsella johtuu turhautumisesta ja itsekontrollin puutteesta.
Sitten on huomion hakua. Jos huomion hausta rankaisee lastaan, voi kohta viedä lapsen mielisairaalaan syvän masennuksen takia.
Nämä siis pitää erottaa.
Turhautuminen voidaan torjua tarjoamalla lapselle kiinnostavaa tekemistä. Tekeminen pitää olla lisäksi paremminkin autistiselle lapselle sopivaa, kuin NT lapselle sopivaa ja lapsen täytyy saada itse valita kiinnostuksen kohteensa.
Itsekontrolliin voi vaikuttaa esim. tukemalla lasta ja yli-innostumalla hänen positiivisista teoistaan.
Usein haastava käyttäytyminen suututtaa vanhemman niin, että antaa kohtuuttoman rangaistuksen mitättömästä asiasta. Esim. heittää lapsen pihalle moneksi tunniksi, kun tulee erimielisyyksiä jostain asiasta.jokaisella meillä tietenkin on oma näkemys siitä, milloin ja miten voi rankaista. itse ajattelen, että jos lapsi käy toistuvasti hampaiksi, niin on pakko ottaa järeämmät aseet käyttöön. tietenkin otetaan huomioon myös se syy, miksi näin tapahtuu. Mutta kun ne syyt siihen, että lapsi käy hampaiksi ei välttämättä koskaan selviä, niin ei voi kovin kauan seurata vierestä.
Toisten lasten ja aikuisten turvaamiseksi otetaan rangaistukset käyttöön. Tietäisitpä kuinka loukkaantuneita esimerkiksi aikuiset saattavat olla, kun lapsi puraisee lujasti.
Väkivaltainen käyttäytyminen pitää saada loppumaan mahdollisimman nopeasti.
Totta kai aina tehdään kaikkemme, ettei tätä väkivaltaista käyttäytymistä esiintyisi, mutta se käytös ilmaantuu aina niin äkisti. Meillä esimerkiksi silloin, kun lapsi sairastaa, niin lapsi muuttuu välittömästi väkivaltaiseksi. Pieni nuhanpoikanenkin jo tekee käsittämättömän vaikutuksen. Tässä sentään syy tiedetään ja silloin on helppo toimia ja helpottaa lapsen tilannetta.
Mutta kun lapsi ei aina osaa sanoa mikä mättää, niin silloin epäselvissä tilanteissa on todella mahdotonta tietää mikä on hätänä. asiat aina kyllä selvitetään, mutta siihen asti, kunnes asia selviää, täytyy toimia. - Kuvat
äiti kirjoitti:
jokaisella meillä tietenkin on oma näkemys siitä, milloin ja miten voi rankaista. itse ajattelen, että jos lapsi käy toistuvasti hampaiksi, niin on pakko ottaa järeämmät aseet käyttöön. tietenkin otetaan huomioon myös se syy, miksi näin tapahtuu. Mutta kun ne syyt siihen, että lapsi käy hampaiksi ei välttämättä koskaan selviä, niin ei voi kovin kauan seurata vierestä.
Toisten lasten ja aikuisten turvaamiseksi otetaan rangaistukset käyttöön. Tietäisitpä kuinka loukkaantuneita esimerkiksi aikuiset saattavat olla, kun lapsi puraisee lujasti.
Väkivaltainen käyttäytyminen pitää saada loppumaan mahdollisimman nopeasti.
Totta kai aina tehdään kaikkemme, ettei tätä väkivaltaista käyttäytymistä esiintyisi, mutta se käytös ilmaantuu aina niin äkisti. Meillä esimerkiksi silloin, kun lapsi sairastaa, niin lapsi muuttuu välittömästi väkivaltaiseksi. Pieni nuhanpoikanenkin jo tekee käsittämättömän vaikutuksen. Tässä sentään syy tiedetään ja silloin on helppo toimia ja helpottaa lapsen tilannetta.
Mutta kun lapsi ei aina osaa sanoa mikä mättää, niin silloin epäselvissä tilanteissa on todella mahdotonta tietää mikä on hätänä. asiat aina kyllä selvitetään, mutta siihen asti, kunnes asia selviää, täytyy toimia.Kuvat, Kuvat, Kuvat tuntuu siltä että niillä vois joka ongelman ratkaista, mutta mistä sais itselle sen ajan ja voimat että veis ne läpi. Toimivaa kuva arkistoa on niin vaikea pitää yllä.
- edu.fi
Kuvat kirjoitti:
Kuvat, Kuvat, Kuvat tuntuu siltä että niillä vois joka ongelman ratkaista, mutta mistä sais itselle sen ajan ja voimat että veis ne läpi. Toimivaa kuva arkistoa on niin vaikea pitää yllä.
/amme! Siellä tosi hyviä kuvia, joita itse olen ottanut käyttöön.
- tarkemmin
edu.fi kirjoitti:
/amme! Siellä tosi hyviä kuvia, joita itse olen ottanut käyttöön.
edu.fi/oppimateriaalit/amme
- kysyä, että
sentään kirjoitti:
mitään käsien sitomisia.
säkö kiellät myös holding:in? Se on kuitenkin havaittu olevan erittäin tehokas keino.
- äiti
kysyä, että kirjoitti:
säkö kiellät myös holding:in? Se on kuitenkin havaittu olevan erittäin tehokas keino.
minkälaisia kokemuksia teillä on holdingista? Minä olen pari kertaa kokeillut ja tunnin jälkeen antanut periksi, kun lapsi vaan hysteerisenä huutaa.
- kerroilla
äiti kirjoitti:
minkälaisia kokemuksia teillä on holdingista? Minä olen pari kertaa kokeillut ja tunnin jälkeen antanut periksi, kun lapsi vaan hysteerisenä huutaa.
siihen voi todella mennä kauan, mutta koskaan holdingia ei saisi kesken jättää, koska silloin se ei ole antanut sitä tarkoituksenmukaista turvan tunnetta, vaan tuntuu rangaistukselta. Kokemuksesta tiedän, ja onneksi on ollut hyvä ohjaaja mukana opettamassa, että parin kerran jälkeen ei mene enää niin kauan ja holdingista tulee lapsellekin hyvä olo, kontakti on hetkellisesti sen jälkeen parempi kuin pitkään aikaan. Ensimmäisellä kerralla itku meinasi minultakin päästä, mutta onneksi työ palkittiin.
- niminerkki
Autisti ei osaa yhdistää kiinnipitämistä kiellettyyn asiaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1075081Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631453333Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503175Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4352391Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2461473Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito121271- 761227
- 781221
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde311178Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1261086