Vanhan pappilan tulevaisuutta pohditaan veturitalleilla yhdessä. Kanttila on jo haudattu vt. johtajan takataskuun odottamaan purkurahoitusta😂
Vanha pappila alkoi puhuttaa
Anonyymi-ap
40685
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kyllä vanha pappila ylläpito on kultuuriteko ja rahoitajia haetaan aktiivisesti mm. ElY:n rakennusten uudelleen käytön hankkeen kautta. Matkailurahoitusta majavareitistön kautta myös kysytään. Kyllä Kanttilan rötiskö jää sarjaan entiset 80- luvun kuntien sisäilmaongelmaiset virastotalot.
15.11 tilaisuuteen on Tuula lupautunut puhumaan.
Iso-Pappila on niin vanha, että sen ikäiset talot eivät homehdu. Paitsi silloin jos ne saneerataan pilalle, eli laitetaan seiniin muovit yms.
Vt. Johtaja puhuu Kanttilan puolesta, Kaija ja Risto säestää häntä tai toisin päin. Kyllä pappilan puolesta on Tuulakin, kun rahaa vain löytyisi ja ostaja. Sitä saa ihmetellä mitä kaavoituspäällikkö suuunnittelee, kun kaupunkikuva muodostuu hallitsemattomasti. Se on alkanut kaavoituspäälikön tehdyt suunnitelmat muistuttamaan vanhuksen hampaatonta suuta. Ei näytä nousevan korkeita taloja Pieksäjärven rantaankaan. Purkulistalla on yli kymmenen keskustan rakennusta ja purettuna useita.
Selvisi mihin kulttuuri johtaja ja Tuula hukkasi Pappilan rahat. Kulttuuri päällikkö ja Tuula tuhlasi rahat Työväen teatterin öky kalliiseen ja ylinäyteltyyn Simpauttajaan. Näyttelijän oltava oikean puolueen jäsen.
Tuula ei ole hukanut rahoja, vaan nykyisellä laskevalla väestöpohjalla, jotka ovat etupäässä eläkelläisiä ja pientuloisia ei nykyistä kiinteistömäärää kaupunki pysty ylläpitämään. Verokertymät pienee vaudilla ja tilojen käyttäjät vähenee.
Kyläyhdistyksille rahijen jakamisen voisi lopettaa ja kesäteatterit ja keskittää yhteen paikkaan. Partaharjuun rakennettavaan uuteen kesäteatteriin. Kanttilan kesäteatterissa oli 20 -vuoden aikana kaksi näytöstä ja lamput kivitettynä joka vuosi.
Iso-Pappila on kiinteistönä halpahoitoinen ja samaan aikaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia rakennuksia Pieksämäellä. Mieluummin tulisi luopua jostain muusta rakennuksesta ja sijoittaa sen toiminnot Iso-Pappilaan. Iso-Pappilan myynti yksityiselle on todella suuri riski jota kaupungilla ei pitäisi olla varaa ottaa.
Kulttuuri päällikkö on se pankki jolla Tuula hävitti Pappilan tuhoamista. Lopetettiin kuvataidekoulu pappilasta. Sosialismi perustuu palveluksen ja vastapalveluksen. Näissä pelataan lasten työpaikat kaupungilla.
Mikä riski on myydä, kun koko rakennus on riski, kun ei ole ylläpitoon ja korjauksiin rahaa. Se on etsittävä teknisellä johtajalla kestävä ratkaisu valtuuston kokoukseen viimeistään ensivuonna ja muut poistettavat rakennukset aikatauluttaa.
Kyllä tiloja löytyy kaupungilta, kun käyttöaste on vain 40 % ja yksityisiltä lisää. Pitää erottaa kaksi asiaa harrastamisen maksut ja rakennusten ylläpito. Harrastamisen maksuja voisi lisätä kaupungin maiden vuokrien nostolla esim. hirviporukoille.
Hulevesimaksut kultuurin hyväksi pitää ottaa käyttöön. Kaupungissa ei toteudu yhden vertaisuus, kun toisille on sadevesien ilmaiset putkistot tonteille ja toisille ei.
Kyllä rahoitus pitää löytyä kaikellle toiminnalle tai niistä pitää päästä eroon.
Iso-Pappila on kaupungin omistamana hyvin pieni riski. Se pysyy ehjänä ja sisäilmaltaan terveenä ihan vaan sillä, että huolehditaan, että katto on ehjä ja tuuletusaukot auki.
Myyntiin sen sijaan sisältyy se iso riski, että uusi omistaja jättää rakennuksen vandaalien armoille, jolloin kaupungin on käytännössä pakko ostaa se takaisin ja korjata tuhot. Historiallisen arvon vuoksi Iso-Pappilaa ei voi purkaa.
