http://www.taloussanomat.fi/etusivu/4294069.asp
Ruotsin Keskuspankki alensi ohjauskorkonsa 1.50 prosenttiin, eli alle Euroopan keskuspankin vastaavan koron.
Eihän tässä näin pitänyt käydä, meillä euro-alueellahan piti oleman maailman alhaisimmat korot?
Onhan se tietysti vaivalloista ja vanhanaikaista, että maalla on oma keskuspankki ja oma rahapolitiikka.
Siinähän joutuu tekemään rahapoliittiset päätökset ihan itse ja omista tarpeista lähtien.
Eikö muuten ole kumma, ettei Ruotsissa ole vielä devalvoitu? Eikös oman rahan ja oman rahapolitiikan pitänyt olla yhtä kuin inflaatio/devalvaatiokierre?
Ruotsissa kummastakaan ei ole tietoakaan. Eikö oo kummaa?
Ruotsin Keskuspankki alensi ohjauskorkonsa 1.50 prosenttiin, eli alle Euroopan keskuspankin vastaavan koron.
Eihän tässä näin pitänyt käydä, meillä euro-alueellahan piti oleman maailman alhaisimmat korot?
Onhan se tietysti vaivalloista ja vanhanaikaista, että maalla on oma keskuspankki ja oma rahapolitiikka.
Siinähän joutuu tekemään rahapoliittiset päätökset ihan itse ja omista tarpeista lähtien.
Eikö muuten ole kumma, ettei Ruotsissa ole vielä devalvoitu? Eikös oman rahan ja oman rahapolitiikan pitänyt olla yhtä kuin inflaatio/devalvaatiokierre?
Ruotsissa kummastakaan ei ole tietoakaan. Eikö oo kummaa?
Vastaukset 19
Vanhimmat
-
Saman valuutan hyödyt ovat pitkässä juoksussa ylivoimaiset. Ruotsilla on talousvaikeuksia edessä roppakaupalla. Tämä on hätähuuto niiden edessä. Toisaalta pankit ovat osaksi yhteisiä jo
Suomella ja Ruotsilla ja euro on käytännössä toinen valuutta Ruotsilla.
että silleen....
...jämähtäneille keskustalaisille liian monimutkaisia.. Sinne on jäänyt Kekkosen ajan
inflaatiot elävästi mieleen. Ruotsin tulevat
ongelmat on todella nähtävissä ja Tanska on
putoamassa samaan ansaan. Kepu"pelti"porvarille
yhtä kaikki on edelleen neuvostotalouteen nojaaminen. Toisaalta käy vähän sääliksi, mutta
maailma opettaa ja varsinkin globaali maailma.
Kyllä oli säälittävä vastaus. Ei minkäänlaista konkreettista vasta-argumenttia. No, se on toki tuttua näistä asioista puhuttaessa.
Kerro nyt, että mitä konkreettista hyötyä Ruotsille olisi rahaliittoon liittymisestä?
Voit toki kertoa vielä senkin, että mitä Suomi on siitä hyötynyt verrattuna tilanteeseen, että olisimme Ruotsin tapaan jatkaneet syksyllä 92 alkanutta kelluvan markan politiikkaa?
...on koko maanosan pärjäämisestä kasvavien
Intian, Venäjän ja Kiinan talouksien kanssa.
Mutta kepulaisilta ei sitä voi odottaan. Lyhyt
näköisyys on jotekin ominaista kepulaisille,
joka yksi kasvukausi tai sitten vaalikausi.
Siihen se sitten jää. Säälittävää ja surullista..
Ei vieläkään mitään konkretiaa. Voi voi.
Muistatko vielä vuoden 1992 valuuttakriisin,jossa kansainväliset finanssikeinottleijat ajoivat useiden pienten maiden keskuspankit konkurssin partaalle?
Tässä lisää aiheesta:
http://koti.welho.com/ekankain/gradu/gradu.pdf
-
http://europa.eu.int/euro/quest/pdf/quest7fi.pdf
Miksi sellaista ei enää tapahdu? Onhan Euroopassakin vielä rahaliittoon kuulumattomia maita?
Olisiko ollut niin, että silloin ajautuikin kriisiin värä rahapolitiikka, (yliarvostetut valuutat kiinteillä kursseilla) eikä suinkaan itsenäiset valuutat?
Vai mistä sinun mielestäsi johtuu, ettemme sen jälkeen ole moista nähneet?
Mietippä sitä.
Minulla on ollut tähän saakka ja vielä nytkin se käsitys, että euro valitettavasti korvasi, eikä suinkaan pelastanut Suomen markkaa.
