Rahaa roskaan

Elokuvassa on ensin omassa todellisuudessaan ehyt tarina ja sitten kiinnostavat ja jotenkin samaistuttavat hahmot. Niiden ehdoilla mennään.

Jos mennään jonkun "agendan" tai "tekotavan" ehdoilla, niin tulos on paskaa.

Elokuvien rahoitus on vaikea laji. Rahoituspäätös tehdään kirjallisen suunnitelman pohjalta, josta ei tietenkään näe millainen lopullinen tuote on. Rahoitus on aina riski. Julkinen rahoitus on vielä riskipitoisempaa, koska se kohdistuu elokuviin, joita yksityiset eivät hallua / uskalla rahoittaa. Ja juuri sellaisia elokuvia valtion kuuluukin rahoittaa.

En ole nähnyt elokuvaa (kuten ei juuri kukaan muukaan) ja vielä vähemmän tiedän suunnitelmasta jonka pohjalta rahoituspäätös tehtiin, niin on vaikea sanoa miten "tyhmä" tämä rahoitusspäätös etukäteen katsottuna oli. Jälkiviisaus on helppoa. Periaatteessa julkista rahoitusta tarvitaan juuri sellaisiin elokuviin, jotka ovat riskejä. Ja joskus sitten riski toteutuu.

Toisenlainen esimerkki on juuro 40 vuotta täyttänyt Arvottomat-elokuva. Elokuvan tarina oli varsin keskeneräinen kun alkurahoitus annettiin ja vaikka elokuvan idean ja juonen selittäisi nyt sanallisesti, niin kuka arvaisi että siitä tulisi kulttielokuva, josta mm. on tänä vuonna julkaistu kirja ja joka huhujen mukaan on tulosssa uudestaan teatterilevitykseen ainakin Tampereella.