https://www.kauppalehti.fi/uutiset/omalaakarimalli-etenee-nyt-suomessa-byrokratia-ja-ongelmat-lyotiin-poytaan-valittomasti/d32649ad-76b1-4398-b483-a8c1a558930e
Petteri Orpon (kok) hallitus esitteli reilu viikko sitten Kela-korvausten uudistuksen, jota kuvailtiin samalla omalääkärimallin etenemiseksi. Todellisuudessa mallilla ei ole mitään tekemistä oikean omalääkärin kanssa.
EU-maiden tunnetuimmat omalääkärimallit ovat Tanskassa ja Italiassa. Molemmissa omalääkärillä käyminen on potilaalle ilmaista. Suomen hallituksen suunnittelemassa mallissa käynti maksaisi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun verran. Tällä hetkellä maksu on 28 euroa.
Julkisuudessa on tällä viikolla puhuttanut myös se, että todennäköisesti suomalaisen ”omalääkärin” vastaanotolle pääsisi tähän hintaan vain kerran vuodessa esimerkiksi uusimaan reseptejä.
Oikea omalääkäri ei kuitenkaan ole sellainen, joka tapaa potilaansa vain kerran vuodessa ja potilas hoidattaa vaivansa käytännössä muualla tai maksaa suuremman käyntimaksun.
Muualla Euroopassa, esimerkiksi juuri Tanskassa ja Italiassa, potilas pääsee omalääkärin vastaanotolle aina, kun haluaa. Vaikka joka päivä.
Reseptejä ei sen sijaan esimerkiksi Italiassa tarvitse käydä uusimassa lääkärin vastaanotoilla, vaan sähköposti tai whatsapp-viesti omalle lääkärille riittää. Eikä reseptin uusiminen maksa mitään.
Italia on myös onnistuneesti saanut julkisen ja yksityisen yhteistyöhön terveydenhuollossa. Italialaiset omalääkärit ovat yksityisiä ammatinharjoittajia, joiden palkkion maksaa julkinen puoli, eli oma kotimaakunta.
Esimerkkiä voisi ottaa myös siitä, miten jatkotutkimukseen tai erikoislääkärille lähetettävä potilas voi Italiassa omalääkärin lähetteellä valita haluamansa tutkimuspaikan tai erikoislääkärin niin yksityiseltä kuin julkiseltakin puolelta.
Tutkimusprofessori emeritus Arpo Aromaa ja plastiikkakirurgian professori emerita Sirpa Asko-Seljavaara muistuttavat Lääkärilehdessä Kelan vuosina 1985–1993 kokeilemasta omalääkärimallista, joka pohjasi ammatinharjoittuuteen.
Aromaa ja Asko-Seljavaara nostavat esiin muun muassa sen, että kyselytutkimuksen perusteella potilaiden tyytyväisyys oli kaikissa ammatin, koulutuksen ja tulojen perusteella jaetuissa väestöryhmissä sama. Tavallisissa terveyskeskuksissa vähän koulutetut ja pienituloiset olivat muita tyytymättömämpiä.
“Kolmekymmentä vuotta sitten mallia ei otettu käyttöön. Arviomme mukaan vaikeasti ymmärrettävistä poliittisista syistä”, Aromaa ja Asko-Seljavaara sanovat.
He arvioivat samalla, että malli toimisi tänään muuttuneissa olosuhteissa aivan yhtä hyvin kuin kokeilun ajankohtana.
Suomessa on perinteisesti tyrmätty kaikki muista maista tulevat kansainväliset esimerkit ja toimintamallit. Hyviä kokemuksia löytyy kuitenkin Suomestakin. Kuuma kysymys kuuluukin, miksi oikea omalääkärimalli ei silti kelpaa?"
Suomessa tämä nyt ei vain toimi. Tarkoitushan on helpottaa ja nopeuttaa lääkäriin pääsyä. Arviolta 90-95% kansalaisista käyttää julkisia terveyspalveluja silloin kun ihminen haluaa lääkärin pakeille. Se 5-10 % käyttää yksityisiä lääkäripalveluja joihin kokemukseni mukaan pääsee oitis kun vain ajan varaa. .
"Italia on myös onnistuneesti saanut julkisen ja yksityisen yhteistyöhön terveydenhuollossa. Italialaiset omalääkärit ovat yksityisiä ammatinharjoittajia, joiden palkkion maksaa julkinen puoli, eli oma kotimaakunta."
Miksi tämä joka onnistuu Italiassa ei onnistu Suomessa?