Missä kohtaa tuolla niin sanottiin, että se pelasti markan?
Joudun edelleen palaamaan kysymykseen, mitä TODELLISTA hyötyä rahaliitosta on Suomelle ollut?
Vastaukseksi kelpuutan toki myös luettelon niistä eduista, jotka Ruotsi on menettänyt jäädessään ulkopuolelle.
-
Lähde: www.vatt.fi
Suomi 10 vuotta Euroopan unionissa - taloudellinen menestys on ollut kaikilla mittareilla hyvä
EU-jäsenyyden alla Suomi oli toipumassa historiansa pahimmasta lamasta. Tämä on osaselitys sille, että verrattuna välittömästi jäsenyyttä edeltävään aikaan, Suomen taloudellinen menestys on EU-kaudella ollut kaikilla mittareilla hyvä. Talouden ja etenkin viennin kasvu on ollut nopeaa, inflaatio on ollut hidasta, korkotaso on alentunut ja julkisen talouden tasapaino pysynyt hyvänä. Työllisyyden ja työttömyyden suhteen saavutukset ovat olleet korkeintaan tyydyttäviä, mutta niiden suhteen Suomi on päässyt EU-15-maiden keskiarvon tuntumaan. Suomen maksut EU:lle ovat kohonneet talouskasvun tahdissa, tulot EU:lta ovat vaihdelleet.
Maatalous sopeutunut odotettua paremmin
Työllisten ja maatilojen määrä on vähentynyt, mutta hitaammin kuin arvioitiin. Tuottajahinnat ovat alentuneet nopeammin kuin tuotantokustannukset. Tuotantomäärät ja tulot ovat kehittyneet arvioitua suotuisammin. Uusi tukijärjestelmä on lisännyt tukien hakemiseen ja valvontaan liittyvää byrokratiaa. Kotimainen elintarviketeollisuus on joutunut rationalisoimaan ja kansainvälistymään, mutta se on onnistunut pitämään markkinaosuutensa suhteellisen hyvin. Elintarviketeollisuuden tuotanto on kasvanut samaa tahtia suomalaisten ravintomenojen kasvun kanssa. Vaikka elintarviketuonti on lisääntynyt, on myös vienti kasvanut samaa vauhtia.
Sisämarkkinat ja kilpailun kiristäminen vaikuttavat hitaasti
Kuluttajahinnat ovat hiukan lähestyneet EU:n keskimääräistä hintatasoa, koska sääntelyä on purettu ja kilpailu lisääntynyt. Selvimmin tämä näkyy elintarvikkeiden hinnoissa. Maatalouden tuottajahintojen aleneminen on heijastunut myös kuluttajahintojen laskuna. Suomen kuluttajahinnat ovat kuitenkin edelleen parikymmentä prosenttia EU:n keskimääräistä korkeammat.
Sisämarkkinoista ei ainakaan toistaiseksi ole saatu sellaista kasvusysäystä, mitä komission tekemissä arvioissa ennakoitiin. Kansallinen sääntely on säilynyt energia- ja palvelualoilla ja monella muullakin alalla markkinat ovat kansallisia, vaikka muodollisia esteitä yhteismarkkinoille ei olisikaan. Tämä heijastuu mm. maiden välisinä hintaeroina.
EU:n osuus suomalaisyritysten ulkomaisissa sijoituksissa kasvoi jäsenyyden jälkeen. Tämä johtui etenkin Ruotsin kiinnostavuuden kasvusta. Ulkomaiset sijoitukset Suomeen kasvoivat EU-kaudella nopeammin kuin suomalaisten sijoitukset ulos, joskin ovat edelleen vähäisempiä. Suomeen tulee sijoituksia lähinnä EU-maista ja Ruotsin osuus on ollut hyvin hallitseva.
Suomen ulkomaankaupassa EU:n osuus kaventunut
EU-kaudella viennin kasvu on tapahtunut etenkin elektroniikkateollisuudessa, missä nopeimmin kasvavat markkinat ovat EU:n ulkopuolella. Venäjän elpyminen ja Aasian talouksien voimakas kasvu ovat suunnanneet kauppaa Euroopan ulkopuolelle.
EU:n alueellinen laajeneminen nopeaa
EU:n alueellinen laajeneminen on sen sijaan ollut nopeampaa kuin useimmat arviot 1990-luvun alussa uskalsivat ennakoida. Entisten sosialististen maiden EU-jäsenyys nähtiin kaukaisena tavoitteena, jonka toteutumista voitaisiin tukea vapauttamalla asteittain niiden ja EU:n välistä kauppaa ja työvoiman liikkuvuutta.