Työväenyhdistys on Vessun mukaan kiinnostunut ostamaan pappilan täällä Pohjantähden alla hengessä työväentaloksi.
Riski se on, jos ei ole osaamista korjata ja ylläpitää rakennusta. Kysymyshän on viime kädessä ajasta, silloin kun rakennus osoittautuu saattohoitapaukseksi. Kuka otasi kontolleen rakennukwen, koska kaupungilla ei ole ylläpitoon mahdollusuuksia, niin ränsistyyhän rakennus jokatapauksessa. Pappila ei ole ainut yli 100 vuotta vanha rakennus Pieksämäellä, jotka ovat rapeutumisen uhan alla. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta.
Olisihan se sekin kultuuriteko, jos asiassa olisi perää. Taitaa olla pelko, että pappilasta tehdään yksi iso kylätalo ja muut myydään. Kuuluu kylätalojen joukkoon tämäkin rakennus.
Työväenyhdistys on täynnä ammattimiehiä joilla on peukalo keskellä kämmentä.
On siinä taas yksi lantapiikarit jalassa seisoskelevan tukiaspellon pientareella seisoskelevan analyysi. Nykyusin ei ole vanhan aikakaudeb ruummiilisen työntekijöiden tyyppisille rengeille töitä, koska koneet ovat korvanneet raskaanat työt. Rakennukset on johdon toimesta annettu rapistua suurimmalta osalta, koska ei ole tehty pitkäntähtäimen suunnitelmia ja sen pohjalta varattu rrahoitusta. Työntekijät eivät suunnittelusta vastaa ja kiinteistöjohtamisesta, vaikka kuinka huudettaisiin hoosiannaan. Tekninen toimi on kuin konkurssikypsä firma, jossa toimitusjohtaja sättii työntekijöitääb.
Pieksämäellä on yli 200 kpl vanhaa ränsistynyttä maatilan pihapiiriä hylättynä tai autiona tuotantotiloineen. Sama tauti on levinnyt vauhdilla kaupunkiin. Korjausrakentajia ei alueella kouluteta ja mitään halua ei ole tyhjilleen jääviä tiloja korjauttaa.
Iso-Pappila pysyy kunnossa ilman ihmetemppuja ihan niin kuin se on pysynyt jo yli 200 vuotta. Tuollaista rakennusta ei tarvitse kunnostaa siten, että joka paikka kiiltää. Arvio 300.000 euron kunnostustarpeesta on liioiteltu, ja sen tarkoituksena on motivoida poliitikot päättämään rakennuksesta luopumisesta.
300 000 euroa on pieni suumma korjauksiin, jotka ylläpitää rakennuksen. Haasteena onkin osaamattomuus, kun ei oke tehty pitkäntähtäimen strategiaa kiinteistöjen huolloista ja yllpidoista. Alimitoitetuista rakennusten ylläpidoista on pitkäliuta kaupungin ja maalaiskunan rakennuksista esimerkkejä purkulistalla. Totuushan on, että v altuustollle ei ole selkärankaa mihin nojata ja tiputtaa tyhjillään olevia kiinteistöjä myyntiin tai purkuun. Nykyinen vt. Johtajakin hoitaa kiinteistöjä kuin heinälatojaan, että kaikki hyvin, kun katot korjataan. Siinähän ovat mädänneet, kuin tunkiot.
Kanttilankin kattoa on korjattu ainakin 20 vuotta, lähes joka vuosi ja aina se vuotaa vaan? Katon pää ongelmahan riitämätön lämpöeristäminen, epäonnistunut suunnittelu, ilmatiiveys ja tuulettumattomat rakenteet. Paskan paikaaminen paskalla, kun on paskaa edelleen.
SDP kunnanvaltuutettu Onni Hänninen oli tekemässä Kattilan kattoa ja tuollainen paska siitä tuli.
Onni teki maalaikunnan valtuuttaman arkkitehdin suunnitelmien mukaan ja kunnanmestarin alaisuudessa. Rakennus katkesi ensimmäisenä vuonna jo poikki keskeltä painuessaan. 2-3 cm rako on edelleen peiteltynä nähtävissä. Kyllä siellä oli lkeskustalaisteb ökäpöksyt asiota hoitamassa. Kustiin nurkiin työmaan aikana koko talvi, että jalkalista haisee vieläkin urealle.
300.000 euroa on kokonaisen uuden talon hinta. Ei mikään pikkusumma siis.
Isoa-Pappilaa ei pidä verrata moderneihin rakennuksiin mitä tulee ylläpitoon tähtääviin korjauskustannuksiin. Siellä ei ole tarvetta esimerkiksi monimutkaiseen talotekniikkaan ja muuhun vastaavaan mitä modernit julkiset rakennukset vaativat pysyäkseen käyttökunnossa.