Petteri Orpon (kok) hallitus esitteli reilu viikko sitten Kela-korvausten uudistuksen, jota kuvailtiin samalla omalääkärimallin etenemiseksi. Todellisuudessa mallilla ei ole mitään tekemistä oikean omalääkärin kanssa.
EU-maiden tunnetuimmat omalääkärimallit ovat Tanskassa ja Italiassa. Molemmissa omalääkärillä käyminen on potilaalle ilmaista. Suomen hallituksen suunnittelemassa mallissa käynti maksaisi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun verran. Tällä hetkellä maksu on 28 euroa.
Julkisuudessa on tällä viikolla puhuttanut myös se, että todennäköisesti suomalaisen ”omalääkärin” vastaanotolle pääsisi tähän hintaan vain kerran vuodessa esimerkiksi uusimaan reseptejä.
Oikea omalääkäri ei kuitenkaan ole sellainen, joka tapaa potilaansa vain kerran vuodessa ja potilas hoidattaa vaivansa käytännössä muualla tai maksaa suuremman käyntimaksun.
Muualla Euroopassa, esimerkiksi juuri Tanskassa ja Italiassa, potilas pääsee omalääkärin vastaanotolle aina, kun haluaa. Vaikka joka päivä.
Reseptejä ei sen sijaan esimerkiksi Italiassa tarvitse käydä uusimassa lääkärin vastaanotoilla, vaan sähköposti tai whatsapp-viesti omalle lääkärille riittää. Eikä reseptin uusiminen maksa mitään.
Italia on myös onnistuneesti saanut julkisen ja yksityisen yhteistyöhön terveydenhuollossa. Italialaiset omalääkärit ovat yksityisiä ammatinharjoittajia, joiden palkkion maksaa julkinen puoli, eli oma kotimaakunta.
Esimerkkiä voisi ottaa myös siitä, miten jatkotutkimukseen tai erikoislääkärille lähetettävä potilas voi Italiassa omalääkärin lähetteellä valita haluamansa tutkimuspaikan tai erikoislääkärin niin yksityiseltä kuin julkiseltakin puolelta.
Tutkimusprofessori emeritus Arpo Aromaa ja plastiikkakirurgian professori emerita Sirpa Asko-Seljavaara muistuttavat Lääkärilehdessä Kelan vuosina 1985–1993 kokeilemasta omalääkärimallista, joka pohjasi ammatinharjoittuuteen.
Aromaa ja Asko-Seljavaara nostavat esiin muun muassa sen, että kyselytutkimuksen perusteella potilaiden tyytyväisyys oli kaikissa ammatin, koulutuksen ja tulojen perusteella jaetuissa väestöryhmissä sama. Tavallisissa terveyskeskuksissa vähän koulutetut ja pienituloiset olivat muita tyytymättömämpiä.
“Kolmekymmentä vuotta sitten mallia ei otettu käyttöön. Arviomme mukaan vaikeasti ymmärrettävistä poliittisista syistä”, Aromaa ja Asko-Seljavaara sanovat.
He arvioivat samalla, että malli toimisi tänään muuttuneissa olosuhteissa aivan yhtä hyvin kuin kokeilun ajankohtana.
Suomessa on perinteisesti tyrmätty kaikki muista maista tulevat kansainväliset esimerkit ja toimintamallit. Hyviä kokemuksia löytyy kuitenkin Suomestakin. Kuuma kysymys kuuluukin, miksi oikea omalääkärimalli ei silti kelpaa?"
Suomessa tämä nyt ei vain toimi. Tarkoitushan on helpottaa ja nopeuttaa lääkäriin pääsyä. Arviolta 90-95% kansalaisista käyttää julkisia terveyspalveluja silloin kun ihminen haluaa lääkärin pakeille. Se 5-10 % käyttää yksityisiä lääkäripalveluja joihin kokemukseni mukaan pääsee oitis kun vain ajan varaa. .
"Italia on myös onnistuneesti saanut julkisen ja yksityisen yhteistyöhön terveydenhuollossa. Italialaiset omalääkärit ovat yksityisiä ammatinharjoittajia, joiden palkkion maksaa julkinen puoli, eli oma kotimaakunta."
Miksi tämä joka onnistuu Italiassa ei onnistu Suomessa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä on taas yksi Kokoomuksen sumutus pumpata rahaa yksityiseen terveydenhuoltoon. Jonot eivät todellisuudessa lyhene, eivätkä potilaat pääse nykyistä paremmin hoitoon.