EU-jäsenyyden merkittävin vaikutus on ollut yhteisen rahan – euron – käyttöönotto
Odotettua nopeammin on edetty myös yhteisen rahan ja rahapolitiikan omaksumisessa. Kotitalouksien ja yritysten kannalta merkittävin vaikutus onkin ollut Suomen liittymisellä Euroopan rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Valuuttariskien pienennyttyä, julkisen talouden tasapainon palauduttua ja inflaation pysyessä alhaisena Suomen korkotaso aleni nopeasti jo ennen rahaliiton jäsenyyttä. Euroaikana rahamarkkinat ovatkin olleet poikkeuksellisen vakaat.
...se EU-jäsenyyden osuus on ollut?
Tässä muutamia tilastokäppyröitä. Niitä tarkasteltaessa on vielä syytä muistuttaa, että suomen jäsenyys alkoi 1.1-1995.
http://www.etla.fi/kultap/valik/kp01.html
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/talous/tietoa_Suomen_taloudesta/kuvat/tal24_w.png
http://www.etla.fi/suhdanne/Png/y01c.png
http://www.ek.fi/ek_suomeksi/talous/tietoa_Suomen_taloudesta/kuvat/tal28_w.png
http://www.etla.fi/suhdanne/Gif/c01a.gif
Mikä siis oli se käänne, jonka EU-jäsenyys sai aikaan?
-
myönteisiä vaikutuksia pystyy arvioimaan myös lautamiesjärjellä.
Kysyppä itseltäsi, miten markkaa olisi voitu puolustaa, kun kv-markkinoiden hyökkäyset olivat melko kovia jo loppuaikoina.
.. ai, että markka kelluu. Millähän valuutalla
tässä olisi kauppaa käyty, bonjaaks`?
Mikä olisi korkopolitiikka ja, miten esim.
se olisi vaikuttanut investointeihin, asuntolainoihin etc..bonjaaks?
Vastaus: Suomi on hyötynyt EU.sta ja eurosta kansantaloutena.
-
et ole mikään porvari, vaan kepulainen puitetalous kannattaja, jossa yhteiskunnan varoilla suositaan myös loisimista !
Keskustaporvari , bhahahahahahhahaha
Kyllä tämä mies (?) on kuulemma ihan aito duunari (hitsari). Että sellainen "porvari". Joskus olen yrittänyt kysyä mitä käytännön hyötyä duunari saa porvaria leikkimällä, mutta vastaukset ovat olleet aika niukkoja...
Mitä hyökkäyksiä markkaan kohdistui syksyn 92 jälkeen?
Mitä hyökkäyksiä muihin eurooppalaisiin kelluviin valuuttoihin on kohdistunut?
Miksei esim. Ruotsin kruunua vastaan hyökkäillä?
Me emme voi tietää,mikä olisi tilanne Euroopassa,jos euroa ei olisi otettu käyttöön.Ilmeisesti euro on tuonut vakautta myöskin Ruotsin kruunulle,koska Ruotsin keskuspankki seurailee aika tarkkaan Euroopan keskuspankkin liikkeitä. Tämä on vain minun spekulaationi.
Kyllä sinä oletettavasti tiedät, että 90-luvun valuuttakriisi johtui siitä, että valuutat olivat sidotut kiinteällä kurssilla ylikorkealle tasolle, jota ei pystytty puolustamaan laman ja spekulanttien aiheuttamalta paineelta.
Näimme siis useita pakkodevalvaatioita. Näitä ei oltaisi nähty, mikäli eurooppalaisilla hallituksilla ja keskuspankeilla olisi ollut ymmärrystä luopua kiinteiden valuuttakurssien politiikasta hyvissä ajoin.
Brysselinruplan pelasti pakkodevalvaatiolta nimen omaan se, että se kellui heti alusta lähtien. Kun olen kaivannut markkaa takaisin, en ole kaivannut syksyllä 92 romukoppaan heitettyä vahvan markan politiikkaa ja kiinteää valuuttakurssia, vaan ainoastaan omaa rahaamme markkaa. Siis sitä kelluvaa markkaa, jonka historia alkaa syksystä 92.
Menikö tämä nyt perille?
Kaikki työvaltaiset työt menee ulos ja valtion
yhtiöt on hävitetty kaikki jotka työllisti nyt
jo menee rajakoirat yksityisille hoitoon
usin Bisnes.