Ilman sua on vain musta-aukko sydämes

Toit värin ja valon mun elämään, ei ehditty tuntea pitkää aikaa ennen kuin muut alko eristämään meitä toisistaan, ehkä mahdollisten luulojen ja oletusten perusteella tai sit aidosti huolestaan. En tiedä ,mistä tää kaaos alkoi, tiedän vaan, että en oo optimaalisesti toiminut aina.

Viimeisimmistä ig viesteistä sain käsityksen, että et säkään ymmärtänyt yhtään mitään tilanteesta, kuuntelit sokeasti muiden ihmisten mustamaalausta, oon useita satoja kertoja sanonutkin, että aito minä ja minä jonka ihmiset tietyissä piireissä tuntee on kaks ihan eri henkilöä. Kun ei jaksa ihmisten paskaa nillitystä ja stereotypioita susta, aitona, niin luo jotain mitä ei pitäisi olla, tavallaan antaa heille sen hahmon jota he haluaakin, jotta he voi käyttää sitä hahmoa mua vastaan. Ihmiset on niin kieroutuneita, eletään maailmassa, jossa tunteellisuus ja herkkyys nähän pahana, ja siitä aletaan huuteleen ja kiusaan, mut silti jos olisin ollut aito, niin olisin saanut paljon enemmän arvostusta ja ystävällisyyttä, kuin esittää jotain mitä en ole alunperin ollutkaa. Sairas maailma, sairaat ihmiset jotka kannustaa oleen perseestä, jotta voi tuoda sut lopulta alas ja yrittää repiä sut hajalle, totta kai jonkinlainen dissosiaatio siinä syntyy..

En tiedä koko tilannetta ja kaikkea, mutta kyllä siinä huoli syntyy. "Kaikki on okei" "mun poikaystävä on parasta mulle" ,mutta kertaakaan en ole kuullut sanakaan koko poikaystävästästäs tai muutenkaa oikein mitään miten sul menee, muutat sen kaa kai yhteenkin.. kyllä oon ihmisille puhunut jotka sut tuntee, ihan aidosta huolesta, ja epävarmuudesta, mutta kukaan heistäkään ei tunnu tietävän mitään. Aika sairasta, jos kaverit ei huolehdi jos sua satutetaan tai uhkaillaan.. en tosiaankaan tiedä mikä on tilanne ,mutta en halua, että joudut olemaan sellaisessa paikassa, jossa sun ei oo hyvä olla, jossa sul ei oo turvaa ja onnea..

Toisaalt oot ADHD ja en tiedä miten sun mielitoimii, ymmärrän viehätyksen epäterveellisiin parisuhde mekaniikkoihin, koska olen itsekkin kokenut aika traumaattisen lapsuuden ja turvallisuus ja se et joku välittää musta, on toisinaan mulle turn off, ehkä sen takia, et uskalla näyttää mulle kiltteyttä, pelkäät et menetät mut jos oot mulle aito, pelkäät etten pidä susta enää jos voidaan olla yhdes, et viehätyn enemmän tästä ajojahdista..

Mut oikeasti oot se oikea mulle, mä haluun kokea koko elämäni sun kaa, tehdä sut onnelliseks, olla sulle hyvä, se oikea, saada sut onnellisimmaks naiseks täs maailmas.. ihan sama kuin erilaisia ollaan muista aivokemialtamme.. mä oon ainakin hieman basic bish, eli oon aika tavallinen ihminen, tykkään perus jutuista, mul ei oo ihan hirveesti niche mielenkiinnon kohteita, muutku joitain, ja oon kokenut itteni aina aika tavalliseks, vaik sit aivokemialtani oon jotain ihan muuta ja persoonallisuudeltani oon tosi kompleksi.. ja musta tuntuu et oot aika samanlainen <3 Niinkuin välillä katsoisin peiliin, miten aina päädytään samoihin paikkoihin, miten me ajatellaan niin samoilla tavoil , tykätään samoist biiseistä, rakastutaan ja tunnetaan samal tavoil.. Veera kyl sussa on jotain... mitä on mussa, vaikka kuinka väität vastaan.
"Ei tunneta"
"Ei olla yhtään samanlaisia"
referoit mun feikkipersoonaa, sitä mitä inhosin itekki eniten.
Käytät manipulaatiotaktiikoita, joilla yrität saada mua oleen pitämät susta
Tuntuu että vihaat mua, yrität keksiä syitä miks ei oltais niin yhteensopivia.
Mutta jossain sydämessäs tiiät totuuden.. totuuden musta, totuuden kaikesta tästä hullusta ja sekaisesta.. koska oot älykäs nainen, joka kykenee ymmärtään asioita, et kaikki ei oo mustaa tai valkoista, en oo mikään enkeli, enkä oo demonikaan, ja tiedän ettet säkään oo, vaikka yli-ihailen sun hyviä ominaisuuksia, tiedän että sullakin on kyky pahuuteen ja se ei oo mikää ongelma mulle.

Vaikka seurustelisin kuinka ihanan ja kauniin tyypin kaa, niin mitä järkeä siinä olis ,jos sen kaa ei olis samaa mitä sunkaa. Tiiän et oon välil hankala, tunteikas, vaativa, intensiivinen, perfektionisti, ADHD, epävakaa, temperamenttinen ja äärettömän herkkä ja vahva samaan aikaa, niinku varmasti säkin osittain.. ja et ei varmasti tuu oleen helppoa sunkaa, et pitää oikeesti nähdä tosi paljon vaivaa, et voin ees olla sunkaa ja saada sut onnelliseks, mut sil ei oo väliä ,koska mitä vaan, että saisin olla sen "mulle oikean" kaa..

Koska kenenkää muunkaa se ei ois muuta kuin himoja, ja lieviä tunteita, kenenkää muun kaa se liekki ei roimahtais niin voimakkaana ,et kestäis ikuisuuteen asti. Muista ihmisistä saisin vaa hetkellisistä helpotusta omiin tarpeisiini, kunnes se musta-aukko sydämessä alkais taas sulkee sydäntä ja musta tulis taas tunteeton, välinpitämätön, ja rikkinäinen, joka kaikki rikkoo johon koskeen.

Sulla on parantava vaikutus muhun, annat mulle niin paljon energiaa, kenenkää muun kaa ei oo tuntunut siltä, kaikkien muiden kaa mä uuvun todella helposti ja tuntuu ,että mua ei ymmärretä. Kenelläkään muulla ei oo niin kaunista hymyä ja ketään muuta en vois näin "aidosti" rakas