Kuten sanottua, niin Iso-Pappilan tapainen rakennus pysyy oikein hyvin kunnossa ihan vain sillä, että katon vedenpitävyydestä huolehditaan, julkisivu maalataan silloin tällöin (tällä hetkellä se on hyvässä maalissa, eli uudelle maalaukselle ei ole tarvetta vielä pitkähköön aikaan) ja ei tehdä sinne mitään sellaista remonttia joka poistaisi rakenteilta niiden hengittävyyden (ei siis muoveja tai muuta vastaavaa rakenteisiin).
Jostain pitää vääntää simpauttajan tappiot kulttuuritoimen kassaan.
Hyvin tiivistetty! 👏🙏
Tämä kun menisi kaaliin näille päättäjille, jotka elelevät koneellisesti ilmastoiduissa muovitaloissaan ja mökeilään jotain pakastavia vessoja
Pakastava vessa, heillä jää siis nähtäväksi mitä paskoillaan tekevät.
Tuula teki tepposen ja se käy TAM, TAM - Pieksämäki here I com.
Mikä tekee Pieksämäen rakennuksista tulevaisuuden Poeksämäen? Kinastevalla valtu6stolla ja puoluepoliittisesti Naarajärven ryhmään kuuluvalla vt. johtajalla ei ole asiasta muodostunut näkemystä. Ilmapiiri on riistäytynyt riitaiseksi. Merkittäviä rakennuksia, joille pitää tehdä luokitukset koko kauåungin alueelle ja se vaatii paljon rahaa. Kun konsultti tulee kaupunkiin, alkaa koko rahattoman kaupungin konkurssin aikataulutus samalla.
Demari ryhmä kokoontuu Ränni baarin karaoken yhteydessä.
Ei ollut yhtään Naarajärven ryhmään kuuöuvaa tulossa veturitalleille vanhan pappilan tila8suuteen. Seurakuntakin on sekaisin keskustalaisten riidoista. Seurakunnalla pitisi purkaa rakennus Jäppilästä, leirikeskus Virtasalmelta, Naarajärven seurakuntatalo....
Valtiolta senaattikiinteistöiltä on tiulossa useita rakennuksia purkuun: Oikeustalo, rivitaloja....
Vaalialasta hyvinvointialueelta tuliäossa purkuun neljä rakennusta.
Taloyhtiöiltä ainakin 7 kpl kerrostaloja..
Yksityisiltä hylättyjä ja autioituneita rakennuksia useita kymmeniä.
Kaavoituspäälliköllä kaupunkirakenne on hukassa, kun haihattelee korkeita kerrostaloja.
On se hyvä, että rännibaarin nurkilla Kanttila poppoo pyörii viikonloppuisin tirkistelemässä😁. Tuli mieleen tuossa jokunen aika sitten, kun ajelin Vanajan koulun ohi ja kylitiisä luki Vanjan kukko, että siitä on aikaa, kun kyläkoulu myytiin. Kylä ei vironnut, vaikka maalaiskuntalaiset rakensi kunnanvaroilla rivitalon kylälle? Haapakoskeltakin tuli linja-autollinen oppilaita, joka aamu Pieksämäelle. Haapakoskellakin koulu on rapistynut ja tyhjillään. Naarajärven Siilin koulu puretaan ja mitään ei ole tulossa alueelke? Siilin koulun yritti kaavoituspäällikkö suojelulla säästää, mutta valtuusto olikin toista mieltä asiasta ja tuli kalliiksi senkin myynti tunarointi kaupungille. Kiinteistöjen ylläpidot eivät ole olleet hallinnassa entisillä maalaiskuntalaisilla vuosikymmeniin.
Pieksämäkeä vaivaa maalaiskuntalaisten politikkojen levittämä rakennusten rappeumatauti. Seiniä pönkätään, jotta ne pysyisi pystyssä.
Kanttilan kattoakin taas korjailtiin ja katon perussuunnitteluongelmaan ei osattu tehdä korjaavia ratkaisuja. Tuulettumattoman yläpohjan villat mustuu taas vuoden sisällä ja lopulta kosteutta on niin paljon, että se tippuu lattioille.
Mihin kaupunki aikoo laittaa vanhat tavarat pappilan vintiltä? Ja tulevatko ne enää jatkossa yleisön nähtäville?
Myy ne pois tai onhan noita tiloja savon radan museo, veturitallit. raamattutalo, viljasiilot, nukkekoti, urheilutalo. Kauppaopisto, polenia, tyhjå vanha punkkeri asemasillan alla jne.
Ketä se puhuttaa.